NordenBladet — OECD:n arviointi kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista Suomessa (Civic Space Scan of Finland) koski lakeja ja käytäntöjä, kansalaisoikeuksia, median toimintamahdollisuuksia, digitalisuuden tuomaa muutosta, kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista. Arviointi antaa tietoa ja suosituksia, jotka auttavat suojelemaan ja edistämään kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia Suomessa. Suomi on ensimmäinen OECD:n jäsenmaa, jolle tällainen arviointi on tehty.  Suomi on toistuvasti pärjännyt hyvin kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaa-vissa vertailuissa. Suomella on myös käynnissä monia kansalaisyhteiskuntaa tukevia oh-jelmia ja aloitteita, kuten Kansallinen demokratiaohjelma 2025, Kansallinen perus- ja ihmis-oikeustoimintaohjelma ja Avoimen hallinnon toimintaohjelma. OECD:n arviointi antaa tietoa ja tarjoaa suosituksiaOECD korostaa, että vaikka Suomi on kansainvälisissä vertailuissa esimerkillinen kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistaja, on erittäin tärkeää, että Suomessa tunnistetaan ja ratkaistaan esille nousevia haasteita. Vain näin voidaan ylläpitää hyvää tilannetta. Arvioinnin loppuraportti julkistettiin tänään 16.6. verkkotilaisuudessa, jonka avasi kuntaministeri Sirpa Paatero.”Kansalaisyhteiskunta on ollut Suomen voimavara ja tämä arviointi auttaa meitä hahmottamaan kehityskohteita, jotta näin olisi vastakin. Hallinnolta edellytetään yhä enemmän läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa. Luottamuksen säilyttäminen vaatii myös sitä, että pidämme kaikki mukana ja kiinnitämme huomion yhteiskunnan epäkohtiin”, korosti kuntaministeri Sirpa Paatero.”Onnittelut Suomelle, jolle on ensimmäisenä OECD-maana tehty arviointi kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista! Arvioinnin suositukset auttavat Suomea vahvistamaan sen merkittävää sitoutumista kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien ja kansalaisten osallistumisen edistämiseen ja turvaamiseen”, totesi OECD:n julkisen hallinnon osaston johtaja Elsa Pilichowski.”Arvioinnin myötä Suomi voi toimia kannustajana ja esimerkkinä aiheen tärkeydestä myös kansainvälisesti”, totesi finanssineuvos Katju Holkeri valtiovarainministeriöstä.”Vapaa ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian ydin. Yhdenvertaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä oikeusvaltioperiaate ovat ehdottoman tärkeitä edellytyksiä. On tärkeä, että OECD:n Suomelle antamia suosituksia käsitellään kokonaisvaltaisesti, sekä perustettavassa työryhmässä, että avoimesti keskustellen kansalaisten ja sidosryhmien kanssa”, korosti ylijohtaja Johanna Suurpää oikeusministeriön puheenvuorossa.Raportin jatkoaskeleet
 OECD:n suositukset otetaan tarkasteluun poikkihallinnollisessa työryhmässä. Työryhmä käy läpi suositukset ja selvittää, mitä niistä voi edistää jo olemassa olevissa ohjelmissa tai hankkeissa ja mitkä puolestaan vaativat pidempää valmistelua tai lisäselvityksiä.Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien arvioinnin tilasi valtiovarainministeriö ja sen toteutuksesta vastasi OECD:n julkisen hallinnon osasto (Directorate for Public Governance). Arviointia varten OECD muun muassa haastatteli Suomessa kansalaisyhteiskunnan edustajia, tutkijoita, median, yritysten ja suomalaisia julkisten instituutioiden ja hallinnon edustajia. Arviointiin kuului myös avoin kansalaisjärjestökuuleminen kesällä 2020 sekä helmikuussa 2021 järjestetty kansalaispaneeli. OECD selvitti kansalaispaneelin avulla kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia sananvapauden turvaamiseksi Suomessa. Paneelin toteutti Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk) valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta. OECD:n arviointiraportti ja suositukset Suomelle (OECD:n verkkosivuilla englanniksi) Valtiovarainministeriö
Finanssineuvos Katju Holkeri, puh. 0295 530 087, katju.holkeri(at)vm.fi
Finanssineuvos Johanna Nurmi p. 02955 30171 johanna.nurmi(at)vm.fiOikeusministeriö
Ylijohtaja, osastopäällikkö Johanna Suurpää, puh. 0295 150 534, johanna.suurpaa(at)om.fi
Yksikönpäällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, niklas.wilhelmsson(at)om.fiMuualla verkossa•    Kansallinen demokratiaohjelma 2025
•    Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma
•    Avoimen hallinnon toimintaohjelma
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt hankkeen, joka tutkii ja kehittää töiden vaativuuden arviointia palkkatasa-arvon näkökulmasta. Hallitusohjelmaan kytkeytyvä ”Samanarvoinen työ” –hanke selvittää, mitä vaativuuden arviointiperusteita erilaisissa palkkausjärjestelmissä käytetään ja mitä ne tarkoittavat samapalkkaisuuden kannalta. Tämän pohjalta tarkastellaan mahdollisuuksia nykyistä yhtenäisempiin arviointikriteereihin, jotka tukisivat samapalkkaisuuden edistämistä töissä, jotka ovat keskenään yhtä vaativia.Tasa-arvolain mukaan samaa tai samanarvoista työtä tekeville on maksettava samaa palkkaa. Eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto pyrkii kehittämään menetelmän, jolla töiden vaativuutta eli samanarvoisuutta on mahdollista vertailla myös eri toimialojen välillä. Hankkeen tulosten pohjalta tehdään tähän liittyen johtopäätöksiä ja suosituksia.Teoriasta käytäntöön työpaikoilla järjestettävissä piloteissaTutkimus- ja kehittämishanke Samanarvoinen työ (maaliskuu 2021- marraskuu 2022) tarkastelee työn vaativuuden arviointia ja samanarvoista työtä Suomen lainsäädännön ja EU-oikeuden, alan kirjallisuuden sekä keskeisten työ- ja virkaehtosopimusten palkkausjärjestelmien näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa tutkitaan, miten käytössä olevat palkkausjärjestelmät ja niiden soveltamistavat tukevat samapalkkaisuutta. Tavoitteena on myös selvittää, miten palkkausjärjestelmiä ja työn vaativuuden arviointivälineitä voidaan kehittää edelleen tukemaan samapalkkaisuuden ja samanarvoisen työn toteutumista.Hankkeen oikeudellisen osion tarkoituksena on kartoittaa ja arvioida samapalkkaisuutta koskeva oikeuskäytäntö. Työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu kartoittaa eri työehtosopimuksissa olevia vaativuuden arviointikriteerejä ja soveltamisohjeita. Hankkeeseen kuuluu myös käytännön kehittämisosio pilottiorganisaatioissa. Syksyllä 2021 alkavassa osiossa tarkastellaan pilottiorganisaatioissa käytössä olevia työn vaativuuden arviointivälineitä ja niiden toimivuutta palkkatasa-arvon näkökulmasta sekä toteutetaan organisaatiokohtaisesti räätälöitäviä kehittämistoimenpiteitä.Mandatum Lifen palkitsemispalvelut vastaa hankkeen kokonaisuudesta yhteistyökumppaneinaan varatuomari Harri Hietala/ Työelämän sopimus- ja lakipalvelu Sopla Ky ja yliopettaja, TkT Johanna Maaniemi/Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy.Yhteydenotot:Sosiaali- ja terveysministeriö: Outi Viitamaa-Tervonen, projektipäällikkö, p. 0295163230, [email protected] Mandatum Life Palvelut Oy: TkT Sini Jämsén, hankkeen projektipäällikkö, johtava palkitsemiskonsultti, p. 050 3006578, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2020 puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vienneille ja siirroille yhteensä 234 lupaa 55 maahan. Kaikkiaan lupia myönnettiin 313 kpl, joista 77 kpl koski esimerkiksi esittely-, takuu- ja huoltovientejä. Myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli 305 miljoonaa eu-roa. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin kappalemääräisesti Euroopan alueelle, mutta euromääräisesti eniten Lähi-idän alueelle.
Maittain tarkasteltuna kappalemäärällisesti eniten lupia myönnettiin Norjaan (24 kpl), Ruotsiin (20 kpl) ja Isoon-Britanniaan (17 kpl). Luvat koostuvat lähinnä eri tuoteluokkiin sisältyvistä komponenteista. Euro-määräisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Arabiemiirikuntiin (139 M?), Australiaan (29 M?) ja Itävaltaan (23 M?). Arabiemiirikuntien osuus koostuu pääasiassa kahdesta eri ajoneuvojen komponentte-ja koskevasta vientiluvasta, joiden voimassaoloaika on useita kymmeniä vuosia. Australiaan myönnettiin lupia euromääräisesti eniten partioveneille ja Itävaltaan ohjelmistoradiojärjestelmille.

Toteutuneiden vientien arvo vuonna 2020 oli 79,9 miljoonaa euroa. Se laski lähes kolmanneksella vuodes-ta 2019 ja on matalin kymmeneen vuoteen. Kolme suurinta vientimaata olivat Itävalta, Ruotsi ja Ara-biemiirikunnat. Itävaltaan vietiin eniten ohjelmistoradiojärjestelmiä ja Ruotsiin muun muassa tarkkuuski-vääreitä, suojavarusteita sekä komponentteja useissa tuoteluokissa. Arabiemiirikuntien osuus koostui pääasiassa partioveneiden viennistä. Alueellisesti tarkasteltuna suurin osa vienneistä toteutui Euroopan unionin alueelle.

Lupaharkinnassa noudatetaan aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, joka perustuu kansalliseen lain-säädäntöön ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuksiin. Keskeisessä asemassa ovat Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koske-vien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (2008/944/YUTP) sekä Asekauppasopimus. Lupahakemukset käsitellään poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoministeriö.

Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti 2020 löytyy kokonaisuudessaan puolustusministeriön verkko-sivuilta. Se viedään lähiaikoina myös valtioneuvoston yhteiseen julkaisuarkistoon Valtoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi, jolla halutaan parantaa erityisesti iäkkäiden ihmisten kotiin annettavia palveluja. Samalla myös asumispalveluja uudistetaan. Luonnoksesta voi antaa lausuntoja 27.8. saakka.Esitysluonnos on jatkoa iäkkäiden ihmisten palveluja koskevan lakiuudistuksen ensimmäiselle vaiheelle, jossa säädettiin muun muassa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksesta.Kotihoidon turvallisuus lisääntyy ja palvelun toteutuminen varmistuuTavoitteena on varmistaa, että iäkkäät henkilöt voivat elää kodissaan turvallisesti sekä saavat tarpeidensa mukaiset kotiin annettavat palvelut. Nykyinen kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettäisiin kotihoidoksi ja tukipalvelut erotettaisiin omaksi palvelumuodokseen.Jatkossa kotihoitoa olisi järjestettävä henkilön tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina, myös öisin. Ympärivuorokautiset turvapalvelut olisivat osa tukipalveluja, ja niiden toteuttamiselle säädettäisiin yhtenäiset laatuvaatimukset.Kotiin annettavien palvelujen uudistus hyödyttäisi muitakin kuin iäkkäitä ihmisiä, kuten omaishoidon asiakkaita ja lapsiperheitä. Lapsiperheiden nykyistä subjektiivista oikeutta kotipalveluihin vahvistettaisiin nostamalla tämä oikeus omaksi pykäläkseen. Vahvempaa johtamista sekä parempaa työhyvinvointia Lailla vahvistettaisiin kuntien velvollisuutta huolehtia siitä, että iäkäs ihminen saa tarpeitaan vastaavaa ja laadukasta kotihoitoa. Tämä toteutuisi ennen muuta päivittäisten kotikäyntien hyvällä suunnittelulla. Mahdollisimman suuri osuus henkilöstön työajasta käytettäisiin asiakastyöhön, mikä parantaisi asiakkaan toiveiden huomioon ottamista. Henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen lisättäisiin myös toimintayksikön johtajan tehtäviin.Lisäksi lakiin lisättäisiin säännökset, joilla turvataan kotihoidon henkilöstön riittävyyttä. Mahdolliseen työvoiman vajaukseen olisi reagoitava välittömästi. Henkilöstön riittävyyttä olisi seurattava jatkuvasti myös omavalvonnan avulla. Etäkäyntien ja muiden teknologisten ratkaisujen avulla voidaan parantaa työajan riittävyyttä ja helpottaa työn kuormittavuutta. Tavoitteena monimuotoisempi asuminen ja vähemmän muuttojaAsumispalveluissa merkittävimmät muutokset koskisivat tavallista palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista, jota kutsuttaisiin jatkossa hoiva-asumiseksi.Palveluasumiseen pääsisivät ne henkilöt, jotka tarvitsevat palvelujen lisäksi soveliaan asunnon, mutta eivät voi itse sitä järjestää heikentyneen toimintakykynsä takia. Kunnalla olisi velvollisuus järjestää henkilön asuminen yhteisöllisyyttä tukevassa, turvallisessa ja esteettömässä asuinympäristössä. Palvelut järjestettäisiin erikseen kotihoitona ja tarvittaessa muina sosiaalipalveluina.Hoiva-asumista järjestettäisiin henkilöille, jotka tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa päivittäin ja ympäri vuorokauden. Iäkkäille ihmisille ei enää saisi järjestää pitkäaikaista laitoshoitoa sosiaalihuollon laitosyksiköissä. Lailla edistettäisiin monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien muodostamista. Samassa rakennuskokonaisuudessa voisi olla palveluasumisen ja hoiva-asumisen asiakkaita sekä tavallisia asuntoja. Kun palveluasumisen asiakkaan tai tavallisen asunnon asukkaan kunto heikkenee, hänen pitäisi saada hoiva-asumisen palvelua ilman että hänen tarvitsee vaihtaa asuntoa.Lakiuudistus on osa suurempaa kokonaisuuttaEsitysluonnos on osa laajempaa iäkkäiden ihmisten palvelujen uudistamista. Palvelujen parantamista tuetaan myös kehittämishankkeilla, suositusluontoisella ohjauksella sekä palvelujen laadun seurannalla ja valvonnalla. Kansallisessa ikäohjelmassa kehitetään esimerkiksi monimuotoista asumista ja teknologian laajempaa hyödyntämistä. Myös laatusuositus luo pohjaa laadukkaammille palveluille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Vanhuspalvelujen tila -seuranta vakinaistetaan, ja sitä on tarkoitus laajentaa ja tihentää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 16. kesäkuuta ennustepoikkeamaraportin. Raportissa tarkastellaan, miten valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2020 vastasi toteutunutta talouskehitystä. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 1,0 prosenttia, mutta kasvu oli maaliskuun 2021 tietojen perusteella -2,8 prosenttia.Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan valtiovarainministeriön edellisen vuoden syksynä julkistamaa talousennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Talousennuste vuodelle 2020 julkistettiin syksyllä vuonna 2019, ja ennuste toimi vuoden 2020 budjetin pohjana. Nyt julkaistussa ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan ennusteen keskeisimpiä muuttujia, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavia kysyntäeriä, julkista taloutta, työllisyyttä, työttömyyttä ja inflaatiota.Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2021 alustavan arvionsa kansantalouden tilinpidon tiedoista vuodelta 2020. Nämä luvut tulevat kuitenkin vielä tarkentumaan, mikä vaikuttaa merkittävästi myös valtiovarainministeriön arvioiden osuvuuteen.Taantumavuosina syntyy suuria ennustepoikkeamiaTarkasteltaessa vuoden 2020 ennustepoikkeamaa on otettava huomioon, että yllättävien ja ennakoimattomien tapahtumien, kuten koronaepidemian, seurauksena syntyy suuria ennustepoikkeamia.Valtiovarainministeriön yksityistä kulutusta koskeva ennuste poikkesi toteutuneesta eniten. Koronaepidemia onkin ennen kaikkea kotitalouksien ja palveluiden kulutuksen kriisi. Palveluiden ja puolikestävien tavaroiden, kuten vaatteiden, kulutus väheni ennennäkemättömällä tavalla vuoden 2020 toisella neljänneksellä, ja kotitalouksien säästämisaste nousi suuremmaksi kuin kertaakaan vuoden 1990 jälkeen.Ulkomaankaupan ennustepoikkeama on kaksi kertaa tavallista suurempi. Koronaepidemia vaikutti merkittävimmin matkailun ja kuljetuspalveluiden tarjontaan. Tavaroiden vienti taas kehittyi suotuisasti kevään 2020 jälkeen, koska maailmankauppa toipui ripeästi. Tavaroiden tuontia on ylläpitänyt kestokulutustavaroiden, kuten elektroniikan, kulutus joka kehittyi olosuhteisiin nähden suotuisasti.Yksityisten investointien ennustepoikkeama jäi keskimääräisen kokoiseksi. Syksyn 2019 ennusteessa asuinrakennusinvestointien arveltiin vähenevän 4,4 prosenttia, mutta ne vähenivätkin 2 prosenttia. Muut investoinnit taas vähenivät epidemian seurauksena voimakkaasti toisin kuin ennustettiin.Hallituksen tekemät merkittävät taloutta tukevat toimet kasvattivat julkisen sektorin kulutus- ja investointimenoja enemmän kuin ennustettiin. Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli myös selvästi ennustettua heikompi: poikkeama oli noin 4,1 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Epidemian aiheuttama talouden taantuma sekä epidemian takia tehdyt toimet heikensivät julkista taloutta rajusti, mikä näkyy suurina ennustepoikkeamina.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Innovaatiotoimintaa harjoittavat suomalaisyritykset ovat muihin maihin verrattuna suhteellisen yhteistyöalttiita ja verkottuneita. Yliopistoyhteistyötä tekevät yritykset harjoittivat selvästi enemmän t&k -toimintaa, olivat innovatiivisempia ja toimivat useammin kansainvälisillä markkinoilla verrattuna muihin yrityksiin.Tämä ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen 16.6.2021 julkaistusta selvityksestä, jossa tarkastellaan elinkeinoelämän ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä uusimpiin tutkimustuloksiin ja tilastoaineistoihin perustuen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä pitää tutkimuksen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistämistä keskeisenä kehittämiskohteena, kun Suomen osaamisperustaista kilpailukykyä sekä kansainvälisesti kiinnostaviin innovaatioihin perustuvaa tuottavuutta pyritään parantamaan-Yliopistot voisivat ottaa päätehtäviensä rinnalla oma-aloitteisesti isompaa roolia myös soveltavassa tutkimuksessa, kokeellisessa kehittämisessä ja myöhemmissä innovaatioprosessin vaiheissa. Tämä onnistuu jos yritysten ja yliopistojen strategiset, pitkäjänteiset kumppanuudet, ovat kunnossa, toteaa Lintilä. Romahdus yrityksiltä yliopistoille kanavoituneessa t&k -rahoituksessaHuolta herättää yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön hiipuminen 2010-luvulla. Yrityksistä 11 prosenttia teki innovaatioyhteistyötä yliopistojen kanssa vuonna 2018. Tämä oli vähemmän kuin aiemmin. Yrityskoolla on huomattava vaikutus. Lähes puolet (46 prosenttia) suuryrityksistä yliopistoyhteistyötä, pienistä vain 7 prosenttia. Yritysten t&k-rahoituksen osuus yliopistojen tutkimusmenoista on laskenut jo pitkään. Kun 2000-luvun lopulla osuus liikkui 7–8 prosentin välillä, niin vuonna 2019 se oli alle 4 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yrityksistä yliopistoille kanavoitunut t&k-rahoitus laski reaalisesti 46 prosenttia noin kymmenessä vuodessa.Raportti tarjoaa keinoja yritysten ja yliopistojen yhteistyön tiivistämiseksi: tarvitaan uusia toimintamalleja, kannustimia ja tukirakenteita. Myös aineettomien oikeuksien osaamista tulisi vahvistaa ja kehittää toimivia sopimuskäytäntöjä. Uteliaisuustutkimuksen rinnalla rahoitusta tulisi suunnata monialaisiin, yhteiskunnallisia haasteita ratkaiseviin hankkeisiin. Yhteistyöpalveluille ja -ohjelmille tarvitaan aidosti lisävoimavaroja. -Hallituksen tavoite on nostaa Suomen t&k-menojen osuus neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Mikään yksittäinen politiikkatoimi tai rahoitusmuoto ei yksin riitä. Hallitus osoitti viime vuonna rahoitusta uuden kumppanuusmallin pilotointiin 230 miljoonaa euroa, mikä on vauhdittanut yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikasta vastaava ylijohtaja Ilona Lundström. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden kansallisen luomuohjelman tavoite on, että vuonna 2030 julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista 25 % on luomua. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti aiheesta 15. kesäkuuta webinaarin, jossa asiantuntijat pohtivat käytännön keinoja julkisten ruokapalvelujen luomutavoitteen saavuttamiseksi.Luomun käyttöä julkisissa ruokapalveluissa kartoitettiin viimeksi vuonna 2019, jolloin se oli 12 % raaka-aineista. Uusi luomuohjelma Luomu 2.0 julkaistaan juhannusviikolla. Se haluaa tuplata luomun julkisissa keittiöissä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii tahtoa ja ammattitaitoa.Tilaisuuden avasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Puheenvuoron tilaisuudessa käyttivät Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Husu-Kallio, Iivonen ja Timonen pohtivat paneelikeskustelussa miksi luomua ei näy julkisissa ruokapalveluissa ja mitä tulisi tehdä, että luomun saatavuus ja käyttö paranisivat ammattikeittiöissä. Muut keskustelijat olivat Tuulia Pelli Päijät-Hämeen ruokapalveluista, Ulla Kojonkoski Tuoreverkosta ja Mirva Tollet Valiolta.Projektipäällikkö Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymästä antoi webinaarin osallistujille esimerkkejä luomun käyttöhintalaskelmista ja Päivi Kurkela Lööki, Oulun Tuotantokeittiö Oy:stä esitelmöi, miten lähiluomua voi tuoda ruokalistalle ja reseptiikkaan.Webinaari tallennettiin. Tallenne julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön Youtube-kanavalla. Linkki tallenteeseen tulee tälle sivulle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsin rannikkovartioston lentokoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Kemin edustalla.Epäilty loukkaus tapahtui tiistaina 15.6.2021 iltapäivällä.Rajavartiolaitos tutkii tapausta ja tiedottaa asiasta tarkemmin tutkinnan valmistuttua.Lisätietoa asiasta antaa puolustusministeriön viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö julkaisi 15.6.2021 virastoarvioinnit kolmesta virastosta. Arvioinnin kohteina olleet Digi- ja väestötietovirasto, Luonnonvarakeskus ja Syyttäjälaitos ovat kaikki käyneet lähivuosina läpi merkittävän viraston rakenteen ja toiminnan uudistuksen. Arviointi koski uudistushankkeiden tavoitteiden toteutumista ja onnistumista hankeprosesseina sekä virastojen tuloksellisuuden kehitystä. Arviointien perusteella virastouudistusten tavoitteet on saavutettu tai ollaan saavuttamassa keskeisiltä osin. Samalla arvioinnit nostivat esiin selkeitä kehittämiskohteita.”Arvioinnit tarjoavat systemaattista ja vertailevaa hallinnonalarajat ylittävää tietopohjaa virastojen toiminnan kehittämisen, ohjauksen ja johtamisen tarpeisiin. Arviointien kautta saadaan myös yleistettävissä olevaa tietoa virastouudistuksista sekä niiden menestystekijöistä tulevissa uudistushankkeissa hyödynnettäväksi”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja finanssineuvos Anu Nousiainen valtiovarainministeriöstä toteaa.Digi- ja väestötietoviraston perustamista seurannut siirtymävaihe on edelleen käynnissä
Digi- ja väestötietovirasto (DVV) aloitti toimintansa 1.1.2020 Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön yhdistyttyä yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi. Uudistushanke toteutui pääosin suunnitellusti. Toimintatavoissa ja sähköisissä järjestelmissä on vielä kehitettävää, jotta ne tukisivat valtakunnallisesti yhtenäistä toimintaa. Siirtymävaiheen osittain manuaaliset, vielä toistaiseksi digitalisoimattomat prosessit ovat heikentäneet tuloksellisuutta sekä hidastaneet asiakaspalvelua. Erityisesti edunvalvonnan palveluissa toimitusajat ovat kasvaneet viimeisen vuoden aikana ja näitä asioita koskien tavoitteeksi onkin asetettu merkittävä palveluaikojen lyheneminen vuodelle 2021. DVV:n sähköisen asioinnin edistämisen palvelukokonaisuuksissa (mm. otteet väestötietojärjestelmästä itsepalveluna, sähköinen nimenmuutoshakemus, kirkosta eroaminen ja kirkkoon liittyminen sähköisesti, sähköinen muuttoesto itsepalveluna) kehitys on ollut hyvin myönteistä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisen kehitys on ollut positiivista. Viraston taloudellinen liikkumavara on hyvin pieni, mikä rajoittaa kehittämismahdollisuuksia. Tärkeimmät kehityskohteet ovat toimiminen yhtenä virastona, toimintatapojen ja -prosessien yhtenäistäminen, yhteisen kulttuurin kehittäminen, asiakaskokemuksen ja sähköisen asioinnin edelläkävijyys sekä digitalisaation edistäminen julkisessa hallinnossa.Luonnonvarakeskus on saavuttanut hyvin uudistukselle asetetut tavoitteet ja onnistunut muodostamaan yhtenäisen toimintakulttuurin
 Luonnonvarakeskuksen organisaatiouudistuksessa yhdistettiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuslaitosten tutkimustoiminnot ja tilastotoiminnot sekä osa viran-omaistoiminnoista yhdeksi organisaatioksi 1.1.2015 alkaen. Uuden viraston ensimmäiset vuodet olivat haasteellisia johtuen kustannuspaineista sekä erilaisten toimintakulttuurien ja toimintatapojen yhteensovittamisesta. Toisesta toimintavuodesta lähtien kehitys on ollut hyvin myönteistä, ydintoiminnan tuotokset ja vaikuttavuus ovat kasvaneet, kustannukset läpileikkaavasti alentuneet ja henkilöstön hyvinvointi parantunut. Tuottavuuden parantumista merkittävämpää on poikkitieteellisten kyvykkyyksien kasvattaminen ja kansainvälisen toimintakyvyn edistäminen tulevaisuuden keskeisillä painopistealueilla. Tällä hetkellä virasto on hyvin toimintakykyinen, muodostamisvaihe on jäänyt kauas taakse ja katse on tulevaisuudessa.Valtakunnallinen Syyttäjälaitos on yhdenmukaistanut toimintaa ja lisännyt valtakunnallista yhteistyötä
 Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja sen alaisuudessa toimivista syyttäjänvirastoista muodostettiin yksi valtakunnallinen Syyttäjälaitos 1.10.2019. Uudistus toteutui varsin hyvin, joskin monelta osin muutosvaihe on edelleen meneillään. Valtakunnallisen rakenteen luomia mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä täysimääräisesti hyödynnetä ja etenkin resursointikysymyksissä alueet näyttäytyvät itsenäisinä. Toiminnan tuottavuus on parantunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja uusi rakenne luo entistä paremmat edellytykset tuottavuuden kehitykselle. Syyttäjälaitoksen työmäärä on kuitenkin kasvanut tuottavuuden parantumista nopeammin, mikä näkyy käsittelyaikojen pidentymisenä. Tämä on haaste rikosvastuun toteutumiselle oikeudenmukaisesti. Syyttäjälaitoksen tärkeimmät kehityskohteet liittyvät valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen, yhtenäisten toimintamallien luomiseen, johtamisen sekä erikoissyyttäjien toiminnan kehittämiseen sekä systemaattisen valtakunnallisen sidosryhmätyön edelleen kehittämiseen. Jatkossa on tärkeää säilyttää Syyttäjälaitos kiinnostavana ja haluttuna työpaikkana.Valtiovarainministeriö julkaisee syksyn 2021 aikana ”Valtion virastouudistusten hyvät käytännöt” –ohjeistuksen nyt toteutettujen arviointihankkeiden keskeisistä opeista tiiviissä ja nopeasti omaksuttavassa muodossa.Digi-ja väestötietoviraston virastoarviointi
Luonnonvarakeskuksen virastoarviointi
Syyttäjälaitoksen virastoarviointiValtiovarainministeriön tavoitteena on vakiinnuttaa menettelytapa, jossa valtion virastoja ja niiden uudistamishankkeita arvioitaisiin säännöllisesti, systemaattisesti ja keskitetysti. Nyt toteutettu kolme virastoa kattanut arviointihanke oli ensimmäinen laatuaan osana tätä menettelytapaa. Seuraavat arvioitavat virastot valitaan ja arvioinnit käynnistetään tämänhetkisen suunnitelman mukaan syksyn 2021 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi