NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tupakkalain muuttamiseksi. Esityksen merkittävimpiä uudistuksia olisi, että Suomessa otettaisiin käyttöön niin sanottu plain packaging eli tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistaminen.Se tarkoittaa sitä, että tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden vähittäismyyntipakkaukset eivät saa merkinnöiltään tai muulta ulkoasultaan erottua muiden vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkauksista. Tupakka-askeista poistuisivat muun muassa bränditunnukset ja logot. Lisäksi savukkeiden, täyttösäiliöiden ja nikotiininesteen ulkoasu yhdenmukaistettaisiin lailla. Pakkausten ja tuotteiden ulkoasua koskevista teknisistä yksityiskohdista säädettäisiin asetuksella.Muutoksilla vähennettäisiin tupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten houkuttelevuutta ja estettäisiin käyttämästä pakkauksia markkinoinnissa. Ehdotuksen tavoitteena on etenkin vaikuttaa siihen, että nuoret eivät alkaisi käyttää tupakkatuotteita tai vastaavia tuotteita.Tuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistamista koskeva sääntely tulisi voimaan vuoden siirtymäajan jälkeen 1.1.2023.Tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa laajennettaisiinTuotteet, joilla on tarkoitettu saamaan tupakkatuotteelle aikaan tunnusomainen tuoksu tai maku, kiellettäisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakkatuotteiden maustamiseen tarkoitetut makukortit. Tunnusomaisella tuoksulla tai maulla tarkoitetaan muuta kuin tupakan tuoksua tai makua, joka saadaan lisäaineesta tai lisäaineiden yhdistelmästä. Tunnusomaisia makuja tupakkatuotteissa ovat muun muassa suklaa, mansikka ja mentoli. Tunnusomaiset tuoksut ja maut olisivat jatkossakin kiellettyjä sähkösavukkeissa käytettävissä nesteissä. Tupakointikielto koskisi leikkikenttiä ja uimarantojaTupakointi kiellettäisiin leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla.  Tupakointikieltojen laajentaminen eri alueille suojaisi ihmisiä, etenkin pieniä lapsia, passiivisen tupakoinnin haitoilta. Lisäksi tupakointikieltoja koskevat laajennukset vähentäisivät tupakoinnista aiheutuvaa roskaantumista ja siitä syntyviä ympäristöhaittoja.Valvontamaksu kattaisi tuotevalvonnasta aiheutuvia kulujaTupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden valmistajien ja maahantuojien olisi maksettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) vuotuinen valvontamaksu. Se perustuisi tuotteiden myyntimääriin. Valvontamaksuista saaduilla tuloilla tehostettaisiin erityisesti tuotevalvontaa.
Esitykseen sisältyy lisäksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä, joilla muun muassa tehostettaisiin tupakkalain noudattamisen valvontaa.Esitys uudeksi tupakkalaiksi toteuttaa Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan vähennetään riippuvuuksia ja jatketaan määrätietoista työtä tupakoinnin vähentämiseksi. Valmistelun tukena on käytetty ehdotuksia, joita sosiaali- ja terveysministeriön asettama tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä esitti mietinnössään vuonna 2018.Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisestaTupakkapolitiikka

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esittämät muutokset koskisivat terveydensuojelulain valvonnan maksullisuutta. Toiminnanharjoittajilta perittäisiin jatkossa veroluonteinen vuotuinen valvonnan perusmaksu niistä toimipaikoista ja toiminnoista, joiden käyttöönotosta tai aloittamisesta toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ilmoittaa tai jotka edellyttävät hyväksyntää.Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lain tavoitteena on myös ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö.Terveydensuojelulain mukaista valvontaa toteutetaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tekemällä suunnitelmallisella ja terveyshaittaepäilyihin perustuvalla valvonnalla. Terveydensuojeluviranomainen valvoo suunnitelmallisella ennakkovalvonnalla laissa säädettyjä ilmoitusvelvollisia kohteita.Terveydensuojeluvalvontaan liittyvät maksut peritään kunnissa nykyisin suoriteperusteisesti. Tarkastaja käy kohteessa, minkä jälkeen kunta perii maksun tarkastuksesta hyväksymänsä taksan mukaisesti.Jatkossa valvonnasta perittäisiin vuotuinen maksu Terveydensuojelulain suunnitelmallisesta valvonnasta perittäisiin jatkossa kunnan määrittelemien valvontamaksujen lisäksi vuosittainen valvonnan perusmaksu. Kiinteän perusmaksun olisi 150 euroa ja se maksettaisiin kerran vuodessa. Sellaiset pienimuotoiset toimijat, joille vuosittainen valvonnan perusmaksu olisi kohtuuton suhteessa toiminnasta syntyvään valvonta- ja ohjaustarpeeseen jäisivät maksuvelvollisuuden ulkopuolelle.Hallitus esittää myös täsmennystä siihen, mitkä toiminnanharjoittajat olisivat velvollisia ilmoittamaan toimipaikkojen ja toimintojen käyttöönotosta. Lisäksi lain muutoksenhakusäännöstä päivitettäisiin vastamaan nykyistä yleislainsäädännön muutoksenhakusäännöstä.Maksullisuutta koskevan sääntelyn uudistamisella pyritään lisäämään kuntien terveydensuojelulain valvonnan resursseja ja edistämään kuntien toimintavapautta palvelujen järjestämisessä.Perusmaksulla katettaisiin suunnitelmallisen valvonnan kulujaVuosittaisella valvonnan perusmaksulla olisi tarkoitus kattaa sellaisen suunnitelmallisen valvonnan kuluja, jonka taksoittamista olisi vaikea määrittää suoriteperusteisesti tai johon ei voida soveltaa suoriteperusteista maksua.Muun kuin suunnitelmallisen valvonnan maksut perittäisiin nykyisen lainsäädännön mukaisella tavalla. Maksut määriteltäisiin kunnan taksassa ja maksut vastaisivat enintään valvonnasta aiheutuneita kuluja.Esityksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa terveydensuojeluvalvonnan ja elintarvikevalvonnan perusmaksuja.Laki tulisi voimaan 1.1.2022 samaan aikaan kuin elintarvikelain säännöstä valvonnan perusmaksusta aletaan soveltaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Vallitsevan epidemiatilanteen perusteella suurinta sallittua asiakasmäärää sekä anniskelu- ja aukioloaikoja koskevat rajoitukset poistuvat Pohjois-Pohjanmaalta. Lisäksi rajoituksia kevennetään Kymenlaaksossa sekä Pirkanmaalla ja kiristetään Satakunnassa.Asetuksen muutos tulee voimaan 24.9.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa 24.9. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-23 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-24.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 24.9. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-02. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Ahvenanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 24.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rahapelaamista säätelevää arpajaislakia uudistetaan. Uudistuksen keskeiset ehdotukset koskevat rahapelihaittojen torjuntaa, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttumista ja rahapelikysynnän ohjaamista arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen arpajaislain uudistamiseksi 23.9.2021.Hallitusohjelman mukaisesti lakiuudistuksen lähtökohtana on, että Suomen rahapelijärjestelmä perustuu jatkossakin yksinoikeusjärjestelmään. Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan arpajaislain toisen vaiheen uudistuksen toteuttamisesta.Arpajaislain uudistamisen keskeisin tavoite on rahapelihaittojen vähentäminen. Tavoitteen mukaisesti pelaamisen tunnistautumista laajennetaan kaikkeen rahapelaamiseen, Poliisihallituksen mahdollisuuksia puuttua lainvastaiseen markkinointiin vahvistetaan ja rahapeliautomaattien sijoittelussa on jatkossa huomioitava haittojen ehkäisy.Pakollinen tunnistautuminen laajenee kaikkeen rahapelaamiseen Pakollinen tunnistautuminen laajenisi kaikkiin Veikkaus Oy:n peleihin. Pakollinen tunnistautuminen otettaisiin käyttöön vaiheittain. Kaikki pelaaminen olisi tunnistautunutta viimeistään vuonna 2023. Raaputusarpojen osalta siirryttäisiin tunnistautumiseen myöhemmin, mutta viimeistään vuonna 2024.Kattava pakollinen tunnistautuminen mahdollistaa rajoitusten ja peliestojen käyttöönoton kaikessa Veikkauksen tarjoamassa rahapelaamisessa.Veikkaus on ottanut omaehtoisesti käyttöön pakollisen tunnistautumisen hajasijoitetuissa raha-automaateissa tammikuussa 2021 ja yhtiön omissa pelisaleissa heinäkuussa 2021.Rahapelien markkinointiin tiukennuksiaUudistettavassa arpajaislaissa esitetään täsmennyksiä muun muassa sallitun markkinoinnin sisältöön ja keinoihin. Lakiesitys edellyttää markkinoinnin olevan kokonaisuudessaan maltillista. Erityisen haitallisten rahapelien, kuten raha-automaattien markkinointi kiellettäisiin.Laissa velvoitettaisiin sisällyttämään kuvalliseen tai painettuun mainontaan tieto rahapelaamisen ikärajasta, mahdollisuudesta hakea pelikielto ja rahapeliongelmiin apua tarjoavista palveluista. 
Rahapelaamisen ohjaamiseksi arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan nykyisin kielletty vedonlyöntipelien markkinointi sallittaisiin. Muutos koskisi myös sellaisia totopelejä, joiden markkinointi on tällä hetkellä kielletty. Näidenkin pelien markkinointia koskisivat uudistetun markkinointisääntelyn mukaiset velvoitteet.Myös arpajaislain vastaisen markkinoinnin valvontaa tehostetaan. Uutena työkaluna Poliisihallitus voisi esittää markkinaoikeudelle hallinnollista seuraamusmaksua arpajaislain vastaisesta markkinoinnista. Poliisihallitus voisi jatkossa kieltää myös yksityishenkilöitä markkinoimasta rahapelejä arpajaislain vastaisesti.Maksuliikenne-estot yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliselle pelaamiselle Lakiesityksessä ehdotetaan maksuliikenne-estojen käyttöönottoa. Estojen kohteena olisivat rahapeliyhtiöt, jotka suuntaavat arpajaislain vastaisesti markkinointiaan Manner-Suomeen ja joiden markkinoinnin Poliisihallitus on kieltänyt. Poliisihallitus ylläpitäisi estolistaa rahapeliyhtiöistä, joiden maksuliikenne pankkien ja muiden maksupalveluntarjoajien tulisi estää. Estoilla pyritään haittoja ehkäisevästi vaikuttamaan rahapelien saavutettavuuteen.Raha-automaattien sijoittelussa huomioitava haittojen ehkäisyLakiuudistuksen myötä Veikkaukselle tulisi velvollisuus huomioida haittojen ehkäiseminen raha-automaattien sijoittelussa. Lisäksi raha-automaatit olisi sijoitettava siten, että niiden käyttöä voidaan valvoa esteettömästi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien suojaamiseen. Lisäksi Veikkauksen ja raha-automaatin sijoituspaikan haltijan tulisi laatia omavalvontaa koskeva suunnitelma, jolla varmistettaisiin valvonta ja haittojen ehkäisyn periaatteiden toteutuminen. Veikkaukselle mahdollisuus yritysten väliseen liiketoimintaanLakiuudistuksella mahdollistettaisiin Veikkauksen muuta kuin rahapelitoimintaa varten tarkoitetun tytäryhtiön perustaminen. Tytäryhtiö keskittyisi pelituotteiden ja palveluiden tarjoamiseen toisille yrityksille, eikä yhtiö saisi harjoittaa kuluttajille suunnattua rahapelitoimintaa.Lakien on tarkoitus tulla voimaan porrastetusti. Pääosa lakimuutoksista tulee voimaan vuoden 2022 alusta. Maksuliikenne-estoja koskevan sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää nykyisten äitiys- ja isyyslakien yhdistämistä vanhemmuuslaiksi. Samalla lakiin on tarkoitus tehdä tarkistuksia, joita koskeva tarve on tullut esiin lain soveltamisessa. Esitys on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Esityksen mukaan lapsella olisi jatkossakin kaksi oikeudellista vanhempaa. Vanhemmuus kirjattaisiin edelleenkin joko isyytenä tai äitiytenä kuitenkin niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. Lisäaikaa vanhemmuuden kumoamiskanteen nostamiseenEsityksessä kynnystä vanhemmuuden kumoamiseen madalletaan tilanteissa, joissa kumoamisen määräaika on umpeutunut. Vanhemmuuden kumoamista hakevalla olisi jatkossa vuosi aikaa päättää kumoamiskanteen nostamisesta, kun syy kanteen nostamiselle on tullut ilmi. Nykyään kanne on nostettava viipymättä.Uutta esityksessä on myös se, että jos lapsi olisi tunnustettu ennen syntymää, tunnustamista ei voisi enää perua tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, kuten nykyisin. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmuuden tunnustaminen olisi mahdollista peruuttaa tai kiistää vain ennen lapsen syntymää tehdyllä kirjallisella ilmoituksella. Vanhemmat voisivat kuitenkin halutessaan varmistaa lapsen vanhemmuuden isyystutkimusten avulla vielä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, jos he yhdessä pyytävät selvittämistä tai sen hyväksyvät.Lisäksi esityksen mukaan ennakkotunnustamista koskevia asiakirjoja ei enää lähetetä äitiysneuvolasta lastenvalvojalle tarkistettaviksi, vaan ne lähetetään suoraan Digi- ja väestötietovirastoon odottamaan lapsen syntymää ja vanhemmuuden vahvistamista. Hedelmöityshoidoista annettua lakia muutetaan esityksen mukaan niin, että naispareille annetaan mahdollisuus valita hedelmöityshoitojen yhteydessä myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen. Tällöin lapsen toiseksi vanhemmaksi vahvistetaan siittiöiden luovuttaja eikä synnyttäneen naisen kumppani.Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Raha-asiainvaliokunnan istunnossa ei käsitelty ministeriöille puollettavia julkisia asioita. Valiokunnan valtioneuvostolle puoltamista asioista tiedotetaan valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n yleiskokous valitsi Suomen 23.9. järjestön hallintoneuvoston jäseneksi kahdeksi vuodeksi syyskuusta 2021 syyskuuhun 2023. Myöhemmin on odotettavissa vielä valinta kolmannelle vuodelle. Kokonaisuudessaan Suomen kausi hallintoneuvostossa tulee olemaan kolmivuotinen.IAEA on vuonna 1957 perustettu YK:hon kuuluva itsenäinen järjestö. Sen tehtävänä on edistää ydinenergian rauhanomaista ja turvallista käyttöä ja osaltaan varmistaa ydinsulkusopimuksen (NPT) periaatteiden mukaisesti, ettei sen valvonnan piiriin kuuluvia ydinaineita siirry sotilaallisiin tai muihin tarkoituksiin. IAEA:n rooli Iranin ydinohjelman verifioinnissa on keskeinen Iranin ydinenergian rauhanomaisuutta tavoittelevan JCPOA-sopimuksen toimeenpanon kannalta ja kansainvälisen luottamuksen lisäämiseksi. Suomen yleiset tavoitteet IAEA:n työssä ovat kansainvälisen ydinsulkujärjestelmän vahvistaminen sekä ydinenergian ja -teknologioiden turvallisen rauhanomaisen käytön edistäminen. Suomen painopisteet alkavalla hallintoneuvostokaudella ovat tuki IAEA:n itsenäiselle asiantuntijaroolille ydinmateriaalivalvonnassa, ydinturvallisuuden ja ydinturvan edistämisessä, uusien teknologioiden huomioiminen ja hyödyntäminen IAEA:n valvontajärjestelmän ja säännöstön kehittämisessä sekä Suomen ydinenergia-alan asiantuntemuksen vahvistaminen ja esille tuominen.Suomen ydinalan asiantuntemus ja viranomaisyhteistyö sekä edelläkävijän ratkaisut esimerkiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa kiinnostavat laajasti IAEA:n asiantuntijoita ja muita jäsenvaltioita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n yleiskokous valitsi Suomen 23.9. järjestön hallintoneuvoston jäseneksi kahdeksi vuodeksi syyskuusta 2021 syyskuuhun 2023. Myöhemmin on odotettavissa vielä valinta kolmannelle vuodelle. Kokonaisuudessaan Suomen kausi hallintoneuvostossa tulee olemaan kolmivuotinen.IAEA on vuonna 1957 perustettu YK:hon kuuluva itsenäinen järjestö. Sen tehtävänä on edistää ydinenergian rauhanomaista ja turvallista käyttöä ja osaltaan varmistaa ydinsulkusopimuksen (NPT) periaatteiden mukaisesti, ettei sen valvonnan piiriin kuuluvia ydinaineita siirry sotilaallisiin tai muihin tarkoituksiin. IAEA:n rooli Iranin ydinohjelman verifioinnissa on keskeinen Iranin ydinenergian rauhanomaisuutta tavoittelevan JCPOA-sopimuksen toimeenpanon kannalta ja kansainvälisen luottamuksen lisäämiseksi. 
 
Suomen yleiset tavoitteet IAEA:n työssä ovat kansainvälisen ydinsulkujärjestelmän vahvistaminen sekä ydinenergian ja -teknologioiden turvallisen rauhanomaisen käytön edistäminen. Suomen painopisteet alkavalla hallintoneuvostokaudella ovat tuki IAEA:n itsenäiselle asiantuntijaroolille ydinmateriaalivalvonnassa, ydinturvallisuuden ja ydinturvan edistämisessä, uusien teknologioiden huomioiminen ja hyödyntäminen IAEA:n valvontajärjestelmän ja säännöstön kehittämisessä sekä Suomen ydinenergia-alan asiantuntemuksen vahvistaminen ja esille tuominen.
 
Suomen ydinalan asiantuntemus ja viranomaisyhteistyö sekä edelläkävijän ratkaisut esimerkiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa kiinnostavat laajasti IAEA:n asiantuntijoita ja muita jäsenvaltioita. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ruokajärjestelmiä koskeva huippukokous, Food Systems Summit, järjestetään virtuaalisesti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kouluruokailua koskevassa tilaisuudessa puhuu kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka on Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläs.Kokouksessa keskustellaan ruokajärjestelmien eli ruoan tuottamisen, jalostamisen, kaupan ja kuluttamisen sekä niiden toimintaympäristön merkityksestä kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Maailman nälkäisten määrä on viime vuosina kääntynyt kasvuun ja pandemia on osaltaan vaikeuttanut tilannetta. Ruokaa ei ole saatavilla tasapuolisesti eikä kaikilla ole siihen varaa. Ruokajärjestelmät kärsivät ilmastonmuutoksesta, mutta samalla ne nykymuodossaan kiihdyttävät sitä. Suomi pitää esillä erityisesti kouluruokailua, joka on tehokas keino ruokaturvan parantamiseksi. Kokouksessa Suomi kertoo viiden miljoonan euron lahjoituksesta Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokaohjelmalle.”Suomessa on ollut maksuton kouluruokajärjestelmä pitempään kuin missään muualla, ja tätä mallia edistetään myös osana kehitysyhteistyötä. Kouluruokailu tukee terveyttä ja oppimista ja merkitsee usein tytöillekin mahdollisuutta päästä koulutielle”, ministeri Skinnari sanoo.Osana kokouksen valmisteluja Suomi on tänä vuonna järjestänyt sekä kansallisen ruokajärjestelmädialogin että pohjoismaisen keskustelun aiheesta roolissaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomi myös raportoi ensimmäisten maiden joukossa kansallisesta toimintasuunnitelmastaan ruokajärjestelmien kestävyyden vahvistamiseksi.Suomi on korostanut kokonaisvaltaista lähestymistapaa ruokajärjestelmäkysymyksiin. Ruoka–vesi–metsä–energia -kokonaisuus muistuttaa luonnonvarojen ja ruokaturvan erottamattomasta yhteydestä. Yhteinen terveys (One Health) –lähestymistapa puolestaan tuo esiin ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyden liittymisen toisiinsa. Suomi on esitellyt valmisteluissa myös muun muassa maaperän hiilensidontaan liittyviä innovaatioitaan. 
Kokousta voi seurata suorana rekisteröitymällä YK:n ruokahuippukokouksen verkkosivuilla(Linkki toiselle verkkosivustolle).Lisätietoa suomalaisesta kouluruokaosaamisesta ja siihen liittyvät materiaalit löytyvät Education Finland –verkkosivuilta(Linkki toiselle verkkosivustolle) (englanniksi). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeus asettua ehdolle uusien hyvinvointialueiden ensimmäisissä aluevaaleissa on laajempi kuin sen jälkeisissä aluevaaleissa, sillä vaalikelpoisuutta ei voida rajata palvelussuhteen perusteella etukäteen. Lähes kaikki hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät, nykyisin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevat voivat asettua ehdolle tammikuun 2022 aluevaaleissa.Muun muassa joidenkin valtion virkamiesten ja hyvinvointialueiden johtavien viranhaltijoiden vaalikelpoisuutta aluevaltuustoon on rajoitettu hyvinvointialuelaissa. Koska nykyisin tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueiden palvelukseen vasta vuoden 2023 alussa, palvelussuhteeseen perustuvia vaalikelpoisuuden rajoituksia ei sovelleta heihin ensimmäisissä aluevaaleissa. Vaaleissa voivat siis asettua ehdolle myös sellaiset johtavassa asemassa toimivat kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijat, jotka eivät nykyisen tehtävänsä takia voisi toimia kunnallisena luottamushenkilönä omassa organisaatiossaan. Jos aluevaltuustoon valittu ei ole vaalikelpoinen enää uuden palvelussuhteensa alettua vuonna 2023, hän menettää pääsääntöisesti luottamustehtävänsä. Tällöin hänen tilalleen nousee varavaltuutettu.Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Aluevaltuusto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävistä vuoden 2023 alusta lähtien. Vaalilain mukaan ehdokashakemukset aluevaaleissa jätetään aluevaalilautakunnille viimeistään 14.12.2021 kello 16 mennessä. Ehdokasasettelu ja ehdokasnumerot vahvistetaan 23.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi