NordenBladet — Koronavirustartuntojen määrät ovat laskussa, ja valtaosalla alueista tartuntoja todetaan vähän. Suomen eteläosissa Covid-19-tapausten ilmaantuvuus on paikoin suurempi kuin muualla maassa. Epidemia on kuitenkin edelleen rauhoittunut myös tiheään asutuilla alueilla.Viikolla 22 (31.5.–6.6.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 716 uutta tapausta, mikä on vajaat 200 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla, jolloin tapauksia ilmoitettiin 888. Ilmaantuvuus on miltei puolittunut kuukauden aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus sataatuhatta asukasta kohden oli kahden viimeksi kuluneen viikon (24.5.–6.6.) aikana 28, kun näitä kahden edeltävän viikon (3.–16.5.) aikana ilmaantuvuus oli 49.Suurin osa alueista on epidemian perustasolla. Leviämisvaiheessa olivat 9.6.2021 Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit ja kiihtymisvaiheessa Keski-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Jatkotartuntoja on saatu estettyä hyvinViikolla 22 uusista tartunnoista 25% todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Ulkomailta saatujen tartuntojen osuus uusista tartunnoista on kasvanut. Viikolla 22 osuus oli 16 % ja edeltävällä viikolla 7,5 %. Jatkotartunnat on kuitenkin pystytty estämään hyvin. Niiden osuus oli 1,5 % kaikista tartunnoista.Kotimaassa saaduista tartunnoista 60 %:ssa tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Karanteeniin asetettiin noin 3 500 henkilöä. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on 0,55–0,7 (90 % todennäköisyysväli) ja pienempi kuin edellisviikolla, jolloin luku oli 0,75–0,95. HUS-alueelle arvioitu tartuttavuusluku on hieman korkeampi, 0,65–0,85.Parantunut tilanne näkyy testimäärissä ja sairaalahoidon tarpeessaKoronavirustestien määrä on jonkin verran vähentynyt. Viikolla 22 tehtiin lähes 110 000 testiä, mikä on yli 10 000 vähemmän kun edellisviikolla. Positiivisten osuus testatuista näytteistä oli samaa tasoa kuin edellisviikolla eli 0,7 %. Positiivisten näytteiden pieni osuus kertoo, että väestössä kiertävät tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti.Sairaalahoidossa Covid-19-potilaita oli 9.6.2021 sairaanhoitopiirien ilmoituksen mukaan yhteensä 58. Perusterveydenhuollon osastoilla oli 12, erikoissairaanhoidon osastoilla 39 ja tehohoidossa 7 potilasta. Kuukauden aikana potilasmäärät ovat jatkuvasti pienentyneet ja uusien erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrän ennustetaan edelleen laskevan ensi viikolla.Tautiin liittyviä kuolemia oli 9.6.2021 raportoitu yhteensä 964.  Tartuntojen ehkäisy on tärkeää myös kesälläKoko maassa noin 48 % väestöstä on saanut yhden rokoteannoksen ja 12 % toisen annoksen. Koronarokote suojaa hyvin koronavirustautia vastaan, mutta ei täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Koronavirus tarttuu sosiaalisissa tilanteissa tehokkaasti. Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Siksi on tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet huolehtivat vieläkin turvaväleistä, käyttävät kasvomaskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden kansallisen luomuohjelman tavoite on, että vuonna 2030 julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista 25 % on luomua. Tavoitteen saavuttaminen vaatii tahtoa ja ammattitaitoa. Maa- ja metsätalousministeriö järjestää aiheesta webinaarin 15. kesäkuuta.Julkiset ruokapalvelut tarjoavat vuosittain noin 380 miljoonaa ateriaa. Ne ovat paljon vartijoina, kun suomalaisten ruoankulutusta luotsataan kestävämpään suuntaan. Yksi polku kohti kestävyyttä on lisätä luomun käyttöä julkisissa keittiöissä. Luomun käyttöä julkisissa ruokapalveluissa kartoitettiin viimeksi vuonna 2019, jolloin se oli 12 % raaka-aineista. Uusi luomuohjelma haluaa tuplata luomun julkisissa keittiöissä.Luomun tuotannon ja kulutuksen kasvattaminen on sekä Euroopan komission että Suomen hallituksen tavoite. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että luomu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen ruokapalvelujärjestelmään. – Luomun avulla pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuutta, eläinten hyvinvointia ja maan hiilen sidontaa. Luomu ruokapöydässä on osaltaan myös ympäristöteko, tarjotaan ateria sitten kotona, koulussa, työpaikalla tai ravintolassa, hän sanoo.Maa- ja metsätalousministeriö ja Savon Koulutuskuntayhtymä järjestävät tiistaina 15.6.2021 klo 13–16 webinaarin, jossa asiantuntijat pohtivat käytännön keinoja julkisten ruokapalvelujen luomutavoitteen saavuttamiseksi. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti on mukana webinaarissa. Kaupungin tavoite on vielä luomuohjelman tavoitetta korkeammalla: Lahden päiväkodeissa ja kouluissa tarjottavien aterioiden raaka-aineista 70 % on luomua vuonna 2030.Kaupunginjohtaja Pekka Timonen esittelee webinaarissa Lahden kaupungin pitkäjänteisiä ja kunnianhimoisia ympäristötavoitteita. Kaupungin tavoitteena on innostaa alueellisia toimijoita luomutuotannosta, sillä luomulla on vaikutusta ruuan laatuun, lasten ja koululaisten hyvinvointiin ja ympäristön tilaan.Webinaarin ohjelma aukeaa tästä  
Ilmoittautuminen tästä
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 10. kesäkuuta julkaistun selvityksen mukaan vakiintuneet toimintamallit ja pitkäjänteinen kiinteistökannan hallinta ovat usein onnistuneiden sisäilmatilanteiden taustalla.Investointitarpeiden tunnistaminen pitkällä tähtäimellä edellyttää kunnan palvelutarpeen, palveluverkkojen sekä kunnan taloudellisen kantokyvyn tulevaisuuden näkymien hahmottamista. Kuntien talouteen sekä investointeihin liittyvät päätöksenteon perusprosessit ovat systemaattisia, mutta tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että merkittävällä osalla kunnista ei ole pitkän aikavälin toimintaa ohjaavaa investointisuunnitelmaa.Selvityksessä tehdyn kyselyn mukaan noin 40 prosentilla kunnista on kiinteistöstrategia tai -ohjelma. Tehokkaimmin sisäilmaongelmia voidaan ehkäistä ja hallita ennakoivan kiinteistönpidon, kokonaisvaltaisten kuntoarvioiden, säännöllisten kiinteistökierrosten sekä taloudellisen resursoinnin avulla. Erityisen merkittävinä käytäntöinä nähtiin nopea reagointi tilanteisiin, avoimuus, hyvä yhteistyö, selkeät ohjeet ja toimintamallit sekä avoin viestintä.Kunnat tarvitsevat tukea erityisesti altistumisolosuhteiden ja sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arvioinnissaAltistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen arviointia tehdään kunnissa pääsääntöisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Terveydellisen merkityksen arviointi nähdään kunnissa toimivana, vaikka siihen kaivataan myös tukea. Altistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa on kehitettävää. Ohjeistuksien jalkauttamiseen kunnissa tulee jatkossa kiinnittää huomiota.Julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoonSisäilmainvestointien priorisointiin vaikuttavat olennaisesti tilojen terveellisyys, tilojen käyttötarve, tilojen merkittävyys tulevaisuuden palveluverkossa, tilojen tekninen kunto ja ikä sekä kunnan taloustilanne. Tilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat nähtiin merkittävimpinä tekijöinä kohteiden priorisoinnissa. Investointeihin liittyvä päätöksenteko ei kuitenkaan aina perustu vain objektiiviseen harkintaan ja vuoropuheluun, vaan myös julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntien tulisi arvioida, miten julkinen paine huomioidaan ja miten sitä käsitellään päätöksentekoprosessissa. Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaElina Normo, istuntoasiainneuvos p. 0295 160 885
– Muutos ministerityöryhmän pääsihteeristössäMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöPasi Tuominen, konsulipäällikkö p. 0295 351 202
– Valtioneuvoston periaatepäätös kiinnostuksen ilmaisemisesta Yhdysvalloille käynnistää neuvottelut Suomen liittymisestä US Global Entry -ohjelmaanArto Haapea, lähetystöneuvos p. 0295 350 145
– Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiOikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128
– Eduskunnan kirjelmä kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista tehdyn kansalaisaloitteen johdosta (EK 16/2021 vp; KAA 6/2020 vp)Taru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenPuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön hallitussihteerin määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenAnniina Melasniemi, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 440
– Puolustusministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiValtiovarainministeriöSeppo Tanninen, hallitusneuvos p. 0295 530 224
– Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiPauliina Pekonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 081
– Suomen valtion omistuksessa ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden luovuttaminen
– Valtioneuvoston päätös omaisuuden siirrosta ja sen ehdoista; Puolustuskiinteistöjen hallintaan siirrettävä omaisuus, tarkentava päätösTuukka Taipale, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 523
– Hallituksen esitys eduskunnalle vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsti Kotaniemi, hallitusneuvos p. 0295 330 408
– Valtioneuvoston asetus vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 1 ja 2 §:n väliaikaisesta muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöKari Valonen, maatalousneuvos p. 0295 162 269
– YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n 42. sääntömääräinen yleiskokous järjestetään virtuaalisesti 14.- 18.6.2021Pirjo Tomperi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 234
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä siihen liittyviksi laeiksiLiikenne- ja viestintäministeriöLaura Vilkkonen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 391
– Valtioneuvoston periaatepäätös kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta
– Valtioneuvoston periaatepäätös tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoillaKatariina Säynäjärvi, hallitusneuvos p. 0295 342 029
– Myönnetään valtuudet tehdä Suomen ja Thaimaan radioamatöörien vastavuoroisuusluvista noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Thaimaan kuningaskunnan hallituksen välilläTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988
– Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pääjohtajan viran täyttäminenSari Alho, neuvotteleva virkamies p. 0295 049 007
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisestaMika Björklund, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 586
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (yritysten kestävyysraportointi)Krista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen viran täyttäminen
– Työ- ja elinkeinoministeriön kolmen virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSosiaali- ja terveysministeriöHenna Huhtamäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 072
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisestaPirje Lankinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 488
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koneistaArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenYmpäristöministeriöLeila Suvantola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 433
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Sallan kansallispuistosta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi −0,50 prosenttia tämän vuoden heinä-joulukuulle. Peruskorko on ollut −0,50 prosenttia vuoden alusta.Peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kaksi kertaa vuodessa prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon luottotietolakia koskevasta lakiesitysluonnoksesta. Arviointineuvoston mukaan määrällisiä vaikutusarvioita tulisi lisätä ja eri suuntaisista ja eri tahoja koskevista vaikutuksista tulisi esittää kokonaisarvio.Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia luonnollisten henkilöiden ja yrittäjien maksuhäiriötietojen säilytysaikoihin. Tavoitteena on kohtuullistaa henkilöiden tilannetta erityisesti silloin, kun maksuhäiriömerkinnän perusteena ollut saatava on maksettu. Esitysluonnoksessa ehdotetaan esimerkiksi, että saatavan suorittaminen lyhentäisi eräiden henkilöluottotietojen säilytysaikoja yhteen kuukauteen.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa kuvataan selkeästi esityksen taustaa, perusteluja, esityksen tavoitteita ja ehdotuksia. Lakiehdotusluonnoksessa on kuvattu erilaisia vaikutuskanavia, mutta arviot määrällisistä vaikutuksista puuttuvat pääosin. Vaikutuksista tulisi esittää vähintään suuntaa-antavia määrällisiä arvioita.  Esitysluonnoksen vaikutuksia eri tyyppisille yrityksille tulisi vielä tarkentaa. Esitysluonnoksessa tulisi esittää arvio siitä, onko uudistus kilpailutilanteen kannalta neutraali vai vaikuttaako uudistus erityyppisiin yrityksiin, etenkin luotonantoon, eri tavoin. Lisäksi yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa voisi arvioida tarkemmin esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön kehittämällä arviointimallilla. Arviointineuvosto katsoo, että ehdotettavan uudistuksen viranomaisvaikutuksia tulisi vielä täydentää arvioilla vaikutuksista talous- ja velkaneuvontaa antaviin viranomaisiin, kansaneläkelaitokseen ja kuntien sosiaalipalveluihin. Esitysluonnoksen yhteiskunnalliset vaikutukset-jaksossa tulisi arvioida uudistuksen vaikutuksia tarkemmin eri väestöryhmien näkökulmasta. Esimerkiksi tutkimustiedon perusteella tiedetään, että maksuhäiriömerkintöjen syntymisen todennäköisyys liittyy henkilön koulutustaustaan, ikään, sukupuoleen, työllisyyteen ja elämäntilanteeseen.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaan saadun saaliin purkamisvelvoite kaupallisessa kalastuksessa koskee myös lohta, joten saatu lohisaalis tulee ottaa kalastusalukselle ja purkaa maihin. Komission asetuksilla on annettu tieteellisen näytön ja korkean eloonjäämisasteen perusteella poikkeukset, joiden nojalla rysillä pyydettyjä lohia on voitu vapauttaa vuoden 2020 loppuun asti.Komissio on valmistellut vuosia 2021-2023 koskevaa lohen rysäkalastuksen uutta poikkeusta EU:n Itämeren jäsenvaltioiden yhteistyöelimen BALTFISHin vuosi sitten antaman suosituksen pohjalta. Valitettavasti kyseisen komission asetuksen antaminen on lykkääntynyt useaan kertaan, viimeksi toukokuun lopulla. Tässä tilanteessa on tarpeen selkiyttää kaupallisten kalastajien kannalta epäselvää tilannetta. Koska purkamisvelvoitteesta poikkeamisen mahdollistavaa komission asetusta ei ole annettu, lohien vapauttaminen merialueen rysäkalastuksessa ei ole tällä hetkellä sallittua. Kaupallisten kalastajien on siten varmistettava muilla tavoin, etteivät he ylitä lohen toimijakohtaisia kalastuskiintiöitään tai Pohjanlahdella kalastuskauden alussa sallittua 25 prosentin osuutta lohen toimijakohtaisista kalastuskiintiöistään. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tihentämällä koentakertoja, kun toimijakohtainen lohikiintiö tai osuus siitä on täyttymässä. Purkamisvelvoitteeseen liittyvän pysyvän poikkeuksen perusteella hylkeen tai merimetson vahingoittamat lohet voidaan kuitenkin aina vapauttaa tai palauttaa takaisin mereen. Ennakkotietoa mahdollisista muutoksistaMaa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan komissio on antamassa lähiaikoina uuden komission asetuksen, joka mahdollistaisi lohien vapautuksen rysäkalastuksessa. Asetus tulisi voimaan takautuvasti vuoden 2021 alusta ja sen mukaan perinteisistä rysistä lohia saisi vapauttaa kuten aiemminkin. Keskeisin muutos tulisi olemaan se, että vapautettaessa lohia ponttonirysissä edellytettäisiin solmuttomasta hapaasta tehdyn koentapussin käyttöä. Tämä perustuu ruotsalaisten tutkijoiden keräämiin tietoihin, joiden mukaan lohet säilyvät paremmin elossa, jos ne vapautetaan käyttämällä koentapussia, jossa lohet pysyvät vedessä pitempään ja altistuvat ilmalle mahdollisimman lyhyen aikaa. Lisäksi vapautettujen lohien määrä voisi olla enintään 8 prosenttia jäsenvaltion kalastuskiintiöstä.Suomi on pyrkinyt minimoimaan lohen kalastuksen säätelyllä lohien vapauttamisen kalojen tarpeettoman käsittelyn ja vahingoittumisen välttämiseksi. Käytännössä Suomessa on vapautettu vain vähän lohia alamittaisina ja hylkeen tai merimetson vahingoittamina sekä kaupallisten kalastajien kiintiöiden tai niiden osuuksien täytyttyä. Suomi ehdotti BALTFISH-suositukseen edellä mainittua 8 prosenttia enimmäismäärää koskevaa velvoitetta, sillä se tukisi Suomen johdonmukaista linjaa lohien vapauttamisen minimoimiseksi. Suomi tukee myös kaikkia tutkimukseen perustuvia toimia vapautettavien kalojen vahingoittumisen minimoimiseksi. Luonnonvarakeskus tekee parhaillaan niitä koskevia tutkimuksia. Tässä vaiheessa niiden kaupallisten kalastajien, jotka haluavat hyödyntää mahdollisesti lyhyellä varoitusajalla voimaan tulevaa vapauttamismahdollisuutta ponttonirysien osalta, kannattaa perehtyä muiden kalastajien kokemuksiin koentapussin käytöstä ja varautua niiden käyttöönottoon.Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa tarkemmin sovellettavista säännöksistä, heti kun komission asetuksesta ja sen voimaantulosta on tarkempaa tietoa.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 0295 162 458, risto.lampinen(at)mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494, orian.bondestam(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kauppapolitiikka-lehden teemana on tässä numerossa ”Maailmankaupan aarteita ja kiristysruuveja”. Raaka-aineet ja hyödykkeet toimivat vipuvartena, kun valtiot ajavat tavoitteitaan.Tuoreessa lehdessä asiaa myös suurvaltakamppailusta ja avaruuden valloituksesta. Lisäksi kerrotaan Teknologiateollisuus ry:n ja Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtajan Marjo Miettisen mielenkiintoinen polku nykyisiin tehtäviinsä.  Tässä numerossa kysytään myös, ylikuumeneeko maailmantalous ja kerrotaan, miten tekstiilijäte muuttuu raaka-aineeksi.  Tilaa lehti kotiin kannettuna tai lue verkossaLehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta https://kauppapolitiikka.fi/.  Tuoreet artikkelit löytyvät samasta paikasta.Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema kansainvälisen kaupan aikakauslehti. Kauppapolitiikan löydät lisäksi myös seuraavista sosiaalisen median kanavista:Twitter @kauppapolLinkedinFacebook @kauppapol

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 10.6. Luxemburgiin, jossa ministereiden on määrä hyväksyä päätelmät EU:n strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Muita aiheita ovat EU:n akkuasetus sekä EU:n saasteettomuussuunnitelma (Zero Pollution Action Plan). Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.EU:n sopeutumisstrategia korostaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla. Päästöjen vähentäminen ei enää estä käynnissä olevan muutoksen vaikutuksia.”Tuoreet tutkimukset kertovat, että arktinen alue lämpenee kolme kertaa nopeammin kuin muu maailma. Vaikutukset ovat tuntuvat. Strategian kokonaisvaltainen ote on tarpeen: ilmastokestävyyttä on vahvistettava nopeasti, ja yleisestä tietoisuudesta on siirryttävä laajaan sopeutumistoimien toimeenpanoon. Tässä myös luontopohjaiset ratkaisut ovat avainasemassa”, ministeri Krista Mikkonen sanoo.Suomi katsoo, että päätelmät sisältävät Suomen kannalta keskeiset näkemykset strategiaan liittyvien aloitteiden jatkovalmisteluun ja on valmis hyväksymään päätelmät.Puheenjohtajalta tilannekatsaus akkuasetuksen käsittelyn etenemisestäEU:n puheenjohtajamaa Portugali raportoi kokouksessa EU:n akkuasetusta koskevien keskustelujen etenemisestä. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.Akkujen kierrätysmarkkinat toimivat nykyisin huonosti, ja akkujen sisältämiä raaka-aineita päätyy kierrättämisen sijasta turhaan jätteeksi. Paristoja ja akkuja koskeva sääntely ei edistä riittävästi kriittisten raaka-aineiden tunnistamista ja talteenottoa arvoketjussa eikä vaarallisten aineiden poistamista.Suomi pitää asetusehdotusta yleisesti ottaen hyvänä ja kannatettavana. Ehdotuksella edistetään kestävää eurooppalaista akkuteollisuutta ja minimoidaan ympäristö- ja terveyshaittoja.”Kun liikenne sähköistyy voimallisesti lähivuosina, on välttämätöntä, että akut tuotetaan merkittävästi nykyistä kestävämmin. EU on iso markkina. Meidän ostovoimallamme voidaan puhdistaa myös tuotantoketjuja mineraalien tuottajamaissa”, Mikkonen sanoo.Ministerit keskustelevat EU:n saasteettomuussuunnitelmastaLisäksi ministerit keskustelevat EU:n saasteettomuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta, jonka komissio julkaisi 12. toukokuuta. Toimintasuunnitelman visiona on, että vuoteen 2050 mennessä päästöillä ilmaan, veteen ja maaperään ei ole haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.Suomi tukee saasteettomuussuunnitelmaa. Suomelle ovat tärkeitä toimet, joilla edistetään vesistökuormituksen vähentämistä, turvallisia materiaalikiertoja ja tuetaan kiertotaloutta. Suomi korostaa myös saasteettomuussuunnitelman yhtymäkohtia muuhun EU-lainsäädäntöön, jolla edistetään kiertotaloutta ja torjutaan luontokatoa ja ilmastonmuutosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntavaalien 2021 ennakkoäänestyksessä annettiin alustavien tietojen mukaan yli 1 470 100 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 33 prosenttia äänioikeutetuista.Luvut tarkentuvat, kun rekisteriin lisätään muun muassa ulkomailla annetut ennakkoäänet.Ennakkoon äänestäneiden määrät tulospalvelussa
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi