NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Ulkoministeriön alivaltiosihteerin, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöKatri Kummoinen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 266
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 58/2021 vp; EV 63/2021 vp)Lauri Rautio, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 380
– 1) Valtioneuvoston asetus Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain voimaantulosta 2) Valtioneuvoston asetus esitutkintalain 3 luvun 10 a §:n ja 5 luvun 1 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 3) Valtioneuvoston asetus oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 4) Valtioneuvoston asetus Syyttäjälaitoksesta annetun lain 11 ja 27 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 5) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 12 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 6) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 9 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 7) Valtioneuvoston asetus oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulostaJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta (HE 44/2021 vp; EV 64/2021 vp)Taru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSisäministeriöKirsi Pimiä, kansliapäällikkö p. 0295 418 803
– Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön johtajan viran täyttäminenAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaKrista Sirén, asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 287
– Sisäministeriön virkamiesten määrääminen valtioneuvoston esittelijöiksiPuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön osastoesiupseerin viran täyttäminenRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Ase Utra Oy:lle KanadaanValtiovarainministeriöMikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 530 006
– Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2021 toiseksi lisätalousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2021 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 68/2021 vp) täydentämisestä (HE 83/2021 vp; EK 17/2021 vp)Seppo Tanninen, hallitusneuvos p. 0295 530 224
– Suomen valtion edustajan määrääminen Aasian infrastruktuuri-investointipankin hallintoneuvoston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan investointipankin valtuuston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallintoneuvoston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) hallintoneuvoston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Kansainvälisen investointitakauslaitoksen neuvoston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Pohjoismaiden investointipankin neuvoston jäseneksiMiska Lautiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 212
– Valtioneuvoston asetus valtion virkamiehen sairauden todistamisesta epäiltäessä koronavirustartuntaa annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavien tavaroiden verovapauden voimassaolon jatkamisesta (HE 69/2021 vp; EV 66/2021 vp)Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta ja laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta (HE 2/2021 vp; EV 59/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöAnne-Marie Brisson, hallitusneuvos p. 0295 330 079
– Luvat rekisteröidyille yhteisöille tai säätiöille perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseenRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvokselleLaura Niemi, hallitussihteeri p. 0295 330 046
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 249/2020 vp; EV 55/2021 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 19/2021 vp; EV 56/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöRisto Lampinen, kalatalousneuvos p. 0295 162 458
– Valtioneuvoston asetus eräistä kalansaaliiden sallituista purkamissatamista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 2 muuttamisestaNiina Riissanen, metsäneuvos p. 0295 162 339
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden tietojenluovutussäännösten muuttamisesta (HE 133/2020 vp; EV 49/2021 vp)Suvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 17 §:n muuttamisestaJukka Ränkimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 488
– Valtioneuvoston asetus maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta lukuvuonna 2021—2022
– Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta ruokaketjun toiminnan edistämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n muuttamisestaVilja Klemola, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 309
– Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTimo-Ville Nieminen, hallitussihteeri p. 0295 162 379
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 36/2021 vp; EV 50/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen merilain muuttamisesta (HE 264/2020 vp; EV 52/2021 vp)Eero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 55/2021 vp; EV 60/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 42/2021 vp; EV 70/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisestaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikön viran täyttäminenEeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 65/2021 vp; EV 65/2021 vp)Riikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta (HE 244/2020 vp; EV 53/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöEssi Rentola, johtaja p. 0295 163 155
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 12/2021 vp; EV 48/2021 vp)Helena Korpinen, hallitussihteeri p. 0295 163 317
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta (HE 49/2021 vp; EV 62/2021 vp)Elina Ryymin, lakimies, esittelijä p. 0295 163 173
– Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 4.6.2021-3.6.2024YmpäristöministeriöLiisa Meritähti, hallitussihteeri p. 0295 250 376
– Valtioneuvoston asetus avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi vuosina 2020-2022 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriö jatkaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) valtionavustuksen maksatusta kesäkuusta 2021 lähtien. Avustuksen maksaminen toukokuulta jouduttiin aiemmin keskeyttämään, koska ministeriö halusi turvata valtion varojen käyttöä MPK:n talouteen liittyvien selvitysten ajaksi.Puolustusministeriö on selvittänyt Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtionavustuksen käyttöä jo parin vuoden ajan ja havainnut puutteita yhdistyksen taloudenpidossa. Puolustusministeriön lisäselvityksien sekä MPK:lta saadun selvityksen perusteella kuluvan vuoden valtionavustuksen käyttö ja siihen liittyvä taloushallinto ovat nyt hallinnassa. Tällä hetkellä ei ole tarvetta jatkaa maksatuksen keskeyttämistä valtion varojen turvaamistoimena ja toukokuulta pidätetty valtionavustus voidaan maksaa yhdistykselle taannehtivasti.-Hienoa, että selvitysten pohjalta löytyi ratkaisu, jolla saatiin turvattua MPKn toiminnan jatkuminen. MPK ja tuhannet vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä maanpuolustuksen hyväksi, kansliapäällikkö Jukka Juusti toteaa.Puolustusministeriö kuitenkin jatkaa valvovana viranomaisena aiempien vuosien valtionavustuksen käytön selvittämistä. Tavoitteena on pyrkiä kaikissa tilanteissa turvaamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakisääteinen toiminta.Puolustusministeriö on myöntänyt vuosittain valtionavustuksia maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseksi. Suurin tuen saajista on vuodesta 2008 lähtien ollut MPK. Yhdistys järjestää eri puolilla Suomea turvallisuus- ja varautumiskoulutusta sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta, sekä sotilaille että siviileille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kevätpaketti keskittyy tänä vuonna jäsenmaiden julkiseen talouteen.Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 2. kesäkuuta kevätpaketin, joka sisältää muun muassa arvion perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteerien täyttymisestä lähes kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi komissio ehdottaa suosituksia jäsenmaiden finanssipolitiikalle.Paketti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore selvitys hirvieläinten vaikutuksista on maa- ja metsätalousministeriön mielestä tervetullut lisä hirvieläimiä koskevaan keskusteluun. Laajan tutkijajoukon laatima raportti on monipuolinen katsaus hirvieläinten ekosysteemi-, elinkeino-, erätalous- ja muihin vaikutuksiin.Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä selvityksessä nousivat esiin merkittävät erot eri alueiden välillä; sekä hirvieläinkantojen koot että niiden vaikutukset ja vaikutusten sietäminen vaihtelevat suuresti alueittain. Paikallisuus ja eri ryhmien tavoitteiden huomioiminen ja yhteensovittaminen on jatkossa keskeinen tekijä hirvieläimiä koskevan päätöksenteon kehittämisessä. Vain siten eri toimijoiden on mahdollista sitoutua päätösten toimenpanoon.–  Hirvieläinkannat ovat monin paikoin runsastuneet merkittävästi ja aiheuttaneet tuhoja sekä maa- ja metsätaloudessa että liikenteessä. Runsaimpien kantojen alueilla on jouduttu jopa vaihtamaan viljelykasveja ja puulajeja hirvieläinten takia. Kantojen kasvu on tuonut tullessaan ristiriitoja, joiden ratkaiseminen vaatii avointa vuoropuhelua, nykyisten päätöksentekomekanismien uudelleenarviointia ja toimijoiden yhteistyötä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Hirvieläinten tuottamat hyödyt ja haitat ovat yleisesti ottaen sidoksissa hirvieläinkantojen kokoon; kantojen kasvu on lisännyt sekä eläinten riista-arvoa että hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvieläinkantojen hoitoon liittyy erilaisia – osin jopa vastakkaisia – tavoitteita, ja eri toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia on siksi arvioitava kokonaisvaltaisesti.Yhteistyön kehittämistä palvelisi esimerkiksi selvitys siitä, miten hyvin nykyinen päätöksenteko toimii siihen osallistuvien tahojen kannalta, miten prosessissa hyödynnetään erilaisia tietolähteitä, mitä uusia tietolähteitä kaivattaisiin ja miten kaikki olennaiset tahot pystyisivät parhaiten osallistumaan päätöksentekoon. Myös alueellisista pilottihankkeista olisi hyötyä vuoropuhelun kehittämisessä.Tulevaisuuden skenaarioista tulossa uutta tietoaHirven metsästykseen osallistuu vuosittain noin 100 000 vapaaehtoista, ja metsästäjät käyttävät harrastukseensa varusteet ja matkakulut mukaan lukien noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Saaliiksi saadut keskimäärin noin 50 000 hirveä hyödynnetään ravintona joko suoraan kotitalouksissa tai jalostettuina tuotteina. Taloudellisten arvojen lisäksi metsästykseen liittyy merkittäviä sosiaalisia ja virkistysarvoja.Hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrä metsätaloudelle on toisaalta selvityksen mukaan uudistamiskustannukset sekä kasvu- ja laatutappiot huomioiden noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi tulevat ne menetykset, jotka aiheutuvat tukkipuun arvoon vaikuttavista laatutappioista ja kuusen istuttamisesta karuille maille. Hirvieläinkantojen säätelyssä on siksi tarpeen huomioida myös metsävarojen rakenne ja eläinten liikkuminen alueelta toiselle.  Hirvieläinten ekosysteemivaikutukset heijastuvat osaltaan puulajien suhteellisiin osuuksiin ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen sekä metsien sopeutumiseen ilmastonmuutokseen. Tähän liittyen Lukessa on jo käynnistynyt hanke, jossa simuloidaan erilaisia metsänhoidon, maankäytön ja riistapolitiikan skenaarioita tulevaisuuden metsätuhoriskit huomioon ottaen. Uusi FOSTER-hanke tulee tarjoamaan lähivuosina uutta tietoa metsien ja hirvieläinten yhteisvaikutuksista ja metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.Hirvieläinkantojen säätelyssä tulee huomioida myös hirvieläinten rooli suurpetojemme, etenkin suden, tärkeimpänä ravintokohteena, ja kannanhoitoa tulee siksi kehittää monilajisen kannanhoidon suuntaan.Tarvetta olisi myös kokonaisarviolle siitä, miten hirvieläinten aiheuttamat tuhot – ja toisaalta metsästyksestä saatavat hyödyt – näyttäytyvät yksittäisen metsänomistajan ja kansantalouden näkökulmista niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemia ja sen hillintään kohdistetut voimakkaat rajoitustoimet ovat vaikuttaneet taloudelliseen toimeliaisuuteen, mikä on pakottanut valtiot kompensoimaan tulomenetyksiä yrityksille ja kansalaisille mittavilla tukipaketeilla. Samalla julkiset menot ovat kasvaneet. Kehityksen seurauksena budjettialijäämä ja velkasuhde ovat kasvaneet.Talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko pohtii tänään julkaistussa talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjan kirjoituksessaan sitä, pitäisikö julkisen velan kasvusta Suomessa olla huolissaan. Pääsihteeri Sinkon mukaan julkisten menojen nopea kasvu koronapandemian aikana on nähty laajasti tarpeellisena. Sen sijaan näkemykset siitä miten ja millä aikataululla julkista velkaa tulisi sopeuttaa vaihtelevat ja muodostuvat helposti ideologisiksi. Näkökulmia on siis monia. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisarkisto on julkaissut verkkosivullaan valtioneuvoston kanslian tilaaman arkistoselvityksen, joka käsittelee Lahdessa Hennalan vankileirillä vuonna 1918 menehtyneitä henkilöitä.Nyt julkaistu arkistoselvitys on osa valtioneuvoston kanslian vuoden 2019 lopulla tilaamaa selvitystä, johon kuuluu myös arkistoselvitys Vierumäen taistelussa vuonna 1918 menehtyneistä. Kansallisarkisto julkaisi sen heinäkuussa 2020.Suomen sisällissodassa menehtyneistä henkilöistä on koottu tietokantatietoja vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2019 Kansallisarkisto julkaisi uudistetun Sotasurmasampo-verkkopalvelun, joka korvasi aiemman Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokannan. Vierumäen taistelua ja Hennalan vankileiriä koskevat selvitykset ovat osa tietokantojen päivitystyötä.Pandemiatilanteen vuoksi osa arkistoista oli kiinni, ja sen vuoksi Hennalan vankileirin arkistoselvityksen julkaiseminen siirtyi alkuvuodesta 2021 kesäkuun alkuun. Selvityksen on laatinut filosofian maisteri Ilkka Jokipii. Kansallisarkiston selvitystyötä on ohjannut tutkimusjohtaja Päivi Happonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden työministerit käsittelevät laajan Future of Work -tutkimushankkeen havaintoja videokokouksessaan 2.6.2021. Hankkeen loppuraportin mukaan pohjoismaista hyvinvointimallia haastavat pitkällä aikavälillä globaalit megatrendit kuten digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos.Epävirallisen ministerikokouksen järjestää Suomi, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021. Kokoukseen on kutsuttu ministerien lisäksi työmarkkinaosapuolten edustajat. Suomea edustavat kokouksen puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sekä sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen.Työn murroksen haasteet ovat käännettävissä mahdollisuuksiksiPohjoismaiden ministerineuvoston ja tutkimuslaitos FAFOn tutkimuksessa pohdittiin, miten muuttuvilla työmarkkinoilla voidaan ylläpitää pohjoismaista hyvinvointimallia ja korkeaa työllisyyttä, joka toisaalta takaa hyvinvointimallin. Tutkijat pitävät mahdollisena uhkakuvana työmarkkinoiden entistä suurempaa jakautumista, kun epätyypilliset työsuhteet ja työnkuvat lisääntyvät. Heikosti koulutettujen työttömyys voi kasvaa ja työehdot huonontua.– Koulutusjärjestelmän on toimittava ihmisten tukena muutoksessa. Jatkuva oppiminen on paitsi oikeus myös välttämättömyys. Oppiminen ei kuitenkaan tapahdu vain oppilaitoksissa, vaan yhä enemmän työpaikoilla. Tarvitsemme mukaan kaikki osapuolet: työntekijät, työnantajat, päättäjät ja koulutuksen tarjoajat, työministeri Haatainen painottaa.Tutkijoiden mukaan pohjoismainen hyvinvointimalli voi siihen kohdistuvista haasteista huolimatta olla ratkaisu nouseviin ongelmiin.– Sosiaaliturvajärjestelmämme on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kivijalka, jota muuttuva työelämä haastaa. Ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi on huolehdittava, että ketään ei jätetä ilman tukea. Investoimalla sosiaaliturvaan investoimme samalla hyvin toimiviin ja yhdenvertaisiin työmarkkinoihin, sosiaali- ja terveysministeri Pekonen sanoo.– Hyvinvointivaltion vahvistaminen on kaikkien Pohjoismaiden etu. Saamme varmasti käännettyä työn murroksen haasteet mahdollisuudeksi, kun kehitämme olemassa olevia tukirakenteita ja panostamme osaamiseen. Osaava työvoima voi luoda uusia tuotteita ja palveluita, jotka puolestaan johtavat uusiin innovaatioihin ja tasoittavat tietä uudelle kasvulle, ministeri Haatainen jatkaa.Työelämään liittyvät kysymykset ovat esillä myös kolmessa konferenssissa, jotka Suomi järjestää syksyllä osana puheenjohtajakauttaan. Niissä käsitellään pohjoismaista palkanmuodostusjärjestelmää, työn tulevaisuutta erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta sekä osallistavien työmarkkinoiden edistämistä. Pohjoismaiden työministerien virallinen kokous pidetään marraskuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen laajentamista varten on haettavissa 9 940 000 euroa. Erityisavustushaku liittyy 27.5. lausuntokierrokselle lähetettyyn oppilas- ja opiskelijahuollon uudistamista koskevaan lakiluonnokseen. Lakiin kirjataan sitova henkilöstömitoitus koulukuraattoreille ja -psykologeille oppilas- ja opiskeluhuollossa. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen laajentamista varten on varattu vuodelle 2021 yhteensä 10 miljoonaa euroa.Avustus on tarkoitettu erityisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, vuorovaikutusta, osallisuutta, ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja esteettömyyttä.Opetusneuvos Jussi Pihkala, puh. 0295 330256Projektisihteeri Aili Tervonen, puh. 0295 330216
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -nimityksen saa Oulu. Valintaa suosittaa eurooppalainen raati, joka koostuu yhdeksästä taiteen ja kulttuurin riippumattomasta asiantuntijasta. Raadin suositus julkistettiin ehdokaskaupunkivierailujen ja kaksipäiväisen valintakokouksen päätteeksi Helsingissä keskiviikkona 2.6.Oulun kaupungin ja pohjoisen Suomen kuntien kulttuuripääkaupunki-hankeen teemana on ”kulttuuri-ilmastonmuutos” (Cultural Climate Change), joka synnyttää uutta vuorovaikutusta. Keskeinen tavoite on luoda kulttuurin ja taiteen keinoin elinvoimaa alueelle ja vastata valtioiden rajat ylittäviin vaatimuksiin yhteistyöllä.  Ohjelmassa on kolme teemaa, jotka ovat Villisti kaupunki, Vastakohtien voima ja Rohkeasti reunalla. Kulttuuriohjelmassa korostuvat sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Oulu2026 haluaa tuoda kulttuurin osaksi jokaisen elämää ja luoda mahdollisuuksia osallistua. Euroopan kulttuuripääkaupungin nimitystä Suomessa vuodelle 2026 hakivat Oulun lisäksi Savonlinna ja Tampere. Kaikki kolme kaupunkia läpäisivät esivallinnan viime kesänä ja pääsivät loppukilpailuun. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoi puheessaan toivovansa, että jokainen kaupunki hyödyntää tehtyä työtä ja jatkaa kulttuurielämänsä innovatiivista ja kestävää kehittämistä, joka nyt on hyvässä vauhdissa. – Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää taide- ja kulttuuritarjontaa, lisätä osallistumista, yhteisiä kokemuksia ja vahvistaa kulttuurin ja luovan alan toimintaedellytyksiä.  Se on myös vuoden mittainen kulttuuriohjelma, jolla kaupunki esittäytyy niin Suomen kuin koko Euroopan yleisölle, ministeri Kurvinen sanoi. – Tapahtumassa hienointa on se, että siitä löytyy kaupungin ja useimmiten myös naapurikuntien kulttuuri, alueen ihmisten identiteetit, tavat, taide, kulttuuriperintö, ruokakulttuuri, juhlat sekä suuret ja pienet tapahtumat. Nämä yhdistyvät eurooppalaisen yhteistyön moniin mahdollisuuksiin. Vuoden 2026 toinen Euroopan kulttuuripääkaupunki valtaan Slovakiasta.Kulttuuripääkaupunki valittiin nyt kolmannen kerran SuomestaEuroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985. Suomesta Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat aiemmin olleet Helsinki (2000) ja Turku (2011). Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on EU:n tunnetumpia ja menestyneimpiä kulttuurialan toimia. Tapahtumalla halutaan korostaa Euroopan kulttuurien moninaisuutta, lisätä kulttuurivaihtoa ja vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteen kulttuurialueeseen. Lisäksi tapahtuma vahvistaa kulttuurin merkitystä kaupunkien kehittämisessä. Komissio rahoittaa tapahtumaa myöntämällä kaupungille Melina Mercourin nimeä kantavan palkinnon vuonna 2026. Tapahtuman päärahoittajia ovat valtio, kunnat ja kaupungin lukuisat yhteistyökumppanit.  Valinnan tehneen raadin työ alkoi toukokuussa 2020 ja jatkuu valitun kulttuuripääkaupungin tukena ja neuvonantajana aina vuoteen 2026 asti. Raati julkaisee raportin hakemuksista heinäkuun alussa. Valintaraadin puheenjohtajana toimi Dessy Gavrilova ja varapuheenjohtaja Riitta Vanhatalo.Tietoa kulttuuripääkaupunki-hankkeesta ja sen valinnasta:Oulu2026Tiivistelmä Oulun hakukirjasta (PDF)Lisätietoa kulttuuripääkaupungin valinnasta 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta keskiviikkona 9.6.2021 ja torstaina 9.6.2022 Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Ahvenanmaan itsehallinnon satavuotisjuhlaa vietetään 2021−2022. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy klo 21.Sisäministeriö on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan kyseisinä päivinä Suomen lipulla. Mikäli virastossa on käytössä useampi lippusalko, voidaan Suomen lipun rinnalla liputtaa Ahvenanmaan lipulla.Liputussuositus ja -määräys koskee vain Manner-Suomea. Ahvenanmaalla itsehallintopäivä on jo aiemmin ollut liputuspäivä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi