NordenBladet — Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvasta Helmi-elinympäristöohjelmasta. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.”Odotettu Helmi-ohjelma määrittää suuntaviivoja 2020-luvun työlle monimuotoisuuden tilan parantamiseksi. Suomen lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Laajalla yhteistyöllä ja oikein kohdennetuilla toimilla luontokato voidaan pysäyttää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Helmi-ohjelmassa tehdään yhdessä töitä luonnon monimuotoisuuden eteen. Mukana on koko ympäristöhallinto sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala. Ohjelma on hyvä esimerkki siitä, että luontoa voidaan auttaa monin eri tavoin ja parhaaseen tulokseen päästään vapaaehtoisilla toimilla”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Laadun heikkeneminen tarkoittaa elinympäristön muuttumista lajien kannalta huonoon suuntaan esimerkiksi rehevöitymisen, vieraslajien, lisääntyneen kulumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä ennallistetaan ja hoidetaan perinnebiotooppeja, metsiä, pienvesiä ja rantoja, lintuvesiä ja -kosteikkoja. Ennallistamalla elinympäristöjä palautetaan kohti luonnontilaa.Luonnon monimuotoisuutta turvaavat ja palauttavat, hyvin kohdennetut ennallistamis- ja kunnostustoimet tukevat myös lajien ja luontotyyppien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakenteeltaan ehjien ja toimivien ekosysteemien säilyminen tarjoaa hyvinvoinnille välttämättömiä ekosysteemipalveluita, kuten hiilensidontaa, tulvasuojelua ja pölytystä myös muuttuvassa ilmastossa.Ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössäHelmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.Helmi-ohjelman keskeinen tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Kunnostus- ja hoitotoimia keskitetään, jotta ne olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman vaikuttavia.Helmi-ohjelma on sidosryhmien laajasti kannattama. Ohjelman valmisteluun osallistui kymmeniä eri elinympäristöjen asiantuntijoita, järjestöjä ja muita sidosryhmiä. Ohjelman ollessa lausunnoilla kaikki lausunnonantajat kannattivat Helmi-ohjelmaa ja monet ilmaisivat halukkuutensa osallistua ohjelman toteuttamiseen. Lausunnonantajat katsoivat, että arvokkailla luontoalueilla on paljon hoito- ja kunnostustarpeita, joihin ei ole aiemmin pystytty riittävästi vastaamaan puuttuvien resurssien takia.
   
Valtioneuvoston periaatepäätökseen Helmi-ohjelmasta sisältyy päätös METSO-ohjelman jatkosta vuosille 2026–2030. METSO-ohjelma jatkuu kunnianhimoisin tavoittein, joita täsmennetään ennen nykyisen METSO-ohjelmakauden päättymistä. Vuosina 2021-2025 Helmi-ohjelmassa tehdään METSO-ohjelmaa täydentäviä toimia metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.Poimintoja ohjelman toimenpiteistä:Valtakunnallisesti arvokkaiden soiden vapaaehtoinen suojelu saa vauhtia Helmi-ohjelman myötä. Tavoitteena on suojella 60 000 hehtaaria.Soita ennallistetaan yhteensä 59 300 hehtaaria, jonka lisäksi vesiä palautetaan suojelusoille 400 kohteella.Arvokkaita lintuvesiä kunnostetaan 200 kpl, jonka lisäksi kunnostetaan ja perustetaan 500 kpl suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja.Hoidettujen perinnebiotooppien määrää kasvatetaan 52 000 hehtaariin.METSO-ohjelman tavoitteita täydennetään suojelualueiden ja valtion monikäyttömetsien ennallistamisella ja luonnonhoidolla. Ennallistamiskulotuksia tehdään 750 hehtaarilla suojelualueilla ja 2200 hehtaarilla valtion monikäyttömetsissä.Puroja kunnostetaan yhteensä 600 km ja kalojen vaellusyhteyksiä palautetaan 700 pienvesikohteelle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n väestörahasto UNFPA toi viime vuonna seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut 41 miljoonan naisen ja nuoren ulottuville. Tänä vuonna Suomi tukee UNFPA:n toimintaa 33 miljoonalla eurolla.Suomen tuki UNFPA:lle on yleisrahoitusta, jotta järjestö voi suunnata työtään joustavasti sinne, missä tarve on suurin. Tuella edistetään hallitusohjelman mukaisesti Suomen kehitysyhteistyön painotuksia, joihin myös naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet kuuluvat.UNFPA tekee tehokasta ja tuloksekasta työtä sukupuolten tasa-arvon ja erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi, mukaan lukien perhesuunnittelu. Suomen UNFPA:lle kanavoidulla yleistuella vuoden 2019 aikana yli 1,2 miljoonalle nuorelle varmistettiin pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin, yli 840 000 suunnittelematonta raskautta ja lähes 2300 äitikuolemaa ennaltaehkäistiin ja yli 31 000 naista ja tyttöä pystyi käyttämään sukupuolittuneen väkivallan uhreille suunnattuja palveluita.Suomi nostaa esiin vammaisten ihmisten asemaaYhteistyössään UNFPA:n kanssa Suomi pyrkii vaikuttamaan siten, että erityisesti nuorisoystävällisten palveluiden ja laadukkaan seksuaalikasvatuksen saatavuutta parannettaisiin. Suomelle on myös tärkeää, että vammaisten ihmisten asema ja oikeudet vahvistuvat järjestön toiminnan tuloksena. Pandemian vuoksi heikentyneessä globaalissa tilanteessa Suomi painottaa YK-järjestöjen innovatiivisia ratkaisuja, uusia kumppanuuksia ja pitkäjänteistä työtä, joilla voidaan vahvistaa kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja saavuttaa kestäviä tuloksia.Suomi tukee tuloksellista toimintaaUNFPA on kansainvälisissä arvioissa todettu tehokkaaksi ja tuloksekkaaksi järjestöksi. Järjestön työllä on suora vaikutus kehitysmaiden naisiin ja tyttöihin, joiden tilanne uhkaa koronapandemian takia merkittävästi heikentyä. Vuonna 2020 UNFPA:n tuella:41 miljoonaa naista ja nuorta sai seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita;478 000 terveysalan työntekijää sai koulutusta koronapandemiaan liittyvissä tehtävissä;506 000 väkivallan uhriksi joutuneelle tytölle ja naiselle mahdollistettiin pääsy mielenterveys ja psykososiaalisen tuen palveluihin;1,2 miljoonaa naista 60 maassa sai käyttöönsä hygieniatarvikkeita;86 % ohjelmamaiden koronapandemiasuunnitelmista sisälsi toimia sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseksi ja uhrien auttamiseksi;83 % ohjelmamaista sisällytti seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut kansallisiin koronapandemiasuunnitelmiinsa;UNFPA:n ja YK:n Maailman ruokaohjelma WFP:n yhteistyössä kehittämä e-voucher -järjestelmä auttoi Syyriassa noin 70 000 raskaana olevaa ja imettävää naista tarjoamalla ruoka- ja hygieniatarvikkeita;Yli 25:ssä UNFPA:n ohjelmamaassa perustettiin auttava puhelin, jolla tuettiin väkivallan uhreiksi joutuneita naisia ja tyttöjä COVID-19-pandemia aikanaVarmistettiin 1,9 miljoonaa turvallista synnytystä 42 maassa;5,3 miljoonaa ihmistä sai perhesuunnittelupalveluita 52 maassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Epidemiatilanne on pysynyt Suomessa tasaisena viime viikkojen ajan. Koronavirustartuntojen määrä lähti selvään laskuun maaliskuun lopulla, lasku loiventui kohti vappua ja tartuntojen määrä on pysynyt tasaisena toukokuun alusta lähtien.Epidemiatilanne on kaksijakoinen. Sosiaalisten kontaktien lisääntyminen sekä herkemmin tarttuvat koronavirusvariantit voivat lisätä tartuntojen määrää. Samanaikaisesti rokotusten edistyminen ja taudin kausivaihtelu parantavat tilannetta. Tämä selittää osaltaan viikoittaisten tartuntojen määrän pysymistä tasaisena.Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,95–1,15 (90 % todennäköisyysväli). Luku on hieman korkeampi kuin viime viikolla. Koko huhtikuun ajan arvioitu tartuttavuusluku oli alle yhden.Viikolla 20 (ajalla 17.−23.5.) todettiin noin 1 300 uutta koronatapausta, mikä on reilu 100 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Sataatuhatta asukasta kohden uusia tartuntoja todettiin kahden viimeisen kalenteriviikon aikana 49, ja kahden niitä edeltävän viikon aikana 52. Positiivisten osuus testatuista oli 1,1 prosenttia viikolla 20, joka on hieman matalampi kuin edellisellä viikolla.Viikolla 20 uusista tartunnoista 35 prosenttia todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Viikolla 19 vastaava luku oli 40 prosenttia.Tartuntoja todettiin viikolla 20 huomattavasti vähemmän 20-29-vuotiailla kuin edellisellä viikolla. Koronavirustartuntoja todettiin vähemmän myös alle 20-vuotiailla.Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus uusista tartunnoista oli 6,9 prosenttia ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 1,8 prosenttia kaikista tartunnoista. Osuudet olivat samalla tasolla kuin edellisillä viikoilla.Sosiaalisten kontaktien lisääntyminen voi näkyä alueellisina tartuntaryppäinäKoronavirustilanne on hyvin erilainen eri puolilla maata. Maan etelä- ja lounaisosissa tartuntoja todetaan selvästi eniten. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tapauksia todettiin viime viikolla kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin edellisellä viikolla. Koronavirustapausten ilmaantuvuus oli viikolla 20 korkein Keski-Pohjanmaalla, mutta tautitilanne on kuitenkin parantunut edellisviikosta selvästi. Kanta-Hämeessä epidemiatilanne on puolestaan heikentynyt.Maan itä- ja pohjois-osissa puolestaan tartuntoja todetaan monilla alueilla alle 10 viikossa. Pohjois-Suomessa huolta herättää Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin heikentynyt tautitilanne.Rokotusten edistyminen ja taudin kausivaihtelu edesauttavat epidemiatilanteen hillitsemistäKoko maassa yli 90 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista yli 50 prosenttia. Kaikkien halukkaiden 16 vuotta täyttäneiden arvioidaan saaneen ensimmäisen rokoteannoksen heinäkuun loppuun mennessä.Myös rokotuksen saaneiden on tärkeää yhä muistaa pitää turvaväliä, käyttää maskia sekä noudattaa muita hygieniaohjeita. Myös rokotettujen on syytä hakeutua testiin, jos on lieviäkin oireita. Rokotusten eteneminen ja epidemiatilanteen paraneminen kevättalvesta näkyy myös sairaalahoidon kuormituksessa. Tehohoidon tarve oli korkeimmillaan maaliskuun puolivälin jälkeen. Maaliskuun lopussa ja huhtikuun aikana tehohoidossa olevien potilaiden määrä väheni selvästi. Toukokuun ensimmäisinä viikkoina tehohoidon tarpeessa ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta viimeksi kuluneen viikon aikana tehohoidon tarve on edelleen pienentynyt.Potilaita oli 26.5.2021 perusterveydenhuollon osastoilla 25, erikoissairaanhoidon osastoilla 58 ja tehohoidossa 18. Sairaalahoidossa olevien Covid-19-potilaiden yhteenlaskettu lukumäärä oli 101 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 26.5.2021 raportoitu yhteensä 946.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit löytyvät THL:n verkkosivuilta. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu Lissabonissa 28.5.2021 järjestettävään EU:n epäviralliseen puolustusministerikokoukseen.
Kokouksessa keskustellaan ajankohtaisista EU:n puolustusyhteistyön kysymyksistä, kuten puolustusyhteistyön strategisesta arviointi- ja ohjausprosessista sekä strategisesta kompassista suorituskykyjen kehittämiseen ja uusiin murroksellisiin teknologioihin keskittyen. Lisäksi ministereiden on määrä keskustella EU:n Afrikka-kumppanuudesta yhdessä afrikkalaisten alueellisten järjestöjen sekä YK:n kanssa.
Lisätietoa kokouksen agendasta antaa erityisasiantuntija Ilmari Uljas, puh. +358 295 140048, sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 13 miljoonaa euroa oppimisen tuen ja inkluusion kehittämiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessaAvustuksen avulla pyritään osaltaan varmistamaan, että jokainen lapsi ja nuori saa varhaiskasvatuksessa ja koulussa tarvitsemansa tuen. Avustuksella kunnat voivat tuottaa yhdessä kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion toimeenpanoon liittyviä matalan kynnyksen palveluja.varhaiskasvatusesi- ja perusopetusOpetusneuvos Kirsi Alila, puh. 0295 330 365Projektisihteeri Aili Tervonen p. 0295 330 216Esi-ja perusopetusOpetusneuvos Jussi Pihkala p. 0295 330 256Projektisihteeri Aili Tervonen p. 0295 330 216
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja metsätuhojen torjunnasta annetun lain muutoksia koskevasta lakiesitysluonnoksesta. Muutosten tavoitteena on pienentää ilmaston lämpenemisen myötä kasvanutta riskiä metsätuhoihin. Aikaa lausunnoille on 12.7.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi lähettää Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua Nepaliin maan vaikean covid-19-tilanteen vuoksi. Suomen materiaaliapu koostuu kasvomaskeista ja -visiireistä, suojakäsineistä sekä suojatakeista.Nepalin viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua EU-mailta maan nopeasti pahentuneen covid-19-tilanteen vuoksi. Nepal on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Avustusmateriaali lähetetään EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta osana unionin yhteistä avustusoperaatiota. Euroopan komissio koordinoi avunantoa ja tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita logistiikan järjestämisessä sekä kuljetuskustannuksissa.Sisäministeriö on tehnyt asiassa yhteistyötä ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, jonka ylläpitämästä valtion varmuusvarastosta pääosa materiaalista lähetetään. Materiaaliapua ovat lahjoittaneet myös Medifon Oy, Logonet Oy Ltd, Mediwear Ltd sekä Röntgentekno Oy ja heidän yhteistyökumppaninsa Fiberone Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisia yrityksille suunnattuja rahoitushakuja on avautumassa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla syksyllä 2021. Hakuja on tarkoitus avata muun muassa energiajärjestelmän murroksen, teollisuuden energia- ja kiertotalousratkaisujen sekä TKI-investointien tueksi.Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Elpymisrahoituksella edistetään elinkeinorakenteen uudistumista ja suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua.–  Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pistetään vauhtia talouden uudelleen käynnistämiseen ja elpymiseen koronakriisin kourista. Ohjelma antaa mahdollisuuden tukea elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteiden uudistumista myös pidemmällä aikavälillä. Se tukee ja mahdollistaa yksityisiä investointeja, joiden avulla on mahdollista luoda työpaikkoja ja kestävää kasvua myös tulevaisuudessa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on tehnyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan päätöksen ja rahoituksen sisältävä talousarvio on hyväksytty eduskunnassa. Alustavan aikataulun mukaisesti neuvoston odotetaan tekevän päätöksensä suunnitelmasta kesän 2021 aikana. Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvion 27. toukokuuta. Lisätalousarvioesitykseen sisältyvät ensimmäiset kestävän kasvun ohjelman rahoituserät. Lisätalousarviossa on mukana TKI-investointeihin, kiertotalouteen, luovien alojen rakennetukeen ja kestävään matkailuun liittyvää rahoitusta. Rahoitusta tulevat pääosin myöntämään työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland. Rahoitusta kanavoidaan myös ELY-keskusten ja Energiaviraston kautta. Ohjelman rahoitus on vuosille 2021– 2026. Hauista tullaan tiedottamaan tarkempia tietoja myöhemmin.Energiajärjestelmän ja teollisuuden energiaratkaisujen investoinneilla mahdollistetaan uusien vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoSuomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, vähentää teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. Tavoitteita edistetään toimilla, jotka mahdollistavat uutta teknologiaa hyödyntävien vähähiiliratkaisujen käyttöönoton.Syksyllä 2021 on tarkoitus avata yrityksille rahoitushakuja, jotka liittyvät energia-infrastruktuuriin, uusiin energiateknologioihin, vähähiiliseen vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Suunnitteilla on avata aiehaku ennen varsinaisia rahoitushakuja. Niin sanottuun vety-IPCEI-prosessiin liittyvä kansallinen haku käynnistyy kuitenkin jo kesäkuussa. Energia-infrastruktuuriin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 155 miljoonaa euroa. Uusiin energiateknologioihin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 155 miljoonaa euroa.Vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 150 miljoonaa euroa.Teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 60 miljoonaa euroa.Tarkoituksena on myös avata myöhemmin rahoitushaku, jolla edistetään fossiilisten polttoaineiden korvaamista tukemalla julkista liikennesähkön, biokaasun ja uusien käyttövoimien jakelu- ja tankkausinfrastruktuuria. Ohjelmakaudelle on varattu rahoitusta 20 miljoonaa euroa. Teollisuuden sivu- ja jätevirtojen kierrätyksellä tavoitellaan luonnonvarojen käytön vähentämistäSyksyyn 2021 mennessä on tarkoitus avata hakuja, joilla vauhditetaan teollisuuden sivu- ja jätevirtojen, kuten akkujen sekä muiden keskeisten materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Rahoitus kohdistetaan muun muassa pilotti- ja demonstraatiolaitoksiin, ensimmäisiin kaupallisiin laitosinvestointeihin ja niihin kytkeytyvään TKI-toimintaan.Tavoitteena on päästä tekemään rahoituspäätöksiä jo vuoden 2021 puolella. Ohjelmakaudelle on varattu rahoitusta 110 miljoonaa euroa.TKI-rahoituksella tuetaan vähähiilisiä ratkaisuja ja osaamistaSuomen kestävän kasvun ohjelman TKI-rahoitusta kohdennetaan vihreää siirtymää tukeviin hankkeisiin. Digitalisaatiota edistävillä tutkimusinfrastruktuuri-investoinneilla ja uudistuksilla tuetaan innovaatiotoiminnan kehitystä ja osaamistason nostoa.Vuoden 2021 aikana on tarkoitus avata yrityksille rahoitushakuja veturiyrityshankkeisiin, avainteknologioiden vauhdittamiseen sekä kasvuyritysten innovaatiotoimiin. Tavoitteena on päästä tekemään ensimmäisiä rahoituspäätöksiä jo vuoden 2021 puolella. Jo kesällä 2021 on tarkoitus avata veturiyrityksille kaksivaiheinen haastekilpailu.Veturiyrityshankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Veturiyrityshankkeita tukevien avainteknologioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 27 miljoonaa euroa.Innovaatioinfrastruktuurien kehityshankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 25 miljoonaa euroa.Innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 20 miljoonaa euroa. Luovien alojen uudistumisen tuella vahvistetaan alan kilpailukykyäSyksyllä 2021 on tarkoitus avata rahoitushaku luovien alojen ja tapahtumateollisuuden yritysten kehityshankkeille toimialojen elvyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoitteena on päästä tekemään rahoituspäätöksiä jo vuoden 2021 puolella. Ohjelmakaudelle on varattu rahoitusta 10 miljoonaa euroa.Matkailualan digitalisaatiota ja kestävää kasvua edistetäänVuoden 2021 loppupuolella on tarkoitus avata kestävää matkailua ja digitalisaatiota edistävä haku, jonka koko ohjelmakauden rahoitus on viisi miljoonaa euroa. Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa matkailuyritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä.
  
Yrityksille ja tutkimusorganisaatioille myönnettävän rahoituksen lisäksi matkailualan kestävää kasvua tuetaan Visit Finlandin kautta yhteensä 15 miljoonalla eurolla.Myöhemmin avautuvia rahoitushakuja yrityksilleBusiness Finlandin vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja digitaalista uudistumista sekä teollisen palveluviennin kasvattamista tukevaan ohjelmaan tulee rahoitusta 4 miljoonaa euroa. Terveys- ja hyvinvointiosaamisen ja –teknologioiden kärkiohjelmaan on tulossa lisärahoitusta 4 miljoonaa euroa.Myöhemmin käynnistetään mikroelektroniikkaa (15 milj. euroa) ja 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöjä (10 milj. euroa) koskevat haut. ELY-keskusten pienten yritysten kasvun kiihdyttämisohjelmaan tullaan ohjaamaan lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa. Eri toimenpiteisiin kohdennettavan rahoituksen määrä täsmennetään tarvittaessa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan neuvoston päätöksen ja vuonna 2022 vahvistuvan enimmäisrahoitusosuuden mukaisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Keskiviikkona julkistettu Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää yhteensä yli miljardilla eurolla, ja vipuvaikutuksineen sen arvioidaan saavan liikkeelle ilmastotyöhön jopa neljä miljardia euroa. Suomi suuntaa puolet kaikesta elpymisvälineen kautta kanavoitavasta rahoituksesta vihreään siirtymään.Avustuksia suunnataan kansalaisille, yrityksille ja kunnille ja muille yhteisöille vähähiilisiin investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen. Ensimmäiset hankkeet pääsevät vauhtiin jo loppuvuoden aikana, kun saataville tulee lisää tukea mm. öljylämmityksestä luopumiseen, sähköautojen latausinfran rakentamiseen ja tuulivoimakaavoitukseen.”Kestävän kasvun ohjelma on Suomen historian suurin ilmastopanostus ja se näyttää esimerkkiä myös tulevaisuuden talousratkaisuille. Signaali eri toimijoille on selvä: nyt on oikea aika investoida kestävään tulevaisuuteen. Rahoituksella vauhditamme etenemistä kohti hiilineutraalia Suomea ja nostamme samalla Suomea jaloilleen koronakriisistä. Tärkeä periaate koko elvytyspaketille on se, ettei mikään elvytystoimi saa haitata ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Investointien arvioidaan vähentävän päästöjä vuosittain vähintään kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodesta 2026 lähtien, mikä vastaa noin kuutta prosenttia Suomen päästöistä. Tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, parantaa energiatehokkuutta sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.Hallitus antaa torstaina 27. toukokuuta esityksen vuoden kolmanneksi lisätalousarvioiksi, joka sisältää rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Ensimmäiset rahoitushaut käynnistyvät vielä loppuvuoden aikana.Lisärahaa öljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latausinfraan”Öljylämmityksen vaihtaminen kestävään lämmitysmuotoon on kiinnostanut kansalaisia todella paljon, joten on hienoa, että voimme jatkaa avustusten myöntämistä saumattomasti. Samoin pidän erittäin tärkeänä sitä, että sähköautojen latausinfraan myönnettävät avustukset saavat lisäpontta. Kattava latausinfra on välttämätön edellytys liikenteen sähköistymiselle ”, ministeri Mikkonen sanoo.Öljylämmityksestä luopumista tuetaan 70 miljoonan euron lisärahalla, mikä mahdollistaa noin 15 000 rakennuksen siirtymisen pois öljylämmityksestä ja tuottaa noin 100 000 hiilidioksiditonnin vuotuiset päästövähennykset taakanjakosektorilla. Tukea voivat saada yksittäiset kotitaloudet, kunnat, seurakunnat ja yhdistykset. Tämän vuoden lisätalousarvioissa on varattu 25 miljoonaa euroa pientalojen avustuksiin.Pientalojen omistajat hakevat avustusta Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Avustuksiin ohjataan 65 miljoonan euroa jo aiemmin tehtyjen panostusten jatkoksi. Kunnat hakevat avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. Myös seurakunnat ja yhdistykset voisivat hakea avustusta 2022 lähtien.  Avustuksiin varataan viisi miljoonaa euroa.  Sähköautojen latausinfran avustuksiin tulee 20 miljoonan euron lisäys, josta 17 miljoonaa suunnataan asuinrakennuksiin ja 3 miljoonaa euroa yritysrakennuksiin. ARA:n myöntämää avustusta on tarkoitus laajentaa yrityksille vuonna 2022.  Tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa avustuksiin on varattu 7,5 miljoonaa euroa.Ym.fi: Öljylämmityksestä luopuminenAra.fi: Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseenYrityksille investointitukea kiertotalouden, uusien puhtaiden teknologioiden ja prosessien vähähiilisyyden edistämiseksiYritykset voivat hakea rahoitusta muun muassa akku-, bio-, muovi-, tekstiili-, rakennus- ja elektroniikkamateriaalien sekä teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistäviin innovatiivisiin laitehankintoihin sekä prosessien kehittämiseen. Yhteensä 110 miljoonan euron investointituki tulee haettavaksi Business Finlandilta syksyyn mennessä. Ensimmäiset 20 miljoonaa euroa tarkoitukseen varataan hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa. Rahoituksella tuetaan kiertotalousohjelman sekä valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa sekä vauhditetaan kansallista akkustrategiaa ja Suomen biotalousstrategiaa.Lisäksi tukea on tarjolla teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (60 miljoonaa euroa) sekä investointeihin, jotka liittyvät vähähiiliseen vetyyn ja hiilidioksidin hyödyntämisen, kuten puhtaan vedyn tuotanto- ja varastointiteknologian kaupalliseen skaalaukseen (150 miljoonaa euroa). Tuet auttavat teollisuudenaloja toteuttamaan vähähiilisyyden tiekarttojaan. Rahoitukset tulevat haettaviksi Business Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön kautta loppuvuoden aikana.Vihreää siirtymää tukevien lupaprosessien käsittelyyn varataan 12 miljoonaa euroa, jolla lisätään väliaikaisia voimavaroja. Summasta kaksi miljoonaa euroa varataan jo tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. Kunnille ja maakuntien liitoille tarjottaviin tuulivoima-avustuksiin tehdään 1,5 miljoonan lisäys, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti merituulivoiman kaavoitusta ja lupamenettelyjä. Tästä vuoden kolmannessa lisätalousarviossa varataan 250 000 euroa.Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämistä tuetaan 40 miljoonan euron ohjelmakokonaisuudella, jossa panostetaan vähähiilisyyttä vauhdittavaan tutkimukseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Tänä vuonna käynnistyvästä ohjelmasta vastaavat ympäristöministeriö ja Business Finland, ja hankkeet valitaan pääosin vuosina 2022-2023. Hanke käynnistyy kolmannessa lisätalousarviossa allokoidun miljoonan euron rahoituspäätöksen myötä.Maanviljelijöille tukea peltojen kipsikäsittelyyn, ravinteiden kierrätykseen lisävauhtiaPeltojen kipsikäsittelyyn suunnataan 15 miljoonaa euroa. Peltojen kipsikäsittely on uusi ja tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Käsittelyä on tähän mennessä kokeiltu Varsinais-Suomessa Saaristomeren kuormituksen vähentämiseksi.Viljelijät voivat hakea käsittelyä keväästä 2022 lähtien. Toteutus painottuu vuosille 2022-2023, jolloin on tarkoitus käsitellä 80 prosenttia tavoitteena olevasta 50 000 hehtaarin pinta-alasta. Soveltuvat kohteet on tunnistettu valtioneuvoston asetuksessa maatalousmaan kipsikäsittelyyn myönnettävästä tuesta, ja tiedot tarkentuvat peltolohkojen tasolle rahoitushaun alkuun mennessä. Kipsi ja sen levitys on maksutonta ja verovapaata, eikä sen tilaaminen vaikuta viljelijöiden maataloustukiin. Kipsikäsittely täydentää muita vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa esitettyjä rehevöitymisen torjuntakeinoja.Ravinteiden kierrätystä vauhditetaan ohjaamalla viisi miljoonaa euroa hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää innovaatioita ja investointeja sekä kehittää ohjauskeinoja, joilla ravinteiden kierrätyksestä syntyy kannattavaa liiketoimintaa. Hankkeet toteutettaisiin vuosina 2021-2025 ja tuen osuus olisi 40-60 prosenttia kustannuksista. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia tekniikoita ja menetelmiä sekä tuottaa korkean jalostusasteen lopputuotteita, jotka vähentävät ravinteiden päätymistä vesistöihin. Tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa hankkeelle on varattu miljoona euroa.www.kipsinlevitys.fiym.fi/ravinteidenkierratysRahoituksella tuetaan käynnissä olevia rakenteellisia uudistuksiaEU:n ehtona on, että hankkeet tukevat ja vauhdittavat yhteiskunnan rakenteellisia uudistuksia niin Suomessa kuin muualla EU:ssa. Suomi on sitoutunut rahoituksen vastineeksi viemään läpi maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain ja ilmastolain uudistukset. Rahoituspäätökset tuettavista hankkeita tulee tehdä viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä ja hankkeiden tulee valmistua viimeistään elokuuhun 2026 mennessä.Suomen kestävän kasvun ohjelma vaatii vielä komission hyväksynnän, ja lisätalousarvion rahoituspäätökset eduskunnan siunauksen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelmassa määritellään, miten Suomi tulee käyttämään EU-elpymisvälineestä tulevan rahoituksen. Ohjelmalla vauhditetaan esimerkiksi digitalisaatiota ja investointeja vihreään siirtymään. Lisäksi ohjelmalla edistetään työllisyysasteen nostoa ja hoitoon pääsyn nopeuttamista. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on myös tukea alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.Ohjelma jakautuu neljään pilariin, joista sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla ovat Pilari 4: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen sekä osin Pilari 3: Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Pilari 4:n valtionavustuksilla tuetaan vaikuttavia uudistus- ja kehittämishankkeita, joilla puretaan korona-epidemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, edistetään nykyistä nopeampaa hoitoon, palveluihin ja kuntoutukseen pääsyä sekä vahvistetaan monialaisia kynnyksettömiä palveluja, ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Lisäksi vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.  Digitaalisten ratkaisujen ja innovaatioiden käyt-töönottoa tullaan tukemaan osana näitä kaikkia tavoitteita.  Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva Pilari 3 keskittyy työllisyyden edistämiseen ja työ-markkinoiden kehittämiseen.  Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevissa Pilari 3:n osissa laajennetaan Työkykyohjelman ja IPS-Sijoita ja valmenna-toimintamallin käyttöönottoa, sekä vahvistetaan mielenterveyttä ja työkykyä työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä. Näillä pyri-tään lisäämään työkyvyn tuen palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä tukemaan työikäis-ten mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja työmarkkinoilla pysymistä. Li-säksi mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseksi tuodaan työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön vaikuttavia työkyvyn tuen menetelmiä. Kriteerit valtionavustushankkeilleRahoitettavien valtionavustushankkeiden tulee täyttää kansallisesti määritellyt kriteerit, jotka tu-kevat osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden sekä Suomen kestävän kas-vun ohjelman tavoitteiden toteutumista.Valtionavustusasetus annetaan syysistuntokaudella 2021, jonka lisäksi valmistellaan hakuohje täsmentäen hakukriteerejä, seurantaa ja raportointia. Pilari 4:n valtionavustusta voivat hakea hallituksen kunnat ja kuntayhtymät, jotka muodostavat yhdessä hallituksen esityksen 241/2020 mukaisen hyvinvointialueen sekä Helsingin kaupunki  (22 aluetta ja 22 hanketta). Ensimmäinen valtionavustushaku avataan vuoden 2021 lopulla. Pilari 3:n sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät, jotka eivät vielä ole mukana jo käynnissä olevissa ohjelmassa. Alueellisten toimenpiteiden tueksi toteutetaan myös kansallista kehittämistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi