NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 11. kesäkuuta EU:n elpymisvälineen toimeenpanoa, EU:n teollisuusstrategian päivittämistä ja EU:n sisämarkkinoiden reilun kilpailun turvaamista suhteessa EU:n ulkopuolisten maiden valtiontukiin.Tähän mennessä 23 jäsenmaata on toimittanut elpymissuunnitelmansa komissiolle. Komissio antaa arvionsa jäsenmaiden elpymissuunnitelmista. Tämän jälkeen suunnitelmat käsitellään neuvostossa ja hyväksytään määräenemmistöllä. Suomi katsoo, että elpymisvälineen toimeenpanon kannalta on tärkeää, että rahoitettavat rakenneuudistukset ja julkiset investoinnit muodostavat koherentteja kokonaisuuksia jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa. Panostukset vihreään kasvuun, digitalisaatioon ja TKI-toimintaan tukevat etenkin talouden elpymistä ja kilpailukyvyn vahvistumista. Lisäksi on tärkeää valvoa elpymisvarojen käyttöä annetun asetuksen mukaisesti.Vuoden 2020 keväällä julkaistun EU:n teollisuusstrategian tarkoituksena on edistää kestävämpää, digitaalisempaa, selviytymiskykyisempää ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisempää, työpaikkoja luovaa taloutta. Strategiaa päivitetään nyt, niin että siinä huomioidaan covid-19-kriisistä saadut kokemukset. Suomi tukee kokonaisvaltaista teollisuusstrategiaa, jossa korostuu sisämarkkinoiden ja pk-yritysten tärkeä rooli kilpailukyvyn edistämisessä. Lähtökohtana tulee olla talouden avoimuus ja reilu kilpailu. Komissio julkaisi 5.5.2021 asetusehdotuksen EU:n ulkopuolisten maiden tukien aiheuttamiin kilpailunvääristymiin sisämarkkinoilla. Asetuksella on tarkoitus torjua kolmansien maiden tukia, jotka vääristävät kilpailua ja heikentävät tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Suomi tukee komission ehdotusta ja katsoo, että EU-lainsäädännön tulee mahdollistaa kaikkien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa ja huolehtia, että EU:n markkinat säilyvät avoimina ja kilpailullisina. Kehitysministerien videokokouksessa keskustellaan EU:n yhteistyöstä keskituloisten maiden kanssa sekä inhimillisestä kehityksestä, ja erityisesti EU:n koulutus- ja terveysasioihin liittyvästä tuesta.Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) on muun muassa tarkoitus antaa poliittista ohjausta arvonlisäverodirektiivin muutosehdotukseen arvonlisäverokantojen osalta. Ecofinin on tarkoitus myös saavuttaa yleisnäkemys kryptovaroja koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lastensuojelulakiin suunniteltujen muutosten käsittelyä vaiheistetaan. Syksyllä 2021 on tarkoitus antaa hallituksen esitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoituksesta. Muista lastensuojelulakiin suunnitelluista muutoksista annettaisiin hallituksen esitys kevään 2022 aikana. Lastensuojelulain muutosehdotukset olivat lausunnolla keväällä 2021. Niistä pyydettiin kommentteja myös lapsilta ja nuorilta, joilla on kokemuksia lastensuojelusta. Lausuntokierroksella monia ehdotettuja muutoksia kannatettiin laajasti ja niitä pidettiin erittäin tarpeellisina.Lausuntopalautteen perusteella muutosehdotusten valmistelua on kuitenkin vielä jatkettava, jotta saadaan lasten ja nuorten suojelun tarpeisiin mahdollisimman hyvin vastaavat säännökset. Toimivilla säännöksillä voidaan turvata parhaiten lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen. Sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta koskeva säännös annetaan eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2021 budjettilakina. Mitoitusta koskevan ehdotuksen mukaan yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuonna 2022–2023. Vuodesta 2024 alkaen mitoitus olisi 30 lasta/sosiaalityöntekijä.Lastensuosuojelulain uudistamista jatketaan, jotta lasten ja perheiden tuen tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Uudenmaan maakunta siirtyy kiihtymisvaiheen rajoituksiin. Uudenmaan ravintolarajoitukset tulevat voimaan 11.6. klo 18. Muiden alueiden rajoitukset säilyvät ennallaan.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Lapin maakunnissa 11.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 11.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa 9.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18 ja ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ulkomaanedustustoissa kävi kuntavaalien ennakkoäänestyksen aikana antamassa äänensä yhteensä 2684 henkilöä. Äänestäjiä oli huomattavasti vähemmän kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa, jolloin äänestäjiä oli lähes 9500.Kuntavaalien ennakkoäänestys järjestettiin tänä vuonna 71 maassa, joissa oli yhteensä 102 äänestyspaikkaa. Lisäksi parilla kymmenellä suomalaisilla aluksella järjestettiin aluksen henkilökunnalle ennakkoäänestys. Laivoilla äänesti runsaat sata miehistön jäsentä. Myös kriisinhallintajoukkojen tukikohdissa Irakin Erbilissä ja Libanonissa oli mahdollisuus äänestää ennakkoon. Eniten äänestäjiä kävi Espanjan ennakkoäänestyspaikoissa, yhteensä 318, joista Fuengirolassa 198. Toiseksi eniten äänioikeutta käytettiin Belgiassa, jossa äänesti 282 henkilöä. Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Virossa: yhteensä 158 henkilöä. Libanonissa äänensä antoi 136 henkilöä ja Venäjällä 138. Suomalaisilla on ollut mahdollista äänestää ulkomailla myös kirjeitse. Tämä on ollut myös suositeltavaa, sillä koronapandemian johdosta ei ole etukäteen voitu olla varmoja, kyetäänkö kaikissa jo suunnitelluissakin äänestyspaikoissa järjestämään ennakkoäänestystä ja äänestäjiä kehotettiin varmuuden vuoksi tilaamaan kirjeäänestysmateriaali ulkomaille. Toukokuussa jouduttiin peruuttamaan mm New Delhin ja Kathmandun suunniteltu ennakkoäänestys. Kirjeitse äänestäneiden määrää ei ole vielä saatavilla. Kirjeäänestyksen järjestämisestä vastaa oikeusministeriö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talotekniikan viestintäfoorumi tarjoaa rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville ajantasaista tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta on mahdollista parantaa säätämällä lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät oikein sekä pitämällä järjestelmät kunnossa. Tietoa on tarjolla niin pientaloista, rivi- ja kerrostaloista kuin palvelurakennuksista. Parhaillaan muistutellaan kiinteistöjen ylläpidosta ja käytöstä kesäkaudella.Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavat”Talotekniikan oikeilla säädöillä ja kunnossapidolla on väliä. Parempi energiatehokkuus myös usein kohentaa asumisviihtyvyyttä ja säästää rahaa. Olen iloinen, että alan toimijat lähtivät innokkaasti mukaan yhteisiin viestintä- ja neuvontatalkoisiin, kiitos kaikille mukana oleville”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Talotekniikan viestintäfoorumin muodostavat 16 rakennus- ja kiinteistöalan toimijaa, jotka edustavat sekä rakennusten omistajia että lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointialaa. Foorumin toimintaa koordinoi Motiva ympäristöministeriön toimeksiannosta.”Taloyhtiöiden kannalta on hienoa, että pakollisten tarkastusten sijasta voimme edistää energiatehokkuutta jakamalla tietoa hyvistä käytännöistä”, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.Viestinnällä halutaan korostaa, että rakennuksen energiatehokkuus kannattaa huomioida järjestelmällisesti osana sen vuotuisia huolto- ja ylläpitotoimia.  Myös varsinaisen viestinnän kohteita on mukana aiempaa enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukana ovat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät.”Lämpöpumppujen merkitys kasvaa kohisten talotekniikassa. Lämpöpumpputekniikka on merkittävässä roolissa juuri niillä talotekniikan sektoreilla, joissa on ”painetta kattilassa”, lämmitystä sähköistettäessä, hukkalämpöjen talteenotossa, uusiutuvan energian käytön lisäämisessä, kulutusjoustossa sekä jäähdytysratkaisussa. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry näkee hyvin tärkeänä yhteisen talotekniikan viestintäfoorumin, jolla kommunikaatiota voidaan lisätä ja sujuvoittaa sekä asiakaspintaan että toimijoiden kesken”, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.”Tuomme laajan joukon alan toimijoita yhteiseen verkostoon viestimään ja vaihtamaan kokemuksia lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointialan ajankohtaisista asioista. Yhteistyöllä saamme enemmän näkyvyyttä energiatehokkuuden parantamiselle ja muille keskeisille aihealueille”, muistuttaa asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motivasta.Viestintäfoorumissa ovat mukana:RAKLISuomen KuntaliittoSuomen KiinteistöliittoSuomen OmakotiliittoIsännöintiliittoEnergiateollisuusSuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUBioenergia ryLämmitysenergia Yhdistys rySähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULSuomen LVI-liitto SuLVI ryVVS Föreningen i FinlandNuohousalan KeskusliittoSuomen Kylmäliikkeiden liitto SKLLTalotekninen teollisuus ja kauppa TaltekaSisäilmayhdistys ry

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n kehitysministerit keskustelevat 14. kesäkuuta EU:n yhteistyöstä keskitulotason maiden kanssa ja inhimillisestä kehityksestä. Suomen ehdotuksesta luodaan katsaus myös kouluruokailun edistämiseen kehitysyhteistyön kumppanimaissa. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu epäviralliseen videokokoukseen Suomen edustajana.Keskitulotason maiden kanssa on tavoitteena siirtyä uudenlaisiin yhteistyömuotoihin pois perinteisestä kehitysyhteistyöstä. EU:n uusi ulkosuhderahoitusväline ”Global Europe” mahdollistaa monipuolisemman yhteistyön.”Suomi korostaa, että investointien ja kauppapolitiikan mahdollisuuksia sekä hyvän hallinnon edistämistä on hyödynnettävä enemmän keskitulotason maiden kanssa. Kumppanimaiden omaa verotuskykyä on vahvistettava, jotta lisääntyneillä verotuloilla voisi vahvistaa valtion taloudellista pohjaa ja tuottaa parempia julkisia palveluita kaikille”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.EU:n kehitysministerit käsittelevät laajasti myös inhimillistä kehitystä tarkastelemalla koulutuksen kehittämistä, terveysjärjestelmien vahvistamista ja koronarokotteiden jakelua kumppanimaille. Tarkoitus on luoda katsaus tuleviin opetukseen liittyviin huippukokouksiin.”Koulujärjestelmien tuki on kohdennettava erityisesti tyttöjen ja vammaisten lasten osallistumiseen, oppimistulosten parantamiseen, opettajainkoulutuksen kehittämisen ja kaikille saatavilla oleviin digitaalisiin ratkaisuihin. Rokotesolidaarisuuden osalta EU:n rokotejakelumekanismilla on tärkeä rooli”, ministeri Skinnari toteaa. Suomi toivoo kehitysministerikokouksessa keskustelua kouluruokailun edistämisestä EU:n kehitysyhteistyössä. Suomelle on tärkeää, että useampi EU:n jäsenmaa liittyisi WFP:n kanssa koottuun kansainväliseen kouluruokakoalitioon. Ministeri Skinnari aloitti maaliskuussa Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokalähettiläänä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n energiaministerit kokoontuvat 11.6.2021 Luxemburgissa. Neuvoston asialistalla on yleisnäkemyksen hyväksyminen Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoja koskevasta asetusehdotuksesta (ns. TEN-asetus), keskustelu Euroopan komission 8.7.2020 julkaisemasta vetystrategiasta ja Euroopan rakennusten perusparannusaaltoa koskevien päätelmien hyväksyminen. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministerin sijaisena valtiosihteeri Jukka Ihanus.Suomi voi tukea TEN-E-asetusta koskevan yleisnäkemyksen hyväksymistä. Asetuksella luodaan kriteerit, joilla EU:ssa valitaan rajat ylittäviä kaasu- ja sähköverkkojen infrastruktuuria sekä älyverkkoa koskevia yhteisen edun hankkeita, jotka voivat hakea rahoitusta Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä. Uudistus päivittää asetuksen ottamaan paremmin huomioon EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet.  Rajat ylittävät maakaasuhankkeet eivät enää siirtymäajan jälkeen voi saada EU-tukea. Lisäksi vety- ja älykaasuverkkohankkeet tulevat uusina hankekategorioina asetuksen piiriin. Myös merituulivoiman kehittämisen osalta tehdään merialueittain enemmän yhteistyötä.Keskustelu Euroopan vetystrategiasta, vetyteknologian kehittämisestä ja rahoituksestaNeuvosto käy puheenjohtajamaa Portugalin johdolla keskustelun jäsenmaiden yhteistyöstä vetyteknologian alalla ja siitä, miten vetyä voitaisiin ottaa käyttöön sektoreilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa. Euroopan komissio julkaisi vetystrategian 8.7.2020. Neuvosto hyväksyi siitä päätelmänsä joulukuussa 2020. Puheenjohtajan keskustelua ohjaavassa tausta-asiakirjassa vedyllä todetaan olevan tärkeä rooli Euroopan pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Asiakirjassa esitetään, että vetyteknologian kehittämistä on jatkettava edelleen, ja tässä voidaan hyödyntää useita EU-tason ohjelmia ja rahoituskanavia. Vetyä käytetään jo nykyään teollisuudessa. Puhdasta vetyä kaavaillaan käytettävän teollisuudessa laajemminkin muun muassa teräksen ja sementin valmistukseen, öljynjalostuksessa ja kemianteollisuudessa.  Liikenteessä vetyä tuo vaihtoehdon erityisesti raskaaseen maantie- ja meriliikenteeseen. Puhtaasta vedystä tehdyt sähköpolttoaineet tarjoavat myös laajempia vaihtoehtoja liikenteeseen.Suomi kannattaa EU:n energiajärjestelmän integrointistrategian ja vetystrategian hyödyntämistä sekä EU:n energiapolitiikan että muiden sektoreiden politiikkatoimien suunnittelemiseksi. Lisäksi kannatamme uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käytön edistämistä erityisesti uuden teknologian käyttöönoton keinoin. On tärkeää, että kaikkien puhtaiden sähköntuotantotapojen käyttö on mahdollista. Hyväksyttävänä päätelmät Euroopan rakennusten ympäristöystävällisistä perusparannuksistaNeuvoston on tarkoitus hyväksyä Euroopan rakennusten perusparannusaaltoa käsittelevät päätelmät. Komission 14.10.2020 antaman tiedonannon mukaan tavoitteena on luoda ympäristöystävällisempiä rakennuksia ja uusia työpaikkoja sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua. Päätelmien mukaan rakennusten energiaan liittyvien perusparannusten lukumäärä on tarpeen kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.
Suomi yhtyy komission näkemykseen siitä, että rakennusten energiatehokkuuden parantamisella ja päästöjen vähentämisellä on keskeinen asema EU:lle vuoden 2030 korotetun ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Suomi kannattaa komission energiatehokkuus etusijalle -periaatetta, mutta korostaa tarvetta huomioida laajasti myös rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuuden kokonaisuus sekä koko energiajärjestelmä.On tärkeää, että korjausrakentamisessa voidaan huomioida rakennusmateriaaleihin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ja kiertotalouden periaatteet. Suomi kannattaa puurakentamista ja tukee toimenpiteitä, jotka lisäävät luontopohjaisten ratkaisujen ja innovaatioiden käyttöönottoa.Kokouksen muissa asioissa esillä ovat muun muassa ajankohtaiset ulkosuhdeasiat, neuvoston seuraavan puheenjohtajan Slovenian puheenjohtajuusohjelma sekä EU:n taksonomia-asetus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinympäristökunnostuksia on käynnissä ympäri maata, levähdysalueverkosto laajenee ja vieraspetojen pyynnissä on uusi vaihde. SOTKA-hankkeen tavoitteena on turvata vesilintukantojen tulevaisuus.Jyrkännotkon, Vähäjärven, Saarenjärven SOTKA-kosteikoilla on jo vesilintupoikueita liikkeellä, vaikka kunnostukset toteutettiin vasta vuosi sitten. Yli 100 hehtaaria poikue-elinympäristöä on palautettu maisemaan kunnostamalla ja perustamalla kosteikkoja. Suunnittelu on käynnissä vielä 730 hehtaarilla ja tarkoitus on saada parisataa hehtaaria toteutettua ennen talvea. – Vesilinnut ovat kosteikon hyvinvoinnin ilmentäjiä – kun vesilinnuilla menee hyvin, on perusasiat kunnossa ja luonto kohteella kukoistaa. Elinympäristöjen kunnostus on yksi tärkeimmistä keinoista estää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, kertoo projektipäällikkö Mikko Alhainen, Suomen riistakeskuksesta.Kosteikot muuttuvat vuodenkierron aikana. Toukokuussa julkaistu Kosteikkoelämää-live kuvaa suorana lähetyksenä yhden kunnostetun SOTKA-kosteikon kehitystä vedennoston jälkeen. Kukin voi seurata vaikkapa kotisohvalta kosteikolla tepastelevia kahlaajia ja kasvillisuuden seassa pujottelevia sorsia. Valmiisiin SOTKA-kosteikoihin voi tutustua hankkeen verkkosivuilta ja toteutukseen tulevista kohteista tiedustella kosteikkosuunnittelijoilta. Sorsien puolesta usealla rintamallaKosteikkojen kunnostuksen lisäksi SOTKA-hankkeessa pyydetään haitallisia vieraspetoja, minkkejä ja supikoiria niin saaristossa kuin sisämaan rehevillä lintuvesillä. Saaristossa on saatu uusia alueita tehopyynnin piiriin, ja vesilintujen pesinnän edellytykset ovat aikaisempaa paremmat. Sisämaan rehevillä lintuvesillä SOTKA-vieraspetohankkeen toiminta sai uuden käänteen Helmi-elinympäristöohjelman myötä. Suomen riistakeskus ja Metsähallitus saivat ohjelmassa vastuulleen vieraspetopyyntien organisoinnin 80 Suomen arvokkaimmalla suojellulla lintuvedellä, joiden tehostetut vieraspetopyynnit käynnistyvät alkusyksystä.Lisäksi SOTKA-hankkeessa pyritään luomaan vapaaehtoinen levähdysalueverkosto lintujen tärkeiden muuttoreittien varrelle. Levähdysalueet ovat tärkeitä syksyllä, ettei samaan aikaan kaikkialla alkava metsästys ajaisi sorsia muuttomatkalle ennen aikojaan. Hyvällä levähdysalueella on runsaasti laadukasta ravintoa, jotta sorsat voivat tankata ravintovarastonsa täyteen ennen muuttoa.– SOTKA-hanke on aivan mahtava ponnistus luonnonmonimuotoisuuden hyväksi. Hanke on edennyt erinomaisessa aikataulussa ja tuonut yhteen eri tahoja työskentelemään tärkeän asian hyväksi. Lintuharrastajat, metsästäjät, maanomistajat sekä ympäristö- ja maa-ja metsätaloushallinto edistävät yhdessä vesilintujen elinympäristöjen kunnostamista, iloitsee projektipäällikkö Heidi Krüger maa- ja metsätalousministeriöstä.Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama SOTKA-hanke käynnistyi vuonna 2020. Vuoden 2021 keväästä lähtien sen toimet ovat olleet osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Kosteikkojen kunnostusten ja SOTKA-vieraspetohankkeen etenemisestä vastaa Suomen riistakeskus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden oikeusministerit kokoontuvat 15.6.2021 keskustelemaan siitä, miten Pohjoismaat voivat yhdessä vahvistaa ihmiskaupan vastaista työtään. Kokouksen puheenjohtajana toimii oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Ministerit käsittelevät virtuaalisesti järjestettävässä kokouksessa ihmiskaupan torjuntaa muun muassa työperäisen ihmiskaupan sekä seksuaalirikosten näkökulmasta. EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson osallistuu tapaamiseen videotervehdyksellä.Lisäksi tapaamisessa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia ulkomaalaisten vankien siirrosta kolmansiin maihin sekä COVID 19 -pandemiaan liittyvistä teemoista oikeussektorilla, kuten sähköisestä asiankäsittelystä kriisitilanteissa ja kriisiajan lainsäädännöstä.Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021Suomi toimii vuoden 2021 pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomen puheenjohtajuusohjelma nojautuu Pohjoismaiden ministerineuvoston uuteen visioon, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja yhdentynein alue vuoteen 2030 mennessä. Oikeusministeriön kannalta keskeisiä teemoja tänä vuonna ovat muun muassa ihmiskaupan ja korruption torjunta, demokratia sekä digitalisaatio.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tukee Maailman kauppajärjestön (WTO) teknisen avun rahastoja hiukan yli miljoonalla eurolla vuosina 2021–2022 kehitysmaiden kauppakapasiteetin vahvistamiseksi. Sopimus vahvistettiin 10. kesäkuuta Genevessä.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa, että kehitysmaiden osallistuminen sääntöpohjaiseen kauppajärjestelmään ja kyky käydä täysipainoisesti kansainvälistä kauppaa on myös Suomen etu.”Kaupan merkitys köyhyyden vähentämiselle ja taloudelliselle kehitykselle on kiistaton ja entistä suurempi pandemian jälkeisessä maailmassa. Suomen tuen avulla kehitysmaiden kyky hyödyntää kaupan globaalia sääntöjärjestelmää ja osallistua kansainväliseen kauppaan vahvistuu”, ministeri Skinnari sanoo.Suomi tukee kolmea rahastoa. WTO:n DDAGTF-rahasto (Doha Development Agenda Global Trust Fund) tukee kehitysmaiden kauppapoliitikkojen ja -virkamiesten koulutusta. Toiminta vahvistaa kehitysmaiden mahdollisuuksia neuvotella, toimeenpanna ja hyödyntää WTO-sopimuksia. STDF (Standards and Trade Development Facility) tukee puolestaan kehitysmaiden osaamista terveys- ja kasvinsuojelumääräyksissä sekä auttaa parantamaan vientituotteiden turvallisuutta ja laatua. LDC-MC12-rahasto (WTO Trust Fund for the Participation of Least Developed Countries at the 12th Ministerial Conference) tukee köyhimpien kehitysmaiden ministereiden mahdollisuuksia osallistua WTO:n 12. ministerikonferenssiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi