Valtioneuvoston kanslian vastaus julkisuudessa käytyyn keskusteluun pääministerin virka-asunnon palveluista

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa ja vastaa pääministerin virka-asunnosta, sen kunnossapidosta ja tukipalveluista valtioneuvostosta annetun lain ja valtioneuvoston ohjesäännön mukaisesti. Valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annettu laki määrittelee valtioneuvoston jäsenille maksettavat palkkiot ja korvausten perusteet.Valtioneuvoston kanslia on antanut vuonna 2010 ohjeet pääministerin virka-asunnosta ja siihen liittyvistä palveluista. Ohjeen mukaisesti pääministerin virka-asuntoon kuuluvia muita palveluita ovat muun ohella ruokailuun liittyvät palvelut. Valtioneuvoston edustustilojen Kesärantaan sijoitettu emäntä huolehtii virka-asunnon ruokapalveluista ja niiden tilaamisesta.Valtioneuvoston kanslia on viimeksi tarkentanut pääministerin virka-asuntonaan käyttämän Kesärannan palveluita niitä koskevassa, käytäntöä kuvaavassa ohjeistuksessa kesäkuussa vuonna 2019. Siinä täsmennetään muun muassa Kesärannassa asumiseen liittyviä palveluja, mukaan lukien ravitsemispalveluja. Pääministerin asuessa virka-asunnossa, sisältäen myös lyhyet yöpymiset, virka-asuntoon voidaan tilata aamiaistarvikkeita sekä kylmänä toimitettavia aterioita. Näihin liittyvät kohtuulliset kulut maksetaan valtion varoista. Palveluun ovat oikeutettuja pääministerin lisäksi hänen kanssaan samaan talouteen kuuluvat perheenjäsenet.Vastaavia ravitsemispalveluita on aiemmin annettu Kesärannan virka-asunnossa asuneille pääministereille ministeripalkkiolain voimaantulosta (1.1.2007) lukien. Käytäntö on vakiintunut.Pääministerin Marinin virka-asunnossa asumiseen liittyvien ravitsemispalveluiden kokonaissummaPääministeri Marin on käyttänyt virka-asunnossa asumiseen kuuluvia ravitsemispalveluita tammikuusta 2020 toukokuuhun 2021. Ateriapalvelun kokonaiskustannukset tältä ajalta ovat yhteensä 14 363,20 euroa eli keskimäärin 845 euroa kuukaudessa. Tämä summa sisältää sekä aamiaistarvikkeet että kylmänä toimitetut ateriat. Ateriapalvelua on käytetty vaihtelevasti sen mukaan, miten pääministeri ja hänen perheensä ovat olleet Kesärannassa.Aamiaistarvikkeiden keskimääräinen kuukausikohtainen kustannus on ollut 270 euroa. Aamiaistarvikkeet ovat olleet tavanomaisia aamulla käytettäviä elintarvikkeita.Kylmänä toimitettavien aterioiden keskimääräinen kuukausikohtainen kustannus on ollut 575 euroa. Pienin kuukausikohtainen kustannus on helmikuulta 2020 yhteensä 235,20 euroa ja suurin huhtikuulta 2020 yhteensä 1341,40 euroa.Aterioihin on sisältynyt esimerkiksi kylmänä toimitettava alku- ja pääruoka, salaatti ja tuorepala. Palvelun on tuottanut Compass Group, joka tuottaa ateriapalvelua myös esimerkiksi Säätytalolle valtioneuvoston kokouksiin ja tilaisuuksiin. Ateriaedun kuukausikohtaisia kustannuksia selittää ennen kaikkea palveluntarjoajan hinnasto, joka koostuu raaka-aineiden lisäksi ruuan valmistuksesta ja toimituksesta. Palvelun hinta ei ole siten verrattavissa tavanomaisiin ruoka- ja elintarvikeostoksiin.Viime viikolla VNK toimitti vastauksen ostolaskuja koskevaan median tietopyyntöön. Alkuperäinen tietopyyntö koski merkittävää määrää ostolaskutositteita valtioneuvoston kanslian talousjärjestelmästä. VNK vastasi tietopyyntöön sen rajauksen mukaisesti. Aiemmin annettu summa 300 euroa koski tietopyynnön ajanjaksoa. Tämän jälkeen on laskettu aamiaistarvikkeiden keskimääräinen summa koko ajanjaksolta 1.1.2020–31.5.2021, ja se laskee kuukausisummaa.Asiassa on toimittu valtioneuvoston kanslian voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Pääministeri on edellyttänyt, että Kesärantaan ja pääministerin palveluihin liittyvien ohjeiden asianmukaisuus tarkistetaan ja tarvittaessa ohjeet päivitetään.Asumiseen liittyvien palveluiden veronalaisuusValtioneuvoston kanslia on tänään 31. toukokuuta lähettänyt Verohallinnolle lausuntopyynnön pääministerin virka-asunnon palveluiden veronalaisuudesta. Kanslian sisäistä ohjeistusta asumisen palveluista tarkastellaan saadun vastauksen perusteella. Pääministeri on pyytänyt keskeyttämään hankinnat menettelyn selvittämisen ajaksi.Tutkihankintoja.fi-palvelun tiedot 1.8.2020Kysymyksiä on herättänyt myös 1. elokuuta kirjauspäivämäärälle 2020 kirjautuneet yhteensä noin 23 000 euroa tutkihankintoja.fi-palvelussa. Kirjauspäivä, joka näkyy tutkihankintoja.fi-palvelussa, ei ole sama asia kuin ostojen tapahtumapäivä. Ostolaskuina 1.8. kirjauspäivämäärällä kirjautuneet tapahtumat ovat koko valtioneuvoston kansliaa koskevia kokouksia ja niiden tilauksia kesä-heinäkuulta. Laskuilla on noin kuukauden viive. Mainitut ostot eivät liity pääministerin häihin. Pääministeri ja hänen puolisonsa ovat vastanneet kaikista hääkuluistaan itse. Laskut on osoitettu pääministerille, ja hän on ne maksanut.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään Saimaan vedenpinnan nousua mahdollisesta tulvasta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi.Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen juoksutus pyritään normaalioloissa pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena eli ns. normaalivyöhykkeellä. Jos vedenkorkeus uhkaa nousta tai laskea niin, että siitä voi aiheutua vahinkoja, juoksutusta voidaan muuttaa vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi luonnonmukaisesta poikkeavaksi.Kaakkois-Suomen ELY-keskus aloitti sateisen syksyn jälkeen joulukuussa 2020 Saimaan ja Vuoksen lisäjuoksutukset, minkä jälkeen juoksutuksen viikkokeskiarvo on ollut enintään 800 m3/s. Lisäjuoksutuksella on saatu tähän mennessä hillittyä vedenkorkeuden nousua noin 15 cm luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen nähden.Talvi 2020-2021 oli Vuoksen vesistöalueella tavanomaista sateisempi, ja toukokuun sademäärä on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Vedenkorkeus nousee edelleen kesä-heinäkuussa, jos tavanomaista runsaammat sateet jatkuvat.Saimaan vedenkorkeus oli 27 toukokuuta tasolla NN +76,37 m (N2000 +76,63 m), eli noin 60 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Vedenkorkeus aiheuttaa jo nyt haittaa kaikkein alavimmille rantaviljelyksille sekä rantakiinteistöjen käytölle ja rakenteille. Jos vedenkorkeus nousee noin tason NN +76,55 m yläpuolelle, vahingot ja haitat kasvavat Saimaan alueella merkittävästi.Saimaan tulvan nousemista korkeustason NN +76,60 m yli tulee Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaan pyrkiä estämään tai pienentämään tehokkaasti. Samalla on huolehdittava siitä, että tästä Vuoksen osalle mahdollisesti aiheutuvat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi.Maa- ja metsätalousministeriö on näistä syistä ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen esityksestä päättänyt ennakoivana toimenpiteenä juoksutuksen nostamisesta 7. kesäkuuta alkaen tasolle 850 m3/s. Juoksutusta voidaan joutua lisäämään tätäkin suuremmaksi vesitilanteen kehittymisestä riippuen.Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee päätökset normaalivyöhykkeellä tai vähäisesti sen ulkopuolella tapahtuvista juoksutusmuutoksista. Maa- ja metsätalousministeriö päättää kuitenkin sellaisista juoksutusmuutoksista, jotka voivat aiheuttaa Venäjän puolella vesivoimamenetyksiä ja joista voi aiheutua Suomen valtiolle korvausvelvollisuus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Tervetuloa Suomen maatalous- ja maaseutupolitiikan tulevaisuus – Luonnos Suomen CAP-suunnitelmaksi –tilaisuuteen 17.6.!

NordenBladet — Millaiselta Suomen maatalous- ja maaseutupolitiikan lähitulevaisuus näyttää? Mitä toimia on tarjolla tulevaisuudessa maaseudun kehittämiseksi? EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-uudistuksen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Suomen CAP-suunnitelma lähetetään lausunnoille 17.6. alkaen.Tervetuloa kuulemaan, millainen CAP-suunnitelma lähetetään lausunnoille. Aamupäivän aikana keskustelemme CAP-suunnitelman valmistelusta ja sen pääsisällöstä sekä kerromme, millä tavalla lausunnot annetaan. Aamupäivän jälkeen jatketaan CAP-suunnitelmaluonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien tarkemmalla esittelyllä. Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollista esittää valmisteluun tai CAP-suunnitelman sisältöön liittyvä kysymys. Pyrimme vastaamaan joihinkin kysymyksiin tilaisuuden esityksissä ja keskusteluissa. Tutustuthan jo aiemmin esitettyihin yli sataan kysymykseen ja vastaukseen CAP27-sivuille ennen oman kysymyksen lähettämistä.  Milloin: 
•    CAP-suunnitelmaa esittelevä aamupäivän tilaisuus: 17.6.2021 klo 9-10.30 
•    CAP-suunnitelmaluonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien tarkempi esittely: 17.6. klo 12.00-14.30 
Aamu- ja iltapäivän tilaisuuksiin pääset ilmoittautumaan tästä linkistä  (avautuu uuteen välilehteen) Kannustamme osallistumaan keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #CAP27. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Valtionavustusta haettavissa suomalaisen Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) jatkokehittämiseen

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun, joka koskee Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) jatkokehittämistä ja valtakunnallistamista. Avustuksen tarkoituksena on kattaa kustannuksia, joita kertyy lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn, tunnistamisen, tutkimisen sekä uhrien hoidon koordinaatiosta ja sisällön kehittämisestä.Hakuaika on 31.5.-31.8.2021. Yhteensä valtionavustuksia jaetaan noin 1 900 000 euroa vuodelle 2022, ja saman verran vuodelle 2023.Avustusta voivat hakea yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit, joissa toiminnan kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaavat ensisijaisesti lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tai oikeuspsykologiset yksiköt yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tällaisia alueellisia toimijoita ovat erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatria, seri-tukikeskukset, lastensuojelu ja perhekeskukset tai vastaavat toimijat.Haussa painotetaan erityisesti niitä kehittämistoimia, jotka parantavat perustason palveluiden kykyä vastata lapsiystävällisesti ja Barnahus-mallin mukaisesti väkivaltaa kohdanneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Tarkoituksena on luoda pitkäjänteisesti käyttöön jäävä pysyvä toimintamalli. Mallissa vaativan erityistason työtä tekevillä yliopistosairaaloiden yksiköillä on alueellaan keskeinen toimintaa koordinoiva rooli.Yksi tavoitteista on lisätä lapsiystävällisten tilojen käyttöä tilanteissa, joissa lasta kuullaan. Kuulemisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi perhekeskusten tiloja. Lastenasiaintalo-malli (Barnahus) perustuu moniammatilliseen viranomaisyhteistyöhönLastenasiaintalossa (Barnahus) selvitetään moniammatillisesti seksuaali- tai pahoinpitelyrikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä. Samalla huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu ja kehitys. Hankkeessa hyödynnetään muun muassa Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja, yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykologisissa ja -psykiatrisissa yksiköissä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kehitettyjä yhteistyömalleja ja muita toimintakäytäntöjä sekä koulutetaan alueille uusia osaajia. Vuosien 2020 ja 2021 aikana monialaista tapausten esiselvittelyä, ns. LASTA-seula -toimintaa on jo levitetty uusille alueille. Tätä työtä ja toiminnan juurruttamista pitää edelleen jatkaa ja tukea. Epäilyjä lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tulee ilmi entistä enemmänVäkivalta lapsia kohtaan ei tutkimusten mukaan ole lisääntynyt, mutta epäilyt väkivaltarikoksista sekä ilmi tulleen väkivallan määrä on kasvanut huomattavasti. Tukea tarvitsevan lapsen näkökulmasta oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea hankaloittavat ja hidastavat monet asiat. Puutteita on palvelujärjestelmässä. Lisäksi lastensuojelun, rikosoikeuden ja hoidon prosessit etenevät eri tahtiin ja ne ovat kohtuuttoman hitaita. Osa väkivaltaepäilyn kohteena olevista lapsista sekä väkivallan uhreista jää kokonaan ilman tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. Erityisesti Pohjoismaissa Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) avulla on pystytty lisäämään prosessien lapsiystävällisyyttä ja auttamaan seksuaalista väkivaltaa kohdanneita lapsia ja nuoria. Tähän on päästy viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja kokoontumalla yhteen. Suomessa lasten ja nuorten oikeuspsykologiset ja -psykiatriset yksiköt toimivat jo suurelta osin Barnahus-mallin mukaisesti, mutta ne palvelevat vain osaa lapsista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Valtionavustushaku Palliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminen -ohjelmaan

NordenBladet — Palliatiivisen hoidon kehittämisohjelman tavoitteena on turvata hoito, hoiva ja huolenpito elämän loppuvaiheessa. Valtionavustushaku Palliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminen -ohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin alkaa kesäkuussa.Valtioneuvoston asetuksen perusteella viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin on huolehdittava vaativan palliatiivisen ja saattohoidon tehtävistä sekä niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti. Valtionavustusta voivat hakea yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit ja kunnat voivat toimia hankkeessa osatoteuttajina. Haku päättyy 16.7.2021.Avustuksilla kehitetään esimerkiksi kotisairaalatoimintaaSosiaali- ja terveysministeriön suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä sisältää toimenpidekokonaisuudet, joihin valtionavustushakemuksen tulee kohdistua.Toimenpidekokonaisuudet ovatkotisairaalatoiminnan kehittäminen kunnissapalliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminenasumispalvelujen ja kotihoidon henkilökunnan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kehittäminenlasten ja nuorten palliatiivisen hoidon kehittäminendigitaalisten palvelujen kehittäminen kotisairaalassa ja palliatiivisen hoidon vastaanotoilla.Avustuksiin voidaan myöntää yhteensä noin 5,6 miljoonaa euroa, jos eduskunta vahvistaa tarkoitukseen määrärahat. Haettavana olevan avustuksen käyttöaika on vuosina 2021-2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Islanti mukaan Suomen ja Viron X-Road-yhteistyöhön ja NIIS-instituuttiin

NordenBladet — Suomen, Viron ja Islannin digitalisaatioasioista vastaavat ministerit ovat allekirjoittaneet sopimuksen Islannin liittymisestä Suomen ja Viron perustamaan Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituuttiin (NIIS). NIIS vastaa Suomen kansallisen tiedonsiirtoratkaisun palveluväylän pohjana olevan X-Road -teknologian kehittämisestä ja ylläpidosta.Palveluväylä tarjoaa organisaatioille vakioidun tavan siirtää tietoja sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tietojärjestelmien välillä. Lisäksi NIIS:n tehtävänä on muiden rajat ylittävien sähköisen hallinnon komponenttien kehittäminen ja ylläpitäminen.Kuntaministeri Sirpa Paatero on tyytyväinen, että NIIS-yhteistyö laajenee ja kehittyy maiden välillä.“Yhteiskehittäminen on lisännyt kustannustehokkuutta. Kehittämällä teknologiaa yhdessä varmistamme ratkaisujen laatua, edistämme innovatiivisuutta ja rakennamme edellytyksiä rajat ylittävälle sähköiselle hallinnolle. Instituutti mahdollistaa lisäksi yhteistyön useamman valtion kesken, mistä olen nyt Islannin liittyessä jäseneksi erittäin tyytyväinen,” Paatero toteaa.Islannin liittyminen NIIS-yhteistyöhön täysjäseneksi tarkoittaa, että Islanti on mukana jatkossa kehittämässä teknologiaa, viemässä eteenpäin yhteistä strategiaa, edistämässä yhteistyötä ja jakamassa kustannuksia.Suomi ja Viro perustivat NIIS:n kesällä 2017 pitkään jatkuneen X-Road-yhteistyön jatkoksi. Islanti on ollut NIIS:n kumppanina vuodesta 2018.Lue lisää NIIS:n tiedotteesta (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Tutkimus: Ilmastomuuttoliikkeen kestävä hallinta edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä

NordenBladet — Tuore selvitys osoittaa, että kokonaisvaltainen ilmastomuuttoliikkeiden hallinta edellyttää oikeansuuntaista ilmastopolitiikkaa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemista muun muassa humanitaarisen avun, siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön sekä koulutus- ja tutkimustoiminnan keinoin, mutta myös maahanmuuttopolitiikan keinoin.Ilmastomuuttoliike koskettaa myös SuomeaIlmastonmuutos vaikuttaa eri alueisiin, maihin ja ihmisryhmiin eri tavoin ja epätasa-arvoisesti. Vauraat ja poliittisesti vakaat valtiot pystyvät paremmin suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja siihen valmistautumiseen tarvittavia toimenpiteitä kuin köyhät ja hauraat valtiot. Siksi Suomen ja Euroopan unionin tulisi vielä vahvemmin ottaa huomioon ilmasto- ja ympäristönäkökulma kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa.Muuttoliike on keino sopeutua ilmastonmuutokseen. Suurin osa ilmaston- ja ympäristömuutokseen liittyvästä muuttoliikkeestä tapahtuu maiden sisällä. Ilmastomuuttoliikettä tapahtuu kuitenkin myös valtioiden rajojen yli. Tulevaisuuden ilmastomuuttajien muuttoreitit seuraavat todennäköisesti ihmisten nykyisiä muuttoreittejä, myös Euroopan unioniin ja Suomeen. Sen lisäksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa joidenkin muuttoreittien turvallisuuteen tai kiinnostavuuteen.Kestävän kehityksen tavoitteet sekä inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien näkökulma asettavat reunaehdot ilmastomuuttoliikkeen hallinnalle lähtöalueilla, kauttakulkualueilla ja vastaanottavilla alueilla. Tavanomaiset oleskelulupakategoriat tarjoavat tärkeimmät ihmisten suojelua ja sopeutumista tukevat mahdollisuudet, koska kansainvälisen suojelun kategoriat eivät tehokkaasti vastaa suojelutarpeeseen.Uusia ratkaisuja tulee hakea kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien lisäksi on tarpeen edistää niin ilmasto- ja maahanmuuttosektorien kuin eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä ilmastomuuton hallinnassa Suomessa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ministeri Lintilä edistää virtuaalisesti vientiä Kiinaan

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä osallistuu virtuaalisesti Team Finland -tapahtumakokonaisuuteen Kiinassa kesäkuussa. Tavoitteena on tiivistää suomalaisten ja kiinalaisten yritysten suhteita erityisesti vähähiilisyydessä, bio- ja kiertotaloudessa sekä meriteollisuudessa.Elinkeinoministeri osallistuu virtuaalisesti 2.- 21.6. välisenä aikana useisiin Kiinassa järjestettäviin tapahtumiin, mukaan lukien innovatiivisen liiketoiminnan komitean tilaisuuteen Pekingissä sekä Wood from Finland ja Green and Smart Ships -seminaareihin Shanghaissa. Tilaisuuksiin osallistuu kymmeniä suomalaisia ja kiinalaisia yrityksiä. Yritysten liiketoimintaympäristön muutokset ovat korostuneet koronapandemian aikana. Muun muassa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuudelle on asetettu erityisiä rajoituksia, jotka ovat hankaloittaneet vientiponnisteluja. Team Finland –verkoston aktiivisilla toimilla tuetaan suomalaisten yritysten kansainvälistymistä haastavassa tilanteessa – niin kohdemarkkinalla kuin online.Team Finland -verkosto on suomalaisyrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Blogi: Mikä ihmeen taksonomia?

NordenBladet — Kansainvälisten asiain neuvos Teemu Seppä avaa MMM-blogissaan EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaan sisältyvää investointien luokittelujärjestelmää (taksonomia). Jäsenmailla on nyt neljä kuukautta aikaa muodostaa kantansa komission kriteeriehdotukseen.Rahoitusmarkkinoilla on koettu ongelmaksi, että erilaisia kestäväksi mainostettuja sijoituskohteita on olemassa pilvin pimein. EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmalla pyritään nyt ohjaamaan rahoitusta ilmaston ja ympäristön kannalta aidosti kestäviin kohteisiin. Laaja paketti sisältää koko joukon toimia ympäristömerkeistä yritysten raportointivelvoitteisiin.Investointien luokittelujärjestelmä, taksonomia, on ratkaiseva osa suunnitelmaa; sen avulla on tarkoitus erotella jyvät akanoista.Lue koko kirjoitus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Yleisötilaisuuksissa huomioitava alueelliset päätökset sekä riittävä hygieniataso

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat päivittäneet ohjeistuksen koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä.Yleisötilaisuuksissa, yhteisissä kokoontumisissa ja julkisten tilojen käytössä on muistettava perusohjeet koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi. Paikalle tullaan vain terveenä, kasvomaskin käyttöä suositellaan ja järjestäjän vastuulla on varmistaa riittävät etäisyydet sekä hygieniataso. Koronavirus tarttuu helposti pinnoilta, joten tehokkaalla siivouksella voidaan ehkäistä viruksen leviämistä. Lisäksi järjestäjän tulee varmistaa, että asiakkailla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi