NordenBladet — Hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä linjaukset, joilla toteutetaan hallitusohjelman tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennykset toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman puitteissa. Päästövähennyksiä toteutetaan ja nieluja vahvistetaan lisäksi myös maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä sekä kansallisen CAP- suunnitelman toimenpiteillä. Maatalouden kustannuksia lisäävät toimet kompensoidaan hallitusohjelman mukaisesti.LULUCF-joustoa hyödynnetäänEU taakanjakosektorin vuoden 2030 velvoitteen päästövähennyksistä osa on mahdollista toteuttaa päästökauppasektorilla ja maankäyttösektorilla. Hallitus hyödyntää tämän mahdollisuuden ja käyttää päästökauppasektorilla one-off –joustoa ja maankäyttösektorilla LULUCF-jousto päästöjen vähentämiseksi. Parhaillaan valmisteltavana olevassa maankäyttösektorin ilmasto-suunnitelmassa huolehditaan, että Suomelle osoitettu EU:n LULUCF-nettopäästövähennysvelvoite ylittyy jouston käytön edellyttämällä tavalla. Selvitystyötä maankäyttöluokan muutosmaksusta jatketaan linjattavaksi maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman yhteydessä.Maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin kohdennetaan 7 miljoonaa euroa lisärahoitusta osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRF).Maataloussektorilla lukuisia ilmastotoimiaMaatalouden päästövähennykset jakautuvat maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Taakanjakosektorilla päästöjä vähennetään 0,4 Mt nykytoimiskenaarioon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahoituskauden kansallinen toimeenpano linjataan syyskuussa 2021 päättyvän lausuntokierroksen jälkeen. Toimeenpanon yhteydessä päätetään tarvittavista päästövähennyksiä tuottavista toimista kannattava ruoantuotanto ja sen kokonaiskestävyys turvaten.Hallituksen tavoitteena on lisätä ilmastoystävällisen rehun osuutta markkinoilla muun muassa sekoitevelvoitteen ja verokannusteiden avulla. Ilmastoystävällisempien rehujen kehitykseen, tutkimukseen ja tarvittaviin selvityksiin osoitetaan vuoden 2022 budjetissa 0,7 miljoonaa euroa. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa jatketaan ja sille ohjataan 1,0 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Kotieläinten ruokinnan päästöjä vähentävien rehun lisäaineiden kehitys- ja selvitystyöhön osoitetaan 0,7 miljoonaa euroa. Kierrätyslannoitteiden kokeilua ja käyttöönottoa edistetään kannusteiden ja neuvonnan avulla. Hallitus haluaa edistää valkuaisomavaraisuutta sekä kosteikko- ja märkäviljelyä, jossa vedenpinnan korkeutta nostamalla rajoitetaan turpeen hajoamista ja maaperäpäästöjä. Tavoitteena saada vähintään 30 000 hehtaarin pinta-ala kosteikkoviljelyyn.Hiilensidonnan markkinoita ja kannusteita kehitetään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi. Hiilensidonnan vahvistamiseksi edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä hiilensidontamarkkinoiden pelisääntöjä kansallisesti ja kansainvälisesti.Hallitus linjasi budjettiriihessä myös työllisyystoimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Yhtenä näistä toimista maatalouden luopumistuen ansiotuloraja poistetaan pysyvästi. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja teknologiaympäristöjä kehitetäänLuonnonvarakeskuksella on tavoitteena rakentaa Ruukkiin monipuolinen turvepeltotutkimuksen tutkimusympäristö. Turvepeltojen päästövähennystutkimuksen vahvistaminen tukee hallitusohjelman tavoitteita kestävän maatalouden osalta ja siihen osoitetaan 1,1 miljoonaa euroa.Luonnonvarakeskukselle osoitetaan myös 1,0 miljoonaa euroa Minkiön ja Maaningan maatalouden tutkimusympäristöjen uudistamiseen. Uudistaminen tukee suomalaisen ruokaketjun kehittämistä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi. Korkeatasoiset tutkimusvälineet ja -teknologia mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun, mikä on elintärkeää eläin- ja kasvituotannon koko elinkaaren tuotantovaikutusten tutkimukselle.Biokaasun käyttöä edistetäänFossiilittoman liikenteen tiekartan lähtökohtana on 2,5 TWh biokaasun käyttö. Hallitus asettaa kokonaistavoitteeksi yhteensä 4 TWh tuotannon, jonka kasvu painottuu lannan ja muiden maatalouden jakeiden hyödyntämiseen ja synteettisen ja orgaanisen metaanin käyttöön. Samalla huolehditaan orgaanisen mädätteen jalostuksen ja loppukäytön tarkoituksenmukaisuudesta siten, ettei sillä ole vesistöjen tilaa heikentäviä vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamisen lähtökohtana on kansallisen biokaasuohjelman toimeenpano.  Biokaasun käyttöä edistäviä investointeja rahoitetaan muun muassa Suomen kestävän kasvun rahoituksella ja maaseutuohjelman rahoituksella sekä erilaisia rahoitusinstrumentteja hyödyntäen.Hallitus selvittää miten biokaasun tuotannossa voitaisiin vähentää lannan metaanipäästöjä. Ravinnekiertokorvauksen valmistelua jatketaan, pyrkimys on saada korvaus mahdollisimman pikaisesti käyttöön.Hallitus on linjannut, että biokaasu säilyy verottomana muussa kuin liikennekäytössä. Biokaasualan toimijoiden ja polttoaineen jakelijoiden kanssa selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön 100% biokaasu tieliikenteessä vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi Green Deal-menettelyn avulla. Yhteensopivuus jakeluvelvoitteen kanssa huomioidaan.Budjettiesityksen valmistelu eteneeHallitus kokoontui Säätytalolle 7.–9.9.2021 neuvottelemaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 27.9.2021, kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema luonnos valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveysalan valtionavustuksista liittyen Euroopan unionin elpymis- ja palautumismekanismin toteuttamiseen lähtee lausuntokierrokselle. Elpymistoimet ovat osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa vuosina 2021-2025. Asetuksen on määrä tulla voimaan 15.12.2021 alkaen.Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin. Jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. 1) Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa2) Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville3) Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi4) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla ovat pilari 4 ja osin pilari 3, joiden toimeenpanoa tuetaan valtionavustuksilla. Suomen kokonaissaanto elpymis- ja palautumistukivälineestä täsmentyy myöhemmin.Lausunnot pyydetään toimittamaan 11.10.2021 klo 16:15 mennessä ensisijaisesti Lausuntopalvelu.fi -järjestelmään (lausuntopyynnön diaarinumero VN/22611/2021 ).Lausuntopalvelu

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiset yhteistyöministerit kokoontuvat ministeri Thomas Blomqvistin johdolla Maarianhaminassa 13.-14.9.2021. Ministerit valmistelevat kokouksessaan ministerineuvoston budjettia vuodelle 2022 sekä pureutuvat pohjoismaisten rajaesteiden tilaan tavatessaan Rajaesteneuvostoa. Suomen puheenjohtajuuskauden neljäs yhteistyöministerikokous järjestetään tiiviissä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa ja se juhlistaa myös Ahvenanmaan 100-vuotista taivalta itsehallintoalueena.Kokouksessaan ministerit valmistelevat Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia vuodelle 2022 sekä keskustelevat kestävän kehityksen tavoitteista yhteistyössä. Pohjoismaisen yhteistyön visio on olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Kokouksessa on vieraana Rajaesteneuvosto puheenjohtajansa Kimmo Sasin johdolla. Keskustelussa on tarkoitus luoda perusta tulevien vuosien rajaestetyölle ja pureutua rajaestetyön ajankohtaisiin näkymiin, joita varjostaa pandemian vuoksi käyttöönotetut ja kansalaisten arkea hankaloittaneet rajoitukset. Ministerit saavat niin ikään katsauksen pohjoismaisesta pandemia-ajan yhteistyöstä, pohjana jatkotoimille ja kriisaikojen yhteistyömallien kehittämiselle. Vieraana on yhteistyöministereiden nimittämä selvitysmies Jan-Erik Enestam, joka on ministereiden toimeksiannosta tekemässä selvitystyötä yhteistyön vahvistamisesta kriisiaikoina. Kokouksessa käsitellään myös ministerineuvoston sihteeristön talous- ja hankehallinnon vahvistamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maailmassa on luotava olosuhteet, jossa investoidaan ihmisten ja ympäristön terveyteen, riittävästi resursoituun, riskeihin varautuneisiin ja innovatiiviseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ympäristön suojeluun ja muihin niitä tukeviin järjestelmiin, toteaa Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen yleiseurooppalainen terveyden ja kestävän kehityksen komissio loppuraportissaan.Riippumattoman komission tehtävänä on ollut kerätä parhaat opit siitä, miten eri maiden terveysjärjestelmät ovat vastanneet koronaviruspandemiaan sekä tehdä suosituksia sosiaali- ja terveysjärjestelmien tarvitsemista investoinneista ja uudistuksista niiden kestävyyden parantamiseksi. Komission puheenjohtajana on toiminut Italian entinen pääministeri, professori Mario Monti.Komission viesti on, että sosiaali- ja terveydenhuolto on kohotettava sosiaaliseksi ja poliittiseksi prioriteetiksi ja niiden kriittisyys kestävälle kehitykselle ja sosiaaliselle yhtenäisyydelle on tunnistettava.Raportti perustelee miksi tulevaisuuden kriisinhallinta edellyttää investointeja terveyteen ja kestävään kehitykseen ja esittää uusia tapoja ajatella terveyttä ja sen taustatekijöitä pandemiasta saatujen oppien perusteella. Koronaviruspandemia ei ole vaikuttanut vain terveyteen ja hyvinvointiin, sillä on myös ollut laajat vaikutukset muun muassa talouteen, sosiaaliseen yhtenäisyyteen ja koulutukseen. Myös sen vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti eri ryhmiin.Suomea komissiossa on edustanut presidentti Tarja Halonen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun esityksestä. Puheenjohtajana kahdessa eri työryhmässä toiminut presidentti Halonen on muun muassa pitänyt esillä haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.– Raportin laaja-alainen lähestymistapa koronapandemiaan on lähtökohta niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kantokyvylle. Valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin korona iskee pahemmin ja se tulee ottaa huomioon suunnitelmissa. Näitä ihmisiä tulee inhimillisistä syistä tukea nykyistä paremmin. Tämä vaikuttaa myös yhteiskunnan kokonaiskestävyyteen. Epäkohtien korjaaminen pandemian jälkeen olisi tehokasta ennalta ehkäisyä tulevaisuutta silmällä pitäen, kiteyttää presidentti Tarja Halonen.– Investointi kestäviin terveysjärjestelmiin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja mielenterveyteen on investointi kriisinkestäviin yhteiskuntiin, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. WHO: Drawing light from the pandemic: A new strategy for health and sustainable development (2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Webinaari on lähtölaukaus tuoreutusprosessille, jonka tavoitteena on luoda rakentavan keskustelun malli pohjoismaisesta ruokakulttuurista ja sen muutosvoimista kohti kestävää elämäntapaa.Webinaari järjestetään 27.9.2021 klo 12:00-15:00 Zoomin välityksellä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on määrännyt esittelyssään perjantaina 10. syyskuuta sivuakkreditoinneista.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Bogotán suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Antti Kasken Panamaan, Kairon suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Pekka Kososen Sudaniin ja Mexicon suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Päivi Pohjanheimon El Salvadoriin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 10.9.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Inarin kunnan alueelle lähelle Inarijärveä on perustettu yksityinen luonnonsuojelualue Lapin ELY-keskuksen ja Utsjoen Porotilojen Yhteismetsän yhteistyössä. Tälvitupejävri-Talvitupajärvi luonnonsuojelualueen koko on noin 695 hehtaaria, mikä tekee siitä yhden suurimmista tällä hallituskaudella suojelluista kohteista. Kauppa tehtiin 28.6.2021.Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Utsjoen Porotilojen yhteismetsä ja ympäristöministeriöUuden suojelualueen puusto on vanhaa keskimäärin yli 200-vuotiasta männikköä ja lahopuuta alueella on paikoitellen runsaasti. Kasvupaikkatyypiltään alue on pääosin kuivahkoa kangasta ja noin 75 % alueesta on uudistuskypsää metsää, jossa on runsaasti arvokkaita lajiesiintymiä. Suojelupäätös turvaa myös saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen harjoittamisen alueella. “Alue on tärkeä talvilaidunalue paliskunnalle: vanhaa, hyvää luppometsää. On myös tärkeää, että alueilla säilyy metsästys- ja kalastusoikeudet”, sanoo Utsjoen Porotilojen Yhteismetsän puheenjohtaja Ilmari Tapiola. “Olemme tällä hallituskaudella laajentaneet vapaaehtoisen metsiensuojelun myös Pohjois-Suomeen. Toivon, että Utsjoen Porotilojen Yhteismetsän päätös kannustaa myös muita maanomistajia tarjoamaan omistamiaan kohteita suojeluun”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Vuonna 2020 osoitettuja erillismäärärahoja suunnataan erityisesti vanhojen metsien suojeluun Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksissa, jotka eivät ole METSO-ohjelman toiminta-alueella. Toimenpiteitä kohdennetaan luonnonsuojelun kannalta tärkeimmille painopistealueille. Rahoitusta on vielä jäljellä, ja sillä pyritään saamaan tämän tyyppisiä suuria kohteita suojelun piiriin. Rahoitusta tarjolla vuoden 2022 loppuun asti.“Vanhojen metsien suojeluun suunnattu määräraha on Lapissa hyvin tervetullut ja rahoituksella saadaan aikaiseksi merkittäviä satsauksia vapaehtoisen metsiensuojelun saralla. Tämä metsiensuojelu on koettu Lapissa tarpeelliseksi ja hakemuksia onkin saapunut ELY-keskukselle ilahduttavasti”, sanoo johtaja Timo Jokelainen.Luonnonsuojelu yksityismaillaYksityismailla sijaitsevia luonnonsuojelualueita on lähes 7800. Maanomistaja ja Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voivat sopia alueen rauhoittamisesta joko kokonaan tai tiettyjen toimenpiteiden osalta enintään 20 vuodeksi kerrallaan. Suojeluohjelmarajauksiin sisältyvien alueiden lisäksi voidaan luonnonsuojelulain nojalla perustaa luonnonsuojelualueeksi myös muu yksityisen omistama alue vapaaehtoisen suojelun keinoin. Valtio voi myös ostaa maa-alueita käypään hintaan tai rauhoittaa sen yksityisenä luonnonsuojelualueena korvausta vastaan. Mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön säilyvät molemmissa tapauksissa pääsääntöisesti ennallaan. Luonnonsuojelualueen perustamispäätös on pysyvä, ja siitä tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. Luonnonsuojelualue voidaan perustaa joko maanomistajan tai viranomaisen aloitteesta. Perustamispäätöksen tekee ELY-keskus. Maanomistaja voi tehdä hakemuksen suojelualueen perustamisesta omistamalleen maalle tai antaa suostumuksen ELY-keskuksen tekemään ehdotukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö käynnistää yhteisöllisen tietoturvatestauksen osaan julkisista verkkopalveluistaan 22.09.2021. Tämä niin sanottu palkkionmetsästys- eli bug bounty -ohjelma toteutetaan yhdessä Hackrfi-yrityksen kanssa. Siinä tietoturvatutkijoille ja hakkereille annetaan sääntöjen puitteissa mahdollisuus tutkia ja etsiä haavoittuvuuksia valituista kohteista. Haavoittuvuuksien raportoinnin perusteella osallistujille maksetaan mahdollisia palkkioita.Ulkoministeriö pilotoi ohjelmaa joulukuun 2019 ja toukokuun 2020 välillä. Tällöin hakkerit toimittivat yhteensä yli 100 haavoittuvuusraporttia, joista 32 osalta maksettiin palkkio. Nyt ohjelma on hankittu pysyväksi osaksi ulkoministeriön tietoturvan toteuttamista ja siihen valittavia kohteita tullaan ohjelman kehittyessä vaihtelemaan.”Ulkoministeriön verkkopalveluita tutkitaan, halusimme tai emme. Tiedostamme olevamme ulkopuolisten jatkuvan mielenkiinnon kohteena, ja kaikilla heillä tarkoitusperät eivät välttämättä ole hyviä.  Ohjelman avulla pyrimme saattamaan tietoomme ja korjattavaksi sellaisia haavoittuvuuksia, jotka muutoin olisivat jääneet huomaamatta”, ulkoministeriön tietoturvapäällikkö Matti Parviainen kertoo.Testauksen kohteeksi valikoituu ensisijaisesti verkkopalveluita, jotka ovat jokaisen käytettävissä suoraan internetistä. Palveluissa korostuu luottamuksellisuuden lisäksi niin tiedon saatavavuus kuin eheys. Esimerkiksi testauksen kohteena oleva matkustusilmoitus.fi -palvelu on yksi tärkeimmistä välineistä saada tietoa ja tavoittaa kriisialueella olevat Suomen kansalaiset.Ulkoministeriön yhteisöllinen tietoturvatestaus onnistui – bug bounty -ohjelmasta pysyvä testausmuoto (Tiedote 2.10.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi