NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäiset uudistukset ja investoinnit käynnistyvät jo tänä vuonna, mutta suurin osa rahoituksesta kohdistuu vuosille 2022–2023. Kolmannessa lisätalousarviossa hallitus esittää investointeja muun muassa tutkimukseen, jatkuvaan oppimiseen, nopeaan hoitoonpääsyyn ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Esitys sisältää 238 miljoonaa euroa rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi lopullisen elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymistä maanantaina 24. toukokuuta. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä suunnitelma torstaina 27. toukokuuta. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Suomen kestävän kasvun ohjelma muun muassavähentää päästöjä muun muassa vauhdittamalla investointeja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaanopeuttaa kestävää talouskasvualuo mahdollisuuksia talouskasvulle pitkällä aikavälillänopeuttaa hoitoonpääsyätukee työllisyyttä edistäviä uudistuksia.Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Ohjelma sisältää rahoitusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan noin 700 miljoonaa euroa.”Jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmilla tuetaan elpymistä ja pyritään muuttamaan talouden rakenteita, joten ne voivat kohentaa pysyvästi EU:n talouskasvua. Suomen suunnitelma on osa tätä isompaa eurooppalaista kokonaisuutta. Suunnitelma on tasapainoinen yhdistelmä uudistuksia ja investointeja, jotka tukevat talouden kestävää kasvua ja korjaavat koronan aiheuttamia haittoja”, sanoo Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta niin, että investointeja vauhditetaan vipuvaikutuksella. Ohjelman on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessa oikeudenmukaisella tavalla mutta myös avata suomalaisille yrityksille uusia markkinoita ja pääsy alan kansainväliseen kärkeen. Suomalaiset yritykset 
voivat hakea rahoitusta myös muiden maiden elpymishankkeista.Euroopan komissio ennustaa, että investoinnit nousevat ensi vuonna EU:ssa ennätyksellisen korkealle tasolle. Kevätennusteen mukaan elpymis- ja palautumistukiväline nostaa EU:n bruttokansantuotetta noin 1,2 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoden 2022 loppuun mennessä.Suomen bruttokansantuote voi olla 0,3 prosenttia suurempi vuonna 2026 kuin ilman Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, arvioi valtiovarainministeriö. Pitkällä aikavälillä ohjelman uudistukset ja investoinnit voisivat kasvattaa bruttokansantuotetta enimmillään 0,8 prosenttia. Pitkän aikaväliin vaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.Suunnitelman sisältö pysyi pääosin ennallaanSuomi toimitti alustavan elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 15. maaliskuuta. Sen jälkeen ministeriöt jatkoivat keskusteluja Euroopan komission kanssa ja viimeistelivät suunnitelman näiden keskustelujen pohjalta. Suunnitelmaan ei tullut jatkovalmistelussa merkittäviä sisällöllisiä muutoksia.Elpymis- ja palautumissuunnitelma linjaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen käyttöä Suomessa. Kokonaisuus on EU-lainsäädännön mukaisesti noin 2,1 miljardia nykyhinnoin vuosina 2021–2023 (1,9 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin). Lopullinen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen määrä Suomelle selviää kesällä 2022. Siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi Suomi saa rahoitusta muihin elpymisvälineen ohjelmiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmaan ja maaseuturahaston ohjelmaan. Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä sovittaa näiden ohjelmien sisällön yhteen nyt hyväksyttävän suunnitelman kanssa. Yhteensä kokonaisrahoitus EU:lta Suomelle on arviolta 2,9 miljardiin euroa nykyhinnoin (2,7 miljardia vuoden 2018 hinnoin).Rahoitusta liikkeelle tutkimukseen ja päästöjen vähentämiseenHallitus antaa torstaina 27. toukokuuta eduskunnalle esityksen vuoden kolmanneksi lisätalousarvioiksi, joka aloittaa Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanon. Lisätalousarvioesityksen rahoitus jakautuu ohjelman sisältämien neljän pilarin mukaan seuraavasti:vihreä siirtymä 48,5 miljoonaa euroadigitalisaatio 9,5 miljoonaa euroatyöllisyys ja osaaminen 134,9 miljoonaa euroasosiaali- ja terveyspalvelut 45 miljoonaa euroa.Pilarista 3 hallitus esittää määrärahoja muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Esitys sisältää Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta määrärahoja 45 miljoonaa ja myöntämisvaltuuksia 62 miljoonaa. Lisätalousarvio aloittaa myös jatkuvaa oppimista edistävät uudistukset.Osana vihreää siirtymää rahoitusta tulisi esimerkiksi erillisöljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latausinfraan. Kasvihuonepäästöjä vähentävät myös investoinnit teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden investoinneilla käynnistetään hoitotakuuta tukevia digitaalisia palveluita sekä aloitetaan palvelu- ja hoitovelan purku. Digitalisaation investoinnit alkavat rahanpesun estämisellä, yritysten digitalouden ja huoneistotierojärjestelmän kehittämisellä, rautatieliikenteen digitalisoinnilla ja kyberturvallisuuden kehittämisellä.Tämän tiedotteen liitteenä on listaus siitä, mitkä lisätalousarvion menot liittyvät Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanoon.  Ministeriöt ja niiden alaiset organisaatiot järjestävät rahoituksen haun nyt liikkeelle lähtevistä toimista omalla hallinnonalallaan ja viestivät siitä erikseen.Tavoitteet saavutettava rahoituksen saamiseksiLisätalousarvion toimien rahoitus tulee EU:lta ennakkomaksatuksena, kun unioni on hyväksynyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman.  Ennakkomaksatuksen osuus on 13 prosenttia kokonaisuudesta. Jatkossa jäsenmaat hakevat EU:lta maksatuksia kahdesti vuodessa sen perusteella, miten tavoitteita ja välitavoitteita on saavutettu. Jokainen jäsenmaa raportoi suunnitelmaansa sisältyvien tavoitteiden saavuttamisesta Euroopan komissiolle. Maksatuspyynnöistä keskustellaan myös jäsenmaiden kesken.”On tärkeää, että elpymisrahojen käyttöä valvotaan tarkasti, kuten EU-lainsäädäntökin edellyttää. Kansallisen ja komission valvonnan lisäksi tämä toteutuu myös jäsenmaiden kesken, kun yhdessä arvioidaan tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamista maksatusten ehtona. Tieto on avointa, jolloin myös kansalaisilla on mahdollisuus perehtyä kunkin maan suunnitelmiin ja raportteihin”, ministeri Vanhanen sanoo. Rahoituksen käyttöä valvotaan paitsi EU-tasolla myös kansallisesti. EU-lainsäädäntö velvoittaa kunkin jäsenmaan laatimaan luotettavat ratkaisut hallinto-, valvonta- ja tarkastustoiminnaksi. Suomessa tämän organisointi on valtiovarainministeriön vastuulla.Mitä seuraavaksi?Valtiovarainministeriö toimittaa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman EU:lle. Euroopan komissiolla on kaksi kuukautta aikaa arvioida jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Sen jälkeen EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat. Jatkossa määrärahat sisällytetään valtion talousarvioihin. Kukin ministeriö viestii osaltaan määrärahojen hakuprosesseista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsäneuvosto kokoontui 24.5.2021 keskustelemaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja luonnonsuojelulain (LSL) uudistushankkeista. Keskustelun tarkoituksena oli syventää ymmärrystä näistä ajankohtaisista uudistuksista ja niihin liittyvistä haasteista sekä mahdollistaa monien erilaisten näkökulmien esilletulo.Teamsin kautta järjestetyssä tilaisuudessa käytiin avointa ja aktiivista keskustelua sekä hankkeiden hyvistä puolista että vielä kehitystä vaativista kohdista. Mukana olivat myös lakien valmistelusta ympäristöministeriössä vastaavat asiantuntijat, ja keskustelua käytiin dialogihengessä erilaisia mielipiteitä ja niiden perusteluja esittäen. Tilaisuuteen