NordenBladet — Kemin Veitsiluodon paperitehtaan yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja Stora Enso vahvisti vähentävänsä 550 työpaikkaa. Alueella on ollut huhtikuusta asti käynnissä äkillisen rakennemuutosalueen toimet työntekijöiden ja elinkeinojen tueksi. Hallitus päättää alueelle kohdistettavasta lisärahoituksesta kesäkuussa.Työministeri Tuula Haatainen vieraili Kemissä 27. huhtikuuta ja tapasi muun muassa Stora Enson henkilöstöä ja johtoa. – Tilanne on erittäin valitettava sekä työntekijöille että alueen taloudelle. Valtion työkalupakista käytetään kaikki ne työkalut, joilla voidaan tukea irtisanottavia työntekijöitä ja aluetta tässä rakennemuutostilanteessa, ministeri Haatainen sanoo.– Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi välittömästi huhtikuussa Lapin ELY-keskukselle työllisyystilanteen akuuttiin hoitoon 2,3 miljoonaa euroa ja tarvittaessa katsomme lisäresursseja uudestaan, ministeri Haatainen lisää.Hallituksen on tarkoitus päättää Kemin alueen äkillisen rakennemuutoksen rahoituksesta 29. kesäkuuta. Rahoitus muodostuu sekä alueelle suunnatusta aluekehittämisrahasta että yritysrahoituksesta. Hallitus selvittää myös muut mahdolliset alueelle suunnatut rahoitustoimenpiteet.– Alueen elinkeinokehitys on ollut viime aikoina muutoksessa. Hallitus myönsi maaliskuussa Kemi-Tornion seudulle lisärahoitusta 1,1, miljoonaa euroa Outokummun äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon. Olemme kuulleet alueelta myös hyviä uutisia, kun Metsä Fibre kertoi rakentavansa biotuotetehtaan. Hallitus huolehtii, että Kemin seudulla on tarvittavat edellytykset uudistaa elinkeinorakennetta ja luoda työtä myös tulevaisuudessa. Kemillä ja Meri-Lapilla on etunaan erinomainen infrastruktuuri satamineen uusiutuvalle yritystoiminnalle, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maahanmuuttovirasto on ottanut käyttöön uuden suoritteen, jolla helpotetaan kausityöntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaan. Maahanmuuttoviraston maksuasetuksen muutos perustuu kausityölain muutokseen. Sekä kausityöntekoa koskeva lainmuutos että Maahanmuuttoviraston maksuasetuksen muutos tulevat voimaan 17.6.2021.Kaikkien Maahanmuuttovirastolle toimitettavien hakemusten käsittelymaksut vahvistetaan vuosittain sisäministeriön asetuksella Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta. Tälle vuodelle annettua maksuasetusta muutetaan lisäämällä uusi suorite, jossa työntekijä hakee uuden työnantajan lisäämistä voimassa olevaan kausityölupaansa sekä siihen liittyvää Maahanmuuttoviraston todistusta työnteko-oikeutensa laajentumisesta. Uuden työnantajan lisäämisestä ja todistuksesta työnteko-oikeuden laajentumisesta peritään 65 euron suuruinen maksu, kun hakemus jätetään sähköisesti. Jos hakemus jätetään paperisena, maksu on 165 euroa.Maahanmuuttovirasto voi hakemuksesta lisätä voimassa olevaan kausityöhön oikeuttavaan lupaan uuden työnantajan, jos työnantaja sitoutuu kausityölaissa säädettyihin työehtoja ja majoitusta koskeviin edellytyksiin.Kausityölain muutoksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan kausityöntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa työnantajaa parannetaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaan työvoiman maahanmuuttoa kehitettäessä tulee ottaa huomioon ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Epidemiatilanne on rauhoittunut viimeisen kahden viikon aikana koko maassa. Eroja alueiden välillä on kuitenkin edelleen, sillä eteläisessä Suomessa on paikoin suurempi ilmaantuvuus kuin muualla maassa. Valtaosalla alueista koronavirustartuntoja todetaan tällä hetkellä vähän ja epidemiatilanne on rauhallinen. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku koko maassa on edelleen alle yhden, 0,55–0,70 (90 % todennäköisyysväli).Vaikka epidemiatilanne on kesää kohden huomattavasti rauhoittunut, virustartuntojen ehkäisemiseksi on hyvä muistaa kesälläkin huolellinen käsihygienia ja turvaväleistä huolehtiminen sekä testiin hakeutuminen, mikäli on lieviäkin koronavirukseen viittaavia oireita. Viikolla 23 (7.–13.6.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 543 uutta koronavirustapausta, mikä on noin 170 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla, jolloin tapauksia ilmoitettiin 717.  Uusien tapausten ilmaantuvuus on laskenut entisestään. 100 000:ta asukasta kohden ilmaantuvuus oli viimeksi kuluneen kahden viikon (31.5.-13.6.) aikana 23, kun taas kahden näitä edeltävän viikon (17.-30.5.) aikana luku oli 40. Sairaanhoitopiirien kokonaisarvion mukaan suurin osa alueista oli 16.6.2021 epidemian perustasolla. Kiihtymisvaiheessa oli ainoastaan kolme aluetta: Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit. Leviämisvaiheessa ei sen sijaan ollut yhtäkään aluetta. Testaus ja jäljitys toimivat edelleen tehokkaastiTehtyjen koronavirustestien määrä on hieman vähentynyt. Viikolla 23 tehtiin yli 90 000 testiä, mikä on yli 18 000 vähemmän kuin edellisviikolla. Positiivisten näytteiden osuus testatuista oli 0,6 % eli samaa tasoa kuin edellisellä viikolla. Positiivisten näytteiden pieni osuus kertoo siitä, että väestössä kiertävät tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti. Kotimaassa saaduista tartunnoista tartunnanlähde saatiin selvitettyä kahdessa kolmesta tapauksesta. Luku on hieman suurempi kuin edellisellä viikolla. Viikolla 23 karanteeniin asetettiin noin 2 200 henkilöä. Viikolla 23 uusista tartunnoista 37 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Ulkomailta saatujen koronatartuntojen osuus uusista tapauksista on edelleen kasvanut. Viikolla 23 ulkomailta saatujen tartuntojen osuus oli 19 % uusista tapauksista, kun edeltävällä viikolla luku oli 16%. Jatkotartunnat ulkomailta saaduista tartunnoista on kuitenkin edelleen pystytty estämään hyvin, ja niiden osuus oli 2,7 % kaikista todetuista tapauksista.Sairaalahoidon potilasmäärät ovat yhä laskeneetKoronaviruspotilaita oli sairaalahoidossa 16.6.2021 sairaanhoitopiirien ilmoituksen mukaan yhteensä 43. Perusterveydenhuollon osastoilla kahdeksan, erikoissairaanhoidon osastoilla 23 sekä teho-osastoilla 12 potilasta. Potilasmäärät ovat viimeisen kuukauden aikana vähentyneet erityisesti perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon osastoilla. Uusien erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen määrän ennustetaan edelleen laskevan ensi viikolla.Koronavirustautiin liittyviä kuolemia oli 16.6.2021 mennessä raportoitu yhteensä 967.Koronavirusrokote ei täysin poista tartunnan saamisen tai tartuttamisen riskiäSuomessa noin 52 % koko väestöstä on saanut yhden rokoteannoksen ja toisen annoksen 13 %.
Koronarokote antaa hyvän suojan koronavirustautia, sen vakavia tautimuotoja sekä virusmuunnoksia vastaan. Rokote ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen tai tartuttamisen riskiä. On siis tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet hakeutuvat oireiden ilmaantuessa testiin ja noudattavat muiden tavoin ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Ensisijaisen tärkeää on edelleen noudattaa voimassa olevia suosituksia ja rajoituksia. On myös suositeltavaa, että ihmiset vielä harkitsisivat tarkoin, onko välttämätöntä matkustaa ulkomaille. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat tarkastelleet valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolon perusteita. Koska koronaepidemiatilanteeseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta, ministeriöt katsovat, että on perusteltua jatkaa toistaiseksi laajaa etätyösuositusta kaikilla kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla.Epidemiologinen tilanne on parantumassa kohti kesää mentäessä ja rokotusten edetessä, mutta THL:n asiantuntija-arvioinnin mukaan tilanne ei ole vielä vakiintunut. Alueellisesti erot tautitilanteessa ovat merkittäviä, ja lisäksi esiintyy nopeasti leviäviä pistemäisiä tartuntaryppäitä. Ministeriöt arvioivat, että etätyösuosituksen jatkamiselle on vahvat perusteet, kunnes rokotusten etenemisessä on saavutettu tavoiteltu 70 prosentin kattavuus ja erilaisten rajoitustoimenpiteiden purkamisen vaikutukset selviävät. Etätyösuositusta on ministeriöiden mukaan tarpeellista arvioida uudelleen jo elokuussa 2021.Etätyösuositus on jo poistettu perustason alueilta. Suosituksen käyttöönottoa on harkittava myös perustasolla olevalla alueella välittömästi, jos alueella havaitaan merkkejä tartuntojen kääntymisestä kasvuun.  Valtioneuvosto arvioi tammikuussa 2021 eri torjuntatoimenpiteitä ja päätti toimintasuunnitelman laatimisesta ja sen myötä asteittaisesta valmistautumisesta yhteiskunnan avaamiseksi. Osana hybridistrategian toimintasuunnitelmaa ministeriöt saivat tehtäväksi arvioida uudelleen lokakuussa 2020 hallituksen antaman valtakunnallisen etätyösuosituksen perusteita ja voimassaoloa 24.6.2021 mennessä. Ministeriöt hyödynsivät työssään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviointeja sekä epidemiologisesta kehityksestä että etätyön vaikutuksista osana koronan torjuntatoimenpiteitä.Lisätietoaylijohtaja Juha Sarkio, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30031, juha.sarkio(at)vm.fi
strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 02951 63382, liisa-maria.voipio-pulkki(at)stm.fi; 
osastopäällikkö Raimo Antila, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 02951 63094, raimo.antila(at)stm.fi 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kansallinen koronarokotustodistus päivittyy yhteentoimivaksi EU:n koronarokotustodistuksen kanssa 22.6. alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että 22.6. lähtien Omakannasta saa EU:n koronarokotustodistuksen.Kansallinen koronarokotustodistus vaihtuu EU:n koronarokotustodistukseen Omakannassa automaattisesti. Myös esimerkiksi puhelimeen tallennettu tai Omakannasta paperille tulostettu kansallinen koronarokotustodistus kannattaa vaihtaa EU:n koronarokotustodistukseen, joka on EU-maissa paremmin tunnettu.Yli 90 prosentille rokotetuista voidaan jo muodostaa koronarokotustodistus. Eräiltä alueilta tiedot tulevat Omakantaan viiveellä myös kesäkuussa, joten rokotustodistukset eivät vielä näy aivan kaikille rokotetuille henkilöille. Jatkossa todistus on saatavilla Omakannasta viimeistään 5 vuorokauden kuluessa rokotuksesta.Tavoitteena on, että myös muut EU:n koronatodistuksista eli todistuksen koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista saa Omakannasta 14.7. alkaen.Kaikki EU:n koronatodistukset ovat kansalaisille maksuttomia ja todistuksissa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilöt jotka eivät käytä Omakantaa, voivat tällä hetkellä saada terveydenhuollosta muun todistuksen koronarokotuksesta, jos todistus esimerkiksi matkustamiseen välttämättömästi tarvitaan. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat heinäkuussa käyttöönsä kansallisen tulostus- ja kirjaamispalvelun, jolla varmistetaan EU:n koronatodistuksen saatavuus myös niille henkilöille, jotka eivät käytä Omakanta-palvelua.Rokotustodistuksen käyttöönoton aikataulu aikaistuiKansallisen rokotustodistuksen päivittämistä EU:n rokotustodistukseksi on aikaistettu, jotta kansalaisilla olisi käytössään EU-maissa yhteensopiva rokotustodistus mahdollisimman pian. EU:n koronarokotustodistus on mahdollista saada Omakannasta ennen muita EU:n koronatodistuksia, koska kansallisen rokotustodistuksen teknistä toteutusta pystyttiin osittain hyödyntämään EU:n koronarokotustodistuksessa.Jatkossa Omakannasta voi saada todistuksen myös muista rokotuksista.Tavoitteena helpottaa turvallista ja vapaata liikkuvuuttaEU:n koronarokotustodistusta voidaan käyttää rajanylitystilanteissa EU-alueella. EU:n tavoitteena on helpottaa turvallista ja vapaata liikkumista EU:n koronatodistuksilla. EU-jäsenmaat päättävät itse muut tarkemmat käyttötarkoitukset.Henkilön on ennen matkaa selvitettävä itse, millaista todistusta kohdemaa vaatii. EU-maat ottavat EU:n koronatodistukset (EU digital COVID certificate) ja niiden lukusovellukset käyttöön eriaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että EU-mailla ei välttämättä ole täysin samaan aikaan valmiuksia antaa ja varmistaa todistuksia. Muiden todistusten osalta EU-maat päättävät itse, mitä todistuksia ne hyväksyvät maahan saapuvilta.Yleisesti matkustamista on yhä syytä vakavasti harkita, koska koronatilanne on huono useissa maissa. Lisäksi ennen matkalle lähtöä on tarkistettava huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus.Todistuksen lukusovellus otetaan käyttöön 1.7.EU:n koronatodistusten sisältö ja oikeellisuus voidaan tarkastaa digitaalisella lukusovelluksella. Suomessa lukusovellus on käytettävissä 1.7. ja jatkossa sitä voivat käyttää terveysviranomaiset, rajaviranomaiset sekä virka-apuviranomaiset kuten poliisi ja puolustusvoimat.Koronatodistuksia voidaan tarkastaa kolmessa eri vaiheessa:Lähtömaassa Suomeen matkustavilta, jolloin liikennöitsijät voivat halutessaan sopimukseen perustuen edellyttää todistuksia matkustajilta.Suomeen saavuttaessa, jolloin tarkastamisesta vastaavat terveysviranomaiset sekä virka-apuviranomaiset tartuntatautilain nojalla.Suomesta pois lähdettäessä, jolloin liikennöitsijät voivat joutua tarkastamaan todistuksia, jos kohdemaat sitä sopimukseen perustuen edellyttävät.Lisätietoa matkustamista koskevista ohjeista ja rajoituksista EU-maissa on koottu Re-open EU (europa.eu)-verkkosivustolle. LisätietoaKansalaiskysymykset Omakannan rokotustodistuksista:Kanta-asiakaspalvelu: [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Matkailualan ahdinko on koronapandemian seurauksena jatkunut myös alkuvuonna 2021 ja yritykset arvioivat kuluvan vuoden liikevaihtokehityksen olevan edellisvuotta heikompaa. Matkailuala elpyy nopeasti, kunhan matkustusrajoituksia aletaan purkaa, todetaan 17.6.2021 julkaistussa matkailun näkymät –raportissa.Neljän peräkkäisen kasvuvuoden jälkeen koronapandemia pysäytti matkailun keväällä 2020.Tiukat maahantuloehdot, ravintoloita koskevat rajoitukset sekä kokoontumisrajoitukset ovat heikentäneet alan yritysten ja työntekijöiden selviytymismahdollisuuksia. Yritysten selviytymistä on pyritty helpottamaan erilaisin tukitoimin. Sopeuttamistoimista huolimatta toimialan yritykset uskovat vuoden 2021 liikevaihtokehityksen olevan vuotta 2020 heikompaa. Tammi-huhtikuussa 2021 Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin yhteensä 3,23 miljoonaa kertaa. Määrä oli 31 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Työnvälitystilaston huhtikuun 2021 lukujen perusteella työttömien ja lomautettujen määrissä kasvu on ollut suurinta lentoliikenteessä sekä ravintola- ja majoitusalalla huhtikuuhun 2019 verrattuna.Uhkana Suomen jääminen sivuun avautuvista matkailumarkkinoistaUhkana on, että Suomi jää sivuun globaaleista avautuvista matkailumarkkinoista, jos EU:n digitaalisen covid-19-todistuksen käyttöönotto ja selkeiden maahan saapumisen linjausten viestiminen viivästyy. Matkailun avautuessa kuluttajat ja matkanjärjestäjät suuntaavat kiinnostuksena kohteisiin, joiden kanssa kaupankäynnille on ennakoitava näkymä ja maahan tuloon sujuvat käytännöt. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin. Koronakriisi leikkaa ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa tänä vuonna noin 80 prosenttia eli 3,8–4,2 miljardia euroa. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 lukuihin.Matkustajaliikenteessä on toiveikkuutta kesän osalta. Finnair on kertonut valmistautuvansa lisäämään lentoja kesälle 2021 erityisesti vapaa-ajan kohteisiin. Myös junamatkustamisen uskotaan elpyvän kesällä.  Laivamatkustajaliikenteessä kuljetettiin tämän vuoden huhtikuussa lähes 200 000 henkeä, joista suurin osa matkusti Suomen ja Viron välillä. Matkustajaliikenteen aallonpohjaan verrattuna matkustajien määrä kolminkertaistui, mutta vuoden 2019 huhtikuuhun verrattuna matkustajia oli kuitenkin vain 14 prosenttiaKoronapandemiaa edeltävinä vuosina matkailu kasvoi Suomessa liki 16 miljardin euron toimialaksi, joka muodosti 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Ennen koronapandemiaa matkailutoimialan 29 000 yritystä työllistivät yli 142 000 henkilöä, eli 5,4 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eilen 16.6. puhuttiin luonnonvarojen roolista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Puheissa korostui luontokato ja ilmastonmuutos, jotka ruokkivat konflikteja sekä korostavat kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Koolla oli kansainvälisen luonnonvarapolitiikan verkosto sekä vesidiplomatiaverkosto.– Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat kaksi aikamme suurinta haastetta. Molemmat johtuvat ihmisen taloudellisesta toiminnasta ja kiihdyttävät toinen toisiaan. Kumpaakaan ei voida ratkaista onnistuneesti, ellei niitä käsitellä yhdessä, totesi ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokonaiskestävyyttä ja yhteistä näkemystä vastakkainasettelun tilalleLuonnonvarat ovat monien yhteiskunnallisten konfliktien taustalla, kun taas toimiva diplomatia voi rakentaa rauhaa. Kokouksessa puhuttiin paljon vedestä ja ruokaturvasta.– Vesi ja ruoka ovat paitsi ihmisten hyvinvoinnin myös rauhan perusta. Työ nälän poistamiseksi on perusta rauhalle. Samoin jos puhdasta vettä ei ole käytettävissä, ongelmat ovat valtavia sekä meille ihmisille, että ympäröivälle luonnolle, kiteytti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puheenvuorossaan. Paikalla olivat pääjohtajat Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).– Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on kehittää kokonaiskestäviä tuotantoteknologioita, joiden avulla voimme vastata globaaleihin haasteisiin. Esimerkiksi Afrikan ruokaturvaa parannetaan myös suomalaisen tutkimuksen avulla. Toivoisin että pääsisimme eroon turhasta vastakkainasettelusta suojelun ja käytön välillä ja voisimme keskittyä luonnonvarojen käytön kokonaiskestävyyteen, totesi Luken Johanna Buchert. – Suomen ympäristökeskuksen tavoitteena on toteuttaa kestävyysmurros. Suomella on pitkät hyvät perinteet yhteisen konsensuksen luomisessa, mutta luonnonvarojen kohdalla tämä on ollut haastavaa. Tarvitaan yhtenäinen kansallinen näkökulma, jota voidaan ajaa kansainvälisesti. Luonnonvarojen käyttöä koskeva keskustelu polarisoituu helposti, sanoi puolestaan SYKEn Leif Schulman. Ympäristökysymykset vahvasti esillä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaIlmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymykset näkyvät aiempaa vahvemmin myös ulkoministeriön laatimassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka julkaistiin viime lokakuun lopussa. Suomella todettiin olevan kokoaan suurempi rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen toivoi, että Suomen ekologinen jalanjälki voisi puolestaan olla kokoaan pienempi. – Suomessa kansalaisjärjestöt pääsevät aidosti vaikuttamaan luonnonvarapolitiikkaan. Tämä avoimen dialogin malli voisi olla yksi vientivalteista, Tarvainen totesi myös.  Geologian tutkimuslaitoksen pääjohtajan, Kimmo Tiilikaisen mukaan keskeistä on saada rajalliset resurssit riittämään ja tässä ratkaisevassa roolissa ovat kiertotalous sekä uusiutuvat luonnonvarat.Keskusteluissa oltiin siis ihmiskunnan elinehtojen äärellä. Niin ratkaisuissa kuin haasteissakin kaikki nivoutuu yhteen.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouskasvu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2021 globaalin kasvun ja elvytyksen tukemana, ennustaa valtiovarainministeriö 17. kesäkuuta julkaistussa ennustepäivityksessään.Talouden kehityksen suunta on alkuvuonna vaihdellut voimakkaasti koronatilanteen kehityksen mukaan, mutta myönteiset näkymät ovat vahvistuneet selvästi. Talous toipuu selkeästi loppuvuonna 2021 ja alkuvuonna 2022. Vientimarkkina kasvaa vahvasti ja investointinäkymät kirkastuvat, minkä seurauksena vuonna 2022 bruttokansantuote (BKT) kasvaa 2,8 prosenttia. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu 1,6 prosenttiin.     Julkinen talous on myönteisestä talouskehityksestä huolimatta tänä vuonna yli 10 miljardia euroa alijäämäinen. Ensi vuonna menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee merkittävästi, kun monet koronaepidemiaan liittyvät tukitoimet päättyvät ja talouskasvu jatkuu ripeänä. Julkinen talous pysyy kuitenkin huomattavan alijäämäisenä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan.”Tuoreimmat tiedot kertovat odotetusta käänteestä taloudessa. Kysyntä elpyy, työllisyys kasvaa ja koronakuilu umpeutuu nopeasti. Käsillä oleva noususuhdanne on otollista aikaa tukea talouden rakennemuutosta ja vahvistaa julkista taloutta”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantalous jatkaa voimakasta kasvuaMaailmantalous elpyy koronarokotusten edistymisen, rajoitusten purkamisen sekä mittavan raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen ansiosta. Finanssipoliittisen elvytyksen ajoituksen takia talouskasvu on nopeinta tänä vuonna Yhdysvalloissa ja ensi vuonna euroalueella. Myös Kiinan talous kasvaa nopeasti tänä vuonna. Maailmantalous kasvaa 5,5 prosenttia tänä vuonna, 4,5 prosenttia ensi vuonna ja 3,2 prosenttia vuonna 2023. Maailmankauppa elpyy nopeaan kasvuun patoutuneen kulutustarpeen purkautuessa. Maailman tavarakauppa kasvaa 6,9 prosenttia tänä vuonna, 4,9 prosenttia vuonna 2022 ja 4,3 prosenttia vuonna 2023.Tuotannolliset investoinnit ja vienti kääntymässä nopeaan kasvuunTeollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaan kansainvälisen elpymisen ja vientikysynnän lisääntymisen vuoksi. Rakentamisessa asuntotuotanto on vilkasta vuonna 2021, mutta kokonaisuudessaan rakentaminen kääntyy kasvuun vasta vuonna 2023. Palveluiden tuotannon arvioidaan kiihtyvän voimakkaasti vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä ja jatkavan kasvua koko ennusteperiodin ajan.Yksityiset investoinnit kasvavat heikosti vielä vuoden 2021 alkupuolella, mutta kasvu voimistuu vuoden loppua kohti. Investoinnit asuinrakentamiseen eivät vähene yhtä voimakkaasti kuin aiemmin ennakoitiin, sillä asuntojen uudistuotannon kehitys on ollut alkuvuonna suotuisaa. Teollisuuden positiiviset näkymät heijastuvat suotuisasti rakentamiseen vuonna 2022. Vahva maailmantalous kirittää kone- ja laiteinvestoinnit kasvuun tänä vuonna, ja kasvu jatkuu ensi vuonna kotimaisten hankkeiden tukemana. Muista investoinneista tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvavat koko ennustejakson, muun muassa suotuisan tukipolitiikan ansiosta.  Ulkomaankauppa kasvaa voimakkaasti ennustejakson aikana. Tavaroiden vienti elpyy nopeasti vuosina 2021 ja 2022 maailmankaupan imussa. Palveluiden vienti ja tuonti kääntyvät kasvuun tavaroiden ulkomaankauppaa hitaammin, joskin toimialakohtaiset erot ovat suuria. Sekä viennin että tuonnin vuosikasvu on nopeinta vuonna 2022, jolloin erityisesti palveluiden ulkomaankaupan odotetaan kasvavan voimakkaasti.Kuluttaminen pääsee vauhtiin rajoitusten purkamisen myötäYksityinen kulutus kasvaa jää tänä vuonna aiemmin ennakoitua hitaammin, koska rajoitustoimia on päästy purkamaan varovaisesti. Palvelujen kulutuksen ennustetaan pääsevän kunnolla vauhtiin vasta kuluvan vuoden loppupuolella, minkä seurauksena yksityisen kulutuksen kasvu on nopeimmillaan vasta vuonna 2022. Kotitalouksien yhteenlaskettu ostovoima ei ole pienentynyt koronaepidemian aikana, ja kotitalouksien säästämisaste oli viime vuonna ennätyksellisen suuri. Säästöjen käyttämisen myötä yksityinen kulutus kasvaa nopeammin kuin ostovoima. Työllisyys on kasvanut yhtäjaksoisesti kesäkuusta 2020 lähtien, ja talouden toipuminen vahvistaa työllisyyden kasvua myös tänä sekä ensi vuonna. Työllisyys ylittää ensi vuonna ennen koronaa vallinneen tason, ja työvoiman kysynnän kasvun myötä työllisyysaste kohoaa 73 prosenttiin vuonna 2023. Hallituksen päättämät työllisyystoimet tukevat työn tarjontaa, ja työttömyysaste laskee 6,6 prosenttiin vuonna 2023. Palkat nousevat tänä vuonna viime vuotta nopeammin suurempien sopimuskorotusten myötä. Ansioiden oletetaan nousevan noin 2,5 prosenttia seuraavina vuosina. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna nopeasti energian hintojen vetämänä. Vaikka energian aiheuttama inflaatiopiikki jääkin väliaikaiseksi, vahvistuva kysyntä kääntää hinnat vähitellen nopeampaan kasvuun.Julkinen talous pysyy talouden elpymisestä huolimatta huomattavan alijäämäisenäJulkisen talouden menojen ja tulojen välisen epätasapaino on jäämässä kuluvana vuonna pienemmäksi kuin mitä vielä keväällä arvioitiin. Julkista taloutta vahvistaa erityisesti vahva työllisyyskehitys. Toisaalta koronaepidemiaan liittyvät terveydenhuollon menot sekä tukitoimet pitävät julkiset menot korkealla tasolla. Ennusteessa on huomioitu hallituksen toukokuussa eduskunnalle antama esitys vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta julkisen talouden alijäämä on mittava, 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee merkittävästi, kun talouskasvu jatkuu ripeänä ja monet epidemiaan liittyvät tukitoimet päättyvät. Julkinen talous pysyy kuitenkin koko vuosikymmenen alkupuoliskon huomattavan alijäämäisenä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan.Valtiohallinnon rahoitusaseman arvioidaan olevan tänä vuonna 4,7 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Valtionhallinto kattaa valtaosan koronaepidemiaan liittyvistä kustannuksista. Myös EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) lisää menoja etenkin vuosina 2021–2023. RRF:ään liittyvät menonlisäykset eivät kuitenkaan kasvata valtionhallinnon tai koko julkisen talouden alijäämää, sillä ennustejaksolla on oletettu, että tukivälineestä saatavat tulot vastaavat menoja. Kuntatalouteen kohdistetut koronatuet käänsivät paikallishallinnon ylijäämäiseksi viime vuonna ja helpottavat paikallishallinnon taloustilannetta myös kuluvana vuonna. Vaikka paikallishallinnon menojen kasvu hidastuu huomattavasti vuonna 2022 koronaepidemian helpottaessa, heikkenee paikallishallinnon rahoitusasema voimakkaasti määräaikaisten tukitoimien päättyessä. Kertaluonteiset koronaepidemiasta johtuvat tuet eivät ratkaise kuntatalouden rakenteellista menojen ja tulojen välistä epätasapainoa, joka on seurausta väestön ikääntymisen aiheuttamasta sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvupaineesta ja työikäisten määrän vähenemisestä. Paikallishallinnon menojen kasvupaine helpottuu sote-uudistuksen myötä vuonna 2023, kun sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Paikallishallinto jää tästä huolimatta alijäämäiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen. Myös uuden hyvinvointialueet-sektorin rahoitusasema on hieman alijäämäinen. Alijäämä johtuu kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyvistä investointihankkeista.Sosiaaliturvarahastot ovat ainoa julkisen talouden sektori, jossa tulot ylittävät menot. Työeläkelaitosten ylijäämä vahvistuu tänä vuonna, kun osana koronatukitoimia päätetty väliaikainen työeläkemaksun alennus päättyy. Maksualennusta kompensoiva väliaikainen maksukorotus sekä palkkasumman ja omaisuustulojen kasvu vahvistavat ylijäämän 1 prosentin tuntumaan suhteessa BKT:hen lähivuosina. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainottuu tänä vuonna työttömyysmenojen pienentyessä ja lomautusten vähentyessä.Riskit painottuvat suotuisamman kehityksen suuntaanMaailmantalous kasvaa voimakkaasti valtioiden elvytyksen tukemana, mikä voi kohentaa kotitalouksien ja yritysten luottamusta ja heijastua yksityisen kulutukseen ja investointeihin voimakkaammin kuin ennusteessa oletetaan. Lisäksi maailmankaupan voimakkaampi kasvu tai Suomen aseman koheneminen vientimarkkinoilla voisivat kasvattaa vientiä entisestään. Maailmantalouden ennustettua nopeampi kasvu vaikuttaisi investointeihin positiivisesti. Investointiaste nousee ennustejaksolla finanssikriisiä edeltäneelle tasolleen, mutta silti myös kotimaiset investointisuunnitelmat saattavat osoittautua suuremmiksi kuin ennusteessa.Yksityisen kulutuksen ostovoiman kasvua nopeampi kehitys riippuu siitä, miten alas säästämisasteen odotetaan painuvan. Yllätyksiä voi tulla molempiin suuntiin. Jos kuluttajien luottamus alkaisi horjua, kulutuksen kasvu voisi jäädä ennustettua hitaammaksi.Paljon on kiinni pandemian kehityksestä. Talouden kehitys voi jäädä ennustettua hitaammaksi, jos epidemiatilanne ei pysy hallinnassa vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Epidemian kiihtyminen uudelleen vaikuttaisi kotimaiseen talouteen erityisesti yksityisen kulutuksen ja merkittävimmin palveluiden kysynnän kautta. Kriisi ei ole ohi ennen kuin pandemia on hallinnassa maailman laajuisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hengitysliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Asumisterveysliiton ja Asianajotoimisto Alfan selvityksen mukaan sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy että ratkaiseminen vaativat kansalaisten asuntoihin ja sisäilmaan liittyvän tietämyksen lisäämistä sekä luotettavan ja oikean tiedon saatavuuden parantamista. Lisäksi viranomaisten neuvontaan kohdistuvia voimavaroja on lisättävä ja asiantuntijoiden pätevyys varmistettava yhteiskunnallisesti.Selvityksessä ’Sisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen’ tarkasteltiin, miten paljon ja millaisia sisäilmaan liittyviä terveydellisiä, taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia Suomessa on sekä minkälaisin toimenpitein sisäilmaongelmia kohdanneita voidaan parhaiten tukea ja auttaa.Sisäilmatilanteet vaikuttavat ihmisten arkeen monin eri tavoinSelvityksen mukaan sisäilman laatu koetaan väestötasolla pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi. Kuitenkin vähintään 40 prosentissa kaikista pientaloista on joko kosteusvaurio tai lisäselvitystarve riskirakenteissa. Ihmiset kokevat sisäilmatilanteiden vaikuttavan heidän talouteensa, terveyteen ja psyykkiseen jaksamiseen. Yleisin tuki sisäilmaongelmia kohdanneille ihmisille löytyy heidän lähipiiristään esimerkiksi taloudellisena tukena sekä erilaisten yhdistysten tarjoamana neuvonta-apuna ja vertaistukena.Sisäilmaan liitetty oireilu on yleistä, mutta samalla pääosin lievää. Sisäilmasairaus-ilmaisua käytetään usein, mutta termi on lääketieteellisesti ongelmallinen, sillä sisäilmasairaudelle ei ole lääketieteellistä perustaa. Työryhmä suosittelee, että termin käyttöä vältetään. Sisäilmasairaudella viitataan usein monimuotoiseen, toimintakykyä merkittävästi haittaavaan pitkittyneeseen oireiluun myös sellaisissa rakennuksissa, joissa haittatekijää ei ole todettu ja joissa valtaosa ihmisistä ei saa oireita. Tällaisen oireilun syyt tulee selvittää terveydenhuollossa monipuolisesti.Huolellisuus asunnon hankinnassa, kunnossapidossa ja huollossa ovat edelleen keskeisiä homeloukkujen ennaltaehkäisyssäYhdeksi tärkeimmistä havainnoista selvityksestä nousee se, että sisäilmaongelmia on pyrittävä ennen kaikkea ennaltaehkäisemään, jotta vaikeimmilta homeloukkutilanteilta vältytään. Asunnon hankkimiseen ja asumisen taitoihin on edelleen kiinnitettävä huomiota. Luotettavaa tietoa ja neuvontaa sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisuista on olemassa, mutta ongelmallista on se, että tieto on hajanaisesti saatavilla ja vaikeasti löydettävissä.Niin sanottujen erityispuhtaiden tilojen hyödyistä ei ole sellaista näyttöä, että niitä voisi suositella sisäilmasta oireilevien tilanteen ratkaisemiseksi. Ns. puhtaiden tilojen tekniset vaatimukset eivät merkittävästi eroa normaalin hyvän rakentamistavan mukaisesta rakentamisesta. Olemassa olevia määräyksiä ja suosituksia noudattamalla on mahdollista rakentaa sisäilman kannalta hyviä rakennuksia.Kannanotto asuntokaupan oikeusturvan vahvistamisesta ja homeloukkuihin liittyvän korjauslainajärjestelmän puolestaSelvityksessä otetaan kantaa valtion takaaman korjauslainajärjestelmän kehittämiseksi homeloukkutilanteessa olevien auttamiseksi. Lisäksi painotetaan sisäilma-asioiden kanssa toimivien viranomaisten, julkisten organisaatioiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden viestinnän selkeyden, oikean tiedon saavutettavuuden ja ajantasaisuuden tärkeyttä. Näiden kaikkien toimijoiden osaaminen ja riittävät resurssit tulee varmistaa. Talon ostajan ja myyjän oikeusturvaa tulee myös vahvistaa säätämällä laissa kuntotarkastustoiminnasta ja tarkastajien pätevyysvaatimuksista.Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntavaalien 2021 tarkastuslaskenta on valmistunut. Kuntien keskusvaalilautakuntien vahvistamat kuntavaalien tulokset löytyvät nyt vaalit.fi-sivuston tulospalvelusta.Kuntavaalien 2021 vahvistetut tulokset

Lähde: Valtioneuvosto.fi