NordenBladet — Hallituksen kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 111 miljoonan euron panostusta lapsille ja nuorille koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.Lisärahoitusta oppimisvajeen paikkaamiseenKoronakriisin aiheuttamaa oppimisvajetta paikataan varhais- ja esiopetuksessa, peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 65 miljoonan euron panostuksella. Rahoitus mahdollistaa mm. koronakriisin aiheuttaman oppimisvelan korjaamista lapsen tai nuoren yksilöllisen tilanteen huomioivan opetuksen avulla ja esimerkiksi koronakriisin aikana tavoittamattomatta jääneiden opiskelijoiden tavoittamista. ”Korona on vahingoittanut lasten ja nuorten oppimisen mahdollisuuksia sekä hyvinvointia kouriintuntuvalla ja mitattavalla tavalla. Me teemme kaiken voitavan, jotta kriisi ei jättäisi pysyvää varjoa Suomen lasten ja nuorten elämään. Näin toimii hyvinvointivaltio ja oppimisvelan paikkaaminen on paitsi välttämätön, myös kannattava investointi”, sanoo opetusministeri Jussi Saramo. Esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa sekä vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen koulutukseen kumpaankin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi korkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä. ”Korona-ajan pitkittynyt etäopetusaika näkyy korkeakouluopiskelijoiden oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Liian moni opiskelija on jäänyt yksin. Jatkamme Suomen jokaisessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa käynnistettyjä hyvinvointihankkeita. Tavoitteena on, että tavoitamme jokaisen tukea tarvitsevan opiskelijan”, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kertoo. Panostusta perheiden toipumiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan  Koronaepidemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin sekä heidän palvelujensa toteutumiseen. Tuen tarpeet ovat kasvaneet. Perheiden elintavat ovat heikentyneet ja stressi, yksinäisyys sekä mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Ongelmat näkyvät myös päihteiden käytössä. Vaikka vähentyneen matkustajatuonnin myötä alkoholin kokonaiskulutus laski vuonna 2020, on riskikäyttäjien kulutus kasvanut epidemian aikana. Tämä lisää osaltaan palveluiden kysyntää. Kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastataan lisätalousarviossa panostamalla päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen 23 miljoonaa euroa ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen 16 miljoonaa euroa.  ”Lisätalousarviossa tehdyt panostukset päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen auttavat siinä, että koronan jättämä jälki ei jää pysyväksi”, linjaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.  Myös poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan kokonaisuuteen ehdotetaan 3 miljoonaa euroa. 
 
”Erityisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevat lapset ja nuoret ovat joutuneet kantamaan raskaan taakan koronarajoitusten seurauksista. Nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisy on hyvin tärkeä osa poliisien tekemää työtä. Näinä poikkeuksellisina aikoina kohtaamisten varmistaminen turvallisten aikuisten kanssa on erityisen tärkeää, kun sen tarve herää. Olen erittäin iloinen siitä, että pystymme kohdentamaan työhön lisää rahoitusta”, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo. 
Nuorille tukea työllistymiseen, koulutukseen ja terveyshaasteisiin Koronakriisi nosti nuorisotyöttömyyttä merkittävästi. Samalla nuorten psykososiaalisen tuen tarve kasvoi, mutta palvelut tavoittivat entistä vähemmän erityisesti haasteellisessa asemassa olevia nuoria. ”Nuorisotyöttömyys on kääntynyt laskuun, mutta on yhä hyvin korkealla. Pelkkä työmarkkinatilanteen elpyminen ja rajoitusten purkaminen eivät riitä nuorisotyöttömyyden purkamiseen, jos ongelmat ehtivät kasautua. Juuri nyt meidän tulee huolehtia nuorten hyvinvoinnista ja osaamisesta. Tässä Ohjaamot ovat keskiössä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo. Hallitus on vahvistanut läpi hallituskauden Ohjaamo-toimintaa. Nuoret saavat Ohjaamoista tukea esimerkiksi työllistymiseen, koulutukseen ja terveyteen liittyviin haasteisiin. Syksyn 2020 budjettiriihessä hallitus päätti kuntien kannustinmallista, jolla vahvistetaan sosiaali- ja terveys- sekä koulutusosaamista Ohjaamoissa. Rahoitusta on varattu yhteensä 13 miljoonaa euroa vuosille 2021–2024. Lisätalousarviossa kohdennettiin rahaa kannustinmallin tekniseen toteutukseen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt lähiruokaohjelman ja vuoteen 2025 ulottuvat lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet. Päivitys pohjautuu ulkopuolisen arvioinnin kehittämisehdotuksiin, ja ohjelmaa on ajantasaistettu kokonaisuudessaan. Arviointi ei kuitenkaan esittänyt isoja muutostarpeita ohjelman tavoitteisiin, visioon tai tavoitetiloihin.Ohjelman tavoitteet ovat: monipuolistaa lähiruuan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi, mahdollistaa uusien myynti- ja jakelukanavien kehittymistä sekä nostaa lähiruuan jalostusastetta, parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön, neuvonnan ja tutkimuksen keinoin, kasvattaa lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista, laadullisia kriteereitä ja hankintavaatimuksia, tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja lisätä ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta ja näkyvyyttä.– Lähiruokasektoria on kehitetty pitkään, ja systemaattinen työ alkaa näkyä. Nyt olemme tilanteessa, jossa lähiruokaa on yhä helpompi saada erilaisista myyntikanavista. Lähiruokasektorin kehittämistä on kuitenkin jatkettava, ja siihen on sitouduttava myös valtiovallan taholta pitkäjänteisesti, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Lähiruokaohjelman luonnoksesta pyydettiin kommentteja sidosryhmiltä joulu-tammikuussa, ja vastaukset on soveltuvin osin otettu huomioon päivitetyssä ohjelmassa. Lähiruokaohjelma löytyy osoitteesta mmm.fi/lahiruoka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää lisätalousarviossa poliisille 3 miljoonan euron lisärahoitusta ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennalta estävän toiminnan keskeinen kohderyhmä ovat lapset ja nuoret.”Lapset ja nuoret ovat joutuneet kantamaan kohtuuttoman suuren taakan koronarajoitusten seurauksista. Erityisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevat lapset ovat kärsineet paljon. Osa nuorista voi erittäin pahoin ja purkaa tätä jopa rikollisin keinoin. Meidän pitää pystyä tukemaan näitä nuoria nyt ja toisaalta taas ennaltaehkäisemään nuorten pahoinvointia. Tässä poliisilla on myös iso rooli ja olen erittäin iloinen siitä, että pystymme kohdentamaan poliisin ennalta estävään työhön lisää rahoitusta,” toteaa sisäministeri Maria Ohisalo.Poliisille esitetään myös muita määrärahoja lisätalousarviossa. Poliisin rikosteknisen laboratorion kustannukset ovat nousseet ja poliisille esitetään 1,8 miljoonan euron lisäystä laboratorion toimintaan. Lisäksi poliisille esitetään koronapandemian aiheuttamiin aineiden, tavaroiden ja palveluiden hankintakustannuksiin 0,823 miljoonaa euroa. Sisäministeriölle määrärahaa toiseen ulkovartiolaivaanSisäministeriön hallinnonalalle esitetään 120 miljoonan euron lisäystä Rajavartiolaitoksen toisen ulkovartiolaivan hankintaan. Hallitus sopi lisäyksestä kevään kehysriihessä. Rajavartiolaitoksella on nyt määrärahat kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan, joilla korvataan kolme vanhaa laivaa.“Rajavartiolaitoksen vanhentuneiden ulkovartiolaivojen korvaaminen on välttämätön hankinta, jonka aloittamista ei voitu enää lykätä. Ulkovartiolaivat ovat tärkeä osa Suomen rajavalvontaa, meripelastusta ja ympäristövahinkojen torjuntaa merialueella. Hyvä, että rahoitus saadaan nyt vahvistettua,” sanoo sisäministeri Ohisalo.Sisärajavalvonnan aiheuttamat kustannukset korvataanKoronapandemiasta aiheutuu hallinnonalalle edelleen lisämenoja. Rajavartiolaitos on jatkanut rajavalvontaa sisärajoilla koko alkuvuoden 2021. Sisärajavalvonta on toteutettava samalla henkilöstöllä, joka normaalisti vastaa vain ulkorajan valvonnasta. Tästä syystä valvonnan toteuttaminen ulko- ja sisärajoilla edellyttää, että henkilöstön työpanosta lisätään huomattavasti. Tämä toteutetaan ylitöinä ja muilla työnantajan käytössä olevilla keinoilla. Sisärajavalvontaan esitetään 5,88 miljoonan euron lisäystä.Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan lisääPelastusopistolle esitetään 0,955 miljoonan euron lisäys ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseen hätäkeskuspäivystäjämäärän akuutin tarpeen helpottamiseksi. 1,5 vuotta kestävä 24 aloituspaikan hätäkeskuspäivystäjäkurssi käynnistyy Kuopiossa ensi syksynä.Poliisille ja Maahanmuuttovirastolle esitetään EU-elpymisvälineeseen liittyviä lisäyksiä. Lisäksi näille virastoille esitetään määrärahaa tietojärjestelmien EU-yhteentoimivuuden (Interoperability) vaatimiin muutoksiin.Vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys annettiin eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko vahvistaa suomalaisen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä periaatteiden, arvojen ja tavoitteiden näkökulmasta sekä terävöittää kehityspolitiikkaa. Johdonmukainen kehityspolitiikka on edellytys tulosten saavuttamiseksi.Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Sen valmisteluun on osallistunut kaikkia eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä ja sitä laadittaessa on kuultu laajasti yhteiskunnan eri toimijoita. Työn tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea.Selonteko vahvistaa kehityspolitiikan olevan erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin. Kehityspolitiikalla Suomi edistää kestävää maailmanlaajuista köyhyyden vähentämistä ja perusoikeuksien toteutumista, sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää sekä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita.”Suomi on saavuttanut kehitysyhteistyöllä hyviä tuloksia ja on Suomen etujen mukaista pitää kiinni tästä myönteisestä kehityssuunnasta. Ylivaalikautiset periaatteet varmistavat, että kehityspolitiikan suunta pysyy selkeänä – näin meillä on parhaat mahdollisuudet tehdä työstä mahdollisimman vaikuttavaa”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.Kehityspolitiikan tavoitteet nousevat Suomen vahvuuksista ja niitä edistetään yhteistyöllä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut periaatepäätöksen hybridistrategian toimintasuunnitelman päivittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt toimintasuunnitelman toistaiseksi voimassa olevaksi. Päivitetyn toimintasuunnitelman tavoitteena on pitää epidemian kehitys Suomessa kurissa siihen asti, että rokotuskattavuus on riittävä ja epidemian uudelleen kiihtymisen riski on vähentynyt ratkaisevasti.Koronavirusrokotukset ovat edenneet hyvin ja tautitilanne on parantunut. Tartuntoja todetaan kuitenkin edelleen paljon eikä rokotuskattavuus ole niin suuri, että rajoituksista voitaisiin luopua kokonaan. Tilanne voi nopeastikin jälleen heiketä, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tartunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin.Epidemiatilanne ja rokotusten eteneminen edellyttävät, että toimintasuunnitelmaa tarkistetaan kokonaisuutena kesän ja syksyn 2021 aikana. Ensimmäinen tarkistusajankohta on ennen juhannusta ja seuraava elokuussa. Sisätiloissa järjestettävien tilaisuuksien rajoituksia tarkastellaan erikseen jo kesäkuun alkupuolella.Toimenpiteiden tarvetta arvioidaan epidemiavaiheiden mukaisestiToimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan edelleen kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Niiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta ja kohdentamista ja niitä käytetään päätöksenteon tukena alueellisesti ja valtakunnallisesti myös rajoituksia purettaessa.Epidemiavaiheiden kriteereihin tehdään tarkennuksia. Ilmaantumisluvut lasketaan jatkossa vain 14 vuorokauden ajalta. Kriteereissä otetaan vahvemmin huomioon rokotusten eteneminen ja jäljitystoiminnan sujuvuus.  Suunnitelma painottaa ulkotiloissa tapahtuvaa toimintaa ja lähikontaktien välttämistäSosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö antavat suositukset viranomaisille alueellisten rajoitusten sekä suositusten käytöstä ja soveltamisesta epidemian eri vaiheissa. Suositukset pohjaavat aiempiin suunnitelmiin, mutta niitä on yhtenäistetty ja selkeytetty sekä suunnattu vallitsevan tilanteen antamiin mahdollisuuksiin. Leviämisvaiheen alueilla on jatkossa mahdollista järjestää isojakin ulkotilaisuuksia turvaväliohjein ja eriyttämisjärjestelyillä. Sisätiloissa tilaisuuksien osallistujamäärä rajataan edelleen 10 henkilöön, mutta mahdollisuuksia lieventää tätä rajoitusta tarkastellaan heti kesäkuun alussa uudelleen. Korkean riskin tilojen käyttö voidaan keskeyttää pääasiassa vain sisätiloissa, ja nämä suositukset koskevat aikuisia. Kiihtymisvaiheen alueilla paino on lähikontaktien välttämisessä. Tilaisuuksiin sekä erilaisten tilojen käyttöön annetaan toisiaan vastaavat suositukset lähikontaktin välttämisvelvoitteista. Alueilla luovutaan toiminnan keskeytyksistä ja laajasta etäopetuksesta.Perustason alueilla korostuu jatkossa perushygienia ja riittävät etäisyydet. Lähikontaktin välttämisvelvoite poistuu eikä yleisötilaisuuksia rajoiteta erikseen, mutta riittävistä etäisyyksistä olisi huolehdittava. Koska merkittävä osa väestöstä on vielä vailla kattavaa rokotusten antamaa suojaa, rajoitustoimista on luovuttava ja yhteiskuntaa avattava hyvin harkiten. Kiihtymisvaiheen toimenpiteet voivat olla perusteltuja jo perustasolla, mikäli valtakunnallinen ja lähialueiden epidemiologinen tilanne on vaikeutuva. Leviämisvaiheen uhatessa on jatkossakin perusteltua ottaa viipymättä käyttöön kaikki tarpeelliset toimenpiteet.Sosiaali- ja terveysministeriö antaa alueille ohjauskirjeen päivitetyn toimintasuunnitelman mukaisista toimenpidesuosituksista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on 27.5.2021 päättänyt vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossaan rahoituksesta talven 2019-2020 porotaloudelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Lisärahoitusta ohjataan myös elinkeinokalatalouden edistämiseen sekä Ruokaviraston tietojärjestelmähankkeille sekä koronatestauksesta aiheutuneisiin kuluihin. Lisäksi budjetoidaan maaseuturahaston vuoden 2021 elpymistoimien määrärahat ja valtuudet sekä selvitetään turvetuotantoalueiden jatkokehitysvaihtoehtoja ja edistetään joutoalueiden metsitystä. – Lisätalousarviolla tuetaan luonnonvaraelinkeinojen, kuten poro- ja kalatalouden sekä maaseudun elpymistä koronapandemiasta. Myös suosituksi osoittautuneeseen metsitystukeen osoitetaan lisää myöntövaltuutta. Tärkeä toimenpide on myös turvetuottajien tukeminen tuotantoalueiden jälkihoidon ja -käytön suunnittelussa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Porovahinkolain mukaisia korvauksia maksetaan ensimmäisen kerran tuhojen perusteella Talven 2019-2020 lumitilanne oli täysin poikkeuksellinen poronhoitoalueella verrattuna olosuhteisiin edellisten 10 vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tekemien selvitysten perusteella olosuhteet olivat sellaiset, että niiden perusteella voitiin esittää porovahinkolain mukaisia korvauksia. Valtioneuvosto totesi olosuhteiden olleen korvaukseen oikeuttavat. Lisätalousarviossa vahinkojen korvaamiseen varataan 6 miljoonaa euroa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun porovahinkolain mukaisia korvauksia maksetaan tuhojen perusteella. Elinkeinokalatalouden elpymistä vauhditetaanElinkeinokalatalouden elpymistä koronavirusepidemiasta vauhditetaan mahdollistamalla vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa kalatalouden koronakriisitukeen osoitetun määrärahan käyttämisen myös elpymistoimenpiteisiin. Viime vuodelta siirtyneestä määrärahasta kohdennetaan noin 6 miljoonaa euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta kalatalouden yritysten kasvuhankkeisiin, jotka perustuvat uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin sekä hyödyntämättömien resurssien ja raaka-aineiden käyttöön.Ruokaviraston koronatestauskuluja korvataanRuokaviraston toimintamenoja lisätään 1 144 000 eurolla sisältäen muun muassa koronavirustilanteen johdosta tehtyjen turkiseläinten testausten aiheuttamien lisäkulujen korvauksen ja määrärahan koronatestausta tukevien laboratoriopalveluiden laite- ja automaatio sekä datankäsittelyn tarpeisiin. Määrärahasta noin 600 000 euroa osoitetaan tietojärjestelmähankkeisiin. Huoneistotietojärjestelmän toiseen vaiheeseen rahoitustaMaanmittauslaitoksen toimintamenoja lisätään 999 000 eurolla. Lisärahoituksella varaudutaan osana EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaa maksamaan huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen menoja, millä osaltaan toteutetaan EU:n Suomelle antamia maakohtaisia suosituksia positiivisen luottotietorekisterin rakentamisesta. Turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä selvitetään ja metsitystä edistetään Turvealan yrittäjiä tuetaan uuden liiketoiminnan kehittämisessä ja tähän liittyen MMM:lle osoitetaan turvetuotantoalueiden jatkokäyttövaihtoehtoja koskevan selvityksen ja tietopaketin laatimiseen 750 000 euron määräraha.  Käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden sekä maataloustuotannon ulkopuolelle jääneiden peltojen ja muiden avointen alueiden metsitystä edistetään kohdistamalla joutoalueiden metsitykseen 900 000 euron lisämääräraha sekä lisäämällä metsitystuen myöntämisvaltuutta yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Valtuuden lisäys mahdollistaa metsitystöiden käynnistämisen noin 4360 hehtaarin pinta-alalla.Paikallista maaseudun kehittämistä tuetaanAlueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen uudelleen budjetoidaan yhteensä runsaat 99 miljoonaa euroa vuosilta 2018, 2019 ja 2020 käyttämättä jääneitä varoja ohjelmakauden 2014 – 2020 täysimääräisen toimeenpanon varmistamiseksi.Maaseuturahaston vuoden 2021 elpymistoimien määrärahoja ja valtuuksia budjetoitiin Manner-Suomen osuus EU:n kokonaan rahoittamasta maaseuturahaston elpymisrahoituksesta on yhteensä 207,5 miljoonaa euroa, josta lisätalousarviossa budjetoitiin vuoden 2021 osuutena yhteensä noin 91,6 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin yhtensä 56 miljoonan euron myöntövaltuuksien lisäyksestä, josta 25 miljoonaa euroa kohdistuu investointiavustuksiin, 20 miljoonaa euroa yritysrahoitukseen, 8 miljoonaa euroa laajakaistainvestointeihin sekä 3 miljoonaa euroa innovaatioihin- ja yhteistyötoimiin. Vuonna 2021 maaseuturahaston elpymisrahoitusta käytetään myös ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon tuen maksamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen korruptionvastaisesta strategiasta ja sitä tukevasta toimenpideohjelmasta. Tavoitteena on torjua korruptiota nykyistä laaja-alaisemmin kaikilla julkishallinnon tasoilla. Avainasemassa on viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen, korruption nykyistä parempi tunnistaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen.– Strategian tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tehostaa korruption torjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.– Korruptionvastainen strategia vahvistaa eettisesti hyviä käytänteitä julkisessa hallinnossa ja yrityksissä. Strategialla ja toimenpideohjelmalla torjutaan korruptiota esimerkiksi julkisten hankintojen yhteydessä ja lisätään hankintojen avoimuutta. Strategialla on myös poliittisen päätöksenteon avoimuutta ja uskottavuutta parantava vaikutus, Henriksson arvioi.Toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössäEnsimmäisen valtioneuvostotason korruptionvastaisen strategian tavoitteena on sitouttaa julkishallinto ja poliittiset toimijat torjumaan korruptiota tehokkaasti, edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia saattaa korruptiivisesti toimineita vastuuseen teoistaan. Lisäksi pyritään helpottamaan kansallisen korruptiotilannekuvan laatimista.Korruptionvastaisen strategian toteuttamista tukee toimenpideohjelma vuosille 2021–2023. Toimenpiteet koskevat muun muassa viranomaisten yhteistyön parantamista, korruptiotietoisuuden lisäämistä, korruptiotapausten paljastumista, lainsäädännön toimivuuden selvittämistä ja tutkimuksen edistämistä. Toimenpideohjelman täytäntöönpanolle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Korruptiontorjunta tukee kestävää kehitystäKorruptionvastainen strategia tukee pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa, kuten oikeusvaltion ja hyvän hallinnon vahvistamista sekä korruption ja lahjonnan vähentämistä.Strategiatyön taustalla ovat Suomelle osoitetut kansainväliset suositukset tehostaa korruption vastaista työtä. Strategian valmistelussa on hyödynnetty oikeusministeriön koordinoiman korruptionvastaisen yhteistyöverkoston aiempaa työtä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) päätti 27. toukokuuta 2021 jättää tutkimatta Suomea koskevan valituksen ilmeisen perusteettomana.Tapauksessa oli kyse perheestä, joka oli päätetty Dublin III -asetuksen nojalla käännyttää Italiaan. Valittajat hakivat Suomesta kansainvälistä suojelua vuonna 2018. Maahanmuuttovirasto oli jättänyt valittajien turvapaikkahakemuksen tutkimatta sillä perusteella, että Italian katsottiin olevan vastuussa heidän turvapaikkahakemuksensa käsittelystä. Perheelle ei myönnetty oleskelulupia Suomessa. Hallinto-oikeus hylkäsi valittajien tekemän valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti vapautti torstaina 27. toukokuuta pyynnöstä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Matti Vanhasen valtioneuvoston jäsenyydestä ja valtiovarainministerin tehtävästä. Samalla presidentti siirsi ja määräsi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon valtiovarainministeriksi sekä nimitti lakimies, oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Antti Kurvisen valtioneuvoston jäseneksi ja tiede- ja kulttuuriministeriksi.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin. Ministeri Kurvinen vannoi myös virkavalan ja antoi tuomarinvakuutuksen.Saarikko jatkaa pääministerin sijaisena. Hän toimii ulko- ja turvallisuuspoliittisessa, EU- sekä  talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja raha-asiainvaliokunnassa. Lisäksi hän on Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän puheenjohtaja sekä jäsen työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä ja sote-ministerityöryhmässä. Kurvinen on lapsi- ja nuorisopoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja sekä jäsen osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmässä, oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä ja sosiaaliturvauudistuksen ministeriseurantaryhmässä.Samalla valtioneuvosto nimitti ministerien valtiosihteerit. Valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aula jatkaa valtiovarainministerin valtiosihteerinä ja yhteiskuntatieteiden maisteri Tuomo Puumala tiede- ja kulttuuriministerin valtiosihteerinä. Keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä jatkaa valtiotieteiden maisteri Anna-Mari Vimpari. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen kolmas lisätalousarvioesitys siirtää puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja tuleville vuosille. Muutokset vähentävät vuoden 2021 määrärahoja yhteensä noin 287 miljoonalla eurolla ja kasvattavat vastaavasti vuosien 2022-2028 menokehyksiä.Käytännössä tämä johtuu puolustusmateriaalihankintojen aikataulumuutoksista. Hankintojen tilausvaltuuksien menoja myöhennetään vastaamaan aiempaa paremmin hankintojen maksuaikataulua. Pääosin tässä on kyse Laivue 2020 -hankkeen rahoituksesta, jonka painopiste on ollut hankkeen alkupuolella.Lisäksi kevään lisätalousarvioissa vakiintuneen käytännön mukaiset indeksi- ja valuuttakurssimenojen tarkistukset vähentävät määrärahoja yhteensä noin 14,5 miljoonalla eurolla.Lisätalousarvioesitys sisältää myös määrärahalisäyksiä, joista huomattavin on 7,1 miljoonan
euron lisäys varusmiesten ruokarahakustannuksiin. Koronavirusepidemiasta johtuvia varusmiesten koulutus- ja lomajärjestelyjä varaudutaan jatkamaan vuoden 2021 loppuun saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi