NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 27.5.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä vauhditetaan kasvua, aikaistetaan investointeja sekä vastataan koronaviruksen aiheuttamiin menotarpeisiin. Lisätalousarvio laittaa myös liikkeelle EU:n elpymisvälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit.– Talouden ja investointien lupaavat näkymät eivät hälvennä sitä tosiasiaa, että aivan liian moni suomalainen yrittäjä sekä yrityksissä työskentelevä on joutunut kantamaan koronan vuoksi kohtuuttoman suurta taakkaa. Luottamus tulevaan on ollut ymmärrettävästi koetuksella. Tämän vuoksi teimme vuoden kolmannessa lisätalousarviossa tärkeitä päätöksiä kasvun, työllistävien yritysten ja suomalaisten työpaikkojen turvaamiseksi, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kustannustuen neljännellä hakukierroksella tuetaan eniten koronasta kärsineitä alojaKustannustuen neljännen hakukierroksen valmistelut ovat käynnissä. Lisätalousarviossa varataan yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitus kustannustukeen. Kokonaisuudesta lähes 170 miljoonaa euroa on vuoden 2020 yksinyrittäjien tuesta käyttämättä jääneen määrärahan uudelleenbudjetointia kustannustukeen.Kustannustuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa. Tuki on korvaus yrityksen vaikeasti sopeutettavista kiinteistä kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Akkuarvoketjun tukemiseen lisäpanostuksiaTavoitteena on, että akkuala työllistää ja aikaan saa kasvua eri puolilla Suomea.
Akkualan rahoitusta lisätään 40 miljoonalla eurolla Business Finlandin avustusmuotoisen rahoituksen kautta. Rahoituksella edistetään Suomen kansallisia tavoitteita tukevien akkualan pilotti- ja demonstraatiohankkeita sekä kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun tuotannollisia investointeja. Finnveran tappioriskeihin varaudutaanValtiontakuurahastoon esitetään siirrettäväksi 650 miljoonaa euroa. Tällä varaudutaan tilanteeseen, jossa valtiontakuurahastossa jäljellä olevat varat eivät riittäisi Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta syntyvän tappiollisen erillistuloksen kattamiseen. Varautumisella vahvistetaan tuhansia ihmisiä työllistävän ja suuren määrän suomalaisia alihankintayrityksiä työllistävän meriteollisuuden toimintaedellytyksiä. 
Laivanrakennuksen innovaatiotukeen lisäysLaivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään 19,4 miljoonan euron lisäystä, joka mahdollistaa uusien hankkeiden tukemiseen ja innovaatiotuen enimmäismäärän nostamisen 10 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon.Turvealan yrittäjiä ja työntekijöitä tuetaan 
Lisätalousarvioesitys sisältää 60 miljoonan euron tukikokonaisuuden turvealan
yrittäjien ja työntekijöiden tukemiseen. – Sovittu kokonaisuus turvealalle tarkoittaa, että mahdollisimman moni alalta toimeentulonsa saava voisi sopeutua nopeaan rakennemuutokseen oikeudenmukaisella tavalla, ministeri Lintilä korostaa.Rahoitus koostuu seuraavista osista:Turvetuotantokoneiden siirtoon tai romuttamiseen 20 miljoonan euron valtionavustus.Turveyrittäjien uuden, korvaavan liiketoiminnan tukemiseen ja avustamiseen 3 miljoonaa euroa.Alan yrittäjien ja työntekijöiden uudelleenkoulutukseen ja muihin työllistymistä edistäviintoimiin 1,5 miljoonaa euroa.Turveyrittäjille maksettaviin avustuksiin tai muuhun sopeutusrahaan 30,585 miljoonaa euroa.Metsitystukeen 4 miljoonaa euroa. Turvetuotantoalueiden jatkokäyttövaihtoehtoja koskevaan selvitykseen ja tietopakettiin 0,75 miljoonaa euroa. Tukitoimien resursointiin TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa yhteensä 0,165 miljoonaa euroa.Junaliikenteeseen tukeaKestävä matkailu 2030 -ohjelman mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö korottaa yöliikenteen palvelutasoa VR:n kanssa neuvoteltavassa enintään yhdeksänvuotisessa henkilöjunaliikenteen ostosopimuksessa. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy 40 miljoonan euron hankintavaltuus uuden yöjunarungon vaunukalustohankintaan.Tukea rokotekehittämiseenTerveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja rokotekehittämistä tuetaan lisäämällä Business Finlandin avustusmuotoista rahoitusta tähän kokonaisuuteen 6 miljoonalla eurolla.Lisätalousarvioesitys annetiin eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta ja se on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on 27.5.2021 päättänyt talven 2019-2020 vahinkojen täyttävän porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (porovahinkolaki) mukaisen tuhon kriteerit. Vahinkojen korvaamiseen esitetään varattavaksi 6 miljoonaa euroa vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtioneuvosto toteaa porovahinkolain mukaiseen korvaukseen oikeuttavan tuhon olemassaolon.– Porotaloudelle talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen ankara lumiolosuhteiltaan ja aiheutti paljon vahinkoja. Valtioneuvosto päätti nyt perusteellisen valmistelun jälkeen ensimmäistä kertaa soveltaa lakia poikkeuksellisten porovahinkojen korvaamisesta. Korvaukset eivät kata kaikkia menetyksiä, mutta auttavat poroelinkeinon harjoittajia pääsemään eteenpäin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Luonnonvarakeskuksen tekemän selityksen mukaan talvi 2019-2020 oli poronhoitoalueella täysin poikkeuksellinen verrattuna olosuhteisiin edellisten 10 vuoden aikana. Maastossa tehtyjen mittausten perusteella lunta oli ajankohtaan nähden neliömetrillä yli kaksinkertainen määrä painossa mitattuna sen syvyyden ja tiheyden ylittäessä selvästi tavanomaisen. Luonnonvarakeskuksen selvityksessä arvioitiin myös, että vasatuoton ja teurasmäärien voimakas putoaminen tulee vähentämään suuresti markkinoille tulevan poronlihan määriä. Selvitystä täydentävät teurastuottoa koskevat seurannat vahvistivat syysteurastusten 2020 teurasmäärien jääneen noin puoleen normaalista.Porovahinkolain tarkoituksena on auttaa porotalouden toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista porotalouteen kohdistuneista vahingoista. Valtioneuvoston tehtäväksi on säädetty todeta olosuhteiden muuttuminen korvaukseen oikeuttavaksi tuhoksi. Lisäksi valtioneuvosto päättää korvauksen hakijan omavastuuosuudesta. Poikkeukselliset sää- ja luonnonolosuhteet, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta tai jotka muuten aiheuttavat porojen menehtymistä tai merkittävästi heikentävät porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa, ovat porovahinkolaissa tarkoitettuja tuhoja. Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tekemien selvitysten perusteella olosuhteet ovat talvikaudella 2019/2020 olleet sellaiset, että niiden perusteella tulee maksaa porovahinkolain mukaisia korvauksia.Ruokavirasto ilmoittaa erikseen haun avautumisesta. Lapin ELY-keskus vastaa korvaushakemusten käsittelemisestä ja korvauksia koskevista päätöksistä. Korvausten maksaminen edellyttää eduskunnan lisätalousarviokäsittelyn yhteydessä vahvistamaa määrärahaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvioesityksen torstaina 27. toukokuuta.Määrärahoja ehdotetaan korotettavaksi 2,2 miljardilla eurolla ja varsinaisia tuloja vähennettäväksi 185 miljoonalla eurolla. Tämä lisää valtion nettolainanoton tarvetta 2,4 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 14,4 miljardia euroa. Esitykseen sisältyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten uudistusten ja investointien käynnistämiseen liittyviä määrärahalisäyksiä 117 miljoonaa euroa vuodelle 2021.Kolmannessa lisätalousarvioesityksessä vuoden 2021 kehysvarausta kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin korotetaan 1 350 miljoonalla eurolla yhteensä 1 850 miljoonan euron tasolle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti Opetushallituksen pääjohtajaksi filosofian tohtori Minna Kelhän. Virka täytetään ajalle 7.6.2021 – 6.6.2026.Kelhä on työskennellyt opetusministerin valtiosihteerinä vuodesta 2019 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pääsihteerinä 2016 – 2019 ja eduskuntasihteerinä 2015 – 2016, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehittämispäällikkönä 2014 – 2015, kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustajana 2011 – 2014, kansanedustajan avustajana 2009 – 2011. Kelhän kasvatustieteen alaan kuuluva väitöstutkimus valmistui vuonna 2009.Opetusministerin valtiosihteerinä Kelhä on johtanut hallitusohjelman keskeisten koulutuspoliittisten uudistusten lainsäädäntöhankkeita sekä ohjelmien sisällöllistä valmistelua.Kelhä on mm. vastannut oppivelvollisuuden laajentamisen, jatkuvan oppimisen uudistuksen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Oikeus oppia- sekä ammatillisen koulutuksen Oikeus osata -hankkeiden valmistelusta.Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja elinikäistä oppimista sekä edistää kansainvälisyyttä. Pääjohtaja johtaa viraston toimintaa ja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta. Pääjohtajan virkaa haki 17 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tapahtumatakuun tarkoitus on vähentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Takuu on ennakkoon sovittu maksusitoumus, joka annetaan tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma perutaan tai sen laajuutta rajoitetaan lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksetaan toteutuneista kustannuksista.Tapahtumajärjestäjät hakevat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista. Haku on kaksivaiheinen. Tapahtumatakuun hakuaika on 1.6.– 31.8.2021. Tapahtumatakuuseen perustuvaa korvausta on haettava erikseen. Korvauksen hakuaika on 15.9.–7.12.2021. Valtiokonttori tiedottaa tarkemmista tapahtumatakuun hakuohjeista 28.5.2021.Tapahtumatakuu koskee vakiintuneita tapahtumajärjestäjiä – alueelliset rajoitukset huomioidaan takuun myöntämisessäTapahtumatakuun piirissä ovat esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, konsertit ja näyttelyt, urheilutapahtumat, musiikkifestivaalit, messut sekä vastaavat tapahtumat.Tapahtumatakuu voidaan myöntää, jos seuraavat ehdot täyttyvät:Kyseessä on yleisötapahtuma, johon osallistuu vähintään 200 henkeä.Tapahtuma järjestetään 1.6.–7.12.2021 välisenä aikana.Tapahtumajärjestäjä on vakiintunut ja ammattimainen eli sillä on Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 liikevaihto yli 150 000 euroa. Tyypillisesti vakiintuneella tapahtumajärjestäjällä on palkattua henkilöstöä mutta se voi olla myös yksinyrittäjä.Viranomaisten alueelliset ohjeistukset sallivat tapahtuman järjestämisen niin, että siihen voi osallistua vähintään 200 henkeä.Tapahtumatakuuta ei myönnetä säännöllisesti ympäri vuoden järjestettäviin tapahtumiin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi viikoittainen esitys-, konsertti- ja teatteritoiminta tai sarjamuotoiset urheilutapahtumat.Tapahtumatakuu perustuu ennakkoon ilmoitettuihin ja toteutuneisiin kustannuksiinTapahtumajärjestäjän on hakemuksessaan ilmoitettava muun muassa tapahtuman suunniteltu ajankohta, paikka ja kesto, kustannusarvio sekä tapahtuman alihankkijat. Tapahtumatakuuta hakee tapahtumajärjestäjä, mutta Valtiokonttori maksaa korvauksen myös tapahtumajärjestäjän hakemuksessaan ilmoittamille alihankkijoille.Jos tapahtuma perutaan kokonaan lain tai viranomaisen määräyksestä, kustannuksista korvataan 85 prosenttia. Korvauksen voi saada vain toteutuneista ja ennakkoon ilmoitetuista kohtuullisista kustannuksista. Tapahtuma katsotaan peruuntuneeksi lain tai viranomaisen määräyksestä, jos korkeintaan 90 päivää ennen tapahtuman järjestämistä on voimassa järjestämisen estävä rajoitus.Tapahtuma voidaan katsoa peruuntuneeksi myös, jos laki tai viranomainen määrää, että siihen voi osallistua enintään 85 prosenttia sen suunnitellusta osallistujamäärästä. Tämä tarkoittaa, että tapahtumajärjestäjä voi tällaisessa tilanteessa peruuttaa tapahtuman ja saada tapahtumatakuun mukaisen korvauksen. Tapahtumajärjestäjä voi myös järjestää tapahtuman rajoitusten mukaan suppeampana, jolloin tapahtumatakuu korvaa tapahtuman kustannuksia osittain.Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tapahtumien järjestämistä koskevat suositukset, joiden perusteella kunnat ja aluehallintovirastot tekevät päätökset. Suosituksissa on alueellisia eroja sen mukaan, miten paha koronaepidemia alueella on.Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki tapahtumille haettavissaOpetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haun taide- ja kulttuurifestivaalien ja kesäteattereiden korona-avustuksille. Ministeriö tukee avustuksillayleishyödyllisenä toimintana järjestettäviä taide- ja kulttuurifestivaalejaliiketaloudellisin periaattein toimivia taide- ja kulttuurifestivaaleja, kun järjestäjän arvonlisäverollinen liikevaihto oli enintään 150 000 euroa vuonna 2019ammattimaista tai ainakin osittain taiteen ammattilaisia työllistävää kesäteatteritoimintaa.Avustukset on tarkoitettu tukemaan toimintaa, joka on vaikeutunut tai estynyt koronapandemiasta aiheutuvien rajoitusten takia 1.1.–30.9.2021. Tarkoituksena on myös edistää toiminnan jatkumista mahdollisimman joustavasti rajoitusten päätyttyä. Avustusten hakuaika päättyy 22.6.2021.Tapahtumatakuuseen on varattu 80 miljoonaa euroaAiemmin samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet otetaan huomioon tapahtumatakuuta myönnettäessä. Koronatuet eivät yhteenlaskettuina saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa. Tällaisiin huomioitaviin tukiin kuuluu esimerkiksi kustannustuki. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön samaa tarkoitusta varten myöntämät avustukset vähennetään tapahtumatakuusta.Hallitus on varannut tapahtumatakuuseen 80 miljoonaa euroa ja koko kulttuuri-, taide-, liikunta- ja tapahtuma-alan tukipakettiin noin 230 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto esitti 27.5.2021, että presidentti vahvistaisi kustannustukilain muutoksen, joka mahdollistaa tapahtumatakuun. Laki tulee voimaan 1.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (ns. toisiolain) siirtymäsäännöstä muutettavaksi siten, että lain tietoturvalliselta käyttöympäristöltä edellytettäviä vaatimuksia sovellettaisiin vasta 1.5.2022 alkaen. Alun perin vaatimuksia oli tarkoitus soveltaa 1.5.2021 alkaen.Esityksen tavoitteena on, että toisiolain tietoturvalliselta käyttöympäristöltä edellytettäviä vaatimuksia sovellettaisiin vasta, kun alan keskeiset toimijat ovat voineet auditoida tietoturvalliset käyttöympäristönsä. Ennen 1.5.2022 tietoja voitaisiin kuitenkin luovuttaa luvansaajan käsiteltäväksi lain nojalla, vaikka tietolupahakemuksessa ei osoitettaisi laissa tarkoitettua tietoturvallista käyttöympäristöä tietojen käsittelylle. Tietojen luovuttaminen edellyttäisi tällöin määräajaksi annettua tietolupaa, joka olisi voimassa enintään 30.4.2022 asti. Lisäksi siirtymäsäännöstä esitetään muutettavaksi siten, että lain merkittäviin kliinisiin löydöksiin perustuvia oikeuksia, velvoitteita ja toimenpiteitä sovellettaisiin 1.1.2024 alkaen.Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian. Tietoturvallinen käyttöympäristö turvaa yksilön henkilötietojen suojaaTietoturvallinen käyttöympäristö on toisiolain hallituksen esitykseen kirjoitettu keskeinen toimi, joka turvaa yksilön henkilötietojen suojaa. Tietoturvallisella käyttöympäristöllä on merkittävä rooli väärinkäytösten estämisessä ja kyberturvallisuuden toteuttamisessa. Korkea tietoturvan taso on myös kilpailuetu Suomelle, koska se osoittaa, että Suomessa huolehditaan vahvasti arkaluonteisten henkilötietojen suojasta. Myös yleisessä tietosuoja-asetuksessa edellytetään riittäviä suojatoimia arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyssä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 27.5.2021 U-kirjelmän EU:n asetusehdotuksesta tekoälyn harmonisoidusta sääntelystä Euroopan Unionissa. Hallitus painottaa, että yritysten ja talousalueiden välinen globaali kilpailutilanne vaatii, että EU:sta luodaan tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa toimintaympäristö.Tiukennettua sääntelyä esitetään tekoälyjärjestelmien korkean riskin käyttötapauksiin, jotka voisivat aiheuttaa merkittävän haitan ihmisten terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksien toteutumiseen. Lisäksi ehdotuksessa määritellään kokonaan kiellettävät tekoälyjärjestelmät, kuten sosiaaliset pisteytysjärjestelmät. EU:n asetusehdotuksen tavoitteena on, että EU:sta muodostuu tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa ympäristö, joka edistää investointeja ja vahvistaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä sekä parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta. Komissio julkaisi tekoälyasetusehdotuksensa 21.4.2021. Ehdotus on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädetään tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämistä koskevan direktiivin edellyttämistä tuotekielloista ja tuotteiden merkintävaatimuksista. Nämä vaatimukset Suomen on toteutettava sellaisenaan eli kansallista liikkumavara ei ole. Asetusta täydennettäisiin myöhemmin myös muiden direktiiviin vaatimusten toteuttamiseksi Suomessa.Direktiivin tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.Asetuksen mukaiset tuotteiden myyntikiellot koskevat kaikkia oxo-hajoavaa muovia sisältäviä tuotteita sekä seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita:muut kuin lääkelaitedirektiivien soveltamisalaan kuuluvat vanupuikot,ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat, syömäpuikot),lautaset,muut kuin lääkelaitedirektiivien soveltamisalaan kuuluvat pillit,juomien sekoitustikut,ilmapalloihin kiinnitettävät ja niitä tukevat varret, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön ja joita ei jaeta kuluttajille, mukaan lukien kyseisten varsien mekanismit,vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut yhden annoskoon syömävalmiin ruuan elintarvikepakkaukset,vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina javaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina.Asetuksen mukaiset merkintävaatimukset koskevat seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita:terveysiteet, tamponit ja tamponien asettimet,henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeet,suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa jajuomamukit.Merkintävaatimukset on toteutettava komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/2151 vahvistetulla tavalla. Tämän vuoksi asetuksessa viitattaisiin komission täytäntöönpanoasetukseen. Jokaiselle merkintävaatimusten piiriin kuuluvalle tuoteryhmälle on komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetty tietty kuvanmerkintä ja tietty tietoteksti, josta ilmenee, että tuote sisältää muovia tai että se on tehty muovista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty myös yksityiskohtaiset säännökset merkinnän sijainnista joko pakkauksessa tai tuotteessa, ja siitä, millä kielellä teksti on esitettävä. Komission täytäntöönpanoasetuksessa on myös yksilöity käytettävät kirjaisinkoot ja -värit.Tavoitteena on, että asetus tulisi voimaan ja sitä alettaisiin soveltaa direktiivin mukaisessa aikataulussa eli 3.7.2021 alkaen.Asetuksen mukaisia tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia valvoisi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tukes on jo kevään 2021 aikana valmistautunut tulevaan valvontatehtävään neuvonnalla. Neuvonnan toteuttamiseksi Tukes on avannut muun muassa tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia koskevan verkkosivuston.Direktiivi edellyttää sen soveltamisalaan kuuluville tuotteille tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, merkintävaatimuksia, erilliskeräysvaatimuksia, laajennettua tuottajavastuuta, kuluttajavalistusta sekä tiedonkeruuta ja EU-raportointia. Muiden direktiivin vaatimusten kansallisesta täytäntöönpanosta on valmisteilla erillinen hallituksen esitys, joka pyritään saamaan lausunnoille lokakuussa 2021. Tässä yhteydessä myös asetustason sääntelyä täydennettäisiin.Lausunnot pyydetään toimittamaan 10.6.2021 mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut aluehallintovirastoja, kuntia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitusta covid-19-tartuntojen torjunnasta rajat ylittävässä liikenteessä sisä- ja ulkorajapäätösten muuttuessa. Rajojen terveysturvallisuustoimilla on tärkeä merkitys Suomen koronaepidemian torjunnassa.Tartuntatautilain mukaan kunnat vastaavat tartuntatautien torjuntatyöstä alueellaan. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät tukevat kuntia tässä työssä. Aluehallintovirastot sovittavat yhteen ja valvovat tartuntatautien torjuntaa alueellaan.Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan tartuntatautilain muutosta, jonka tavoitteena on edelleen parantaa terveysturvallisuutta rajat ylittävässä liikenteessä. Muutosesitys on lausunnolla 31.5. saakka. Nykyistä toimintamallia on ylläpidettävä ja kehitettävä kunnes uutta lainsäädäntöä on käytettävissä.Kaikista Suomessa viikolla 18 todetuista uusista tapauksista 7,3 % oli saatu ulkomailla. Näistä tartunnoista aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 1,7 % kaikista tartunnoista.Alueilla on varauduttava Suomeen saapuvien matkustajien määrien nousuunAluehallintovirastojen, kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien pitää varautua siihen, että maltillisetkin helpotukset sisä- tai ulkorajat ylittävään liikenteeseen lisäävät rajat ylittävien henkilöiden määrää. Maahan saapumisen prosessi on siksi suunniteltava mahdollisimman sujuvaksi. Terveysturvallisuustoimet maahan tullessa kohdistetaan ensisijaisesti henkilöihin, joilla ei ole mukanaan covid-19-ennakkotodistuksia. Ennakkotestissä tai testissä välittömästi rajanylityksen jälkeen käyneet henkilöt on ohjattava aikaisintaan 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen otettavaan toiseen testiin.Aluehallintovirastojen on arvioitava, onko päätös pakollisesta terveystarkastuksesta välttämätöntä henkilöihin, joilla on mukanaan covid-19-ennakkotodistus. Toinen testi maahan saapumisen jälkeen laskee tartuntariskiä merkittävästiSosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että aluehallintovirastojen, kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien on hyödynnettävä lainsäädännön keinoja ja huolehdittava siitä, että Suomeen saapuvat henkilöt ohjataan toiseen koronatestiin aikaisintaan 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen.Toisen testin toteutumisen varmistaminen on tärkeää. Se voidaan tehdä rekisteröimällä toisen testin kohderyhmään kuuluvien maahan saapuvien henkilöiden tiedot. Tarvittaessa tiedot välitetään oleskelupaikkakunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavalle viranomaiselle.Sähköiset työkalut, kuten Finentry, käyttöönTodistusten lukemisessa ja matkustajien ohjauksessa pitää mahdollisuuksien mukaan hyödyntää sähköisiä työkaluja, kuten Finentryä. Sen avulla matkustajia voidaan informoida, kerätä heistä tietoja ja varata aika koronatestiin. Myös testin toteutumisen seuranta onnistuu Finentryn avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät ottaisivat mahdollisuuksien mukaan Finentry-palvelun käyttöön ja viestisivät sen käytöstä maahan saapuville.

Lähde: Valtioneuvosto.fi