NordenBladet — Hallituksen esitys pitkäaikaisen eli niin sanotun kansallisen D-viisumin käyttöönottamisesta Suomessa edistää työperäistä maahanmuuttoa ja liittyy valmisteilla olevaan pikakaistaan. Ensimmäisessä vaiheessa kansallista D-viisumia esitetään erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.– Esitys on tärkeä, koska se helpottaa omalta osaltaan työperäistä maahanmuuttoa. Samalla luodaan myös pohja, jolla kansallinen D-viisumi voidaan tarvittavien selvitysten jälkeen laajentaa myös tutkijoihin ja opiskelijoihin, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto. – Suomi tarvitsee lisää monenlaisia osaajia, jotta yhteiskuntamme rattaat pysyvät liikkeessä. Maahanmuuttohallinnon on vastattava tähän tarpeeseen sujuvilla palveluilla. Muissa Schengen-maissa kansallinen D-viisumi on jo käytössä vaihteleville kohderyhmille, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa.Kansallinen D-viisumi perustuu Schengenin yleissopimukseen, ja sen myöntämisen edellytyksistä ja voimassaolosta voidaan säätää kansallisesti Schengenin yleissopimuksen asettamissa rajoissa. Kansallisella D-viisumilla voi oleskella viisumin myöntäneen maan alueella enintään yhden vuoden ajan. Kansallinen D-viisumi mahdollistaa siten pidempiaikaisen oleskelun maassa kuin lyhytaikainen eli niin sanottu Schengen-viisumi.  D-viisumi mahdollistaa pikakaistan tosiasiallisen toteutumisenHallituksen esitys kansallisen D-viisumin käyttöönotosta liittyy budjettiriihessä syyskuussa 2020 tehtyyn kirjaukseen, jonka mukaan tulee selvittää, miten erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen voidaan luoda nopean oleskeluluvan reitti eli niin sanottu pikakaista. Pikakaista valmistuu kesäkuussa 2022.Hallituksen ehdottama D-viisumi tukee pikakaistan 14 vuorokauden palvelulupauksen toteutumista siten, että erityisasiantuntija tai startupyrittäjä sekä heidän perheenjäsenensä voivat matkustaa Suomeen heti sen jälkeen, kun oleskelulupa on myönnetty, eikä heidän tarvitse odottaa enää oleskelulupakorttia ulkomailla.– Pikakaista on yksi keino sujuvoittaa osaajien muuttoa Suomeen. Työn alla on myös monia muita toimia, joilla oleskelulupaprosesseja nopeutetaan ja selkiytetään. Tuore koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta kokoaa laajemmin yhteen toimet, joilla palvelupoluista saadaan helppoja ja sujuvia, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Hallitus antoi 16.9.2021 eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2022.Esitys on valmisteltu ulkoministeriössä yhteistyössä sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Maahanmuuttoviraston kanssa sekä useiden muiden viranomaistahojen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan teollisuuden sähköistämistukea koskevassa esityksessä tulisi arvioida tuen tarvetta ja vaikutuksia nykyistä laajemmin. Esityksessä jää osin epäselväksi sähkönhinnan nousun ja tuen suhde.Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Tuella kompensoidaan päästökaupan hintojen noususta johtuvaa sähkönhinnan kohoamista teollisuuden sähkönkäyttäjille. Lain tavoitteena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja kehittää teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä on tuotu hyvin esiin tuen todennäköiset hakijamäärät, millä toimialoilla ne toimivat ja tuen hakemisesta aiheutuvia kustannuksia. Yritystuen tarvetta ja vaikutuksia tulisi kuitenkin pohtia laajemmin. Yritysvaikutusten arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota mm. kilpailuvaikutuksiin, yritystuen tarpeeseen ja mankala-yhtiöiden merkitykseen teollisuuden energiantuottajana. Sähköistämistuen käyttöönotossa tulisi arvioida myös vallitsevaa suhdannetta. Mikäli suhdanne on hyvä ja yritysten kustannuskilpailukyky on kohtalainen, tuen tarvetta tulisi tarkkaan harkita. Esityksessä tulisi vaihtoehtoisesti arvioida, pitäisikö tuki kohdentaa sähköntuottajille suoraan. On epäselvää, missä määrin sähköntuottajat voivat siirtää kustannusten nousun sähkönhintaan ja siten sähkönkäyttäjille. Jos kustannusten kohtaantoa ei tiedetä, tuen tarkoituksenmukaisuus jää epäselväksi.Esityksessä tulisi arvioida suuntaa antavasti sähkönhinnan kehitystä, koska esityksen tavoitteena on korvata teollisuudelle sähkönhinnan korotuksesta aiheutuvia kustannuksia. Esityksen perusteella on vaikea päätellä sähkönhinnan nousun ja korvauksen suhdetta.Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon teollisuuden sähköistämistukea koskevasta hallituksen esityksestä. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys pitkäaikaisen eli niin sanotun kansallisen D-viisumin käyttöönottamisesta Suomessa edistää työperäistä maahanmuuttoa ja liittyy valmisteilla olevaan pikakaistaan. Ensimmäisessä vaiheessa kansallista D-viisumia esitetään erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.”Esitys on tärkeä, koska se helpottaa omalta osaltaan työperäistä maahanmuuttoa. Samalla luodaan myös pohja, jolla kansallinen D-viisumi voidaan tarvittavien selvitysten jälkeen laajentaa myös tutkijoihin ja opiskelijoihin”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi 16.9.2021 varatuomari Markku Saarikosken sovittelijaksi 20.9.2021 alkavaksi kolmivuotiskaudeksiValtakunnansovittelijan toimisto on itsenäinen virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Viraston päällikkönä toimii valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelijan lisäksi sovittelujärjestelmään kuuluu sivutoimisia sovittelijoita, jotka voivat hoitaa työriitojen sovittelutehtäviä tarpeen mukaan. Valtakunnansovittelijan tehtävänä on sovitella työriitoja ja edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Sovittelija auttaa työmarkkinaosapuolia hakemaan ratkaisua työriitalain mukaisissa työriidoissa, jotka uhkaavat työrauhaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin päivittämisestä 30.6.2021. Uudistuksen keskeinen tavoite on päivittää kaksikymmentä vuotta vanha sääntely digitaaliseen toimintaympäristöön sopivaksi.Tavaroiden kuluttajaturvallisuuslainsäädännön taustalla on EU:n yleinen tuoteturvallisuusdirektiivi. Nykyinen direktiivi (2001/95/EY) on vuodelta 2001. Esimerkiksi digitalisaatio, verkkokauppa ja uudet teknologiat ovat muuttaneet tuoteturvallisuuteen liittyvää toimintaympäristöä paljon kuluneen 20 vuoden aikana, joten lain-säädäntöä on tarpeen päivittää vastamaan näihin muutoksiin. Ehdotus on osa EU:n kuluttajapoliittisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja sen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta.Ehdotettu uusi tuoteturvallisuusasetus koskisi sellaisten kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden sääntelyä, joille ei ole asetettu EU-lainsäädännössä tarkempia turvallisuusvaatimuksia. Yleisenä tavoitteena on varmistaa tuotteiden korkea ja yhdenmukainen kuluttajaturvallisuuden taso sekä perinteisessä kaupassa että verkossa. Ehdotus sisältää sääntelyä turvallisuusvaatimuksen ohella muun muassa talouden toimijoiden velvoitteista, verkkomarkkinapaikkojen vastuusta, markkinavalvonnasta, tuotteiden jäljitettävyydestä ja palautusmenettelyjen yhdenmukaistamisesta. Ehdotus edellyttää jäsenvaltioita säätämään velvoitteiden rikkomisen seuraamuksista. Seuraamussääntelyn lisäksi kansalliseen lainsäädäntöön olisi uuden EU-asetuksen johdosta tarpeen tehdä muutoksia erityisesti kuluttajaturvallisuuslakiin (920/2011).Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 16.9.2021 U-kirjelmän komission ehdotuksesta. Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta yleisesti, ja korostaa, että toimijoille ei saa aiheutua uudistuksesta tarpeetonta taakkaa ja velvoitteiden kohdentumiseen oikeille toimijoille on kiinnitettävä huomiota. Uusien teknologioiden aiheuttamien turvallisuushaasteiden huomioiminen tuoteturvallisuussääntelyssä on kannatettavaa ja tässä yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös sääntelyn teknologianeutraaliuteen. Valtioneuvosto kannattaa selkeää sääntelyä viranomaismenettelyistä ja -yhteistyöstä, minkä lisäksi on syytä välttää tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään istunnossaan antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajauksen muuttamisesta. Luonnonsuojelualueen pinta-ala kasvaisi noin 112 hehtaarilla lähes 791 hehtaariin. Tavoitteena on, että laki rajauksen muuttamisesta tulisi voimaan 1.1.2022.Esityksessä luonnonsuojelualueesta erotettaisiin 3,2 hehtaaria entisen Finlandia-hotellin aluetta sekä Kruunupuisto Oy:n henkilöstön pysäköintialue. Luonnonsuojelualueeseen liitettäisiin 115 hehtaarin laajuinen vesialue Puruvedeltä ja siellä oleva Unnikkisaari sekä 1100 m2 palsta harjumetsää.”Olen iloinen, että pääsemme täydentämään Suomen kansallismaisemiin kuuluvaa Punkaharjun luonnonsuojelualuetta yli sadalla hehtaarilla. Näin voimme edistää sekä kestävää matkailua että luonnonsuojelua. Rantamatalikko on vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ja se liittyy saumatta Kokonharjun aarnialueeseen. Matalikolle talvisin kinostuva lumi mahdollistaa myös saimaannorpan pesinnän. Jokainen suojeltu hehtaari on tärkeä askel kohti luontokadon pysäyttämistä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Muutos parantaisi suojelualueen edustavuutta ja edistäisi matkailun kehittämistäUnnikkisaari vesialueineen rajautuu Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen Puruveden puolella ja liittyy maisemallisesti Kokonharjun aarnialueeseen. Liitosalue on kirkasvetistä, vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta rantamatalikkoa. Talvisin lumi kinostuu liitosalueelle, mikä luo edellytykset saimaannorpan pesimiselle norppakannan kasvaessa. Vesialueen ja Unnikkisaaren liittäminen luonnonsuojelualueeseen turvaisi kesäisin vilkkaassa matkailukäytössä olevalta maantieltä sekä Puruvedeltä näkyvän rantamaiseman säilymisen nykyistä laajemmin.Punkaharjun luonnonsuojelualueella sijaitsee vuonna 1914 rakennettu entinen Finlandia-hotelli ulkorakennuksineen. Finlandia-hotellin päärakennus on yksi Punkaharjun kansallismaiseman ja matkailuhistorian keskeisistä monumenteista ja se on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä. Hotellin alueen erottaminen suojelualueesta mahdollistaisi rakennusryhmän joustavan käytön ja toiminnan kehittämisen. Rakennuksia on tarkoitus kunnostaa ja laajentaa, mikä mahdollistaisi suojellun päärakennuksen palauttamisen matkailutarkoituksiin sekä loisi edellytykset rakennusryhmän uusiokäytölle.  Lausuntopalautteesta tukea rajausmuutokselleHallituksen esityksen luonnos Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajauksen muuttamisesta oli lausuntokierroksella 2.7.–17.8.2021. Esityksestä annettiin kymmenen lausuntoa. Lausunnoissa Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajauksen muuttamista pidettiin sekä alueen matkailun kehittämisen että luonnonsuojelun kannalta hyvänä ja perusteltuna. Kalastustahot pitivät lausunnoissaan tärkeänä mahdollisimman laajojen ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien turvaamista kaupallisille sekä kotitarve- ja vapaa-ajan kalastajille luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi esitetyllä 115 hehtaarin vesialueella. Vesialueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen ei aiheuttaisi muutoksia alueen kalastukseen. Metsähallitus vastaisi jatkossakin kalastuksen järjestämisestä ja kalastusluvista luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi esitetyllä vesialueella. Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemistaPunkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991 edustavan pitkittäisharjuselänteen ja kansallismaiseman suojelemiseksi. Punkaharju muodostuu kapeasta, noin seitsemän kilometriä pitkästä selänteestä, joka kipuaa korkeimmillaan noin 25 metrin korkeuteen ja avaa näkymät ympäröivään järvimaisemaan. Punkaharjun luonnonsuojelualue on kokonaisuudessaan Natura 2000 -aluetta. Suurin osa suojelualueesta on niukkaravinteista kirkasvetistä järveä. Maa-alueilla on arvokkaita harjumetsiä ja paisterinteitä sekä rannoilla ja harjukuoppien pohjilla reheviä lehtoja. 
Punkaharjun alue on ollut pitkään Suomen tunnetuimpia luonnonnähtävyyksiä.Luonnonsuojelualueelle ja tutkimusmetsiin tehdään vuosittain noin 150 000 käyntiä. Punkaharjulle pääsee rautateitse, mikä luo erinomaiset edellytykset kestävän, vähähiilisen matkailun kehittämiselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmalle seurantakomitean. Seurantakomitea seuraa ohjelman toteuttamista, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.Suomessa toteutettava Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimenpiteitä. Ohjelman EU-rahoitus on noin 1,9 miljardia euroa. Ohjelman toimeenpano käynnistyy marraskuussa 2021.Seurantakomitean jäsenet ja tehtävätSeurantakomitean on tarkasteltava kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat ohjelman edistymiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Seurantakomitea myös hyväksyy ohjelmassa käytettävät valintaperusteet, ohjelman lopullisen tuloksellisuuskertomuksen ja arviointisuunnitelman sekä ohjelman merkittävät muutokset. Seurantakomitean toimikausi on koko ohjelmakausi. Seurantakomitea hoitaa tehtävänsä yhteistyössä hallintoviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Seurantakomitean puheenjohtaja on aluekehitysjohtaja Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä. Varapuheenjohtajana toimii neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi seurantakomiteassa on seitsemän ministeriöiden edustajaa, neljä maakuntien liittojen edustajaa, neljä ELY-keskusten edustajaa, Kuntaliiton edustajaekosysteemisopimus-kaupunkien edustajakaksi työntekijäjärjestöjen edustajaakolme työnantajajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajaakaksi sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavien organisaatioiden edustajaayksi ympäristöalan edustaja.Jokaiselle edustajalle on nimetty varajäsen. Lisäksi seurantakomiteassa on kuusi pysyvää asiantuntijaa, joilla on kokouksissa puheoikeus.Seurantakomitean jäsenet Hankeikkunassa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rahankeräyslakia on tarkoitus muuttaa niin, että vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin lain ulkopuolelle. Jatkossa vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta ei edellyttäisi rahankeräyslupaa. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen lain muuttamisesta 16.9.2021.Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan. – Päästökompensointi on olennainen osa ilmastotoimia ja täydentää vaikuttavia päästövähennystoimia. On tärkeää, ettei rahankeräyslaki estä näiden päästöjä kompensoivien palveluiden tarjoamista, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa.Rahankeräyslain muutos edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Tavoitteena selventää lainsäädäntöä ja mahdollistaa päästökompensaatiopalveluiden kehittyminenLakimuutoksen tavoitteena on selventää rahankeräyslain suhdetta vapaaehtoiseen päästökompensaatioon. Nykyinen lainsäädäntö on näyttäytynyt epäselvänä päästökompensaatiopalveluja tarjoaville yrityksille ja järjestöille. Toimiala on kasvanut viime vuosina. Kuluttajille, yrityksille ja muille organisaatioille on tarjolla erilaisia päästökompensaatiopalveluita. Riippuen tarjotusta päästökompensaatiopalvelusta, niiden on voitu katsoa täyttävän rahankeräyksen määritelmän ja toiminta on näin ollen vaatinut rahankeräysluvan. Nyt esitetyn lakimuutoksen myötä vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle ja niiden tarjoaminen olisi jatkossa mahdollista ilman rahankeräyslupaa. Rahankeräyslain ulkopuolelle rajattu toiminta olisi mahdollista erilaisille toimijoille riippumatta palveluntarjoajan oikeudellisesta muodosta eli siitä, onko kyseessä esimerkiks yritys, säätiö tai järjestö. Muutoksella halutaan mahdollistaa kansallisten vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden markkinat ja tätä kautta kannustaa yrityksiä ja muita alan toimijoita kehittämään uusia vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita ja innovaatioita toimialalla.Ehdotetulla muutoksella ei olisi vaikutuksia kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksiin tehdä muuta yleishyödyllistä ilmastoa hyödyttävää työtä rahankeräyslain sääntelyn piirissä.Rahankeräyslaki säätelee pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiäRahankeräyslaissa säädetään rahankeräysten järjestämisestä ja niiden valvonnasta. Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Yritykset eivät voi saada rahankeräyslupaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että hyvinvointialueille myönnetään oikeus saada palautuksena verollisiin hankintoihin sisältyvä vero jo niiden varsinaisen toiminnan valmisteluvaiheessa ennen vuotta 2023. Muutoksen tavoitteena on parantaa arvonlisäverotuksen hankintaneutraalisuutta.Esityksen mukaan oikeus palautukseen koskee myös järjestämisvastuussa olevaa Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää sekä hyvinvointiyhtymiä. Esitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.Muutos ei vaikuta hyvinvointialueiden vuosien 2021–2022 valtion rahoituksen tasoon. Esityksen vaikutukset hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon on tarkoitus ottaa huomioon vuoden 2022 lisätalousarvioesityksissä niin, että valtion rahoitus hyvinvointialueille pysyy kokonaisuutena arvioiden kustannusneutraalina.Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja sitä on tarkoitus soveltaa takautuvasti 1.7.2021 lähtien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää itsenäisen ja riippumattoman naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamista. Raportoijana toimisi yhdenvertaisuusvaltuutettu. Raportoija seuraisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista.– Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelma Suomessa. On tärkeää, että Suomeen perustetaan itsenäinen ja riippumaton tehtävä, joka muun muassa seuraa miten lainsäädäntö ja työ väkivaltaa vastaan toimii. Tavoitteena on, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan voitaisiin puuttua tehokkaammin ja uhrien asema parantuisi, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Esityksen mukaan raportoijan tehtävänä on seurata kokonaisvaltaisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista. Lisäksi raportoija seuraisi ja arvioisi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisia toimia. Perheväkivallan osalta raportoijan tehtävät kattaisivat myös esimerkiksi miehiin ja poikiin kohdistuvan väkivallan.Raportoijana yhdenvertaisuusvaltuutettu voisi toteuttaa tai teettää selvityksiä naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja ja neuvoja. Raportoija käsittelisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa kertomuksissaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi raportoijan tehtävässä oikeus saada tietyin edellytyksin myös salassa pidettäviä tietoja. Raportoija ei antaisi oikeudellista apua yksittäisessä tapauksessa.Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa.Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustaminen sisältyy pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi