NordenBladet — Suomen kansalliseen CAP-suunnitelmaluonnokseen saatiin lausuntokierroksella 2.7.-10.9. yli 330 lausuntoa. Lausunnot koskivat kaikkia suunnitelman osia, mutta pääpaino oli ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Valtioneuvoston hyväksymä suunnitelma toimitetaan Euroopan komissiolle joulukuussa 2021.CAP-suunnitelma kattaa sekä maataloustukirahastosta rahoitettaviin suoriin tukiin liittyvät toimet että maaseuturahastosta rahoitettavat maaseudun kehittämisen toimet. Suunnitelman luonnos valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Suunnitelman sisältöä kehitetään lausuntojen perusteella. Asiakirjan esitystapa ja yksityiskohdat täsmentyvät vielä syksyn kuluessa sen jälkeen, kun parlamentin ja neuvoston asetukset ja komission toimeenpanoasetukset on lopullisesti hyväksytty.Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen CAP-suunnitelma toimitetaan joulukuussa 2021 Euroopan komissiolle, jonka jälkeen hyväksymisneuvottelut alkavat. Uuden tukikauden on määrä alkaa 1.1.2023. Ahvenanmaan hallintoviranomainen järjestää syksyn kuluessa kansallisesta CAP-suunnitelmasta vielä oman lausuntokierroksensa. Lausunnolla ollut CAP-suunnitelmaluonnos
Luonnoksesta annetut lausunnot

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma on käynnistänyt haun kuntien kokeiluhankkeille, jotka kehittävät kestävyyttä vahvistavaa vuorovaikutteista ja osallistavaa työtä.Käynnistyneessä haussa ympäristöministeriö avustaa kokeiluja, jotka testaavat ja kehittävät uusia ratkaisuja, jotka voivat jäädä pysyvästä käyttöön ja levitä muuallekin. Haussa etsitään hankkeita, jotka tavoittelevat pysyviä muutoksia kaupungeissa ja kunnissa. Kokeiluhanke voi pyrkiä esimerkiksi johonkin seuraavista tavoitteista:Kunnan kestävyystyö on asukaslähtöistä ja osallistavaaKunnan sisäinen kestävän kehityksen poikkihallinnollinen yhteistyö ja johtaminen vahvistuuKunnan kestävyystyö ja sen taloudelliset hyödyt on tehty näkyväksiKestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi nyt alkanut valtuustokausi on ratkaisevan tärkeä, ja valtaosaa tavoitteista toteutetaan kunnissa. Kestävä kaupunki -ohjelman ohjausryhmä linjasi avustushaun teeman. Erityisesti ohjausryhmän kuntaedustajien viesti oli selkeä: Asukaslähtöistä toimintaa ja aktivointia tarvitaan, jotta kaikki toimijat saadaan edistämään kestävää kehitystä ja tavoitteisiin päästään.Jaossa on yhteensä enintään noin 800 000 euroa. Hakijana voi olla kaupunki tai kunta. Kumppanina hankkeessa voi olla mikä tahansa toimija, ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on erittäin toivottavaa. Hankkeen tulee kytkeytyä vähintään kahteen Kestävä kaupunki -ohjelman teemoista: vähähiilisyys, älykkyys, sosiaalinen kestävyys, terveellisyys. Haku on käynnissä 3.11. asti.Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelma on vahvistanut kuntien kestävyyden johtamista. Se on auttanut asettamaan tavoitteita kestävyydelle ja seuraamaan työn toteutumista. Ohjelmaan osallistuneet kunnat ovat ratkoneet yhteisiä haasteita liittyen esimerkiksi osallisuuteen, ympäristön hyvinvointivaikutuksiin ja sosiaalisesti kestävään kiertotalouteen. Tähän mennessä ohjelmassa on käynnistetty yli 40 kehittämishanketta, joihin on osallistunut noin 80 kuntaa ja 50 muuta toimijaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on avannut kyselyn, jolla ministeriö kerää tietoa asiakkaan ja potilaan palvelun tai hoidon kannalta välttämättömien asiakirjojen säilytysajoista.Kysely liittyy arvonmääritysprojektiin, jossa selvitetään asiakas- ja potilasasiakirjojen arvoa ensisijaisen käyttötarkoituksen näkökulmasta eli asiakkaan ja potilaan palvelun tai hoidon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta.Taustalla hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnastaKyselyn taustalla vaikuttaa STM:n käynnistämä hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Hanke on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on muodostaa yhtenäinen laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelylle.Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä päivitetään asiakas- ja potilasasiakirjojen säilytysajat. EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietoja saa säilyttää ainoastaan niin kauan, kuin se on tarpeen tietojen ensisijaista käyttötarkoitusta varten. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota asiakas- ja potilasasiakirjojen säilytysaikoihin. Lain uudistamisen yhteydessä on oleellista perustella, mihin säilytysaikojen kesto perustuu.Kyselyyn voi vastata 4.10.2021 astiKysely on rakennettu niin, että voit vastata koko kyselyyn tai vain sosiaalihuollon tai terveydenhuollon näkökulmasta. Toivomme, että perustelet vastauksesi lisätietokenttiin. Perustelut ovat erityisen arvokkaita säilytysaikoja määriteltäessä.Kyselyn tulokset analysoidaan lokakuun aikana ja niitä hyödynnetään lainsäädäntötyön yhteydessä. STM:n tavoitteena on, että lakiluonnos tulee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2022.On ensiarvoisen tärkeää, että saamme mahdollisimman laajasti vastauksia. Kysely on avoin ja voit halutessasi välittää kyselyn linkkiä eteenpäin.Vastaajan taustatiedot ovat tärkeitä kyselyn tuloksien analysoinnissa. Vastaukset käsitellään anonyymisti.Kysely: Potilas- ja asiakasasiakirjojen säilytysaikakysely (webropolsurveys.com)Ruotsinkielinen kysely julkaistaan viimeistään 17.9.2021 Lisätietoaerityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, p. 02951 63702, [email protected]
hallitusneuvos Joni Komulainen, p. 02951 63453, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut valtiotieteiden kandidaatti Anni Valajärven selvityshenkilöksi selvittämään taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämistä.Ministeriö kerää syksyllä kyselyllä tietopohjaa taiteen perusopetusta järjestävissä oppilaitoksissa käytettävistä opintohallintojärjestelmistä, tiedonsiirroista Koski-tietovarantoon sekä ylläpitäjien kiinnostuksesta alkaa siirtää tietoja kyseiseen tietovarantoon. Selvityshenkilön tehtävänä on hyödyntää saatuja tietoja selvityksen laatimisessa.Selvityksessä tulee tarkastella koko taiteen perusopetuksen kenttää. Selvityksessä selvitetään taiteen perusopetuksen valmiuksia liittyä Koski-tietovarantoon, taiteen perusopetusoppilaitoksissa tehtävää yhteistyötä lukioiden kanssa lukiodiplomien toteuttamisessa sekä taiteen perusopetusopintojen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä lukioissa. Lisäksi tehtävänä on laatia mahdollisia ehdotuksia siitä, millä uudistamis- ja jatkotoimenpiteillä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista taiteen perusopetuksessa voitaisiin vahvistaa.TaustaaHallitus on antanut Koulutuspoliittisen selonteon eduskunnalle keväällä 2021. Koulutuspoliittisen selonteon yhdeksi tavoitteeksi on asetettu taide- ja kulttuurikasvatuksen ja -opetuksen ja taiteen perusopetuksen tukeminen. Yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu, että ”Vahvistetaan taiteen perusopetuksen tietopohjaa, kehitetään pedagogiikkaa sekä edistetään taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.”Taiteen perusopetuksen liittäminen kansalliseen opintosuoritusten ja tutkintotietojen Koski-tietovarantoon toteuttaisi tavoitetta osaamisperusteisuuden ulottamisesta läpi koulutusjärjestelmän ja edistäisi jatkuvaa oppimista opiskelijan tarpeista lähtien.Vuonna 2021 taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä on 139 oppilaitosta/koulutuksen järjestäjää. Myös osassa vapaan sivistystyön oppilaitoksia on mahdollista opiskella taiteen perusopetusta. Edellä mainittujen lisäksi taiteen perusopetusta annetaan myös oppilaitoksissa, jotka eivät ole opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Taiteen perusopetuksen piirissä opiskelee noin 128 000 oppilasta, joista noin 10 000 on aikuisia.Selvityksen on määrä valmistua marraskuussa.Pääset tutustumaan kyselyyn täältä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on koonnut fossiilittoman liikenteen tiekarttaan. Tiekartta pitää sisällään kolme eri vaihetta. Osana fossiilittoman liikenteen tiekartan toista vaihetta on selvitetty, millainen potentiaali etätyöllä on liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämisessä.Etätyön yleisyyden kehitystä on tarkasteltu kolmen skenaarion kautta. Selvitys on tarkin tähän mennessä tehty arvio siitä, mikä olisi etätyön merkitys liikenteen päästövähennysten kokonaisuudessa pitkällä aikavälillä. Etätyön vaikutus liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin on selvityksen mukaan maltillinen.Etätyönteko on yleistynyt vähitellen digitalisaation edetessä. Koronapandemian vaikutuksena etätyöskentely lisääntyi merkittävästi.Suomessa oli vuonna 2019 noin 357 000 etätyötä tekevää työllistä. Koronapandemian aikana vuonna 2020 etätyötä tekeviä työllisiä oli noin 790 000. Tämä määrä arvioidaan suurimmaksi mahdolliseksi, mitä nykyisellä alue- ja työpaikkarakenteella voi toteutua. Henkilöautojen ajosuorite oli vuonna 2020 neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Tämä antaa käsityksen etätyön yleistymisen vaikutuksen mahdollisesta suuruusluokasta. On kuitenkin otettava huomioon se, että vuonna 2020 liikennettä vähensivät myös monet muut tekijät kuin etätyö, esimerkiksi lomautukset, harrastustoiminnan rajoitukset ja muut vastaavat pandemian rajoittamiseksi tehdyt toimet.Hankkeessa tehdyn ennusteen mukaan etätyöskentelevien määrä on 577 000 vuonna 2030 ja 582 000 vuonna 2045. Maksimiskenaarion mukaan etätyötä tekeviä on 811 000 vuonna 2045.Etätyön lisääntymisestä johtuva henkilöautoliikenteen CO2-päästöjen vähenemä vuositasolla olisi suurimmillaan noin 125 000 tonnia vuonna 2030. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan uusia päästövähennystoimia tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä vielä noin 1,65 miljoonan tonnin verran.  Pitemmällä aikavälillä autokannan päästöjen pieneneminen pienentää etätyön vaikutusta. Vuonna 2045 etätyön yleistymisellä voitaisiin parhaimmillaan saavuttaa noin 82 000 tonnin päästövähenemä.Etätyön yleistyminen näyttää nyt käytettävissä olevien tietojen ja ennakointien mukaan tapahtuvan riippumatta valtion ja kuntien edistämistoimenpiteistä. Tämän perusteella etätyön yleisyyden ennuste on jatkossa talousennusteen tavoin osa valtakunnallisen liikenne-ennusteen taustatietoja. Ennuste etätyön yleisyydestä voidaan ottaa mukaan valtakunnalliseen liikenne-ennusteeseen ja päästöennusteeseen seuraavalla päivityskierroksella 2022. Siihen asti etätyön yleistyminen on otettava huomioon fossiilittoman liikenteen tiekartan jatkovalmistelussa omana lisätoimenpiteiden tarvetta pienentävänä kokonaisuutenaan, joka ei vielä ole mukana liikenne-ennusteessa eikä CO2-päästöjen kehitysennusteessa.Selvityksen tekivät Ramboll Finland Oy, MDI Public Oy sekä Telia Finland Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu käynnistävät tänään nuorille aikuisille suunnatun kampanjan, joka rohkaisee ihmisiä toimimaan antirasistisesti omassa arjessaan ja kannustaa pohtimaan rasismin vaikutuksia laajemmin yhteiskunnassa. Kampanja liittyy hallituksen rasismin vastaiseen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaan, joka on tarkoitus hyväksyä syksyn aikana.Etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat rasismia Suomessa sekä yksittäisinä rasistisina tekoina että arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena. Rasismia esiintyy laaja-alaisesti eri yhteiskunnan osa-alueilla niin koulutuksessa, työelämässä kuin julkisissa tiloissakin. Olen Antirasisti -kampanjalla kannustetaan puuttumaan rasismiin sekä toimimaan aktiivisesti rasismia vastaan.Tavoitteena on lisätä tietoisuutta antirasismista ja antaa työkaluja rasismiin puuttumiseen. 
Rasismin tuomitseminen ei yksinään riitä, vaan yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan myös tekoja. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen NB8-yhteistyön koordinaattorina. NB8-maiden ulkoministerikokous järjestetään 15.9. Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Samassa yhteydessä 14.9. järjestetään NB8-maiden yhteiskokous Visegrád-maiden (V4) kanssa ulkoministeritasolla. V4-maaryhmään lukeutuvat Unkari, Puola, Slovakia ja Tshekki.Pohjoismaiden, Baltian ja Visegrád-maiden kokoonpanolla (NB8+V4) kokoonnutaan yhdeksättä kertaa ja ensimmäisen kerran Suomessa. Kokouksessa puhetta johtavat ulkoministeri Pekka Haavisto ja nykyinen V4-puheenjohtaja, Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó. Kokouksessa keskustellaan sekä elpymiseen liittyvistä kysymyksistä kuten energiasiirtymästä ja ilmastodiplomatiasta, että ajankohtaisista kansainvälisisistä aiheista kuten Länsi-Balkanista, Valko-Venäjästä ja Afrikasta.NB8-kokoonpanolla käsitellään ulkoministeri Haaviston johdolla mm. Afganistanin tilannetta, ajankohtaisia YK- ja ETYJ-kysymyksiä sekä Suomen puheenjohtajuuden läpileikkaavana teemana COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisten vaikutusten lievittämistä mm. ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Vuosittainen NB8-ulkoministerikokous on keskeinen osa Pohjoismaiden ja Baltian maiden välistä yhteistyötä.”Olen iloinen, että voimme tavata ministereiden kanssa jälleen kasvotusten. Nämä yhteistyöjärjestelyt tarjoavat tärkeän areenan näkemysten ja kokemusten vaihdolle osallistujamaiden kesken”, sanoo ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan vankeuslain ja tutkintavankeuslain muutostarpeet ja valmistelemaan tarvittavat lainmuutokset.Vankeuslaki ja tutkintavankeuslaki tulivat voimaan vuonna 2006. Vuonna 2015 lakeihin tehtiin laajoja muutoksia. Tuolloin esimerkiksi tapaamisia ja muutoksenhakua koskevat säännökset uudistettiin. Lait ovat olleet voimassa noin 15 vuotta, ja soveltamiskäytännössä on havaittu useita muutostarpeita. Lainsäädännön tarkastelu on tarpeen myös yhteiskunnassa yleisesti tapahtuneiden muutosten sekä kansainvälisessä ja kansallisessa laillisuusvalvontakäytännössä esitettyjen huomioiden vuoksi.Työryhmän tehtävänä on selvittää vankeuslain ja tutkintavankeuslain muutostarpeet sekä valmistella ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi. Työryhmän toimikausi kestää huhtikuun loppuun 2023. Työryhmä laatii ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon.Oikeusministeriön lisäksi työryhmässä on jäseniä sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköstä, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta, Kriminaalihuollon tukisäätiöstä, eri vankiloista ja Vankiterveydenhuollon yksiköstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ahvenanmaan asioista vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vierailee Ahvenanmaalla 13.-14. syyskuuta.Vierailunsa aikana ministeri keskustelee Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja maakuntapäivien edustajien kanssa. Lisäksi ministeri vierailee myös muun muassa kalankasvatuslaitos Fifaxilla, laivayhtiö Viking linella sekä Ahvenanmaan lyseossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö pyytää kiinnostuneita henkilöitä ilmoittautumaan valittavaksi Suomen ehdokkaaksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä GREVIOn jäsenvaaliin. GREVIO seuraa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa. Ilmoittautuminen tulee tehdä 27. syyskuuta 2021 mennessä.Istanbulin sopimus on Euroopassa ensimmäinen oikeudellisesti velvoittava asiakirja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ihmisoikeusloukkauksena. Sopimus hyväksyttiin vuonna 2011 ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2014. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 2015. GREVIO on osa Istanbulin sopimuksen seurantajärjestelmää, johon kuuluu myös Istanbulin sopimuksen osapuolten komitea. GREVIOn tehtävänä on seurata sopimuksen täytäntöönpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi