NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoontui vuoden 2021 kolmanteen kokoukseensa pääministeri Sanna Marinin johdolla keskiviikkona 16. kesäkuuta. Kokouksessa käsiteltiin tilannekuvaa koskien hallituksen asettamaa tavoitetta tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuuden nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Neuvosto keskusteli myös työvoiman osaamisen merkityksestä Suomelle ja käsitteli Strategisen tutkimuksen neuvoston aloitetta vuoden 2022 strategisen tutkimuksen teema-alueiksi ja painopisteeksi.Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartan mukaisesti. Tutkimus- ja innovaationeuvosto tarkasteli tutkimus- ja kehittämismenojen kehitystä Suomessa. Suomi on jäänyt keskeisistä verrokkimaista jälkeen tutkimus- ja kehittämismenojen kehityksessä sekä yksityisten että julkisten menojen osalta. Neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia. Tärkeää on tarkastella tutkimus- ja kehittämismenoja kansallisesti kokonaisuutena ja johtaa kokonaisuutta kohti tavoitteen saavuttamista. Neuvoston keskustelussa korostettiin käynnistyvän parlamentaarisen työryhmän työn merkitystä. Osaamisen merkitystä Suomelle tarkasteltiin tutkimustulosten kaupallistamista tukevan rahoituksen sekä työvoiman osaamistason näkökulmista. Neuvosto sai katsauksen Business Finlandin Research to Business -rahoitusvälineeseen, joka tarjoaa rahoitusta julkisille tutkimusorganisaatioille uuden tutkimuspohjaisen liiketoiminnan rakentamiseksi ja ideoiden kaupallistamiseksi. Rahoitusvälineen kautta rahoitetuista hankkeista noin 30 % synnyttää uuden start up -yrityksen, ja nämä uudet yritykset houkuttelevat merkittäviä investointeja Suomeen.Työvoiman osaamistason osalta neuvosto tarkasteli siihen liittyviä linjauksia, toimenpiteitä ja nykytilannetta. Tulevaisuuden työelämä rakentuu vahvasti tutkimukseen perustuvan korkean osaamisen varaan. Korkeimmin koulutettujen työpanos vaikuttaa myös uusien työpaikkojen syntymiseen. Osaava työvoima on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä ja tärkeää on huolehtia siitä, että osaavan työvoiman puute ei muodostu kasvun esteeksi.
NordenBladet — Ilmastoruokaohjelman tavoitteena on tukea yhteiskunnan reilua siirtymää kohti kestävää ruokajärjestelmää, niin että ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys huomioidaan. Sen tavoitteista ja toimista pyydetään lausuntoja 8. elokuuta 2021 mennessä. Ilmastoruokaohjelma on maa- ja metsätalousministeriön valmistelema.Ilmastoruokaohjelma pyrkii lisäämään kalan ja kasvikunnan tuotteiden osuutta suomalaisessa ruokavaliossa ja ohjaamaan kuluttajia syömään kohtuullisissa määrin kestävästi tuotettua lihaa ja maitotaloustuotteita. Lisäksi ohjelman tavoitteena on vähentää ruokahävikin syntymistä, lisätä sesonkipainotteisen ruoan valitsemista ja edistää arvonlisän tuottamista ruokajärjestelmän sivuvirroista. Ilmastoruokaohjelma tukee Suomen hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä.– Nykyistä kestävämpi ruokajärjestelmä tuo meille sekä ympäristö- että terveyshyötyjä. Tämän lisäksi ruokajärjestelmän ilmastotyöstä voidaan tehdä koko suomalaisen ruokajärjestelmän menestystekijä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Osana ilmastoruokaohjelman valmistelua on käynnistetty toimenpiteitä, jotka edistävät ohjelman kestävyystavoitteiden saavuttamista. Ohjelman aloitteesta muun muassa vahvistetaan kasviproteiiniarvoketjua ja panostetaan ruokapalveluiden vastuullisuuden kehittämiseen.Ohjelman pohjana tutkimus ja laaja sidosryhmätyöIlmastoruokaohjelman tavoitteet ja keinot nojaavat tutkittuun tietoon. Ohjelman ja sen ohessa käynnistettyjen toimenpiteiden valmistelua on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa tutkijoiden kanssa. Luonnonvarakeskus on tehnyt raportin Ilmastoruokaohjelman vaikuttavuustavoitteista ohjelman tueksi. Koko ilmastoruokaohjelma on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä verkostomaisesti sidosryhmien kanssa. Ympäri Suomea on myös järjestetty kestävän ruuan Erätauko-keskusteluja. Näistä keskusteluista on saatu politiikan valmisteluun ajatuksia sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät yleensä ole ruokakeskusteluissa mukana.Miten tästä eteenpäin?– Suomessa lukuisat henkilöt ja tahot toimivat aktiivisesti kestävämmän ruokajärjestelmän hyväksi. Paljon pitää kuitenkin vielä tapahtua, jotta pääsemme ilmastoruokaohjelman vaikuttavuustavoitteisiin, toteaa neuvotteleva virkamies Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä. – Ilmastoruokaohjelman tavoitteet toteutuvat vuorovaikutuksessa ja yhteistyönä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, Mattila jatkaa.Yhteistyön merkiksi maa- ja metsätalousministeriö järjestää 23. syyskuuta ”Ilmastoruokaohjelma todeksi” -virtuaalisen tilaisuuden. Ruokajärjestelmän edelläkävijät, jotka jo toimivat kohti kestävämpää ruokajärjestelmää, pääsevät tilaisuudessa ääneen ja innostamaan muita mukaan.Ilmoita sinäkin oma tai kaverisi kestävän ruokajärjestelmän ratkaisu mukaan viimeistään 22. kesäkuuta tämän linkin kautta. Kuvaa ehdotuksessa ytimekkäästi ongelma ja ratkaisu, joka on jo käytössä tai hyvää vauhtia tulossa käyttöön.Ilmastoruokaohjelma ja lausuntopyyntö
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on lähettänyt meripolitiikan toimenpideohjelmaluonnoksen laajalle lausuntokierrokselle 16.6.2021. Meripolitiikan toimenpideohjelmalla kehitetään ja koordinoidaan Suomen meripolitiikkaa ja toteutetaan hallitusohjelman meripolitiikkaan liittyviä tavoitteita.Tarkoituksena on kehittää meripolitiikasta selkeä vahvuusalue. Toimenpideohjelmassa merkittävimmässä asemassa ovat merten suojelu, meriklusteri ja merellinen tuotanto. Se koostuu konkreettisista toimenpiteistä, joilla pyritään toteuttamaan Suomen meripolitiikan linjauksien (2019) tavoitteita ja toimeenpanemaan EU:n meripolitiikkaa.
NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi laista Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta. Laki antaisi poliisille, Tullille ja rajavartiolaitokselle mahdollisuuden tehdä kyselyjä henkilön tunnistamiseksi Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta.Esityksen tarkoituksena on tehdä Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädettyjen EU-asetusten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Hakujen perusteista on säädetty vuonna 2019 voimaan tulleissa EU-asetuksissa.Tavoitteena yhteentoimivat EU-tasoiset tietojärjestelmätEU-asetuksien tarkoituksena on muun muassa yksinkertaistaa jäsenvaltioiden viranomaisten pääsyä tietoihin, suojata EU:n ulkorajoja, parantaa muuttoliikkeen hallintaa ja lisätä sisäistä turvallisuutta. EU:n yhteentoimivuusasetukset koskevat seuraavia EU-tason tietojärjestelmiä:EU:n viisumitietojärjestelmä,turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietojärjestelmä,Schengenin tietojärjestelmä,rajanylitystietojärjestelmä,Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä jakolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskeva tietojärjestelmä.Järjestelmät täydentävät toisiaan ja, lukuun ottamatta Schengenin tietojärjestelmää, niihin tallennetaan vain kolmansien maiden kansalaisia koskevia tietoja. Asetusehdotuksen lausuntokierros kestää 11.8. saakka.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaSanna Helopuro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 170 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (Saarikko ja Kurvinen)Nina Brander, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 160 347 – Valtioneuvoston periaatepäätös Arktisen politiikan strategiastaLeena Morri, johtava asiantuntija p. 0295 161 103 – Talousneuvoston kokoonpanon muuttaminenUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiSari Mäkelä, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 446 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen, ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävän pöytäkirjan sekä rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain muuttamisesta (HE 232/2020 vp; EV 58/2021 vp)OikeusministeriöJohanna Suurpää, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 150 534 – Parlamentaarisen ohjausryhmän ja asiantuntijatyöryhmän toimikausien jatkaminen sekä työryhmän kokoonpanon muuttaminenJussi Matikkala, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 486 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi matkustaja-alus Estonian hylyn rauhoittamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 81/2021 vp; EV 83/2021 vp)Jussi Päivärinne, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 122 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi saatavien perinnästä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, saatavien perinnästä annetun lain 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja luottotietolain 24 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 59/2021 vp; EV 79/2021 vp)Anna Kiiskinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 134 – Valtioneuvoston asetus kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen – 1) Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 2) Pohjanmaan käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 3) Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 4) Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen – Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenSisäministeriöHeidi Aliranta, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 367 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi / Huom! Poistettu asialistalta, tulee käsittelyyn 23.6.Anne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566 – Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön lainsäädäntöneuvoksellePuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdosPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437 – Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminen – Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminenRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054 – Vientiluvan myöntäminen IC2 Feeniks Oy:lle AustraliaanValtiovarainministeriöPaula Kirppu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 552 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 16/2021 vp; EV 41/2021 vp)Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain ja veronkantolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 75/2021 vp; EV 85/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatOpetus- ja kulttuuriministeriöRiitta Kaivosoja, ylijohtaja p. 0295 330 129 – Kansallisgallerian pääjohtajan tehtävään nimittäminenPaavo-Petri Ahonen, opetusneuvos p. 0295 330 247 – Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten nimittäminen sekä varapuheenjohtajan määrääminen toimikaudeksi 1.1.2022-31.12.2024 – Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien puheenjohtajien ja jäsenten nimittäminen toimikaudeksi 1.1.2022-31.12.2024 – Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajan ja jäsenten nimittäminen toimikaudeksi 1.1.2022-31.12.2024Sami Aalto, hallitusneuvos p. 0295 330 082 – Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 20 §:n muuttamisestaHanna Kiiskinen, hallitusneuvos p. 0295 330 086 – Hallituksen esitys eduskunnalle elokuvien yhteistuotannosta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi elokuvien yhteistuotannosta tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksestaMaa- ja metsätalousministeriöJohanna Wallius, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 244 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ruokahallinnon tietovarannosta sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 262/2020 vp; EV 51/2021 vp)Markus Lounela, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 052 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eräistä maatalouden luopumistuen ansiotulorajaan covid- 19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä (HE 77/2021 vp; EV 80/2021 vp) – Valtioneuvoston asetus maaseudun yritysten väliaikaisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 12 §:n muuttamisestaJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Valtioneuvoston asetus maatalouden alkutuotannon yritysten väliaikaisesta tuesta annetun asetuksen 4 ja 11 §:n muuttamisestaPäivi Marttila, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 205 – Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenSara Vänttinen, hallitussihteeri p. 0295 162 065 – Valtioneuvoston asetus päivittäistavarakauppapalveluiden tukemisesta monipalvelukeskuksina harvaan asutuilla maaseutualueilla vuosina 2019—2021 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiIrja Vesanen-Nikitin, hallitusneuvos p. 0295 342 544 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vesiliikennelain muuttamisesta (HE 54/2021 vp; EV 77/2021 vp)Emmi Nykänen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 397 – Valtioneuvoston asetus meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n muuttamisestaKatja Peltola, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 031 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi merilain 1 luvun ja alusrekisterilain muuttamisesta (HE 9/2021 vp; EV 45/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöVirve Haapajärvi, hallitusneuvos p. 0295 047 027 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta (HE 210/2020 vp; EV 74/2021 vp) – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuistaOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 253/2020 vp; EV 89/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaSari Haavisto, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 154 – Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeistaPäivi Kantanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 048 938 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 4/2021 vp; EV 78/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaLiisa Lundelin-Nuortio, neuvotteleva virkamies p. 0295 048 261 – 1) Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 86/2021 vp; EV 86/2021 vp)Linda Kumpula, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 060 125 – Lupa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttöönMirjami Tanner, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 167 – Ydinvastuulain 18 §:n mukainen ydinlaitoksen haltijan vastuun enimmäismäärän alentaminen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistoa koskevan käyttölupapäätöksen yhteydessäSosiaali- ja terveysministeriöKaisu Ahtola, hallitussihteeri p. 0295 163 785 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työterveyshuoltolain 3 §:n muuttamisesta (HE 259/2020 vp; EV 68/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 72/2021 vp; EV 72/2021 vp)YmpäristöministeriöEsko Hyvärinen, ympäristöneuvos p. 0295 250 094 – Valtioneuvoston asetus luonnonsuojeluasetuksen liitteiden muuttamisestaCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364 – Valtioneuvoston asetus Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen muuttamisesta tehdystä pöytäkirjastaPiia Kähkölä, hallitussihteeri p. 0295 250 254 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 50/2021 vp; EV 73/2021 vp)Anna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaisen virkasuhteen täyttäminen – Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
NordenBladet — Suomen ja Venäjän välinen kestävän metsätalouden työryhmä kokoontui jälleen 16.6.2021, tällä kertaa etäyhteyksin. Kokouksen keskeisiä teemoja olivat muun muassa metsiin liittyvät ilmastohankkeet, metsätuhot ja niihin varautuminen sekä luonnontuotealan kehittäminen.Kestävän metsätalouden kehittäminen on Suomen ja Venäjän yhteinen päämäärä, ja yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Yhteistyön pohjana oleva yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin vuonna 1995, ja yhteistyön keskeisenä foorumina toimiva hallitusten välisen talouskomission alainen kestävän metsätalouden työryhmä on toiminut vuodesta 2002 alkaen.Työryhmän kokouksessa Suomen puolen puheenjohtajana toimi maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Tuula Packalen. Venäjän puolelta puhetta johti tällä kertaa Venäjän Metsäviraston varajohtaja Aleksander Panfilov.Edellisestä, Suomessa kesäkuussa 2019 järjestetystä, kokoontumisesta oli ehtinyt kulua jo kaksi vuotta, koska vuoden 2020 kokous oli siirretty koronapandemian takia vuodella eteenpäin. Työryhmän seuraava kokous on tarkoitus pitää vuoden päästä Suomessa.
NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea euroryhmässä torstaina 17. kesäkuuta sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa perjantaina 18. kesäkuuta. Molemmat kokoukset järjestetään Luxemburgissa.Euroryhmä valmistelee eurohuippukokoukselle raporttia siitä, miten keskustelut pankkiunionin syventämisestä etenevät. Euroryhmä keskustelee pankkiunionista laajennetussa kokoonpanossa, johon kuuluvat kaikki EU-maat. Aihe on esillä myös neuvoston kokouksessa.Taustoitus: Pankkiunionin syventäminen Euroryhmän aiheet (EU:n neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)Neuvosto käsittelee arvonlisäverotusta ja julkista talouttaTalous- ja rahoitusasioiden neuvosto käy periaatekeskustelun arvonlisäverotuksen muutoksista. Esillä ovat jäsenmaiden alennetut verokannat ja EU-elinten verovapautus kriisitilanteiden hankinnoissa.Lisäksi neuvosto hyväksyy julkisen talouden suosituksia jäsenmaille. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso keskittyy tänä vuonna julkiseen talouteen eikä sisällä normaaleja maakohtaisia suosituksia. Euroopan komissio julkisti arvioita ja suosituksia julkisesta taloudesta (tiedote 2.6.) Neuvoston aiheet (EU:n neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö järjesti ensimmäisen susifoorumin avoimena webinaarina 15.6 yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Satakunnan riistakeskusalueiden kanssa. Foorumin poikkileikkaavana teemana oli susi ja monilajinen kannanhoito.Susi elää vuorovaikutuksessa monen eri lajin kanssa. Lajien, kuten hirven ja valkohäntäpeuran, kannanvaihtelut vaikuttavat täten myös suden kantojen elinvoimaisuuteen ja käyttäytymiseen. Susifoorumissa päästiin esittelemään alan uusinta tutkimusta sekä toimijoiden viimeisimpiä projekteja ja hankkeita.Foorumin avauspuheenvuoro kuultiin MMM:n erätalousneuvos Vesa Ruusilalta, joka toivotti kuulijat tervetulleiksi tapahtumaan. Ruusila painotti puheessaan, että susi on osa monilajista ekosysteemiä, johon kuuluu oleellisesti myös ihminen. Sutta on siis tarkasteltava osana yhteisöä.Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta esitteli mallinnuksia saaliseläinkantojen vaikutuksista susien aiheuttamiin vahinkoihin. Esityksessä tarkasteltiin suden saaliseläinten kantojen tiheyden yhteyttä koira- ja lammasvahinkoihin Suomessa ja Virossa. Kojolan mukaan koiravahinkojen riski on yhteydessä alueen hirvieläinkantojen runsauteen ja lajikoostumukseen.SusiLIFEn kehittämästä MSE-mallinnustyökalusta pääsi kertomaan tutkija Inari Helle. MSE-lyhenne tulee sanoista management strategy evaluation tool. Työkalu auttaa riistahallintoa ennakoimaan susikannan muutoksia ja vertailemaan erilaisten kannanhoidon toimenpiteiden seurauksia. Mallinnustyökalun suunnittelussa ovat olleet mukana susikannan hoitosuunnitelmaan osallistuneet tahot.Riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta perehdytti kuulijat Oma riista -palvelun kautta kerättävään tietoon sekä sen hyödyntämismahdollisuuksiin. Tällä hetkellä hirvieläinten riistatietoa tuottaa ja hyödyntää palvelussa noin 190 000 ihmistä. Lakisääteisen saalistiedon lisäksi raportointi auttaa ennakoimaan kannanvaihtelua ja näin ollen vaikutuksia myös muihin lajeihin kuten suteen. Lisäksi Körhämö kertoi uudistuvasta Riistahavainnot-palvelusta. Foorumissa kuultiin alueellisia katsauspuheenvuoroja Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Riistapäällikkö Mikko Toivola ja riistapäällikkö Antti Impola Suomen Riistakeskuksesta päivittivät tilannetta alueiden ajankohtaisista susi- ja riistatilanteista. Tämän lisäksi Varsinais-Suomen suurpetoneuvottelukunnan puheenjohtaja Juho Savo antoi foorumissa alueellisen puheenvuoron.Susifoorumin kotimaista keskustelua vahvisti Naturvårdsverketin Sara Hommenin esittelyosuus. Ruotsissa ollaan parhaillaan valmistelemassa yhteistä kannanhoitosuunnitelmaa neljälle suurpedolle – karhulle, sudelle, ahmalle ja ilvekselle. Yhtenäisellä suunnitelmalla pyritään varmistamaan kullekin lajille edullinen suojelustatus samalla varmistaen elinkeinotoiminnan ja kotieläinten turvallisuuden edellytykset.Susifoorumin lopussa esiintyjät sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat pääsivät vastaamaan yleisön esittämiin kysymyksiin. Susifoorumi jatkui webinaarin jälkeen alueellisten susidialogien parissa. Pienryhmissä keskusteltiin asianmukaisista teemoista asiantuntijoiden avustuksella.
NordenBladet — Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman sisällön. Ohjelma kattaa vuodet 2020-2023.Tämä järjestyksessä kolmas kansallinen toimintaohjelma keskittyy perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaan. Tavoitteena on tarjota tehokkaan perus- ja ihmisoikeuspolitiikan tueksi systemaattista tietoa siitä, miten oikeudet ovat toteutuneet.Osana toimintaohjelmaa on kehitetty perus- ja ihmisoikeusindikaattorit, jotka tuovat uudenlaista, säännöllisesti päivitettävää tietoa oikeuksien toteutumisen seurantaan. Ne on tarkoitettu valtioneuvostolle pysyväksi työkaluksi.Tietopohjaisen politiikan tekeminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen lupauksista politiikan uudistamiseksi. Indikaattoreiden tuomalla ajantasaisella tilannekuvalla on keskeinen rooli tämän toteuttamisessa.Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä.Ministerityöryhmä käsitteli myös nuorisorikollisuutta. Keskustelussa korostui tarvittavien ratkaisujen poikkihallinnollisuus, ennaltaehkäisevän työn ratkaiseva rooli sekä varhainen väkivaltaan puuttuminen. Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmän kokoonpano muuttui, kun tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen aloitti ryhmän jäsenenä puolustusministeri Antti Kaikkosen tilalla.
NordenBladet — Saaristomeren poistaminen Itämeren pahimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027 on mahdollista. Suurin osa listalta poistamisen kriteereistä täyttyy toteuttamalla nykyistä lainsäädäntöä ja käynnissä olevia ohjelmia. Haasteet liittyvät maatalouden ravinnekuormitukseen.Hallitus päätti puoliväliriihessä huhtikuussa Saaristomeri-ohjelmasta ja sille asetettavasta ministeritason seurantaryhmästä. Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen maatalouden ravinnekuormitusta niin, että alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien listalta (hot spot -lista) viimeistään vuonna 2027.Ympäristöministeriö on käynnistänyt osana Saaristomeri-ohjelmaa hankkeen selvittämään kohteen tilannetta. Ympäristöministeriö ja työtä johtava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittelevät hankkeen ensimmäisiä tuloksia tänään Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren järjestämässä kokouksessa Naantalissa.Hankkeen alustavien tulosten mukaan suuri osa listalta poistamisen kriteereistä täyttyy jo nyt, mutta kaikki kriteerit eivät toteudu. Parantamista on maataloudessa tehtävien toimien kohdentamisessa kuormittaville alueille ja joiltain osin myös fosforisääntelyssä. Myös lannan kertyminen tietyille alueille on haaste. Nykyisten ohjelmien toteutuksessa tiedetään olevan pullonkauloja, joita tarkastellaan hankkeen seuraavassa vaiheessa.Saaristomeren tilaan vaikuttavia nykyisiä ohjelmia ovat vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmat, niiden toimenpiteitä toteuttava maaseudun kehittämisohjelma, tuleva EU:n maatalouspolitiikan strategia sekä hallituksen käynnistämät vesiensuojelun tehostamisohjelma ja ravinteiden kierrätyksen ohjelma.”Saaristomeri on luonnonoloiltaan erityinen alue, joka on täynnä mahdollisuuksia liittyen matkailuun, virkistykseen ja merellisten luonnonvarojen kestävään käyttöön. Meillä ei ole varaa pitää Saaristomeren valuma-aluetta Itämeren pahimpien kuormittajien joukossa. Ravinnekuormitus on saatava laskuun ja meri tervehtymään. Meillä on vielä parannettavaa, vaikka paljon on jo tehty”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Saaristomeri on erityinen matala ja laaja saaristoalue ja ihmisen toiminta valuma-alueella vaikuttaa sen hyvinvointiin. Maatalouden rehevöittävä kuormitus on pitkään ollut tärkein yksittäinen meren tilaan vaikuttava tekijä eikä kuormitusta ole toistaiseksi saatu laskuun. Maataloudessa on kuitenkin tehty laajasti erilaisia vesiensuojelutoimia joko lainsäädännön, maatalouspolitiikan tai vesien- ja merenhoitosuunnitelmien ohjaamana. Viime vuosina on lisäksi toteutettu tehostettuja toimia ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi, maaperän kunnon parantamiseksi ja fosforin pidättämiseksi viljelymaassa.Saaristomeri-ohjelman selvitys- ja suunnitteluvaihetta koskeva hanke toteutetaan yhteistyössä MTK-Varsinais-Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen sekä Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren kanssa.Hankkeen viimeisessä vaiheessa laaditaan alkukesästä 2022 julkaistava tiekartta Saaristomeren puhdistamiseksi viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Tiekartta on samalla suunnitelma Saaristomeri-ohjelman loppuvaihetta varten. Ministeritason seurantaryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran alkusyksyyn mennessä käsittelemään hot spotin tilannetta.HELCOM:n hot spot -ohjelma käynnistyi 1992. Itämeren merkittävimpien kuormittajien listalla oli alun perin 162 kohdetta, nyt jäljellä 42. Saaristomeren maatalouskuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva kohde.