osallistuivat myös ympäristöministeri Krista Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Esillä olleita teemoja olivat muun muassa viherrakenteet ja viheryhteydet, ekologinen kompensaatio, luontotyyppien luokittelu, alueiden virkistyskäyttö, digitalisaatio, varovaisuusperiaate sekä maanomistajien selvilläolovelvoite. Myös lakien tarkkarajaisuus, selkeys, ymmärrettävyys ja hyväksyttävyys herättivät paljon keskustelua.Onnistumisiksi koettiin erityisesti digitalisaatioon ja hyvän hallinnon korostamiseen liittyvät esitykset. Kehitettävää löytyi puolestaan epäselvistä käsitteistä ja puutteellisiksi koetuista vaikutusarvioinneista. Tulkintaongelmien välttämiseksi pidettiin tärkeänä, että epäselvät käsitteet avataan ja määritellään sekä laissa että sen perusteluissa huolellisesti.  Ministeri Leppä korosti tilaisuuden lopussa pitämässään puheenvuorossa lakien selkeyden merkitystä. Säännösten tulee hänen mukaansa olla myös oikeasuhtaisia. Esimerkkeinä oikeasuhtaisuudesta Leppä nosti esiin viherrakenteiden erilaisen merkityksen kaupungeissa ja maaseudulla, metsästyksen monet myönteiset vaikutukset sekä omaisuudensuojan, josta täytyy myös tulevaisuudessa pitää kiinni.  Poliittinen sopu on ministeri Lepän mukaan vielä saavuttamatta molemmissa hankkeissa. Tämän vuoksi työtä ja keskustelua tulee vielä jatkaa, jotta yhteisymmärrys kaikkien osapuolten välillä saavutettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla.Molempien lakiuudistusten valmistelu jatkuu edelleen. Esitys luonnonsuojelulaiksi on lähdössä lausunnoille jo ennen kesälomia, ja hallituksen esitys pyritään antamaan tammikuussa 2022. Maankäyttö- ja rakennuslain valmistelu- ja lausuntoaikataulu tarkentuu myöhemmin.Lisätietoa lakihankkeista:Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus (ym.fi)Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu (mrluudistus.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöElina Kalkku, alivaltiosihteeri p. 0295 350 556
– Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selontekoOikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128
– Valtioneuvoston asetus ennakkoäänestyspaikoista ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa vuoden 2021 kuntavaaleissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaJohanna Hautakorpi, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 018
– Valmisteluelimen toimikauden ja kokoonpanon muuttaminenJuuso Oilinki, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 323
– Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021-2023ValtiovarainministeriöJuha Majanen, valtiosihteeri kansliapäällikkönä p. 0295 530 247
– Suomen kestävän kasvun ohjelma – elpymis- ja palautumissuunnitelmaSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksiIsmo Mäenpää, hallitusneuvos p. 0295 530 231
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Euroopan unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 23/2021 vp; EV 61/2021 vp)Upi Talsi, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 868
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 1388/2013 muuttamisesta (unionin autonomiset tariffikiintiöt; maatalous- ja teollisuustuotteet)
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tiettyihin maatalous- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1387/2013 muuttamisesta (unionin autonomiset tullien suspendoinnit; maatalous- ja teollisuustuotteet)Opetus- ja kulttuuriministeriöAnita Lehikoinen, kansliapäällikkö p. 0295 330 182
– Opetushallituksen pääjohtajan viran täyttäminenMaa- ja metsätalousministeriöMarkus Lounela, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 052
– Valtioneuvoston päätös porotaloutta talvikaudella 2019/2020 kohdanneesta luonnontuhosta ja tuhon korvausperusteistaHarri Kukka, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 377
– Valtioneuvoston asetus kalastuspäiväkirjaan kirjattavan saalisarvion sallitusta poikkeamastaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Valtioneuvoston päätös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/267 poikkeusten määräaikojen pidentämisen pyytämisestä Euroopan komissioltaMaria Rautavirta, yksikön johtaja, liikenneneuvos p. 0295 342 564
– Valtioneuvoston periaatepäätös logistiikan digitalisaatiostaVeli-Matti Syrjänen, liikenneneuvos p. 0295 342 124
– Valtioneuvoston asetus ajopiirturikorttien myöntämisestä ja poikkeuksista ajopiirturin käytössä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 ja 8 §:n muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988
– Työ- ja elinkeinoministeriön tarkastusneuvoksen viran täyttäminenSatu Vasamo-Koskinen, johtava asiantuntija p. 0295 047 073
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (tekoälyn harmonisoitu sääntely)Johanna Juvonen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 064 220
– Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä Vaasan Sähköverkko Oy:lleSosiaali- ja terveysministeriöTaneli Puumalainen, osastopäällikkö p. 0295 163 280
– Valtioneuvoston periaatepäätös COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamisesta annettavasta toimintasuunnitelmasta sekä toimintasuunnitelman tarkistamisestaTanja Auvinen, johtaja p. 0295 163 715
– Valtioneuvoston asetus naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa säädettyjen hyvityksen euromäärien tarkistamisestaJoni Komulainen, hallitusneuvos p. 0295 163 453
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain 60 §:n muuttamisestaYmpäristöministeriöPäivi Gummerus-Rautiainen, ympäristöneuvos p. 0295 250 240
– Valtioneuvoston periaatepäätös Helmi-elinympäristöohjelmasta 2021-2030

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai keskiviikkona 26.5. tilannekatsauksen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta. Ilmastosuunnitelma 2035:lla ja ilmasto- ja energiastrategialla pannaan toimeen hallitusohjelman ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Molemmat suunnitelmat on määrä lähettää lausunnoille alkusyksystä.”Ilmastosuunnitelma 2035 ja ilmasto- ja energiastrategia ovat tärkeimmät työkalut hallituksen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus sitoutui puoliväliriihessä linjaamaan näissä suunnitelmissa loput tarvittavat toimet, joilla kurotaan umpeen tavoitteen ja päästövähennysten välinen kuilu. Kuilu on pienentynyt merkittävästi hallituskauden aikana, ja jäljellä on noin 11 miljoonaa hiilidioksiditonnia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa päätetään ilmastotoimista päästökaupan ulkopuoliselle ns. taakanjakosektorille, johon kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöt. Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään lisätoimet päästökauppasektorille eli esimerkiksi energiantuotantoon ja teollisuuteen.Ilmastosuunnitelma 2035:n valmistelusta vastaa ympäristöministeriö ja ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta työ- ja elinkeinoministeriö. Molempien suunnitelmien luonnokset valmistuvat loppukesällä 2021, ja ne annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021. Suunnitelmissa huomioidaan EU-komissiolta heinäkuussa 2021 tulevat lainsäädäntöehdotukset, joilla pannaan toimeen EU:n tavoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.Ministerityöryhmä keskusteli alustavasti uusista politiikkatoimista, joita on hahmoteltu sekä ilmasto- ja energiastrategiassa että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Uusista toimista keskustellaan myös VTT:n vetämän HIISI-hankkeen avoimessa sidosryhmätilaisuudessa 11.6.  Ministerityöryhmä sai myös katsauksen biotalousstrategian päivitystyöstä, jonka tavoitteena on pyrkiä kestävästi kohti biotalouden korkeampaa arvonlisää. Lisäksi ministerityöryhmä kuuli liikenneverotusta pohtineen työryhmän linjauksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuoreen tutkimuksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Ulosottojärjestelmää koskevien uudistusten vaikutuksia on syytä arvioida ja jatkokehittää tutkitun tiedon pohjalta.Uusi ulosottojärjestelmää koskeva tutkimus avaa näkymiä järjestelmän kehittämiseksiUlosottolaitoksen tilastojen mukaan Suomessa oli ulosottovelallisia 275 000 vuoden 2020 lopussa. Ulosotto vaikuttaa merkittävällä tavalla pienituloisten toimeentuloon ja työn kannustimiin. Järjestelmää kehittämällä voidaan potentiaalisesti parantaa kumpaakin.Tutkimusraportissa tarkastellaan laajasti ulosottojärjestelmän yhteyttä toimeentuloon ja työllisyyteen. Tutkimuksessa kartoitetaan optimaalisen järjestelmän ominaisuuksia, vertaillaan Suomen järjestelmää Saksan ja Yhdysvaltojen järjestelmiin ja kuvaillaan ulosotossa olevien tilannetta tilastojen valossa. Tutkimuksessa simuloidaan myös erilaisten uudistusvaihtoehtojen vaikutusta työn tarjonnan kannustimiin. Ulosottojärjestelmää muuttamalla voidaan parantaa pienituloisten asemaa merkittävästiTutkimuksesta käy ilmi, että ulosotossa olevista 20–50 prosenttia iästä riippuen saa vuoden aikana toimeentulotukea. Samoin toimeentulotukea saavista 40–60 prosenttia iästä riippuen on ulosotossa. Suuri osa ulosoton asiakkaista on siis pienituloisia. Näin ollen järjestelmän uudistamisella voidaan potentiaalisesti vaikuttaa pienituloisten asemaan merkittävällä tavalla.  Velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella työllisyysvaikutuksiaUlosottojärjestelmällä on myös välillisiä vaikutuksia työllistymisen kannustimiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että kannustimiin voidaan vaikuttaa järjestelmään tehtävien muutosten kautta. Tutkimuksen mukaan progressiiviseen maksutaulukkoon siirtyminen vaikutti eniten työllistymisveroasteeseen. Mikäli velkoja ei mitätöidä esimerkiksi henkilökohtaisen velkajärjestelyn kautta, yksin ulosottotaulukkoon tehtävät muutokset eivät kuitenkaan vaikuta merkittävästi työn tarjontaan. Muutosehdotuksia järjestelmän parantamiseksiTutkimuksen mukaan järjestelmän yksinkertaistaminen, muuttaminen progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyn helpottaminen vaikuttavat potentiaalisilta hyvinvointia parantavilta poluilta. Tehdyt uudistukset tulee luonnollisesti arvioida asiallisesti ja saadun tiedon pohjalta järjestelmää tulee kehittää jatkuvasti.Tutkimuksen ovat toteuttaneen Palkansaajien tutkimuslaitos, VATT ja Etla, ja siinä käytettiin Tilastokeskuksen aineistoja ja SISU-mallia sekä Ulosottolaitoksen aineistoja. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.Työryhmä: Ohto Kanninen (PT), Hannu Karhunen, PT), Terhi Maczulskij (Etla), Terhi Ravaska (VATT) ja Eetu Isotalo (PT).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen koronarokotustodistus on nyt saatavilla Omakannasta. Tiedot Omakantaan tulevat osittain viiveellä, joten alkuvaiheessa todistukset eivät kuitenkaan vielä näy aivan kaikille rokotetuille henkilöille.Kansallinen koronarokotustodistus sisältää tiedon henkilön saamista koronarokotuksista. Todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta.Todistuksen saa noudattamalla seuraavia ohjeita:Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Löydät linkin todistusosioon myös Omakannan etusivulta.Hae todistusta painamalla linkkiä ”Tarkista, onko sinulla koronarokotustodistus (pdf)”. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen pdf-muodossa.Kansallisen koronarokotustodistuksen saa ainoastaan Omakannasta, josta sen voi esittää sähköisesti tai itse tulostaa paperiseksi versioksi. Lisäksi toisen täysi-ikäisen henkilön voi valtuuttaa käyttämään Omakantaa omasta puolestaan, jos ei itse pysty asioimaan palvelussa.Tällä hetkellä ja jatkossakin henkilö voi saada muun paperisen todistuksen koronarokotuksesta terveydenhuollosta. Tämä todistus ei kuitenkaan ole sama kuin Omakannan kansallinen koronarokotustodistus.Kansallisessa koronarokotustodistuksessa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.Rokotustietoja täydennetään edelleen Kanta-palveluihinKanta-palveluihin ja suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmistä on tehty muutoksia, jotta koronarokotukset tulevat näkyviin Omakannassa ja niistä on mahdollista antaa todistus.Omakannan rokotustodistuksen saa jokainen rokotettu henkilö, jolla on suomalainen henkilötunnus. Ensimmäiset saavat todistuksensa näkyville jo 26.5. alkaen.Touko-kesäkuussa tiedot tulevat näkyviin suurelle osalle rokotetuista viiveellä, koska rokotustietoja korjataan eri tietojärjestelmiin takautuvasti.Jos siis todistustasi ei vielä näy Omakannassa, odota rauhassa, tietosi kirjautuvat kyllä Omakantaan. Jos kuitenkin tarvitset rokotustodistuksen välttämättömästä syystä, ota yhteys rokotteen antaneeseen organisaatioon. Rokotustodistus on nyt saatavilla Omakannassa noin 72 % rokotetuista.Jatkossa koronarokotustodistus on saatavilla Omakannassa viiden vuorokauden kuluessa rokotuksesta. EU:n yhteinen koronatodistus käyttöön heinäkuussaKansallista koronarokotustodistusta voi käyttää rajanylitystilanteissa niissä maissa, jotka sen hyväksyvät. Maat voivat siis itse päättää, mitä todistuksia ne vaativat, hyväksyvätkö ne kansallisen koronarokotustodistuksen rajanylitystilanteissa ja edellyttävätkö ne esimerkiksi yhtä vai kahta rokoteannosta. Henkilön on ennen matkaa selvitettävä itse, millaista todistusta kohdemaa vaatii. Yleisesti matkustamista on yhä syytä välttää, koska koronatilanne on huono useissa maissa. Lisäksi ennen matkalle lähtöä on tarkistettava huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus.Kansallinen koronarokotustodistus on saatavissa Omakannasta, kunnes EU:n yhteinen koronatodistus (EU Digital Covid Certificate) tulee käyttöön heinäkuussa. EU:n yhteinen koronatodistus sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. Kaikki kolme todistusta tulevat käyttöön samalla kertaa ja ne saa Omakannasta.Tavoitteena on, että jatkossa Omakannasta voi saada todistuksen myös muista rokotuksista sekä laboratoriotutkimusten tuloksista.Lisätietoajohtaja Minna Saario, STM, [email protected] (yleiset kysymykset)
tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho, THL, [email protected]
tietopalvelujohtaja Marina Lindgren, Kela, [email protected] (Kanta-palveluihin liittyvät kysymykset) Omakannan koronatodistuksista lisää STM:n ja THL:n koronainfossa 27.5.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työnteon tapojen uudistuminen tuo mukanaan mahdollisuuksia järjestää uudella tavalla valtion palveluja, hallintoa ja erilaisia tehtäviä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti valtion työtehtäviä tulee organisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Kuntaministeri Sirpa Paatero on hyväksynyt valtionhallinnolle monipaikkaisen työn edistämistä koskevat linjaukset. Linjaukset on käsitelty myös julkisen hallinnon uudistamisen poliittisessa johtoryhmässä 19.5.2021.”Koronan vuoksi jopa yli miljoona ihmistä on tehnyt etätöitä. Valtiolla noin 70 prosenttia 75 000 työntekijästä on ollut etätöissä. Vaikka kaikki eivät varmasti etätöihin jää, niin luku kertoo paikkariippumattoman työn lähivuosien potentiaalista. Siksi on tärkeää, että monipaikkaisen työn pelisäännöt on nyt saatu linjattua. Olemme käynnistämässä myös ensi vuonna valmistuvan monipaikkaisuutta ja alueellista läsnäoloa koskevan periaatepäätöksen valmistelua”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Työnteon tavat, tavoitteellinen johtaminen ja selkeä vastuunjako linjausten keskiössä Linjauksilla parannetaan mahdollisuuksia hoitaa työtehtäviä monipaikkaisesti silloin, kun se on työtehtävien kannalta mahdollista. Laajenevalla monipaikkaisella työnteolla edistetään myös resurssien kestävää käyttöä, kustannusten ja matkustuksen vähentymistä sekä parempaa asiakaspalvelua lisäämällä työnantajien mahdollisuuksia järjestää työn tekemistä parantamaan palveluiden saatavuutta ajallisesti ja paikallisesti. Valtiolla kaikilla työntekijöillä on vastaisuudessakin työnantajan osoittamat työtilat, joissa työnantajalla on ensisijainen vastuu turvallisesta työympäristöstä, työhyvinvoinnista sekä tietosuojasta ja tietoturvasta. Henkilöstön siirtymistä kokonaan etätyöhön ei pidetä tarkoituksenmukaisena.Luottamus, työn tavoitteellisuus sekä monimuotoinen vuorovaikutuksellisuus korostuvat monipaikkaisuuden edistämisessä. ”Covid-19 on kaikessa kurjuudessaan aikaansaanut melkoisen loikan uusien digiajan työnteon tapo-jen edistämisessä ja myös omassa osaamisessamme monipaikkaiseen työntekoon. Tämän myötä pääsemme uudistamaan julkisia palveluita kansalaisten ja yritysten eli asiakkaiden näkökulmasta ja luomaan uutta, parempaa asiakaskokemusta. Tämä antaa mahdollisuuden luoda uuden 2030-luvun julkisten palveluiden yhteistyömallin, jossa ytimenä on laatu ja palveluiden parempi saavutettavuus ja toimiva asiakastuki.  Uusissa linjauksissa nousevat esille niin palveluverkon alueellinen kattavuus kuin julkisten toimijoiden laajeneva yhteistyö toimitilojen ja asiakaspalveluiden toteuttamisessa”, sanoo ylijohtaja Juha Sarkio.  Linjaukset on valmisteltu samanaikaisesti, kun valtiolle tehdään uutta toimitilastrategiaa ja palveluverkkohanketta. Hankkeet on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ja monipaikkaisuus toimii keskeisenä keinona uudistettaessa valtion alueellista läsnäoloa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle selvitys henkilöllisyydestään äänestyspaikalla.Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esim. ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan hetkeksi kasvomaskin henkilöllisyyden toteamiseksi. Ohjeita maskin poistamisesta löytyy Vaalit.fi-sivustolta osoitteesta https://vaalit.fi/koronaohjeita-aanestajille.Ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikanaVaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää samoin kuin kahden metrin turvavälin säilyttäminen äänestettäessä. Vaalivirkailijat valvovat turvallisuutta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa. Äänestäjä voi halutessaan ottaa oman kynän mukaan äänestyspaikalle.Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.  Luotettavaa tietoa vaaleista: www.vaalit.fi
Koronaohjeita äänestäjille kuntavaaleissaVaalit.fi Twitterissä
Vaalit.fi Facebookissa
Vaalivideoita YouTubessa  
Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771
Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama soidensuojelutyöryhmä teki vuonna 2015 ehdotuksen soidensuojelun täydentämisestä. Ehdotus sisälsi 755 luonnonarvoiltaan merkittävää ja nykyistä suojelualueverkostoa parhaiten täydentävää suoaluetta, yhteispinta-alaltaan noin 117 000 hehtaaria. Uusi selvitys tarkastelee soidensuojelun toteutumista vuosien 2015–2020 aikana.Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö tiedottavatYmpäristöministeriön asettama soidensuojelutyöryhmä teki vuonna 2015 ehdotuksen soidensuojelun täydentämisestä. Ehdotus sisälsi 755 luonnonarvoiltaan merkittävää ja nykyistä suojelualueverkostoa parhaiten täydentävää suoaluetta, yhteispinta-alaltaan noin 117 000 hehtaaria. Uusi selvitys tarkastelee soidensuojelun toteutumista vuosien 2015–2020 aikana.Suomen suoluonnon tila on heikentynyt pääosin ojitusten vuoksi, ja yli puolet suoluontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Etelä-Suomessa suojeltujen soiden osuus on vain muutamia prosentteja ja ojituksen osuus yli 75 prosenttia suoalasta.Juuri ilmestyneessä tilannekatsauksessa tarkastellaan monipuolisten paikkatietoaineistojen avulla soidensuojelun toteutumista vuosien 2015–2020 aikana, ja arvioidaan vapaaehtoisten suojelukeinojen vaikuttavuutta. Lisäksi tarkastellaan kohteiden ja niiden lähiympäristön tilassa tapahtuneita muutoksia.Soidensuojelun täydennysehdotuksen kokonaisalasta oli valtionmaita noin 36 000 hehtaaria, jotka suojeltiin lakisääteisesti tai Metsähallituksen omalla pysyvällä päätöksellä vuosina 2015–2016. Muiden omistajien noin 81 000 hehtaarista on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla pysyvästi noin 8 300 ha. Määräaikaisia, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia ympäristötukisopimuksia on tehty noin 500 ha alalle. Kokonaan turvaamatta on noin 63 700 ha soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden soita.Soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutuminen vuosina 2015–2020Monen arvokkaan suoluontokohteen luontoarvot ovat heikentyneetVuonna 2015 valmistuneen täydennysehdotuksen jälkeen ehdotuksessa mukana olevien kohteiden tilassa on tapahtunut muutoksia. Kohteille on tehty hakkuuilmoituksia noin 3 500 hehtaarin alalle. Muita kohteiden tilaan heikentävästi vaikuttavia muutoksia ovat olleet kunnostusojitukset ja metsäteiden parannukset. Suojeltujen kohteiden ojitettuja osia on toisaalta ennallistettu noin 500 ha.Valtion rahoitus luonnonsuojelutoimiin oli tarkastelujakson alkuvuosina varsin niukkaa ja vapaaehtoinen soidensuojelu eteni aluksi hitaasti etenkin niillä yksityisillä soilla, joilla on useita maanomistajia. Nykyisen hallituskauden lisäresurssit luonnonsuojeluun ovat tehostaneet soiden suojelua. Yksityisten soiden suojeluala oli vuonna 2020 kaksinkertainen verrattuna aiempien neljän vuoden aikana suojeltuun pinta-alaan. Ympäristöministeriö pyrkii uuden Helmi-elinympäristöohjelman avulla edistämään entistä paremmin soiden suojelua, ennallistamistoimia, vesien palautuksia suojelusoille sekä soihin liittyviä selvityksiä ja seurantaa.Keskeisimmät toimet soidensuojelun edistämiseksi jatkossa ovat riittävän rahoituksen ja henkilöresurssin turvaaminen ELY-keskuksissa soidensuojelun toteutukseen, soidensuojelun vapaaehtoisen toteutuksen keinovalikoiman monipuolistaminen ja eri keinojen vaikuttavuuden tutkimus, viestinnän lisääminen sekä suojeltujen soiden verkoston täydentäminen myös muilla kuin soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteilla.Soidensuojelun täydennysehdotus: Tilannekatsaus 2015-2020Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksiHelmi-elinympäristöohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministerit tapaavat epävirallisessa Gymnich-kokouksessa 27. toukokuuta Lissabonissa. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto.Kokouksen aiheita ovat ratkaisemattomat konfliktit itäisessä naapurustossa, EU:n ja Afrikan väliset suhteet sekä EU:n rooli indopasifisella alueella. Lisäksi ulkoministerit tapaavat kokouksen yhteydessä Jordanian ulkoministerin Ayman Safadin.Suomi pitää EU:n kokonaisvaltaista toimintaa itäisessä naapurustossa tärkeänä; EU:n tulee jatkaa tukeaan laaja-alaisten yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamiseksi, konfliktien ratkaisujen löytämiseksi ja humanitaarisen tilanteen parantamiseksi.Tapaamisessa Jordanian ulkoministerin Ayman Safadin kanssa esiin noussee Lähi-idän jännittynyt tilanne. Jordanialla on tärkeä rooli Lähi-idän rauhanprosessissa. Ministerit keskustelevat myös EU:n uudesta kumppanuusohjelmasta eteläisen naapuruston kanssa.Ulkoministerit keskustelevat myös EU–Afrikka-suhteiden tilasta sekä EU:n ja Afrikan Unionin (AU) välisen huippukokouksen valmisteluiden etenemisestä. Vastavuoroisuuteen ja strategisempaan kanssakäymiseen perustuvien suhteiden vahvistaminen edellyttää EU:lta muun muassa nopeaa reagointia, koordinaatiota ja laaja-alaisempaa yhteydenpitoa Afrikan maihin. EU:n on kyettävä myös vastaamaan Afrikan vaikeaan koronatilanteeseen.Ulkoministerit käyvät lisäksi strategisen keskustelun EU:n roolista indopasifisella alueella. Suomi pitää EU:n strategisempaa lähestymistapaa tervetulleena ja katsoo sen parantavan EU:n edellytyksiä osallistua yhteistyöhön alueella eurooppalaisia arvoja ja intressejä edistäen.
 Lisätietoa:Ulkoministerin erityisavustaja Joel Linnainmäki, +358 295 350 466
Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen,  +358 295 351 780
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi