NordenBladet — EU:n kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä 27.–28.5.2021. Sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta vastaavat ministerit keskustelevat EU:n päivitetystä teollisuusstrategiasta sekä digipalvelujen ja digimarkkinoiden sääntelystä. Tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavat ministerit keskustelevat eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) uudistamisesta. Avaruusasioista esillä on muun muassa avaruusliikenteen hallinta.Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Jukka Ihanus.Suomi kannattaa EU:n yhteisiä sääntöjä verkkoalustoilleKokouksessa keskustellaan asetusehdotuksista, jotka koskevat digipalveluja ja digitaalisia markkinoita. Digitaalisia palveluita koskevan asetusehdotuksen tavoitteena on asettaa EU:n laajuisia sääntöjä erilaisille internetin toimijoille, pienimmistä toimijoista aina suurimpiin maailmanlaajuisiin verkkoalustoihin saakka. Toimijoille asetettaisiin niiden palveluihin ja niiden kokoon suhteutettuja velvollisuuksia, joiden tavoitteena on turvallinen, ennakoitava ja luotettava verkkoympäristö. Digitaalisia markkinoita koskevalla asetuksella puututtaisiin epäoikeudenmukaisiin käytänteisiin, joita yritykset ja kuluttajat kohtaavat asioidessaan verkkoalustoilla. Suomi korostaa, että uuden sääntelyn tulee olla selkeää ja joustavaa. Alustayritysten ja markkinoiden yksilölliset ominaisuudet tulee ottaa huomioon.  – Osa digijäteistä ja sosiaalisen median yrityksistä on kasvanut niin suuriksi, että niiden toiminnalla on haitallisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Uudella EU-tason sääntelyllä on puututtava yritysten ja kuluttajien kohtaamiin ongelmiin. Erityisesti datan saatavuus on kriittinen kilpailutekijä. Kerätyn tiedon pitää palvella ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntaa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.EU:n päivitetty teollisuusstrategia hyödyntää pandemian oppejaKokouksessa käsitellään päivitettyä EU:n teollisuusstrategiaa sekä kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamista. Strategia hyödyntää pandemiasta saatuja oppeja. Tavoitteena on tukea yritysten kriisinsietokykyä muutostilanteissa. Lisäksi teollisuusstrategiassa tarjotaan uusia toimenpiteitä vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi. – On tärkeää kiinnittää huomiota Euroopan raaka-aineiden saatavuuteen. Luonnonvarojen saatavuuden varmistaminen on edellytys Euroopan kunnianhimoisen kasvustrategian ja teollisuusstrategian toteuttamiselle, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Suomi tukee komission kokonaisvaltaista lähestymistapaa teollisuusstrategiaan, jossa korostuu sisämarkkinoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten tärkeä rooli kilpailukyvyn edistämisessä. Lisäksi kokouksessa hyväksytään kahdet päätelmät; 1) EU-maiden yhteinen näkemys kestävästä matkailusta Euroopassa ja 2) datateknologian hyödyntämisestä paremmassa sääntelyssä. Suomi katsoo, että taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän matkailun kehittämisessä on kasvumahdollisuuksia. Parempi datateknologian sääntely on puolestaan yksi kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn avaintekijöistä, ja siinä tulee huomioida teknologioiden ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Komissio esittelee myös ehdotuksen, jolla puututaan EU:n ulkopuolisten maiden tukien aiheuttamiin kilpailunvääristymiin sisämarkkinoilla sekä asetusehdotuksen tekoälyä koskevaksi harmonisoiduksi sääntelyksi.Suomi kannattaa kestävää kasvua ja työllisyyttä vahvistavaa eurooppalaista tutkimusaluettaPerjantaina 28. toukokuuta kokoontuvat tutkimuksesta ja innovaatioista sekä avaruusasioista vastaavat ministerit. Kokouksessa hyväksytään yleisnäkemys asetuksesta suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksestä sekä eurooppalaisen tutkimusalueen päätelmät. Suomi pitää EuroHPC- yhteisyritystä tärkeänä panostuksena eurooppalaisen suurteholaskennan ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseksi.Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteena on tukea tutkijoita, tietoa ja teknologiaa ja niiden vapaata liikkumista. Suomi katsoo, että eurooppalaista tutkimusaluetta tulee kehittää siten, että se vahvistaa kestävää kasvua, työllisyyttä ja yhteiskunnallista kehitystä. Kokouksessa käydään myös politiikkakeskustelu eurooppalaisen tutkimusalueen uudistamisesta. Avaruusaiheiden osalta hyväksytään kahdet päätelmät. Päätelmät koskevat uudistuvan avaruussektorin merkitystä ihmisille sekä avaruusratkaisujen merkitystä eurooppalaisten rannikkoalueiden asukkaille. Avaruusdatan ja palvelujen merkitystä voidaan edistää kehittämällä EU:n avaruusohjelmaa käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Jäsenmaat käyvät lisäksi keskustelun EU:n aseman parantamisesta avaruusliikenteen hallinnassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brysselissä tiistaina 25. toukokuuta kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto kehotti toisena kokouspäivänään jäsenmaita ottamaan nopeasti käyttöön EU:n koronatodistuksen. EU-johtajat keskustelivat tänään myös ilmastonmuutoksesta ja ohjeistivat Euroopan komissiota sen valmistellessa tarkentavia esityksiä taakanjaosta.EU-johtajat olivat tyytyväisiä siitä, että rokotusvauhti on kiihtynyt ja digitaalisen koronatodistuksen käyttö on alkamassa EU:ssa. Eurooppa-neuvosto kiirehti kaikkia jäsenmaita ottamaan digitaalisen todistuksen käyttöön kesän aikana. Suomen kansallinen koronatodistus tulee käyttöön huomisesta alkaen, ja se tulee olemaan yhteensopiva EU:n järjestelmän kanssa.  
 
”Digitaalinen todistus helpottaa terveysturvallista rajojen yli liikkumista. Samaan aikaan on tärkeää, että jäsenmailla on edelleen mahdollisuus ylläpitää rajoituksia, jos terveysturvallisuustilanne niin vaatii. Uusien virusvarianttien suhteen on oltava tarkkana, ja muuttuviin tilanteisiin täytyy reagoida päättäväisesti”, pääministeri Sanna Marin sanoi. 
 
Eurooppa-neuvosto huomautti myös, että pandemian vaikutuksia voidaan hillitä vain kattavilla maailmanlaajuisilla toimilla ja kehotti tehostamaan toimia, joilla varmistetaan koronarokotteiden tasapuolinen saatavuus maailmassa. EU on suurin koronarokotteiden viejä maailmassa.Ilmastopolitiikan osalta Eurooppa-neuvosto antoi joulukuussa sovitun mukaisesti komissiolle tarkentavia ohjeita siitä, millaisia esityksiä komission tulisi valmistella 2030 ilmastolainsäädännöksi. Suomelle on tärkeää, että EU saavuttaa asettamansa tiukat päästötavoitteet vuosille 2030 ja 2050. Suomelle on tärkeää myös, että kaikki EU-maat osallistuvat oikeudenmukaisella tavalla. Eurooppa-neuvosto päätyi vahvistamaan joulukuussa antamansa päätelmät sekä pyytämään komissiolta pikaisesti lainsäädäntöehdotuksia, jotka perustuvat huolellisiin vaikutusarvioihin.
 
”Komissiolla on nyt tärkeä tehtävä antaa tasapainoiset lainsäädäntöehdotukset, joiden avulla saavutamme yhteisillä toimilla EU:n uuden 2030 tavoitteen. Kustannustehokkuus tulee olla ehdotuksissa mukana nykyistä paremmin, ja kaikkien jäsenmaiden tulee olla mahdollista päästä ajoissa ilmastoneutraalisuustavoitteen vaatimalle päästövähennyspolulle”, pääministeri Marin totesi. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 26.-27. toukokuuta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Puheenjohtajavaltio Portugalin tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuspaketista maatalous- ja kalastusneuvoston kanssa samanaikaisesti järjestettävissä kolmikantaneuvotteluissa. Kolmikantaneuvottelut pidetään neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välillä. Useat neuvottelukysymykset, kuten CAP:n ympäristö- ja ilmastotoimien ja tukien kohdentamisen kokonaisuudet ovat vielä auki, mutta monesta asiasta on jo päästy alustavaan yhteisymmärrykseen. Suomi katsoo, että kolmikantaneuvotteluissa tulisi pysyä pitkälti lähellä neuvoston yleisnäkemystä. Suomi on valmis tukemaan sellaista kokonaisratkaisua, joka toisaalta parantaa CAP:n vaikuttavuutta ympäristö- ja ilmastonäkökulmista sekä toisaalta takaa maataloustuotannon kannattavuuden ja kannustavuuden ja edistää tavoitetta tukijärjestelmien yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä.Lisäksi neuvosto keskustelee kahdesta tutkimuksesta, jotka neuvosto pyysi komissiolta Suomen puheenjohtajakaudella. Ensimmäinen tutkimus koskee unionin vaihtoehtoja ajantasaistaa kasvien lisäysaineiston tuottamista ja kaupan pitämistä koskeva lainsäädäntö. Ministerit keskustelevat tutkimuksen havainnoista sekä komission esittämistä vaihtoehdoista lainsäädännön kehittämiseksi. Toinen tutkimus liittyy uusiin genominmuokkaustekniikoihin (NGT) ja osoittaa muun muassa, että NGT:t voivat edistää kestävämpää elintarvikejärjestelmää osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteita. Tutkimuksessa todetaan, että nykyinen muuntogeenisiä organismeja koskeva lainsäädäntö ei sovellu näihin innovatiivisiin teknologioihin. Suomi pitää tutkimuksia tarpeellisena ja kannattaa molempien osalta komission jatkotoimia eli vaikutusarvioiden tekemistä, jotka pohjustavat tulevia lainsäädäntöehdotuksia.Maatalous- ja kalastusneuvoston on myös tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät EU:n prioriteeteista koskien YK:n ruokajärjestelmähuippukokousta. Suomi pitää päätelmäluonnosta tasapainoisena ehdotuksena ja tukee neuvoston päätelmien hyväksymistä ehdotetussa muodossa. Suomessa on valmistauduttu YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävään valtionpäämiesten kokoukseen myös kansallisella dialogilla. Lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana Suomi järjestää Pohjoismaiden dialogin ruokajärjestelmistä ministerien kesäkokouksen yhteydessä.Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee myös komission toimintasuunnitelmasta luonnonmukaisen tuotannon edistämiseksi EU:ssa. Se keskittyy luomutuotteiden kysynnän lisäämiseen ja kuluttajien luottamuksen lujittamiseen, koko tuotantoketjun kehittämiseen ja luomun ympäristövaikutusten edelleen parantamiseen. Toimintasuunnitelman pohjana ovat Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategiat, joiden tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 25 prosenttia EU:n maatalousalasta on luomutuotannossa ja että luonnonmukaista vesiviljelyä lisätään merkittävästi. Suomi on tyytyväinen komission toimintasuunnitelmaan ja kannattaa siinä mainittuja toimenpiteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Nuorten metsäneuvosto -tapahtuma kokosi yhteen kolmekymmentä nuorta, jotka pääsivät kertomaan mielipiteensä Suomen metsäpolitiikasta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle. Tapahtuman päätilaisuus järjestettiin lauantaina 22.5.2021.Nuoret valmistelivat tapahtumassa kommenttipuheenvuorot viidestä Kansallista metsästrategiaa toteuttavasta hankkeesta. Hankkeiden aiheina olivat muun muassa ilmastokestävä metsätalous, luontoon perustuvat elinkeinot, metsätalouden resurssitehokkuus, luonnon monimuotoisuus sekä metsiin liittyvä vuorovaikutus ja viestintä.“Metsät ovat monella tavalla tärkeitä nuorille nyt ja tulevaisuudessa. Ne ovat työn, toimeentulon sekä virkistyksen lähde. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä metsät ovat ratkaisu. On tärkeää, että nuorten ääni kuuluu metsäkeskustelussa vahvasti”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Nuorten metsäneuvoston osallistujajoukko oli monipuolinen, sillä tavoitteena oli kuulla erilaisia mielipiteitä. Osallistujat olivat iältään 14–28-vuotiaita ja he tulivat yhteensä 14:sta eri maakunnasta.”Olen iloinen, että tapahtumaan osallistui niin erilaisia nuoria, ja että ministeri ja ministeriö olivat kiinnostuneita ajatuksistamme. Hain Nuorten metsäneuvostoon, koska metsät ovat minulle tärkeitä ja halusin päästä vaikuttamaan niiden tulevaisuuteen. Tapahtuma sai minut ajattelemaan metsiä myös uusista näkökulmista. Juuri tällaiset tapahtumat ja nuorten osallistaminen niihin on tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää”, kertoo tapahtumaan osallistunut 17-vuotias Bea Janhonen Kangasniemeltä.Tapahtuman järjestivät Suomen Partiolaiset ja Suomen 4H-liitto osana Nuorten osallisuus kansallisessa metsästrategiassa -hanketta. Nuorten kommenttipuheenvuoroissa esittämät mielipiteet otetaan maa- ja metsätalousministeriössä huomioon Kansallista metsästrategiaa ja sen toimeenpanoa kehitettäessä.Lue lisää tapahtumasta (Partiolaisten ja 4H:n Partiolaisten yhteistiedote 25.5.2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeri Sirpa Paatero on tänään hyväksynyt uuden matkustusstrategian linjaukset. Linjaukset ohjaavat pohtimaan eri tapoja virkatehtävien tehokkaan hoidon järjestämiseksi. Uudella strategialla tavoitellaan matkustamisen korvaamista digitalisaation mahdollistamilla uusilla yhteydenpidon tavoilla. Lisäksi strategia ohjaa kustannussäästöihin sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen.”Uusi matkustusstrategia tulee hyvään tilanteeseen, kun koronaepidemia on osoittanut etätyöskentelyn ja monipaikkaisen työn potentiaalin. Uskon, että jo tällä vuosikymmenellä on mahdollista jopa puolittaa matkustaminen sekä siihen liittyvät kulut ja päästöt. Koronapandemian aikana valtion matkakulut laskivat yli puolella eli noin 105 miljoonalla eurolla,” sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Strategia koostuu seuraavista osa-alueista:Matkustustarpeen huolellinen arviointiYmpäristövastuullisuus ja päästövaikutuksetTyöhyvinvointiValtionhallinnon yhtenäiset matkustuspalvelutMatkustusturvallisuusKokous- ja tapahtumahallinnon sujuvoittaminen”Keskeinen muutos nimenomaan se, että matkustamisen vähentämiseen ja päästövähennyksiin pyritään entistä kunnianhimoisemmin. Esimerkiksi lentomatkustamista vähennetään alle 500 kilometrin matkoilla ja ylipäänsä tapaamisia sekä tapahtumia järjestetään entistä useammin etäyhteyksin. Pidän myös tärkeänä, että strategian toimeenpanon seurantaan on luotu selvät mittarit”, ministeri Paatero jatkaa.Virkamatkustus ja siihen liittyvä toimintaympäristö on viime vuosina muuttuneet voimakkaasti. Digitalisaatio on mahdollistanut työelämän uudistumisen monella tavalla. Etäyhteyksien tapahtuvat tapaamiset ja kokoukset ovat lisääntyneet, mikä on vähentänyt virkamatkustamista. Koronapandemian aikaisten kokemusten perusteella voidaan arvioida, että matkustusvolyymit eivät tule palaamaan koronapandemiaa edeltävään aikaan, koska sekä halukkuus että osaaminen etäyhteyksin tapahtuviin tapaamisiin ja kokouksiin on lisääntynyt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista tartuntatautilain ja rikoslain väliaikaisiksi muutoksiksi. Esityksessä ehdotetuilla tartuntatautilain muutoksilla pyritään ehkäisemään ulkomaista alkuperää olevien covid-19-tartuntojen leviäminen Suomeen. Lausuntoaika päättyy 31.5.2021.Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian ja olisivat voimassa 31.5.2022 asti.Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytettäisiin luotettavaa todistusta sairastetusta covid-19-taudista, saadusta hyväksyttävästä covid-19-rokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta covid-19-testistä.Jos Suomeen saapuvalla henkilöllä ei olisi esittää covid-19-testitodistusta, hänen pitäisi käydä testissä Suomeen saavuttuaan. Lisäksi henkilöiden, joilla ei olisi rokotustodistusta tai todistusta sairastetusta taudista, pitäisi käydä toisessa testissä 3-5 vuorokautta maahantulon jälkeen. Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi tartuntatautilakiin virka-apua täydentävää sääntelyä.
Lisäksi rikoslakiin ehdotetaan muutosta, jolla säädettäisiin rangaistavaksi se, jos henkilö ei osallistuisi edellä mainittuihin covid-19-testeihin.Esityksessä useita väliaikaisia pykäliäTartuntatautilakiin lisättäisiin väliaikaisesti uusi 16 a-g § ja 89 a § eduskunnan päätöksen mukaisesti. Näistä 16 a § koskee covid-19-tautia koskevaa todistusta Suomeen saavuttaessa, 16 b § koronatestiä Suomeen saavuttaessa ja 16 c § edellisiä pykäliä koskevia poikkeuksia. Uusi 16 d § koskisi covid-19-testiä maahan tulon jälkeen, 16 e § tartuntatautiviranomaisten neuvontavelvollisuutta, 16 f § saamelaisia koskevia poikkeuksia ja 16 g § covid-19-tautia koskevaa luotettavaa todistusta. Virka-apua koskevat täsmennykset tulisivat tartuntatautilain väliaikaiseen 89 a §:ään. Covid-19-testin laiminlyönti säädettäisiin rangaistavaksi lisäämällä rikoslain 44 lukuun uusi 2 a §.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on valmisteltu kahdeksan kehittämisehdotusta. Lisäksi esitetään monialaisen toimeenpanoryhmän perustamista niiden toteuttamiseksi.Valtiovarainministeriön valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa selvitettiin, millaisia valtionavustuksia rahapelitoiminnan tuotosta myönnetään ja minkälaisia valtionavustuskäytäntöjä siihen liittyy. Selvityksen mukaan valtionapuviranomaiset voisivat kohdentaa valtionavustuksia yhteistyössä järjestöjen kanssa entistä avoimemmin ja läpinäkyvämmin. Selvityksen laatinut työryhmä esittää myös uusia keinoja valtionavustusten harkintaa ja myöntämistä varten. Selvityksen valmistelua johti oikeusministeriö, joka vastaa kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittämisestä.”Järjestöillä on tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Valtionavustukset vahvistavat merkittävästi järjestöjen talouden ja toiminnan edellytyksiä. Sen vuoksi valtionavustustoiminnasta halutaan tehdä entistä läpinäkyvämpää, sujuvampaa ja vaikuttavampaa yhdessä järjestöjen kanssa”, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa.Selvityksen ja sen perusteella tehtyjen ehdotusten valmisteluun osallistui lisäksi kolme ministeriötä, jotka myöntävät järjestöille valtionavustuksia rahapelitoiminnan tuotosta. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää valtionavustuksia esimerkiksi hevosalan keskusjärjestöille. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuksia muun muassa liikuntaa edistäville järjestöille, nuorisoalan järjestöille sekä taide- ja kulttuurialan järjestöille. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää valtionavustuksia sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Kehittämisehdotusten valmisteluun osallistui myös kuusi valtakunnallista kattojärjestöä. Anna palautetta kehittämisehdotuksistaEhdotukset järjestöjä koskevien valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on valmisteltu avoimesti ja yhteistyössä valtionavustusten hakijoiden ja myöntäjien kanssa. Nyt julkaistuista ehdotuksista toivotaan myös avointa, laajaa ja kantaa ottavaa keskustelua.”Ehdotuksilla halutaan tukea järjestöjen talouden ja toiminnan ennakoitavuutta sekä osallisuutta valtionavustustoiminnassa. Yhteistyötä tarvitaan jatkossakin, kun ehdotuksia aletaan toteuttaa ja järjestöjen julkista rahoitusta uudistaa hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukaisesti tulevina vuosina”, kuntaministeri Sirpa Paatero toteaa. Valtiovarainministeriö lähetti ehdotukset lausuntokierrokselle tiistaina 25. toukokuuta. Lausuntoaika päättyy 6. elokuuta. Ehdotuksista voi antaa palautetta Lausuntopalvelu.fissä. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa perustetaan monialainen työryhmä, joka alkaa valmistella ehdotusten toteuttamista lausuntojen perusteella.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut asetuksen Omakanta-palvelusta saatavista koronatodistuksista. Asetuksella säädetään siitä, että henkilölle voidaan antaa Omakanta-palvelun kautta todistus annetuista rokotuksista, laboratoriotutkimuksien tuloksista sekä sairastetusta koronavirustaudista. Asetus tulee voimaan 25.5.2021.Omakanta-palvelun koronatodistus otetaan käyttöön vaiheittain. Toukokuun 26. päivä käyttöön otetaan kansallinen todistus koronarokotuksesta, joka sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista. Kansallisessa koronarokotustodistuksessa on tiedot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Heinäkuussa otetaan käyttöön EU:n yhteinen koronatodistus (EU Digital Covid Certificate), joka sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen negatiivisesta testituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. Myös EU:n yhteisen koronatodistuksen saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tavoitteena on, että jatkossa Omakannasta voi saada todistuksen myös kaikista muista rokotuksista sekä laboratoriotutkimusten tuloksista.Asetuksessa ei säädetä koronatodistusten käyttötarkoituksistaAsetuksessa ei säädetä koronatodistusten käyttötarkoituksista. Henkilö voi itse päättää, miten ja mihin todistusta käyttää. Omakannan koronatodistukset ovat maksuttomia.Toukokuussa käyttöön otettavan kansallisen koronarokotustodistuksen saa ainoastaan Omakannasta, josta sen voi näyttää sähköisesti tai itse tulostaa paperiseksi versioksi. Lisäksi toisen henkilön voi valtuuttaa käyttämään Omakantaa omasta puolestaan.Tällä hetkellä ja jatkossakin henkilö voi saada muun paperisen todistuksen koronarokotuksesta terveydenhuollosta. Tämä todistus ei kuitenkaan ole sama kuin Omakannan kansallinen koronarokotustodistus. Heinäkuussa Omakantaan käyttöön tulevasta EU:n yhteisestä koronatodistuksesta saa halutessaan myös paperisen version maksutta suoraan julkisesta terveydenhuollosta.Terveydenhuollon ammattilainen tallentaa rokotustiedot sekä muut tutkimustiedot Omakantaan rokottamisen ja testien jälkeen ja vastaa siitä, että tiedot ovat Omakannassa oikein. Yksittäinen henkilö saa todistukset Omakannasta sen jälkeen, kun tiedot ovat oikeassa muodossa Omakannassa.STM:n asetus ei tuo terveydenhuollon ammattilaisille uusia velvoitteita laissa jo nykyisin säädettyjen velvoitteiden lisäksi.Lausunnoissa tuettiin asetustaAsetus oli julkisella lausuntokierroksella 19.3.–9.4.2021. Lähes kaikissa lausunnoissa tuettiin asetusta. Lausunnoissa tuotiin esiin, että myös muiden kuin sähköisiä palveluja käyttävien on saatava todistukset. Lisäksi lausunnoissa tuotiin esiin, että esitys asettaisi potilaat eriarvoiseen asemaan, jos Omakannasta saatava todistus olisi maksuton, mutta terveydenhuollosta saatava todistus maksullinen.Matkustamista syytä välttääVaikka jatkossa Omannasta on saatavilla koronatodistuksia, matkustamista on yhä syytä välttää, koska koronatilanne on huono useissa maissa. Lisäksi ennen matkalle lähtöä on tarkistettava huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus.Lisätietoahallitussihteeri Outi Äyräs-Blumberg, [email protected] (asiakastietolakia tarkentava asetus)
johtaja Minna Saario, [email protected] (yleiset kysymykset)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Kiinan kauppaministeri Wang Wentao keskustelevat videoyhteyden välityksellä 25.5.2021. Keskustelussa käydään läpi maiden välisen kaupan ja investointien tilannetta, innovatiivisen liiketoiminnan komitean yhteistyötä sekä ajankohtaisia yritysten liiketoimintaympäristön muutoksia. Tavoitteena on vauhdittaa Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä kaupassa ja taloudessa.Ministerit keskustelevat muun muassa siitä, kuinka maiden välistä kauppaa voidaan edistää koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Ministeri Wang on aloittanut tehtävässään joulukuussa 2020, ja tämä on hänen ensimmäinen ministerikeskustelunsa Suomen kanssa.– Koronapandemia on aiheuttanut haasteita maidemme väliselle kaupalle. Meidän on tuettava yritystemme yhteistyötä ja oltava valmiita hyödyntämään kaupallistaloudelliseen yhteistyöhömme sisältyvä potentiaali pandemian jälkeen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Suomella ja Kiinalla yhteistyömahdollisuuksia vähähiilisyydessä ja kiertotaloudessaSuomen ja Kiinan välillä on yhteistyön mahdollisuuksia muun muassa vähähiilisyyteen, kiertotalouteen ja hyvinvointiin liittyvissä teknologioissa. Kiina on ilmoittanut tavoittelevansa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vuodesta 2030 alkaen ja hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Uudessa viisivuotissuunnitelmassa Kiina painottaa innovaatioiden merkitystä. Tämä on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille.Suomen ja Kiinan välinen innovatiivisen liiketoiminnan komitea perustettiin vuonna 2017 elinkeinoministeri Lintilän ja Kiinan kauppaministerin yhteisjulistuksella. Yritysvetoisen komitean tavoitteena on edistää kaupallisia yhteishankkeita Suomen ja Kiinan välillä. Ministerit haluavat tukea yritysten aktiivista vuoropuhelua ja ratkaisujen etsimistä yhteisiin haasteisiin kaupan ja investointien vauhdittamiseksi.Yritysten liiketoimintaympäristön muutokset ovat korostuneet koronapandemian aikana. Muun muassa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuudelle on asetettu erityisiä rajoituksia. Ministerit vaihtavat tietoja ja näkemyksiä liiketoimintaympäristön kehittämisestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvityksen mukaan veronalennukset lisäisivät kiinnostusta erilaisten hiilineutraaliutta edistävien ratkaisujen laajempaan käyttöönottoon. Kaukolämmön hintaan muutoksella ei arvioida olevan juurikaan vaikutusta.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Hallitusohjelman mukaan polttoon perustumattomia uusia kaukolämmön tuotantotapoja edistetään ja sähköveron veroluokkaan II siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. Selvityksen mukaan yhtenä keinona polttoon perustumattoman lämmöntuotannon edistämiseksi erityisesti taajamissa tunnistetaan kaukolämpöverkkoon kytkettyjen lämpöpumppujen, ja sähkökattiloiden sekä energiatehokkaiden konesalien sähköveron alentaminen teollisuuden sähköveroluokkaan.Selvityksen mukaan veronalennus olisi perusteltua myöntää kaukolämpöverkkoon liitetyille lämpöpumpuille sekä lisäksi tehorajaan perustuen kaukolämpöverkon ulkopuolisille lämpöpumpuille. Selvityksessä ei ole esitetty yksittäistä tehorajaa, vaan ainoastaan rajausta teollisen kokoluokan lämpöpumppuihin.Konesalien energiatehokkuusvaatimusten määrittäminen edellyttää jatkoselvitystä Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen lisäksi alhaisempaan sähköveroluokkaan voidaan siirtää myös muita lämmöntuotantomuotoja.Konesalien osalta selvityksessä suositellaan veroedun piiriin pääsemiseksi energiatehokkuusvaatimusta, jonka määrittelyssä hyödynnettäisiin energiatehokkuuslukuja. Energiatehokkuuslukujen yksityiskohtainen määrittäminen ei ollut tässä selvityksessä mahdollista ja se edellyttää vielä jatkoselvitystä.Selvityksessä suositellaan myös kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien sähkökattiloiden siirtämistä alempaan veroluokkaan. Tätä tukee tarve varastoida yhä suuremmissä määrin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä myös lämmöksi.Lisäksi selvityksessä ehdotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) verotuksen muuttamista siten, ettei lämpöpumppujen tuottama lämpö kiristäisi yhteistuotannon verotusta. Selvityksen toteutti valtiovarainministeriön tilauksesta suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Management Consulting Oy AFRY. Tavoitteena on, että asiaa koskeva lainsäädäntö saataisiin voimaan 2022 alusta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi