NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on 21.6.2021 lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle sekä yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ohjauskirjeen koronatodistusten antamisesta ja koronatestien maksuista.Suomessa valmistellaan Omakanta-palveluun koronatodistuksia, jotka täydentyvät vaiheittain.
Toukokuun 26. päivästä lähtien Omakannasta on saanut kansallisen koronarokotustodistuksen, jossa näkyvät henkilön saamat koronarokotukset. Kesäkuun 22. päivästä lähtien Omakannasta saa EU:n koronarokotustodistuksen, joka korvaa kansallisen koronarokotustodistuksen. Tavoitteena on, että 14.7. lähtien myös muut EU:n koronatodistuksista eli todistuksen koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista saa Omakannasta.Jokainen saa Omakannasta koronatodistuksen, jonka voi myös itse tulostaa. Lisäksi toisen henkilön voi valtuuttaa käyttämään Omakantaa omasta puolestaan. Henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää Omakanta-palvelua tai valtuuttaa toista henkilöä käyttämään sitä puolestaan, voivat saada paperisen version EU:n koronatodistuksista terveydenhuollon toimipaikoista viimeistään heinäkuun puolivälistä lähtien. Jos terveydenhuollon toimipaikka ei pysty tulostamaan Omakannassa olevaa EU:n koronatodistusta, terveydenhuollosta saa muun todistuksen koronarokotuksesta.Terveydenhuollon ammattilaiset saavat heinäkuussa käyttöönsä kansallisen tulostus- ja kirjaamispalvelun, jolla varmistetaan EU:n koronatodistuksen paperiversion saatavuus kaikista terveydenhuollon toimipaikoista myös niille henkilöille, jotka eivät käytä Omakanta-palvelua.EU:n koronatodistukset ovat maksuttomiaOmakanta-palvelun kansallinen koronarokotustodistus on maksuton. STM suosittelee, etteivät kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevat kuntayhtymät perisi maksuja kirjoittamistaan paperisista koronarokotustodistuksista henkilöiltä, joilla ei ole mahdollisuutta niitä itse Omakanta-palvelusta esittää tai tulostaa.Sen jälkeen, kun EU-asetus koronatodistuksista on tullut voimaan heinäkuun 1. päivä, EU:n koronatodistukset ja niiden paperiversiot ovat maksuttomia kansalaisille.Suomesta ulkomaille matkustavien covid-19-testeistä voidaan periä maksuYksityiset terveydenhuollon palveluntuottajat toteuttavat Suomesta ulkomaille matkustavien covid-19-testejä. Kela ei korvaa matkustamisen vuoksi yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä koronatestejä.EU-asetuksen mukaan EU:n koronatodistukseen liittyvistä palveluista – kuten covid-19-testistä – voidaan periä maksu. Testien tulisi olla helposti saatavilla sekä edullisia. EU-asetuksen velvoitteet eivät suoraan ulotu yksityisiin terveyspalvelujen antajiin. STM suosittelee, että yksityiset terveyspalvelujen antajat huomioivat EU-asetuksen hinnoittelussaan. Viime kädessä maksuttoman todistuksen saa julkisesta terveydenhuollosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisia liikunta- ja urheiluseuroja on tutkittu etupäässä kymmenen vuoden välein toteutetun valtakunnallisen seuratutkimuksen puitteissa. Vähemmälle tarkastelulle jääneet yleisseurat ovat nyt saaneet oman huomionsa opetus- ja kulttuuriministeriön julkistamassa tuoreessa selvityksessä.”Yleisseurojen tilanne ja tulevaisuus Suomessa”- selvitykseen koottiin tietoa olemassa olevista tietolähteistä, toteutettiin yleisseuroille kysely sekä haastateltiin seurajohtajien ja seuratoiminnan asiantuntijoita.  Selvityksessä esitellään tarkemmin neljä vahvaa yleisseuraa. Selvityksen toteutti Smart Sport – osuuskunta Pasi Mäenpään johdolla.–  Yleisseurat ovat pitäneet hyvin pintansa seuratoiminnan kehityksessä. Moni yleisseura on kunnassaan yhteisöllisyyden rakentaja, joustava ja yhteistyökykyinen toimija, joka ottaa omien tarpeiden rinnalla huomioon myös laajemmin toimintaympäristön tarpeita, toteaa ylitarkastaja Sari Virta selvityksen johtopäätöksistä.– Liikuntakulttuurissa tarvitaan edelleen yleisseurojen kaltaisia toimijoita. Yleisseurat puolestaan tarvitsevat myös valtakunnallisilta liikuntaa edistäviltä järjestöiltä toimintaansa sopivaa tukea. Tämä on liittojen tasolla nyt tärkeää huomioida, jatkaa Virta.Yleisseurat ovat merkittävä osa suomalaista seuratoimintaaYleisseuroja on Suomessa noin tuhat, joka on noin 13 prosenttia kaikista seuroista. Yleisseurat ovat keskimääräistä seuraa suurempia. Jäsenten ja vuositulojen määrä kattaa noin viidenneksen suomalaisen seuratoiminnan kokonaisuudesta. Viimeisten vuosikymmenien aikana yhden lajin erikoisseurojen perustaminen on yleistynyt ja yleisseurojen suhteellinen osuus seurojen kokonaismäärästä on vähentynyt.Pääosalla yleisseuroista on pitkä historia ja lähes kaikissa yleisseuroissa on tapahtunut muutoksia seuran toimintaohjelmassa. Vanhoja lajeja on lopettanut ja uusia aloittanut. Monen perinteisen yksilölajin toiminta tapahtuu yleisseurassa, kuten ampumahiihdossa (95 % lajin seuroista toimii yleisseuran lajijaostona), yleisurheilussa (81 %) ja hiihdossa (79 %). Joukkuepalloilulajeissa erikoisseurat ovat yleisempiä.Palloilulajien osuus yleisseurojen jaostojen kokonaismäärästä on vain 25 prosenttia, mutta yleisseuran sisällä palloilujaoston koko on yleensä keskimääräistä suurempi. Lentopallossa enemmistö seuroista toimii yleisseuran lajijaostona (54 %).  Myös muutamia uusia lajeja on aloittanut toimintansa yleisseuran jaostona: esimerkiksi cheerleadingin seuroista hieman yli puolet (52 %) toimii jaostopohjalta. Noin puolet yleisseuroista järjestää kilpaurheilun rinnalla myös harraste- ja kuntoliikuntaa. Yleisseurojen jaostoista noin 13 prosenttia on ”ei lajisidonnaisia” harraste- tai kuntoliikuntajaostoja.Osa yleisseuroista kasvaa ja kehittyy, osa kuihtuu. Kaksi kolmesta yleisseurasta pitää seuran nykytilannetta hyvänä tai erittäin hyvänä, mutta yleisseurojen välillä on suuria eroja. Suuria yleisseuroja johdetaan entistä ammattimaisemmin, ja näiden seurojen jäsenmäärä ja vuositulot ovat kasvaneet. Hiipuvilla yleisseuroilla haasteet liittyvät pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa toimintaedellytysten heikentymiseen ja kasvukeskuksissa myös seurojen välisen laatukilpailun kiristymiseen.Yleisseurojen yleinen haaste on erilaisten lajien ja tavoitteiden moninaisuus, jonka myötä seuran yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä on vaikea luoda koko seuran tasolla. Yleisseuroissa jaostojen vahva autonomia on pääosin vallitseva käytäntö. Jaostojen sallitaan olevan erilaisia ja jaostoilla on lupa luoda oma strategiansa.Lajien ja jaostojen erilaisuudesta huolimatta lajeilla on paljon ei lajisidonnaisia hallinnollisia asioita, joita voidaan tehdä yhdessä pääseuran kanssa. Selvityksen mukaan pääseura hoitaa etenkin viestintään, olosuhteiden ylläpitoon ja niiden hallinointiin, sekä varainhankintaan liittyviä yhteisiä tehtäviä.Joka kolmannessa yleisseurassa on päätoimisia työntekijöitä. Koko seuran toiminnanjohtaja voi toimia kaikkien päätoimisten työntekijöiden hallinnollisena esimiehenä ja sisällöllinen työnohjaus tapahtuu jaostoissa. Useamman työntekijän yleisseuroissa on mahdollisuus työnkuvien eriyttämiseen.Yleisseurat tarvitsevat tukea yleisseuran johtamiseen ja kehittämiseenYhden lajin erikoisseurojen määrän kasvusta huolimatta pääosa yleisseuroista arvioi oman tulevaisuutensa pysyvän vähintään ennallaan. Seurajohtajista 40 prosenttia arvioi yleisseuran elinvoiman pysyvän ennallaan ja 38 prosenttia arvioi seuran elinvoiman jopa parantuvan. Suuruuden synergiaedut ja yhteistyön erilaiset mahdollisuudet antavat yleisseuroille myös kasvamisen ja uudistumisen mahdollisuuksia. Osa hyvin organisoiduista ja vetovoimaisen seurabrändin omaavista yhden lajin erikoisseuroista voivat myös laajentaa toimintaansa ottamalla uusia lajeja tai toimintoja seuraansa. Selvityksen haastatteluissa moni seuratoiminnan asiantuntija ja seurajohtaja tunnistivat yleisseurojen monia hyviä puolia ja yhteistyön mahdollisuuksia, mutta vastaavasti toiminnan laajuus, lajien erilaisuus ja yhteistyön vaikeudet koettiin myös ongelmana. Yleisseuran johtaminen koetaan vaikeaksi ja hyvien puheenjohtajien löytäminen oli erityinen haaste neljälle seuralle viidestä. Suomalainen urheilu- ja seurakulttuuri koettiin hyvin lajikohtaisena ja yleisseurojen toimintamallin kehittyminen on yksittäisten seurojen oman aktiivisuuden varassa. Yleisseurojen yleistä kehitystyötä ei tee Suomessa juuri kukaan.Yleisseurojen tilanne ja tulevaisuus Suomessa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Juhannuskokot sytyttävät joka vuosi metsäpaloja. Suurin osa paloista johtuu varomattomuudesta tai huolimattomuudesta. Kokon sytyttäminen on nykyään aina kielletty Ilmatieteen laitoksen antaman metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana.Poikkeuslupia kokkojen polttamiseen ei voida myöntää. Sisäministeriö kehottaa tarkistamaan alueen ajantasaisen metsä- tai ruohikkopalovaroitustilanteen säätiedotuksesta tai Ilmatieteen laitoksen sivuilta.Kokkoa ei myöskään saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Alueen pelastusviranomainen voi lisäksi muusta perustellusta syystä kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Mahdollisissa kokon polttamiseen liittyvissä tiedusteluissa tulee olla yhteydessä oman alueen pelastuslaitokseen.Mikäli alueella ei ole voimassa olevaa metsä- tai ruohikkopalovaroitusta, tulee kokon polttamisessa noudattaa erityistä varovaisuutta. Kokon sytyttäminen toisen maalle edellyttää lisäksi maanomistajan lupaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin kutsui huhtikuussa eduskuntapuolueet parlamentaariseen keskusteluun tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tasosta ja sen pitkäjänteisyydestä. Keskustelu järjestetään Säätytalossa osin etäyhteyksin tiistaina 22. kesäkuuta klo 12 alkaen. Keskustelun tavoitteena on luoda pohja pitkäjänteiselle sitoutumiselle tutkimus- ja kehittämisinvestointien kasvattamiseen.Tilaisuuden aluksi pitävät puheenvuoron Huhtamäki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä, työelämäprofessori Martti Hetemäki Helsinki GSE:stä, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara sekä rehtori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta. Kullakin eduskuntaryhmällä on tämän jälkeen oma puheenvuoronsa.Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) lisääminen ja menojen nosto neljään prosenttiin edellyttävät pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista. Tki-toiminnan vahvistaminen vaatii myös laajasti hyväksyttyä, yhteistä näkemystä sekä entistä kunnianhimoisempaa ja johdonmukaisempaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Valtioneuvoston kanslia on myös asettanut hallituksen puoliväli- ja kehysriihen päätöksen mukaisesti 18. kesäkuuta parlamentaarisen TKI-työryhmän selvittää vaihtoehtoja pitkäjänteiseen t&k-rahoituksen kasvattamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen edellyttää tuoretta osaamista ja uusia toimintatapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä asettaneet hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutustarjontaa niin, että se vastaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Hankkeessa alan korkeakoulutusta tarkastellaan laajasti niin tutkintojen, täydentävän koulutuksen, harjoittelun kuin jatkuvan oppimisenkin näkökulmista.– Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja palvelujen kehittäminen edellyttävät osaavia ammattilaisia. Korkeakoulutuksen kehittämisellä varmistetaan, että laadukkaat palvelut toimivat jatkossakin asiakaslähtöisesti ja matalalla kynnyksellä, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin neuvosto on nimittänyt suurlähettiläs Terhi Hakalan Euroopan unionin erityisedustajaksi Keski-Aasiaan 1.7.2021 lukien.EU:n erityisedustajat toimivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin alaisuudessa tukien hänen työtään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toteuttamisessa. Erityisedustajilla on keskeinen rooli yhteisen EU-politiikan kehittämisessä ja EU:n vaikuttavuuden lisäämisessä. Keski-Aasian erityisedustajan toiminnassa korostuu EU:n pitkäjänteinen, kokonaisnäkemykseen perustuva yhteistyö alueen maiden kanssa.  Monitahoisen yhteistyön osa-alueita ovat turvallisuuskysymykset, oikeusvaltiokehitys, energia, ympäristö, vesi, ilmastonmuutos, koulutus ja ihmisoikeudet sekä erityisesti naisten asema.  EU:n Keski-Aasia-strategian mukaista on myös edistää liiketoimintaympäristön ja investointi-ilmapiirin kehitystä ja kestävää yhteyspolitiikkaa.  Suomi on toiminut aktiivisesti unionin tavoitteiden saavuttamiseksi edistämällä poliittista vuoropuhelua ja taloudellisia suhteita sekä toteuttamalla alueella kehitysyhteistyöhankkeita.Terhi Hakala on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen pysyvän edustuston päällikkönä Genevessä, ulkoministeriön itäosaston päällikkönä, suurlähettiläänä Intiassa, ETYJ-mission päällikkönä Georgiassa sekä kiertävänä suurlähettiläänä Etelä-Kaukasiassa. Tällä hetkellä Hakala toimii ulkoministeriön poliittisella osastolla hybridiuhkien suurlähettiläänä.Keski-Aasian strateginen merkitys on entisestään kasvussa myös Afganistanin naapurina. ”EU on Keski-Aasiassa tervetullut ja tasapainottava kumppani alueen haasteiden ratkomisessa. EU:lla on paljon välineitä edistää globaalista pandemiasta toipumista. Erityisedustajan mandaatissa on keskeistä erityisesti alueellisen yhteistyön ja vakauden vahvistaminen yhdessä alueen maiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tulevina vuosina se on entistä tärkeämpää”, toteaa Hakala. Keski-Aasian maihin lukeutuvat Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vihamotiivin tunnistamisessa ja käsittelyssä on puutteita rikosprosessissa, ja tuomiota kovennetaan vihamotiivin perusteella harvoin. Tämä selviää tuoreesta Poliisiammattikorkeakoulun selvityksestä, joka antaa uutta tietoa viharikosten etenemisestä rikosprosessissa. Raportti julkaistaan osana oikeusministeriön koordinoimaa Tiedolla vihaa vastaan -hanketta.Marko Juutisen tekemää kartoitusta varten on seurattu vuonna 2017 poliisin tietoon tulleita viharikoksia esitutkinnasta syyttäjälle ja edelleen käräjäoikeuteen. Aineistona ovat poliisin esitutkintamateriaali, syyttäjälaitoksen haastehakemukset ja syyttämättäjättämispäätökset sekä käräjäoikeuksien ratkaisut. Selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten viharikokset tunnistetaan rikosprosessin eri vaiheissa, miten tieto mahdollisesta vihamotiivista välittyy poliisilta syyttäjälle ja miten se vaikuttaa tuomioon. Viharikosten tutkinta edellyttää selkeämpiä käytäntöjä
Raportin mukaan vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 1 165 viharikosepäilyä, joista syyteharkintaan lähetettiin 547. Syyttäjä nosti syytteen 368 rikoksesta. Maaliskuuhun 2021 mennessä käräjäoikeus antoi langettavan tuomion 92 viharikoksesta. Vihamotiivin vuoksi rangaistusta korotettiin 12 tapauksessa. Muissa tapauksissa vihamotiivi sisältyi rikoksen tunnusmerkistöön.Selvityksessä kävi ilmi, että poliisi ei tunnista kaikkia viharikoksia eikä epäilys rikoksen mahdollisesta vihamotiivista aina välity syyttäjälle. Poliisin ohjeen mukaan kaikki epäillyt viharikokset tulisi luokitella erillisellä viharikoskoodilla, jos asianomistaja tai poliisi pitää tekoa edes osittain viharikoksena. Luokittelu ei kuitenkaan ole pakollinen. Lisäksi selvityksen mukaan jopa puolessa vihamotiivin vuoksi kovennetuista rangaistuksista käräjäoikeus ei perustellut, millä tavalla rangaistuksen koventaminen todella kovensi tuomiota. Perusteluissa oli puutteita myös tapauksissa, joissa rangaistusta ei syyttäjän vaatimuksesta huolimatta tuomittu kovennettuna. Puutteelliset perustelut voivat rapauttaa uskoa oikeusjärjestelmän toimivuuteen, ja siten ylläpitää aliraportointia mahdollistavia rakenteita.Ratkaisuksi ongelmiin selvityksessä esitetään viharikosluokituksen pakollista käyttöä rikosilmoituksen kirjauksen yhteydessä, esitutkintayhteistyön tehostamista, poliisin kuulusteluohjeistuksen päivittämistä sekä rangaistuksen koventamista koskevan pohdinnan laajempaa kirjaamista tuomioihin. Selvitys on toteutettu osana oikeusministeriön Tiedolla vihaa vastaan -hanketta, joka pyrkii tehostamaan viharikosten vastaista työtä seurantaa kehittämällä. Viharikokset ja niiden käsittely rikosprosessissa -raportti julkaistaan oikeusministeriön julkaisusarjassa. Raportin sisällöt ovat kirjoittajan vastuulla, eivätkä ne välttämättä edusta Tiedolla vihaa vastaan -hanketta rahoittavan Euroopan komission tai oikeusministeriön näkemyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on 18. kesäkuuta asettanut parlamentaarisen TKI-työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan pitkäjänteiseen julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen. Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti parlamentaarisen TKI-työryhmän perustamisesta puoliväli- ja kehysriihessä.Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) mukaisesti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi arvioiden mukaan keskimäärin lähes 600 miljoonan euron vuosittaisia lisäpanostuksia. Tästä yksityistä rahoitusta olisi noin 400 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin rahoitusta noin 200 miljoonaa euroa, jos julkisen sektorin t&k-rahoituksen osuus pysyisi entisellään. TKI-rahoituksen tulee olla ennustettavaa ja pitkäjänteistä ja sen tulee kehittää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää tasapainoisesti. Tämän vuoksi TKI-tavoitteesta ja sen saavuttamiseksi toteuttavista rahoituskeinoista tulisi sopia parlamentaarisesti. Laaja parlamentaarinen sitoutuminen TKI-tavoitteeseen ja julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvattamiseen toisivat tarvittavaa ennustettavuutta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja yksityisen t&k-rahoituksen kasvattamiseen.Kullakin eduskuntaryhmällä on työryhmässä yksi jäsen ja varajäsen. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Matias Mäkynen. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri sekä valtiovarainministeriön, opetus- kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköt. Parlamentaarisen TKI-työryhmän tehtävänä on selvittää vaihtoehtoja pitkäjänteiseen t&k-rahoituksen kasvattamiseen. Työryhmä kartoittaa muun muassa normaalien budjettiprosessien kautta toteutettavaa pitkäjänteistä suunnittelua, monivuotisen budjetoinnin mahdollisuutta sekä sitä, voitaisiinko t&k-rahoitusta varten perustaa talousarvion ulkopuolinen rahasto.Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maapolitiikan toimintaympäristöön kohdistuu monia muutospaineita esimerkiksi kaupungistumiskehityksen, ilmastonmuutoksen ja poliittisten megatrendien seurauksena. 21. kesäkuuta julkaistu tutkimus tarkastelee kuntien maapolitiikan nykytilaa ja kehittämistarpeita ja antaa suosituksia kunnille, maapolitiikan sidosryhmille ja lainsäätäjille. Läpileikkaavina näkökulmina tutkimuksessa ovat maapolitiikan avoimuus, läpinäkyvyys ja hyväksyttävyys.Kehitysehdotuksia maapolitiikan vaikuttavuuden vahvistamiseksiSuomalainen maapolitiikka ja sen keinovalikoima on painottunut perinteisesti raakamaan kehittämisen koordinointiin ja edistämiseen. Maapolitiikan toimintaympäristön murros synnyttää kuitenkin uudenlaista painetta tarkastella maapoliittisten keinojen toimivuutta ja maapolitiikan vaikuttavuutta laajemmasta näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetään useita kehitysehdotuksia ja suosituksia, joiden avulla olisi mahdollista edistää ja vahvistaa maapolitiikan vaikuttavuutta tulevaisuudessa:Maapoliittisen tiedon saatavuutta tulisi kehittää niin, että tieto ja päätökset ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta. Lisäksi maapolitiikan seurantaa, raportointia ja valvontaa tulisi yleisesti kehittää. Kehittämisen tueksi tutkimuksessa on luonnosteltu raportointikehikko kuntien maapolitiikan raportointiin. Erityisesti huomioita tulisi kiinnittää hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä maapolitiikan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen.Maapolitiikan tavoitteenasetantaa ja vaikuttavuusketjujen hahmottamista kunnissa tulisi kehittää. Erityistä kehittämistarvetta on maapoliittisten ohjelmien tavoitteiden konkretisoinnissa, ja tavoitteiden ja maapoliittisten keinojen selkeämmässä linkittämisessä. Maapolitiikan vaikuttavuuden tarkastelu pitäisi integroida systemaattisemmin osaksi kuntien maapolitiikan menettelyjä strategisuuden ja avoimuuden kehittämiseksi.Täydennysrakentamisen ja alueiden uudelleenkehittämisen maapoliittisia instrumentteja ja instrumenttivalikoimaa tulisi kehittää ja laajentaa. Voimassaolevasta lainsäädännöstä puuttuvat sellaiset yksittäistä kiinteistöä suuremman aluetason instrumentit (esim. täydennysrakentamisen kehittämisalueet), jotka mahdollistaisivat alueiden koordinoidun kehittämisen yhdessä maanomistajien kanssa. Ilmastonäkökulma tulisi integroida yhdeksi maapolitiikan tavoitteeksi lainsäädäntöön. Yleisen ilmastonmuutoksen hillintää mahdollistavan sääntelyn lisäksi on edistettävä myös esimerkiksi rakennetun ympäristön piiriin otettavaan maa-alaan liittyvää kompensaatioajattelua (net land take).Maapolitiikkaa toteuttavien viranhaltijoiden osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Asiantuntija- ja vertaistukiverkostoja tulisi kehittää erityisesti pienten kuntien toimijoiden tueksi. Myös yleistä ohjeistusta esimerkiksi tontinluovutus- ja maankäyttösopimuskäytänteiden osalta olisi lisättävä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vedenjumala Ahdin nimipäivänä 21.6. vesiensuojelun tehostamisohjelma kannustaa hakemaan rahoitusta vesistökunnostuksiin sekä maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeisiin. Haku alkaa syksyllä, mutta jo kesän aikana on hyvä käynnistää valmistelut rahoituksen hakemiseksi.Työtä tarvitaan muun muassa rehevöityvien, mataloituvien ja umpeen kasvavien vesistöjen kunnostamiseen sekä patojen, perkauksen, kuivatuksen ja vesistörakentamisen aiheuttamien haittojen korjaamiseksi. Myös maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan uusia vesien viivyttämiseen tähtääviä keinoja, kuten mutkittelevia ja kaksitasouomia.”Suomalaisilla on intoa parantaa lähivesiensä tilaa. Jo yli 300 hanketta ympäri Suomea on aloittanut vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen avulla. Ohjelman rahoitusta kannattaa nyt hyödyntää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee vesien tilaa parantavaa työtä ja kutsuu mukaan uusia tekijöitä. Valtionavustuksen haku vesistökunnostukseen alkaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset) ja maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeisiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa syksyllä, mutta jo kesän aikana on hyväetsiä kumppaneita, sillä useimmat hankkeet hyötyvät yhteistyöstä,kysyä neuvoja esimerkiksi ELY-keskuksen kunnostus- tai vesitalousasiantuntijalta, kunnan ympäristötoimesta, alueen vesiensuojeluyhdistyksestä tai muusta vesienhoidon alueellisesta verkostostatietoa ja kumppaneita on saatavilla myös kansalliselta vesistökunnostusverkostoltamiettiä kunnostushankkeen vastinrahoituksen järjestämistäsuunnitella hanketta eli selvittää vesistön tilaa ja tehtyjä toimia sekä selvittää, vaativatko kunnostustoimet lupiatutustua muihin hankkeisiin ja etsiä uusia ideoita ja menetelmiäTarkka hakuaika ilmoitetaan elokuussa.Kunnostus ja vesien kokonaisvaltainen hallinta kannattaaVesistöjen tila vaikuttaa merkittävästi niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiin. Kunnostustoimilla ja oikeanlaisella vesienhallinnalla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä uimarannoilla ja kala-apajilla. Maa- ja metsätalouden valumavesien kokonaisvaltaisella toteutuksella voidaan vaikuttaa ravinnevalumiin, mutta myös alojen toimintaedellytyksiin. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.Pienilläkin paikallisella hankkeella voi olla suuret vaikutukset. Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailuliiketoimintaan, piristävät kylätoimintaa ja tekevät alueesta vetovoimaisemman potentiaalisille uusille asukkaille ja yrittäjille.Tietoa ja ohjeita hakemisesta:ym.fi/virtaavesienhoitoonTietoa vesistökunnostuksesta:

Lähde: Valtioneuvosto.fi