NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 10.6.2021 kansallisen hallintasuunnitelman vieraslajeille, jotka on uusimpina luokiteltu EU:ssa haitallisiksi. Hallintasuunnitelma täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa.Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Suomessa ja EU:ssa on omat luettelot haitallisista eläin- ja kasvilajeista, joita ei saa tuoda EU:n alueelle. Lajien päästäminen ympäristöön on kielletty eikä lajeja saa myöskään kasvattaa, myydä eikä kuljettaa EU:n sisällä.Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuuttaHaitalliset vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Hallintasuunnitelmaa toteuttamalla voidaan ohjata haitallisten vieraslajien torjuntaa sinne, missä saadaan luonnon monimuotoisuudelle suurin hyöty. Suunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, vastuu- ja yhteistyötahot sekä esitetään toteutuksen aikataulu. Viestinnällä on merkittävä rooli, kun vieraslajien tuontia ja leviämistä uudelle alueelle estetään.  EU:n vieraslajilainsäädäntö edellyttää jäsenmailta tehokkaita hallintatoimenpiteitä haitallisia vieraslajeja varten.Viranomaiset ja muut toimijat hyödyntävät hallintasuunnitelmia suunnitellessaan vieraslajien torjuntatoimia. Uusi hallintasuunnitelma perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityshankkeeseen ja suunnitelmaehdotukseen. Luke myös koordinoi  hallintasuunnitelman toimenpiteitä ja niiden seurantaa. Kansalaisten toivotaan osallistuvan vieraslajien torjuntaan esimerkiksi talkootoimilla sekä ilmoittavan vieraslajeja koskevista havainnoistaan vieraslajit.fi-sivustolla.Aurinkoahvenpopulaatiot pyritään hävittämään niistä lammista, missä se on mahdollistaYksi uusista torjuttavista vieraslajeista on aurinkoahven, jota löytyy erityisesti Varsinais-Suomesta. Lajin leviäminen pyritään estämään ja se suositellaan hävittämään lammista, joihin se on istutettu. Lisäksi lisätään tiedotusta lajin aiheuttamista haitoista sekä lajiin liittyvistä kielloista. Viestintää kohdistetaan etenkin vapaa-ajankalastajille ja akvaarioharrastajille.Listalta löytyy myös haisujumaltenpuu, japaninhumala ja brasilianvesiasteri, joita on käytetty satunnaisesti puutarha- tai akvaariokasvina Suomessa. Puutarhaharrastajille ja eri toimijoille tullaan viestimään, ettei näitä lajeja saa tuoda maahan eikä päästää ympäristöön sekä kehotetaan poistamaan jo olemassa olevat yksilöt. MMM on tehostanut ELY-keskusten avulla vieraslajien torjuntaa useilla kansallisilla hankkeillaMaa- ja metsätalousministeriö on ELY-keskusten kanssa vahvistanut vieraslajien torjuntaa eri puolilla Suomea. Tänä vuonna käynnistyi 34 uutta vieraslajihanketta, joiden avulla toteutetaan käytännön vieraslajitorjuntaa, lisätään viestintää sekä kokeillaan uusia torjuntatoimenpidekokeiluja ympäri Suomea. Hallintasuunnitelma IV EU:n haitallisille vieraslajeillevieraslajit.fiHallintasuunnitelmat I, II ja III Luonnonvarakeskuksen EU-HAVI3 –hanke (EU:n haitallisten vieraslajien 2.täydennyslistan lajien levinneisyys, leviämisväylät, riskit ja torjuntatoimien priorisointi)Luonnonvarakeskuksen suunnitelmaehdotus haitallisten vieraslajien torjumiseksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti 10. kesäkuuta valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaat kesällä 2021.Lomat vahvistettiin seuraavasti:– pääministeri Marin 5.-30.7. 
– ministeri Saarikko 14.7. – 1.8. 
– ministeri Haavisto 15.-18.7. ja 26.7.-20.8. 
– ministeri Henriksson 19.7.-13.8. 
– ministeri Kiuru 19.7.-15.8. 
– ministeri Haatainen 24.6.; 5.7.-8.8. 
– ministeri Lintilä 19.7.-8.8. 
– ministeri Leppä 30.6.-2.7.; 5.-9.7.; 14.-16.7.; 20.7.-4.8.; 6.8. ja 9.-12.8. 
– ministeri Paatero 28.6.-14.7. ja 16.-23.7. 
– ministeri Kaikkonen 21.6.; 5.-13.7.; 15.7.- 4.8.; 9.-11.8.; 20.-23.8. ja 2.-3.9. 
– ministeri Blomqvist 5.-9.7. ja 19.7.-8.8. 
– ministeri Tuppurainen 26.7.-17.8. 
– ministeri Skinnari 14.7.-13.8. 
– ministeri Harakka 5.-11.7. ja 19.7.-9.8 
– ministeri Mikkonen 28.6.-6.7. ja 19.7.-6.8. 
– ministeri Ohisalo 4.6.; 11.6.; 28.6.; 5.-6.7. ja 19.7.-15.8. 
– ministeri Saramo 24.6. 
– ministeri Kurvinen 5.-11.7. ja 19.7.-1.8.Kaikki ministereiden vapaat tuodaan valtioneuvoston yleisistunnon vahvistettaviksi. Vapaan peruuttamista ei ole tarpeen tuoda yleisistunnon vahvistettavaksi, vaan se ilmoitetaan suoraan valtioneuvoston kanslialle.Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaat 10.6. 
Pääministerin sijaiset hänen lomansa aikana kesällä 2021
Pääministerin sijaiset
Ministerien sijaiset
Tulevat valtioneuvoston vahvistamat muutokset lomiin näet täältä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan, että kansallista eläkesiirtolakia muutetaan koskemaan myös määräaikaisesti tai alle 10 vuotta EU:n instituutiossa työskenteleviä henkilöitä. Muutos koskee oikeutta siirtää eläkeoikeudet EU:n eläkejärjestelmästä Suomen eläkejärjestelmään työsuhteen loputtua.Voimassa olevan eläkesiirtolain mukaan Suomesta EU-instituution palvelukseen menevä henkilö voi siirtää Suomessa karttuneen työeläkeoikeuden EU:n eläkejärjestelmään ja vastaavasti palauttaa eläkeoikeuden Suomen työeläkejärjestelmään työsuhteen loputtua. Määräaikaisesti tai alle 10 vuotta EU:n instituutioissa työskentelevillä ei nykyisen lainsäädännön nojalla ole oikeutta siirtää EU:ssa työskentelyn aikana karttunutta eläkeoikeutta Suomen työeläkejärjestelmään. Heille ei myöskään tule myöhemmin maksettavaksi eläkettä EU:sta henkilöstöasetuksen säännöksistä johtuen. 
Voimaan astuessaan lakimuutos laajentaisi eläkesiirtolain koskemaan myös määräaikaisesti EU:n palveluksessa olevia työntekijöitä. Muutos mahdollistaisi EU-instituutiossa karttuneen eläkeoikeutta vastaavan pääoma-arvon siirtämisen Suomen työeläkejärjestelmään ilman vaatimusta aiemmasta siirrosta Suomen työeläkejärjestelmästä EU:n järjestelmään. Edellytyksenä on, että henkilölle on ennen siirron hakemista syntynyt oikeus kuukausittain maksettavaan eläkkeeseen Suomesta. Ehdotuksen mukaan siirto tehtäisiin Kevaan ja siirretty eläkeoikeus rinnastuisi valtion eläkkeeseen. Siirtopyyntöjen määräksi on arvioitu  korkeintaan muutamia kymmeniä vuositasolla.
Laki tulisi voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kimmo Peltonen jatkaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) pääjohtajana tulevan viisivuotiskauden ajan 1.7.2021–30.6.2026. Valtioneuvosto päätti nimityksestä 10.6.2021.Pääjohtaja johtaa Tukesin toimintaa sekä vastaa viraston toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta.Kimmo Peltonen on koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän on toiminut Tukesin pääjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Tätä ennen hän on työskennellyt Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa osastonjohtajana, professorina sekä tutkimusyksikön johtajana vuosina 2006–2014. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA:ssa hän on työskennellyt osastonjohtajana ja professorina vuosina 2002–2006. Lisäksi Peltonen on tehnyt pitkän tutkijauran Työterveyslaitoksen palveluksessa.Tukes valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden sekä tuotantojärjestelmien turvallisuutta, vaatimustenmukaisuutta ja luotettavuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta. Turvallisuuden lisäksi Tukes edistää energiatehokkuutta ja teknistä harmonisointia sekä varmistaa vaatimustenmukaisten tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden. Viraston ydintehtäviä ovat myös turvallisuusviestintä, tutkimus ja kehittäminen sekä toimialan kansalliseen ja EU-sääntelyyn vaikuttaminen. Virka tuli haettavaksi viranhaltijan nykyisen seitsemän vuoden virkakauden päättyessä 30.6.2021. Tehtävään tuli kuusi hakemusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että matkanjärjestäjiltä ei peritä vuodelta 2020 valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksua. Tavoitteena on helpottaa niiden matkanjärjestäjien tilannetta, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronaviruspandemian takia asetetuista matkustusrajoitteista.Hallitus antoi 10.6.2021 eduskunnalle esityksen väliaikaisesta muutoksesta lakiin matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta. Muutos koskee matkanjärjestäjiä, jotka ovat velvollisiaasettamaan vakuuden matkustajien suorittamien etukäteismaksujen ja paluukuljetuskustannusten suojaksi sekä maksamaan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksun.Maksun määräämisestä ja perimisestä vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Ilman lakimuutosta valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksu määräytyisi ja perittäisiin vuoden 2019 liiketoiminnan perusteella, jolloin koronaviruspandemia ei vielä vaikuttanut yritysten liiketoimintaan.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.12.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Pirkanmaa ja Kymenlaakso siirtyvät perustason rajoituksiin. Muiden alueiden rajoitukset säilyvät ennallaan. Asetus tulee voimaan 11.6. klo 00.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Lapin maakunnissa 11.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista.Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Varsinais-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 9.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunnissa 9.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18 ja ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa alkoholia saa jatkossa anniskella klo 7-20 ja aukioloaika on klo 05-21. Sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään istunnossaan antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Sallan kansallispuistosta. Kansallispuisto perustettaisiin Sallan kunnassa sijaitsevalle valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Sallan kansallispuisto olisi Suomen 41. kansallispuisto. Tavoitteena on, että laki Sallan kansallispuistosta tulisi voimaan tämän vuoden aikana.”Kansallispuistot turvaavat luontomme monimuotoisuutta ja tarjoavat upeita luontokokemuksia. Sallan kansallispuistoksi esitettävällä alueella vanhat metsät, suot ja laajat vaaramaisemat kohtaavat vaikuttavan rotkolaakson. Alueelle voi matkata julkisilla liikennevälineillä, eli kansallispuisto edistäisi myös kestävää matkailua. Olemme tällä hallituskaudella yli kaksinkertaistaneet luonnonsuojelun rahoituksen. Tällä on muun muassa huolehdittu nykyisistä kansallispuistoista ja mahdollistettu kansallispuistoverkoston laajentaminen,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kansallispuistoon kuuluisi noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Kansallispuiston ulkopuolelle jäävä Sallatunturin luonnonsuojelualueen osa säilytettäisiin suojelualueena ja sen nimeksi tulisi Rämiäjängän luonnonsuojelualue. Kauniita vaaramaisemia sekä vanhaa metsä- ja suoluontoaKansallispuistoksi esitettävä alue on erityisesti vanhojen metsien, erittäin edustavien soiden, harjujen sekä jääkauden ja eroosion muovaamien maanmuotojen aluetta. Iso Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi avaavat näkymät ympäröivään tunturimaisemaan. Kaunisharjulla kasvaa noin 300–400 metrin korkeudessa eri-ikäisiä luonnonmetsiä ja yli 200-vuotiaita tykkykuusikoita.Korkeusvaihteluita alueeseen lisää vaikuttava, paikoin jopa 250 metriä syvä rotkolaakso Aatsinginhauta, jonka pohjalla ja rinteillä esiintyy erityisiä uhanalaisen lajiston keskittymiä. Alueella kasvaa esimerkiksi erittäin uhanalaisia kalkki- ja kanadankääpää sekä kalkkihuurre- ja pikkulovisammalta. Aatsinginhautaan kiinteästi liittyvän Könkäänmaan dolomiittikalliotörmillä on myös erityisen merkittäviä kalkkikallioiden sammallajien esiintymiä. Kansallispuisto luo mahdollisuuksia kestävälle matkailulleKansallispuisto lisäisi alueen vetovoimaa luonto- ja kulttuurimatkailukohteena ja loisi uusia mahdollisuuksia kestävälle matkailun yritystoiminnalle sekä lähialueyhteistyölle luontomatkailussa Koillismaan kansallispuistojen ja Venäjän suojelukohteiden kesken. Alueen hyvä saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä edistäisi kestävää ja vähähiilistä matkailua. Taukopaikkojen, reittien ja opasteiden kehittäminen parantaisi virkistyskäytön edellytyksiä ja suojaisi myös alueen luontoa kulutukselta.  Puiston perustamisen arvioidaan lisäävän alueen kävijämääriä merkittävästi. Kansallispuiston kävijöiden turvallisuuden takaamiseksi sekä lajiston suojelun edistämiseksi nykyisiin metsästysjärjestelyihin esitetään joitakin muutoksia. Paikallisten vapaa metsästysoikeus säilyisi pääosassa kansallispuiston aluetta. Lupametsästystä rajoitettaisiin kansallispuiston alueella, mutta laajat metsästysmahdollisuudet säilyisivät valtion mailla kansallispuiston ulkopuolella. Kävijäturvallisuuden takaamiseksi metsästys olisi hirven ajoa lukuun ottamatta kielletty Sallan matkailukeskuksen tuntumassa. Ympäristöministeriön pyynnöstä Sallan kunta ja Sallan riistanhoitoyhdistys valmistelivat ehdotuksen alueesta, jossa metsästystä olisi kansallispuistossa tarpeen turvallisuussyistä rajoittaa. Metsästysrajoitusalue on sisällytetty lakiesitykseen paikallisten tahojen ehdotuksen mukaisena.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on selvittänyt haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien turvallisuuden kokemuksia. Selvitys oli osa sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelua. Ensimmäistä kertaa toteutettu selvitys pohjautuu haavoittuvien ryhmien edustajille suunnatun visuaalisen Sinun turvallisuutesi -kyselyn vastauksiin.Kyselyn tavoitteena oli selvittää haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kohtaamia turvallisuuteen liittyvä haasteita ja kokevatko he elämänsä turvalliseksi. Kyselyn avulla yritettiin myös löytää ihmislähtöinen näkökulma tulevaisuuden palveluiden kehittämiseen. Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät eivät ole samanlaisiaAiemmin tehtyjen selvitysten perusteella turvallisuuden kannalta haavoittuvimmassa asemassa olevat väestöryhmät ovat maahanmuuttajataustaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset henkilöt, romanit, erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset (kuten huostaan otetut), osa ikääntyneistä, heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ja syrjäytyneet henkilöt.Sinun turvallisuutesi -kysely lähetettiin määritellyille kohderyhmille erikseen valikoitujen järjestöjen kautta. Vastauksia saatiin 21 eri järjestön kautta yhteensä noin 200, lisäksi leipäjonojen läheisyydessä tehdyn katukyselyn 17 vastausta otettiin huomioon. Onnettomuudet ja tapaturmat herättävät vastaajissa turvattomuuttaVastaajilla oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia turvallisuusviranomaista, mutta luottamus viranomaisiin oli pääsääntöisesti hyvä. Huonoina kokemuksina nousivat esiin etenkin syrjintä ja häirintä. Eniten turvattomuutta vastaajissa aiheuttivat onnettomuudet ja tapaturmat, yhteiskunta. Turvattomuutta aiheuttivat jonkin verran lisäksi raha, uskonto ja asuinpaikka.  Vastaajia huolettivat lisäksi ilmastonmuutos, pandemia ja rikollisuus sekä ääriliikkeet, terrorismi ja syrjintä ja häirintä. Turvallisuutta vastaajille sen sijaan toivat perhe, koti ja raha. Seuraavaksi mainittiin uskonto ja vapaus. Sen sijaan kamerat ja valvonta toivat turvallisuutta vain prosentille vastaajista. Vastaajat toivovat, että heidän erityistarpeensa huomioidaanTulevaisuudessa viranomaisilta toivottiin erityisesti helposti lähestyttäviä ja matalan kynnyksen palveluita. Jokaisessa vastaajaryhmässä toivottiin heidän omien erityistarpeidensa tunnistamista ja siihen liittyvää osaamista viranomaisilta. Turvallisuusviranomaisten toivottiin olevan inhimillisiä, empaattisia, palvelualttiita ja puolueettomia.Selvityksen perusteella päädyttiin suosittelemaan seitsemää eri toimenpidettä, joilla voidaan parantaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien turvallisuuden tunnetta ja kasvattaa turvallisuusviranomaisten osaamista sekä ymmärrystä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kohtaamista turvallisuuteen liittyvistä haasteista. Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava.Syrjintään on puututtava ja yhdenvertaisuutta edistettävä tehokkaasti.Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulee huomioida toiminnan suunnittelussa.Turvallisuusviranomaisten sisäisiä koulutuksia tulisi kehittää aineiston pohjalta.Kysely olisi toistettava vertailevan aineiston saamiseksi.Selvityksen näkökulmaa tulisi laajentaa. Yhteistyötä eri tutkimustahojen kanssa tulisi vahvistaa.  Kysely toteutettiin hyödyntämällä muotoilututkimuksen eri menetelmiäSelvityksessä haluttiin kerätä laadullista tietoa, jonka kautta haavoittuvassa asemassa arvioitujen ryhmien kokemukset ja toiveet pääsisivät kuuluviin. Siksi kyselyn piti olla mahdollisimman saavutettava ja ymmärrettävä ja sen laatimisessa hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja kuten muotoiluluotainta. Visuaalisen luotaimen avulla pystyttiin avaamaan asioita, jotka muulla tavalla olisi ollut vaikeata hahmottaa ja kertoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sunnuntaina 13.6. toimitettavien kuntavaalien alustavia tulostietoja julkaistaan verkossa oikeusministeriön tulospalvelussa vaali-iltana alkaen kello 20.Alustavissa tulostiedoissa kerrotaan laskennan edistymisen mukaisesti puolueiden äänimäärät ja ääniosuudet koko maassa, kunnissa ja äänestysalueilla. Ehdokaskohtaisia äänimääriä julkaistaan sitä mukaa, kun ääntenlaskenta valmistuu kullakin äänestysalueella. Valituksi tulleet henkilöt julkaistaan alustavan laskennan valmistuttua kussakin kunnassa.Tulokset julkaistaan laskennan valmistuttua myös ladattavina tiedostoina. Vaalipiirilautakunnat vahvistavat vaalien tuloksen keskiviikkona 16.6. viimeistään klo 18 aloitettavissa kokouksissaan, minkä jälkeen vahvistetut tulokset päivitetään tulospalveluun.Kuntavaalien tulospalvelu verkossa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan tänään julkaistulla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista.Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavatNostoja tiekartassa ehdotetuista toimista:Kehitetään rakentamisen ammattilaisten jatkuvaa oppimista korjausrakentamisessa ja energiatehokkuudessa, jotta tekijöitä riittää.Korjausrakentamisesta tuotetaan käytännön esimerkkejä tutkimustietoa hyödyntäen.Energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoitukselle perustetaan tietohubi.Uusista tukijärjestelmistä saatava tieto valjastetaan käyttöön ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan järjestelmällisesti.Strategian ja tiekartan tiedot julkaistaan visuaalisessa muodossa verkossa, mikä helpottaa toimenpiteiden etenemisen seurantaa.Strategian toimeenpanon tueksi käynnistetään teemakohtaisia työryhmiä, joissa valmistellaan toimenpidekokonaisuuksista toimivia yhdessä sidosryhmien kanssa.Varmistetaan ministeriöiden sisäinen ja välinen yhteistyö, jotta korjausrakentamisen strategian tavoitteet huomioidaan eri suunnitelmissa, ohjelmissa ja strategioissa sekä tarvittaessa lainsäädännössä.Tiekartassa ehdotetuille toimenpiteille nimetään niiden kohderyhmät, toteuttajat sekä mahdolliset työhön osallistuvat kumppanit. Tiekartta pohjustaa strategian päivitystä, joka on edessä vuonna 2030.Tiekartan ja toimeenpanosuunnitelman laativat Motiva Oy sekä VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ympäristöministeriön ohjauksessa. Arvokasta palautetta antoivat myös 36 sidosryhmien edustajaa eri toimialoita. Työtä kommentoi myös korjausrakentamisen strategian seurantaryhmä.Tavoitteena vähentää rakennuskannan päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessäMaaliskuussa 2020 julkaistu Korjausrakentamisen strategia 2020–2050 linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla Suomen olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Tunnistettuja toimia ovat mm. rakennusten tilatehokkuus, energiatehokkuutta parantava suunnitelmallinen kiinteistönpito, korjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuusparannukset sekä vähähiilinen lämmitys.Tavoitteena on vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen etenemissuunnitelman toimenpiteillä lämmitysenergian kulutuksen arvioidaan laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä noin 50 prosenttia ja ostoenergian kulutuksen noin 60 prosenttia. Rakennuskannan lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöt laskisivat vuosina 2020–2050 täten noin 92 prosenttia.Korjausrakentamisen strategia toteuttaa kansallisesti vuonna 2018 voimaan tullutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050, Tiekartta ja toimeenpanosuunnitelma 2021-2030

Lähde: Valtioneuvosto.fi