NordenBladet — Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta 23. kesäkuuta. Hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023.-Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa ja tiivistä yhteistyötä ensihoitopalveluiden tuottamisessa. Kyse on ihmisten elintärkeistä lähipalveluista ja uudistus on siksi tarpeellinen ja tärkeä, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.Pelastustoimen tehtävät hyvinvointialueiden vastuullePelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimen tehtävät ovat tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.Vahvempi valtakunnallinen ohjaus mahdollistaa yhdenvertaisemmat ja yhdenmukaisemmat pelastustoimen palvelutUudistuksen myötä valtion strateginen ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus takaa entistä yhdenmukaisemmat palvelut eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020.Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät 22 järjestäjän vastuulle Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä. Helsingin kaupungille jää edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu laissa ja HUS-järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä.  Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta siirtyy hyvinvointialueille. Samoin opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat hyvinvointialueet ja kunnat yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen jää kunnille mutta tietyin ehdoin kunnat ja hyvinvointialue voivat sopia ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoidon jatkamisesta osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, lähipalvelujen ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta sekä ohjauksesta ja valvonnasta säädetään sote- järjestämislaissa.Pelastustoimen järjestäminen Pelastustoimi on hyvinvointialueilla erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Pelastustoimen järjestävät hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Sisäministeriö ohjaa ja valvoo jatkossakin pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta. Vahvemman valtakunnallisen ohjauksen tavoitteena on tuottaa entistä yhdenmukaisempia ja siten yhdenvertaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä. Pelastustoimen osalta järjestämisvastuusta ja valvonnasta säädetään pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustoimen järjestämistä koskevan tiedotteen.ToimeenpanoVarsinainen toimeenpano aloitetaan lakien voimaantulon jälkeen. Toimeenpanon keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että muodostuvien hyvinvointialueiden kaikki keskeiset toiminnot ja palvelut toimivat asiakkaiden ja henkilöstön kannalta häiriöttä uudistuksen tullessa voimaan.1.1.2023Väliaikainen toimielinHyvinvointialueen kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimet sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Toimielimen johtama valmistelutoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella ja sen tehtävistä säädetään lailla.Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Väliaikainen toimielin valmistelee asioita valtuuston ratkaistavaksi ja se voi tehdä sopimuksia sekä palkata henkilöstöä määräaikaisesti, korkeintaan 31.12.2023 saakka.Väliaikainen toimielin nimetään sopimuksen mukaisesti mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Väliaikaisen toimielimen jäsenten tulee olla virkasuhteessa osapuoliin. Jos väliaikaista toimielintä ei ole asetettu määräaikaan mennessä, valtioneuvosto asettaa sen.AluevaltuustoHyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Ensimmäiset vaalit järjestetään vuoden 23. tammikuuta 2022. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.Valtion ohjausValtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Hyvinvointialueiden tulee ottaa tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelussa.  Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Myös sisäministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi pelastustoimen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa. Pelastustoimen toteutumisen seurannan ja arvioinnin lisäksi sen tehtävänä on tukea pelastustoimen valtakunnallista ohjausta. Valtionvarainministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaSosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö käyvät vuosittain kunkin hyvinvointialueen kanssa neuvottelut, joissa seurataan, arvioidaan ja ohjataan strategisella tasolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialue laatii vuosittain investointisuunnitelman, jonka hyväksymisestä päättävät sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö. Hyväksytty investointisuunnitelma on edellytyksenä hyvinvointialueen uusille investoinneille ja omaisuuden luovutuksille. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusHyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädetään lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan alueille asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi riskikerroin. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallinen rahoitus perustuu palvelutarvetta kuvaaviin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimiin. Näiden kertoimien laskennassa hyödynnetään tietoja muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisista tekijöistä sekä palvelujen käytöstä ja palvelujen käytön aiheuttamista kustannuksista. Kullekin hyvinvointialueelle muodostuu vuosittain hyvinvointialuekohtaiset terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet, jotka kuvaavat hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita muihin hyvinvointialueisiin verrattuna.  Kun rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys on 12,39 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa, kun lait tulevat voimaan. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan ja valtion osuutta vastaavasti kasvatetaan. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Verorakenteen muutokset eivät aiheuta verotuksen kiristymistä, kun lait tulevat voimaan. HenkilöstösiirrotKuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluihin. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.   Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan vuosina 2021 ja 2022 yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa annettua lakia laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialuetta. Myös muun kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan koskemaan hyvinvointialueen henkilöstöä, eikä henkilöstön asema tältä osin muutu. 
Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Omaisuus- ja velkaerien siirrot Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyivät hyvinvointialueille ilman korvausta.  Hyvinvointialue vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi, jota hyvinvointialue voi pidentää lisävuodella. Sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille siirtyville veloille myönnetään valtiontakaus, jolla turvataan velkojien asema ja säilytetään lainat nollariskiluokassa. Siirrot toteutetaan kuntien ja kuntayhtymien laatimien selvitysten pohjalta. Omaisuusjärjestelyistä voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Tämän vuoksi lakiin sisältyy perustuslakivaliokunnan edellyttämä kompensaatiosääntely. Kunnalla on oikeus saada hakemuksen perusteella korvausta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen perusteella kunnalle aiheutuvista välittömistä kustannuksista niiden ylittäessä laissa säädetyt korvausrajat. Vaikka korvausraja ei ylity, kunnalla on oikeus saada korvausta, jos sen mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.  Aikataulu – osa laeista voimaan kesällä 2021 Hallituksen esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian voimaanpanolain tultua voimaan. HUS-yhtymä perustettaisiin perussopimuksen hyväksymisellä. Ensimmäiset aluevaalit toimitettaisiin alkuvuodesta 2022. Aluevaalit eivät koskisi Helsingin kaupungin asukkaita.  Ensi vaiheessa hyvinvointialueiden väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelevat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.  Esitykseen liittyvien lakien voimaantulo on tarkoitus porrastaa siten, että osa tulisi voimaan heinäkuun alusta 20211 ja osa 1.3.2022, kun uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Viimeiset lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa lakia sovelletaan osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan.  Lakien voimaantulo edellyttää, että Tasavallan presidentti vahvistaa lait. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus muutti ammatillisesta koulutuksesta annettua asetusta siten, että jatkossa opiskelijoilla on nykyistä vahvempi oikeus saada vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta yhtä osaamispistettä kohti. Tuntimäärä voi kuitenkin tarvittaessa joustaa tästä ylös- tai alaspäin riippuen opiskelijan oppimisvalmiuksista ja yksilöllisistä valinnoista. Arvioinnin lähtökohtana on kuitenkin aina vähintään 12 tunnin opetus- ja ohjausmäärä osaamispistettä kohden. Aiemmin vastaavanlaisesta vähimmäistuntimäärästä ei ollut säädetty, joten uusi asetus vahvistaa opiskelijoiden oikeutta laadukkaaseen opetukseen.Yksittäisen opiskelijan tarvitseman opetuksen ja ohjauksen määrä arvioidaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinnan yhteydessä. HOKS:n laatii yhdessä opiskelijan kanssa yleensä opettaja tai opinto-ohjaaja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 toisessa lisätalousarviossa kansallisille taidelaitoksille on myönnetty koronavaikutusten kattamiseen 4,5 miljoonaa euroa lisäavustusta. Valtionosuutta saaville museoille, teattereille ja orkestereille myönnettiin avustuksina noin 15,5 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on toiminnan jatkumisen turvaaminen mahdollisimman joustavasti poikkeustilanteen päätyttyä.– Koronakriisi on aiheuttanut isoja menetyksiä kulttuurialan toimijoille, kun lipputulot ovat jääneet saamatta ja esityksiä on jouduttu siirtämään ja perumaan. Samaan aikaan tiedämme, että kulttuurilla on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja suomalaisten kuntien ja kaupunkien elinvoimalle ja työpaikoille. Kulttuurin toimijoille myönnetyillä tukipaketeilla on pyritty siihen, että meidän suomalainen taiteen ja kulttuurin kenttä selviää tämän kriisin yli, sanoo ministeri Antti Kurvinen.Kansalliset taidelaitokset hakivat määräaikaan mennessä avustusta yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa tarkoitukseen on varattu yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.Suomen kansallisoopperalle ja -baletille myönnettiin 2 310 000 euroa, Kansallisgallerialle 1 470 000 euroa ja Suomen Kansallisteatterille 720 000 euroa.Päätöksessä on otettu huomioon ajalla 1.1.-31.5.2021 syntyneitä tulonmenetyksiä ja säästöjä.Tulonmenetyksissä on huomioitu esitystoiminnan välittömät tulonmenetykset suurimpana eränä lipputulot. Nettosäästöissä on huomioitu koronapandemiasta ja esityskiellosta aiheutuvat säästöt ja toisaalta isäkustannukset. Säästöihin sisältyy myös lomautukset.Teattereiden ja orkestereiden edellytyksiä jatkaa taiteellista ja luovaa työtä sekä museoiden edellytyksiä hoitaa tehtäviään tuetaanValtionosuutta saavat museot, orkesterit ja teatterit eri puolilla Suomea hakivat määräaikaan mennessä avustusta yhteensä noin 23 miljoonaa euroa, josta museot noin 5,3 miljoonaa euroa, orkesterit noin 3 miljoonaa euroa ja teatterit 14,6 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa tarkoitukseen on varattu yhteensä 15,5 miljoonaa euroa.Museoille myönnetään noin 3,6 euroa, orkestereille noin 1,9 euroa ja teattereille noin 9,9 euroa.Päätöksessä on otettu huomioon ajalla 1.1.-31.5.2021 syntyneitä tulonmenetyksiä ja säästöjä mukaan lukien kyseiseen ajankohtaan sijoittuneet lomautukset sekä arvio tulonmenetyksistä ajalla 1.6. – 31.12.2021. Lisäksi on otettu huomioon kevään 2021 aikana toteutettu toiminta sekä tietoja avustettavan toiminnan volyymista, rahoitusrakenteesta ja omien tulojen osuudesta toimintamenojen kattamisessa. Alkuvuoden 2021 osalta on huomioitu toiminnan jatkuvuutta turvaavia toimia (mukaan lukien lomautusten välttäminen) ja suunnitelmia koko vuoden 2021 toimintaedellytysten turvaamiseksi.Valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille tarkoitetun haun lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on avoinna 23.6.2021 klo 16.15 saakka valtionavustushaku taiteen ja kulttuurin alan ammatillisille yhteisöille, josta voivat hakea avustusta muun muassa alan vapaat ryhmät.Lisätietoa vos-avustuksistaKulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen, p. 02953 30081 (Suomen kansallisooppera ja -baletti sekä Kansallisgalleria)Kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, p. 02953 30285 (Suomen Kansallisteatteri ja vos-avustukset)Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, p. 0295 330 281 (museot, paikalla 28.6. >)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja niin sanottuun jätesäädöspakettiin sisältyvistä asetusluonnoksista. Lausunnoille lähtevillä asetuksilla tarkennetaan jätelakia ja niiden tavoitteena on lisätä jätteiden erilliskeräystä ja kierrätystä. Lausuntoja voi antaa 27.8.2021 saakka.Lausunnoille lähetettävät asetukset ovat käytännön kannalta keskeisiä, koska ne määrittävät yksityiskohtaisesti kotitalouksien, yritysten ja muiden toimijoiden jätehuollolle asetettavan vaatimustason. Lausuntoja pyydetään yhteensä kymmenestä eri asetusluonnoksesta. Jäteasetus (179/2012) sekä asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014) ehdotetaan uusittaviksi kokonaan. Useita muita asetuksia muutetaan.  Jäteasetusta koskeva luonnos sisältää yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja niiden seurantaa koskevat laskentaperiaatteet sekä eräitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Asumisessa syntyvälle jätteelle ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa syntyvälle yhdyskuntajätteelle ehdotetaan uusia kiinteistökohtaisia erilliskeräysvaatimuksia. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä koskevia vaatimuksia ehdotetaan täsmennettäviksi. Jätteitä koskevia kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia sekä siirtoasiakirjan sisältövaatimuksia ehdotetaan täsmennettäviksi.Pakkausasetuksessa tärkeimmät muutokset kohdistuisivat käytettyjen pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskeviin tavoitteisiin, niiden laskentaperusteisiin ja raportointiin sekä pakkausten tuottajan velvollisuuteen järjestää käytettyjen pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto. Lisäksi asetuksessa annettaisiin säännöksiä tuottajien maksuosuuksien määräytymisperusteista sekä tuottajan omavalvontaa koskevan suunnitelman vaatimuksista.Ehdotetuissa tuottajavastuuta koskevissa asetuksissa täsmennettäisiin jätelain säännöksiä tuottajan omavalvonnasta, tiedottamisesta ja neuvonnasta, valtuutetun edustajan nimeämisestä sekä hyväksymistä tuottajarekisteriin koskevan hakemuksen sisältövaatimuksista. Tuottajalle ja tuottajayhteisölle asetettua seurantatietojen toimittamisen määräaikaa pidennettäisiin ja yhdenmukaistettaisiin eri tuottajavastuualoilla.Ehdotettavat asetukset liittyvät EU:n ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin jätedirektiiviä, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä, romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä. Jätesäädöspaketin kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 40/2021 vp) annettiin 25.3.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen Maavoimien CV9030-rynnäkköpanssarivaunukalustolle tehtävän elinjaksopäivityksen toteuttamiseksi BAE Systems Hägglunds Ab (Ruotsi) kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa päivitetään prototyyppi- ja esisarja, ja vuonna 2022 lunastettavalla lisähankintavarauksella loput vaunut.

Hankinnalla turvataan Maavoimien vuosina 2002-2007 hankkimien rynnäkköpanssarivaunujen käytettävyys ja elinjakso vuoteen 2035. Asennustyössä toimittaja velvoitetaan toteuttamaan sarjatuotantovaiheen kokoonpanotyö suomalaisella alihankkijalla. Näin vahvistetaan kotimaan huoltovarmuuskykyä. Päivitystyön kotimainen työllistävä vaikutus on noin 23 henkilötyövuotta.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo optioineen on noin 33 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ja budjetoiduilla Puolustusvoimien materiaalihankintavaroilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä päivittäisiin yhteensopivaksi muun lainsäädännön kanssa ja täsmennettäisiin rekisterin tietosisältöä. Muutoksilla parannettaisiin energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.Esityksellä laki saatettaisiin vastaamaan terminologisesti energiatodistuksesta annettua lakia sekä ympäristöministeriön asetusta rakennusten energiatodistuksesta. Ajan tasalle saatettaisiin myös sääntely henkilötietojen suojasta.Rekisteriin energiatodistusten laatijoista voisi jatkossa tallentaa myös laskutuksessa tarvittavat tiedot. Lakimuutoksessa on tarkennettu säädöstä, joka koskee laatijan antamaa suostumusta siihen, että laatija merkitään laatijarekisteriin ja hänen tietoja julkaistaan julkisessa tietopalvelussa.Energiatodistusrekisteriin voisi tallentaa uusina tietoina tiedot energiatodistuksen laatimisvaiheesta, havainnointikäynnin päivämäärästä, uuden rakennuksen E-luvun vaatimustasosta sekä tiedon onko todistus laadittu julkiselle rakennukselle.Julkisesta tietopalvelusta annettua pykälää täydennettäisiin siten, että energiatodistusten laatijoiden tiedoista ilmenisivät myös miten kyseisiä tietoja voisi rekisteristä hakea. Uutena tietona julkisesta tietopalvelusta voisi jatkossa tarjota energiatodistuksen laatijan toiminnan sähköpostiosoitteen. Sen sijaan laatijan nimi ei olisi jatkossa julkisesti näkyvissä energiatodistusten tiedoissa.Muilta osin energiatodistusrekisteri ja energiatodistukset säilyisivät ennallaan. Lakiin nyt esitetyillä teknisillä muutoksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia.Tietojärjestelmää ylläpitää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), ja se koostuu kolmesta osasta: rekisteri energiatodistuksen laatijoista, energiatodistusrekisteri ja ARA:n valvontarekisteri. Energiatodistukset ovat väline rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 23.6. lähettänyt lausuntokierrokselle luonnokset lakimuutoksista, jotka tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon. Tarve muutoksille on tunnistettu kehittämistyössä, jota viranomaiset ovat tehneet vuodesta 2015 alkaen.Vastaanottolaissa laajamittaiseen maahantuloon varautumisen koordinaatiota selkeytettäisiin. Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä. Maahanmuuttovirastolla on laajamittaisen maahantulon tilanteessa tältä osin operatiivinen johtovastuu, joten viraston koordinoivasta roolista ja tehtävistä olisi tarpeellista säätää myös lain tasolla.Tällä hetkellä uusia turvapaikkahakemuksia jätetään vähänLaajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä, maahantulijoita saapuu jatkuvasti ja maahantulijoiden määrä on suurempi kuin maasta poistuvien. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, p. 0295 488 215, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi keskiviikkona 23. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen päästöt vähenivät poikkeusvuonna, mutta hiilineutraalius vuonna 2035 edellyttää lisää ja nopeampia toimia myös pandemian jälkeen.”Suunta on oikea, mutta uusia ilmastotoimia tarvitaan. Parhaillaan valmistellaan tärkeimpiä ilmastosuunnitelmiamme: vuoteen 2035 ulottuvaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, ilmasto- ja energiastrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Tässä työssä on löydettävä toimet, joilla hiilineutraali Suomi 2035 saavutetaan. Samalla on huolehdittava siitä, että ilmastotoimet tehdään reilusti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa eli ihmisten aiheuttamat päästöt ovat laskennallisesti yhtä suuret kuin kasvihuonekaasujen poistumat. Hiilinegatiivisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kasvihuonekaasujen poistumat ovat päästöjä suuremmat.Suomen päästöt vähenivät 2020 päästökaupan piirissä reippaasti, sen ulkopuolella vain vähänTilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt vähenivät viime vuonna 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät miltei 16 prosenttia. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n Suomelle asettaman vuoden 2020 päästökiintiön.Suomalaiset kuluttavat entistä enemmänKotitalouksien kulutuksesta aiheutuvat päästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuosina 2010–2015, mutta ovat pysyneet tämän jälkeen jokseenkin samalla tasolla. Kulutusperäisiin päästöihin sisältyvät tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta kotimaassa syntyvien päästöjen lisäksi tuontituotteiden tuotantoketjujen päästöt ulkomailla. Kulutusperäisten päästöjen laskennassa vähennetään vientituotteiden tuotantoketjujen päästöt. Liikenteen päästöt laskussaKotimaan liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 edellisvuodesta 6 prosenttia. Erityisesti koronapandemia vaikutti liikenteen päästöjen laskuun, kun ajetut kilometrit vähenivät. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että liikenteen päästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Liikenteen päästöt vähenevät liian hitaasti tavoitteisiin nähden: nykytoimilla päästään arviolta 7,9 miljoonan tonnin päästöihin, mutta päästöjen tulisi laskea 6,3 miljoonaan tonniin. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta tavoitteen saavuttamiseksi.Maatalouden päästöt pysyneet entiselläänMaatalouden päästöt olivat vuonna 2020 pikaennakkotietojen mukaan edellisvuoden tasolla. Nykyisillä, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukaisilla toimilla päästöjen odotetaan kääntyvän maataloussektorilla hienoiseen laskuun. Öljylämmityksestä luopuminen painaa rakennusten erillislämmityksen päästöt alas Rakennusten erillislämmityksen päästöt ovat olleet viime vuosina laskussa öljylämmityksen vähenemisen ja rakennusten energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. Valtaosa erillislämmityksen päästöistä aiheutuu öljylämmityksestä. Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma on ollut lausuntokierroksella keväällä 2021. Asuinkiinteistöjen öljystä luopumista nopeutetaan käyttöön otetuilla avustuksilla.Sopeutumistoimiin pantava vauhtia Ilmaston kiihtyvä lämpeneminen merkitsee tarvetta vauhdittaa toimia muutokseen varautumiseksi. Suomen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päivitys käynnistyy maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2021. Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla pyritään vähentämään haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja elinoloille, luonnolle ja muulle ympäristölle, elinkeinoille, infrastruktuurille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille.Tietopohjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riskeistä sekä keinoja niihin varautumiseksi kehitetään useissa käynnissä olevissa tutkimushankkeissa. Laaja-alaisen yhteistyön vahvistaminen, kumppanuudet sekä ilmastokestävien ratkaisujen kehittäminen parantavat Suomen kykyä varautua ilmastonmuutokseen.Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiinIlmastovuosikertomus perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään kolmas. Ilmastovuosikertomuksella seurataan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista. Vuosikertomukseen on koottu tiedot Suomen päästöjen ja nielujen kehityksestä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnitellut politiikkatoimet vaikuttavat päästöihin. Vuosikertomuksessa myös arvioidaan tarvetta uusille toimille, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.Ilmastovuosikertomuksen sisältöä on kehitetty eduskunnan antamien mietintöjen ja eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Ilmastovuosikertomus tarjoaa kattavat tiedot päästökehityksestä ja ilmastopolitiikan ajankohtaisista asioista. Taakanjakosektorin ohella tarkastellaan myös päästökauppa- ja maankäyttösektoreita.Eduskunta aloittaa ilmastovuosikertomuksen käsittelyn kesätauon jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääkelakiin esitetään muutoksia. Tavoitteena on lisätä apteekkien määrää, edistää itsehoitolääkkeiden hintakilpailua sekä parantaa lääkkeiden ja apteekkipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.Hallituksen esityksessä ehdotetaan apteekkitoimintaa koskevien säännösten muuttamista lääkkeiden saatavuuden tukemiseksi. Lääkelain muutoksilla on tarkoitus joustavoittaa apteekkitoimintaa ja ottaa paremmin huomioon erilaiset palvelumuodot apteekkiasioinnissa.Apteekkien perustamista helpotettaisiin Esitysluonnoksen mukaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mahdollisuuksia päättää uusien apteekkien perustamisesta on tarkoitus laajentaa.Laajennuksia palveluihin Apteekin palvelupisteessä voitaisiin jatkossa  harjoittaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää palvelutoimintaa ja vankiterveydenhuollon lääkekeskuksessa koneellista annosjakelua. Lääkelakiin lisättäisiin säädös apteekkien noutolokerikoista. Lisäksi lakiin tehtäisiin muun muassa eräitä sivuapteekkeja ja apteekin verkkopalvelutoimintaa selkeyttäviä säännösmuutoksia. Itsehoitolääkkeiden enimmäishinta mahdollistaisi apteekkien hintakilpailun itsehoitolääkkeilläLakiluonnoksessa esitetään enimmäis- ja vähimmäishinnan asettamista itsehoitolääkkeille. Apteekit voisivat tällöin kilpailla näiden lääkevalmisteiden hinnoilla alentamalla itsehoitolääkkeen vähittäishintaa enintään apteekin katteen verran. Rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten sosiaalihuollon asumispalveluyksiköihinSosiaalihuollon palveluasumisyksiköllä olisi oikeus ylläpitää rajattua yhteiskäyttöön tarkoitettua lääkevarastoa asukkaiden ennakoimattomia tai äkillisiä lääkitystarpeita varten viranomaisten myöntämän luvan tai kunnan ilmoituksen turvin. Laki voimaan syksyllä 2021Lääkelakia muutettaisiin lisäksi vastaamaan EU:n lääkkeiden hyviä tuotantotapoja, lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittamista koskevia säännöksiä sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021. Eräitä asioita koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen.  
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi