Tutkimus- ja kehitysrahoituksen tilanne ja osaamisen merkitys esillä tutkimus- ja innovaationeuvostossa
NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoontui vuoden 2021 kolmanteen kokoukseensa pääministeri Sanna Marinin johdolla keskiviikkona 16. kesäkuuta. Kokouksessa käsiteltiin tilannekuvaa koskien hallituksen asettamaa tavoitetta tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuuden nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Neuvosto keskusteli myös työvoiman osaamisen merkityksestä Suomelle ja käsitteli Strategisen tutkimuksen neuvoston aloitetta vuoden 2022 strategisen tutkimuksen teema-alueiksi ja painopisteeksi.Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartan mukaisesti. Tutkimus- ja innovaationeuvosto tarkasteli tutkimus- ja kehittämismenojen kehitystä Suomessa. Suomi on jäänyt keskeisistä verrokkimaista jälkeen tutkimus- ja kehittämismenojen kehityksessä sekä yksityisten että julkisten menojen osalta. Neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia. Tärkeää on tarkastella tutkimus- ja kehittämismenoja kansallisesti kokonaisuutena ja johtaa kokonaisuutta kohti tavoitteen saavuttamista. Neuvoston keskustelussa korostettiin käynnistyvän parlamentaarisen työryhmän työn merkitystä. Osaamisen merkitystä Suomelle tarkasteltiin tutkimustulosten kaupallistamista tukevan rahoituksen sekä työvoiman osaamistason näkökulmista. Neuvosto sai katsauksen Business Finlandin Research to Business -rahoitusvälineeseen, joka tarjoaa rahoitusta julkisille tutkimusorganisaatioille uuden tutkimuspohjaisen liiketoiminnan rakentamiseksi ja ideoiden kaupallistamiseksi. Rahoitusvälineen kautta rahoitetuista hankkeista noin 30 % synnyttää uuden start up -yrityksen, ja nämä uudet yritykset houkuttelevat merkittäviä investointeja Suomeen.Työvoiman osaamistason osalta neuvosto tarkasteli siihen liittyviä linjauksia, toimenpiteitä ja nykytilannetta. Tulevaisuuden työelämä rakentuu vahvasti tutkimukseen perustuvan korkean osaamisen varaan. Korkeimmin koulutettujen työpanos vaikuttaa myös uusien työpaikkojen syntymiseen. Osaava työvoima on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä ja tärkeää on huolehtia siitä, että osaavan työvoiman puute ei muodostu kasvun esteeksi.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
