NordenBladet — Koko maan viikoittainen covid-19-tapausmäärä on vähentynyt noin kolmannekseen toukokuun ensimmäiseen viikkoon verrattuna. Viime viikolla (14.–20.6.) tapausten väheneminen kuitenkin hidastui. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 514 uutta tapausta, noin 40 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusista tartunnoista 27 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus uusista tartunnoista kasvoi: 33 % tartunnoista oli saatu ulkomailla, kun edellisviikolla osuus oli 19 %.Sataatuhatta asukasta kohden uusia tartuntoja ilmaantui kahden viimeksi kuluneen viikon (7.–20.6.) aikana 19, ja kahden niitä edeltävän viikon aikana 29. Epidemiatilanne on parantunut merkittävästi valtaosalla alueista kuluneen kuukauden aikana. Useimmilla alueilla tartuntoja todetaan tällä hetkellä vähän tai ei lainkaan. Epidemian kiihtymisvaiheessa on vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Muut sairaanhoitopiirit ovat pääosin perustasolla, muutama kunta on kiihtymisvaiheessa.Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on edelleen alle yhden, 0,55–0,75 (90 % todennäköisyysväli).Sairaalahoidossa olevien määrä vähenee edelleenSairaalahoidossa Covid-19-potilaita oli 23.6.2021 sairaanhoitopiirien ilmoituksen mukaan yhteensä 33, joista perusterveydenhuollon osastoilla 4, erikoissairaanhoidon osastoilla 24, ja teho-osastoilla 5 potilasta. Myös ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat edelleen laskussa.Tautiin liittyviä kuolemia oli 23.6.2021 raportoitu yhteensä 969.Testiin lievissäkin oireissa ja rokote omalla vuorollaKoronavirustestien määrä on lievässä laskussa. Viikolla 24 tehtiin noin 90 000 testiä, mikä on noin 6 000 vähemmän kun edellisviikolla. Positiivisten testien osuus on 0,6%, mikä on samaa tasoa kuin viime viikkoina.Testiin on edelleen syytä hakeutua lievissäkin oireissa sekä noudattaa suosituksia tartuntojen torjunnassa. Myös rokote kannattaa ottaa, kun oma vuoro tulee. Koronarokote suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja sekä virusmuunnoksia vastaan. Koko maassa noin 56 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen, ja toisen annoksen 16 %. Epidemiatilannetta seurataan myös kesälläEpidemiologista tilannetta seurataan läpi kesän. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on hyväksynyt Kalakukon nimisuojaa koskevan muutoshakemuksen. Nyt tehdyillä muutoksilla mahdollistetaan muun muassa tuotteen valmistaminen laktoosittomana.Muutettu tuote-eritelmä julkaistiin Euroopan unionin Virallisessa lehdessä 11. kesäkuuta.Kalakukko suojattiin EU-tasolla aitona, perinteisenä tuotteena (APT) vuonna 2001. Nyt tehdyillä muutoksilla mahdollistetaan muun muassa tuotteen valmistaminen laktoosittomana. Tarkempia tietoja hyväksytyistä muutoksista on Ruokaviraston tiedotteessa.Nimisuoja on Suomessa vakiintunut nimitys, jolla tarkoitetaan suojattuja alkuperänimityksiä (SAN) ja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä (SMM) sekä aitoja perinteisiä tuotteita (APT) koskevia Euroopan Unionin eli EU-tason laatujärjestelmiä. Tällä hetkellä EU:ssa on suojattu kaikkiaan noin 3500 nimitystä. Suomalaisia nimityksiä on järjestelmässä rekisteröity yhteensä 12, joista kymmenen on maataloustuotteen tai elintarvikkeen nimitystä ja kaksi tislattujen alkoholituotteiden nimitystä.Ruokavirasto ottaa vastaan uusia nimisuojatuotteita koskevia hakemuksia. Tarkempaa tietoa nimisuojajärjestelmästä, suojatuista suomalaisista nimityksistä sekä hakumenettelystä voi hakea Ruokaviraston verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhdysvaltojen ja Kiinan kamppailu taloudellisesta ja teknologisesta johtajuudesta kiihtyy ja vaikuttaa haitallisesti myös suomalaisyrityksiin. Asiaan on varauduttava Suomessa ja EU:ssa paremmin, suosittavat ulkoministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK tuoreessa raportissaan.Suurvaltakilpailun vaikutuksia suomalaisyrityksiin on selvitetty nyt ensi kertaa ulkoministeriön ja EK:n yhteishankkeessa, jota työstettiin 60 asiantuntijan ja 30 yrityksen voimin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttömaksuista vuosille 2022–23.Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen eli Kanta-palvelujen käyttö on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille ja apteekeille maksullista. Maksuista säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä eli asiakastietolaissa. Maksujen määrästä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.Käyttömaksuja on peritty jo usean vuoden ajan vuosittain annettujen asetusten perusteella. Lausuntopyynnön kohteena oleva uusi asetus on suunniteltu kaksivuotiseksi vuosille 2022–23. Pidemmän aikavälin asetuksella on tavoitteena parantaa maksujen ennakoitavuutta. Lisäksi uudessa asetuksessa maksajien joukkoa esitetään laajennettavaksi kaikkiin Kanta-palveluihin liittyneisiin terveydenhuollon palvelunantajiin ja apteekkeihin.Annetut lausunnot otetaan huomioon asetuksen viimeistelyssä. Annetut lausunnot ovat julkisia. Lausunnot pyydetään toimittamaan 15.8.2021 mennessä.Lausuntopyynnöt (lausuntopalvelu.fi)Kirjallisen lausunnon voi myös lähettää sähköisesti osoitteeseen [email protected] Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/2027/2021.Postitse lausunnon voi toimittaa osoitteeseen: sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut Luomu 2.0 –luomuohjelman. Ohjelma haluaa vastata luomutuotteiden kysynnän kasvuun saattamalla lisää luomutuotteita markkinoille ja vähittäiskaupan ja ammattikeittiöiden tarpeisiin. Ohjelman tavoite on sama kuin Euroopan unionin (EU) Vihreän kehityksen ohjelmalla, eli neljännes pelloistamme tulisi olla luomusertifioitua vuoteen 2030 mennessä.Luomuruuan kysyntä kasvaa vähittäiskaupassa ja ammattikeittiöissä sekä meillä että maailmalla. Suomessa on hyvät mahdollisuudet vastata tähän kysyntään. Luomu 2.0 -ohjelman päätavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esitys esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta Suomessa.EU:n esteettömyysdirektiivi vaatii, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi. Direktiivi on laitettava kansallisesti toimeen jokaisessa EU-maassa 28.6.2022 mennessä. Soveltaminen alkaa 28.6.2025.Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö vastaa direktiivin toimeenpanon koordinaatiosta ja muut ministeriöt osallistuvat valmisteluun oman toimialansa mukaisesti.Direktiivi tekee tuotteista ja palveluista esteettömiä ja lisää osallisuuttaEsteettömyysdirektiivin tavoitteena on tehdä tuotteista ja palveluista esteettömämpiä ja näin yhteiskunnasta osallistavampi ja helpottaa vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää. Samalla lisätään esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta ja liikkuvuutta yhdenmukaistamalla niitä koskevia vaatimuksia jäsenvaltioissa.Erityisesti direktiivi koskee sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaan ja ovat erityisen tärkeitä, jotta vammaiset henkilöt voivat osallistua yhteiskuntaan täysipainotteisesti. Näitä ovat esimerkiksi tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät, älypuhelimet, verkkokauppa ja kuluttajapankkipalvelut. Tavoitteena saada esitys lausunnolle syksyllä 2021Työryhmän valmisteluaikataulu on tiivis, sillä hallituksen esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle syksyllä 2021. Tavoitteena on kuulla sidosryhmiä eri tavoin valmistelun aikana. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle keväällä 2022.Direktiiviin liittyvää aineistoa ja valmistelumateriaalia kootaan verkkosivuilleLisätietoa esteettömyysdirektiivistä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on myöntänyt yhteensä 5,77 miljoonaa euroa valtionavustusta 17:lle eri digitalisaatiohankkeelle kuntien toimintatapojen tai palveluprosessien uudistamiseksi. Hankkeet on toteutettava vuoden 2023 lokakuun loppuun mennessä.Hakemuksia saapui hakuaikana yhteensä 46. Tukea sai hakea kuntien toiminnan ja palveluiden digitalisaation kehittämiseen rakennetun ympäristön toimialalla sekä digitaalisen turvallisuuden edistämiseen kuntien toiminnan ja johtamisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Avustusta myönnettiin vain hankkeisiin, jotka useammat kunnat tai kuntayhtymät toteuttavat yhdessä. Neljän hankkeen osalta ratkaisu avustuksen myöntämisestä tehdään myöhemmin.Avustusten tavoitteena on tukea kuntien digitalisaatiota, joka edistää toimintatapojen uudistamista ja asiakaslähtöisyyttä sekä samalla mahdollistaa kustannussäästöjä. Monistettavuus sekä tiedon ja kokemusten jakaminen ovat keskeisiä lähtökohtia. Tulosten on oltava hyödynnettävissä myös muissa kunnissa. Tavoitteena on lisäksi kansallisten palvelujen hyödyntämisen sekä yhteisten tietomääritysten edistäminen.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsä ja ilmasto ovat tänä kesänä tapetilla EU:ssa. Luvassa on tiukkoihin päästövähennyksiin pyrkivä Fit for 55 -lakipaketti, uusi EU:n metsästrategia sekä uusiutuvan energian RED II -direktiivin päivitys. Kaikista näistä keskusteltiin vilkkaasti metsäneuvoston kokouksessa 18.6.Fit for 55 -paketti on yksi etappi matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä. Paketti kirittää päästövähennystavoitteita. EU:n nykyinen päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on 40 prosenttia. EU:n ilmastolaissa sovittiin, että uusi kunnianhimoisempi tavoite on vähentää nettopäästöjä 55 prosenttia. Paketissa on toistakymmentä ilmastoa koskevaa lainsäädäntöesitystä. Metsäsektorin huomio kiinnittyy erityisesti maankäytön hiilinieluja koskeviin sääntöihin ja niiden kehittämiseen (LULUCF) sekä uusutuvan energian RED II -direktiivin päivitykseen, jossa avataan ennakkotietojen mukaan uudelleen kestävyyskriteerit. Taksonomia-asetus asettaa puolestaan kuusi ympäristötavoitetta, jotka sisältävät kriteerit myös metsien käsittelylle. Tällä hetkellä käynnissä on kansallinen kannanmuodostus aiheesta.EU:n uusi metsästrategia julkistetaan heinäkuussa Metsäneuvosto keskusteli vilkkaasti EU:n uudesta metsästrategiasta, joka julkistetaan heinäkuussa. Strategia on Suomelle ja sen metsäalalle erittäin tärkeä. Strategiassa ennakoidaan olevan aiempaa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet, jotka ottavat entistä vahvemmin huomioon ilmaston hiilinielujen kasvattamisen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun. Samalla metsätaloutta viedään yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöpolitiikan vaikutuksen alaisuuteen. Suomi muodostaa kantansa EU:n metsästrategiasta elokuussa. Metsäneuvostossa korostettiin, että tulevien strategia- ja lainsäädäntöpakettien kokonaisuus on analysoitava huolellisesti, ja että EU:n metsästrategiassa on tärkeää huomioida metsien merkitys ja rooli eri maissa. Suomen tulevassa kannassa huomioidaan kaikki kestävyyden osa-alueet eli ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma. – On selvää, että kukin jäsenvaltio päättää itse metsäpolitiikastaan ja Suomella tulee jatkossakin olla oma itsenäinen metsäpolitiikkansa. EU:n metsästrategia ei saa muuttaa perussopimuksiin perustuvia toimivaltasuhteita komission ja jäsenvaltioiden välillä. Metsäpolitiikan tulee olla myös jatkossa kansallisen päätöksenteon piirissä, tästä tulemme pitämään kiinni, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Myös kansallisen metsästrategian uudistaminen on alkanut. Tavoitteena on, että metsäneuvoston esitys uudeksi metsästrategiaksi valmistuu vuoden 2022 lopussa.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Metsäneuvos Marja Kokkonen, p. 0295 162 444, marja.kokkonen(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Avioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta aletaan soveltaa ensi vuoden elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on tällä alalla toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa.Tällä niin sanotulla uudella Bryssel II a -asetuksella korvataan näissä asioissa nykyisin sovellettava asetus. Uusilla säännöksillä pyritään parantamaan lapsen etua ja yksinkertaistamaan menettelyitä. Asetuksen mukaan muun muassa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat päätökset ovat suoraan täytäntöönpanokelpoisia toisissa EU-valtioissa. Lisäksi päätösten täytäntöönpanomenettelyä on osittain yhtenäistetty. Oikeusministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen asetuksen edellyttämistä täydentävistä säännöksistä kansalliseen lainsäädäntöön. Mietinnöstä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.9.2021 asti.Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden elokuusta alkaen, jolloin EU-asetusta tulee alkaa soveltaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on valmistellut valtion toimitilastrategian uudistamista. Strategia ohjaa valtion työympäristöjen ja toimitilojen käytön kehittämistä ja tarkoituksenmukaista yhtenäistämistä. Työryhmän ehdotus toimitilastrategian linjauksiksi on lausunnoilla lausuntopalvelu.fi-palvelussa 23.6.–30.8.2021.Lausuntoja on pyydetty ensisijaisesti valtion virastoilta ja laitoksilta. Valtioneuvosto hyväksyy valtion toimitilastrategian valtioneuvoston periaatepäätöksenä syksyn 2021 aikana.Etätyö ja digitalisoituminen ovat muuttaneet kansalaisten palvelutarvetta ja valtiolla tehtävän työn tapoja. Jatkossakin keskeistä on, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa. Tilaratkaisuissa varmistetaan tilojen terveellisyys ja tietosuoja, tieto- ja tilaturvallisuus sekä sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.Työryhmän keskeiset ehdotuksetTyöryhmä esittää toimitilastrategiaan kahdeksaa linjausta:Julkisen hallinnon toimitilojen yhteiskäyttöä pyritään lisäämään. Tavoitteena on, että valtion henkilöstöstä vähintään 25 prosenttia työskentelee virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa.Valtio, kunnat ja Kela tarjoavat käyntiasiakaspalveluja yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Niissä on tiloja kasvokkain tapahtuvalle asioinnille, sähköiselle asioinnille ja etäpalveluasioinnille.Tilojen kehittämisellä edistetään työnteon ja asioinnin sujuvuutta sekä yhteistyötä. Toimistotilat ovat monitilaympäristöjä. Tiloja, työvälineitä ja työtapoja kehitetään tukemaan verkkotyöskentelyä ja ns. hybridityötä.Toimistotilojen keskimääräinen tilatehokkuustavoite on 10 htm2/henkilötyövuosi, mitä sovelletaan uusissa käynnistyvissä tilahankkeissa. Tilatehokkuustavoitteissa otetaan huomioon hallinnonalakohtaisia erityspiirteitä sekä etä- ja läsnätyön suhde.Käyttösidonnaisia tiloja suunniteltaessa toimintaa ja tiloja kehitetään samanaikaisesti. Toimitilahankkeet edistävät toiminnan vaikuttavuutta. Tilojen mitoittamisessa käytetään tietoon perustuvia ratkaisuja. Keskeisiä seurattavia mittareita ovat tilojen käyttöaste ja kustannustehokkuus.Toimitilojen tulee tukea ja mahdollistaa tietoturvallinen työskentely. Yhteisissä työympäristöissä noudatetaan yhteistä toimitilaturvallisuuskonseptia, joka mahdollistaa salassa pidettävän tiedon asianmukaisen käsittelyn ja säilyttämisen.Valtion käytössä olevat toimitilat ovat kestäviä, terveellisiä ja turvallisia, ja ne on tuotettu ja niitä ylläpidetään yhteiskuntavastuullisella tavalla. Tiloihin sovelletaan sisäolosuhteiden nollatoleranssia.Valtion käytössä olevat toimitilat ovat päästöttömiä ja niiden rakentaminen ja korjaaminen on vähäpäästöistä. Tilatehokkuudella ja toimitilojen energiankulutuksen vähentämisellä tavoitellaan myös kustannussäästöjä.Toimitilastrategian toimeenpano tähtää vuoteen 2030Virastot ja laitokset päivittävät toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmansa yhdessä Senaatti-konsernin liikelaitosten kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että toimitilastrategian tavoitteet toteutuvat vuoteen 2029 mennessä rahoituksen reunaehdot huomioiden.Ministeriöt vastaavat hallinnonaloillaan toimeenpanon seurannasta ja toimeenpanon kokonaisuutta seurataan asetettavassa neuvottelukunnassa. Toimitilastrategiaa toimeenpannaan myös osana valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushanketta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi