NordenBladet — Rahankeräyslakia on tarkoitus muuttaa niin, että vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin lain ulkopuolelle. Jatkossa vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta ei edellyttäisi rahankeräyslupaa. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen lain muuttamisesta 16.9.2021.Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan. – Päästökompensointi on olennainen osa ilmastotoimia ja täydentää vaikuttavia päästövähennystoimia. On tärkeää, ettei rahankeräyslaki estä näiden päästöjä kompensoivien palveluiden tarjoamista, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa.Rahankeräyslain muutos edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Tavoitteena selventää lainsäädäntöä ja mahdollistaa päästökompensaatiopalveluiden kehittyminenLakimuutoksen tavoitteena on selventää rahankeräyslain suhdetta vapaaehtoiseen päästökompensaatioon. Nykyinen lainsäädäntö on näyttäytynyt epäselvänä päästökompensaatiopalveluja tarjoaville yrityksille ja järjestöille. Toimiala on kasvanut viime vuosina. Kuluttajille, yrityksille ja muille organisaatioille on tarjolla erilaisia päästökompensaatiopalveluita. Riippuen tarjotusta päästökompensaatiopalvelusta, niiden on voitu katsoa täyttävän rahankeräyksen määritelmän ja toiminta on näin ollen vaatinut rahankeräysluvan. Nyt esitetyn lakimuutoksen myötä vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle ja niiden tarjoaminen olisi jatkossa mahdollista ilman rahankeräyslupaa. Rahankeräyslain ulkopuolelle rajattu toiminta olisi mahdollista erilaisille toimijoille riippumatta palveluntarjoajan oikeudellisesta muodosta eli siitä, onko kyseessä esimerkiks yritys, säätiö tai järjestö. Muutoksella halutaan mahdollistaa kansallisten vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden markkinat ja tätä kautta kannustaa yrityksiä ja muita alan toimijoita kehittämään uusia vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita ja innovaatioita toimialalla.Ehdotetulla muutoksella ei olisi vaikutuksia kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksiin tehdä muuta yleishyödyllistä ilmastoa hyödyttävää työtä rahankeräyslain sääntelyn piirissä.Rahankeräyslaki säätelee pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiäRahankeräyslaissa säädetään rahankeräysten järjestämisestä ja niiden valvonnasta. Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Yritykset eivät voi saada rahankeräyslupaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että hyvinvointialueille myönnetään oikeus saada palautuksena verollisiin hankintoihin sisältyvä vero jo niiden varsinaisen toiminnan valmisteluvaiheessa ennen vuotta 2023. Muutoksen tavoitteena on parantaa arvonlisäverotuksen hankintaneutraalisuutta.Esityksen mukaan oikeus palautukseen koskee myös järjestämisvastuussa olevaa Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää sekä hyvinvointiyhtymiä. Esitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.Muutos ei vaikuta hyvinvointialueiden vuosien 2021–2022 valtion rahoituksen tasoon. Esityksen vaikutukset hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon on tarkoitus ottaa huomioon vuoden 2022 lisätalousarvioesityksissä niin, että valtion rahoitus hyvinvointialueille pysyy kokonaisuutena arvioiden kustannusneutraalina.Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja sitä on tarkoitus soveltaa takautuvasti 1.7.2021 lähtien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää itsenäisen ja riippumattoman naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamista. Raportoijana toimisi yhdenvertaisuusvaltuutettu. Raportoija seuraisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista.– Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelma Suomessa. On tärkeää, että Suomeen perustetaan itsenäinen ja riippumaton tehtävä, joka muun muassa seuraa miten lainsäädäntö ja työ väkivaltaa vastaan toimii. Tavoitteena on, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan voitaisiin puuttua tehokkaammin ja uhrien asema parantuisi, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Esityksen mukaan raportoijan tehtävänä on seurata kokonaisvaltaisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista. Lisäksi raportoija seuraisi ja arvioisi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisia toimia. Perheväkivallan osalta raportoijan tehtävät kattaisivat myös esimerkiksi miehiin ja poikiin kohdistuvan väkivallan.Raportoijana yhdenvertaisuusvaltuutettu voisi toteuttaa tai teettää selvityksiä naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja ja neuvoja. Raportoija käsittelisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa kertomuksissaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi raportoijan tehtävässä oikeus saada tietyin edellytyksin myös salassa pidettäviä tietoja. Raportoija ei antaisi oikeudellista apua yksittäisessä tapauksessa.Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa.Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustaminen sisältyy pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi Suomen osallistumisen seitsemään Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmaan eli Interreg-ohjelmaan. Ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä. Ohjelmat ovat osa EU:n tulevaa alue-ja rakennepolitiikan ohjelmakautta ja niitä osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).Ohjelmilla edistetään alueiden kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Näin voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa alueiden, erityisesti raja-alueiden, kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Tarkoitus on myös edistää rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta. Lisäksi ohjelmilla pyritään vahvistamaan koko Itämeren aluetta eurooppalaisena ja globaalina talousalueena sekä löytämään uusia ratkaisuja ja malleja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehitysongelmiin. Ohjelmat valmistellaan niihin osallistuvien maiden ja alueiden yhteistyönä. Kaikkien ohjelmaan osallistuvien maiden tulee hyväksyä ohjelma kansallisesti, jonka jälkeen ohjelmat lähetetään Euroopan komission hyväksyttäviksi.Valtioneuvoston 16.9.2021 hyväksymät ohjelmat, niihin osallistuvat maat ja rahoitus:Interreg: Rajat ylittävä yhteistyöAurora: Suomi, Ruotsi ja Norjakokonaisrahoitus 160,8 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 93,8 milj. euroaCentral Baltic: Suomi, Ruotsi, Viro ja Latviakokonaisrahoitus 158,5 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 126,8 milj. euroaInterreg: Valtioiden välinen yhteistyöNorthern Periphery and Arctic: Suomi, Ruotsi, Irlanti, Norja, Islanti, Färsaaret ja Grönlanti (ohjelmakauden kuluessa mahdollisesti Skotlanti, Pohjois-Irlanti ja Venäjä) kokonaisrahoitus 67,3 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 43,8 milj. euroaInterreg: Alueiden välinen yhteistyöInterreg Europe: koko EU, Norja, Sveitsi kokonaisrahoitus 474,4 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 379,5 milj. euroaInteract: koko EU, Norja, Sveitsikokonaisrahoitus 45,0 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 33,8 milj. euroaURBACT: koko EU, Norja, Sveitsi, EU-ehdokasmaat eli ns. IPA-maat: Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkkikokonaisrahoitus 103,0 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 79,8 milj. euroaESPON: koko EU, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsikokonaisrahoitus 60,0 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 48,0 milj. euroaKokonaisuudessaan Suomi osallistuu yhteentoista ohjelmaan, joista neljä on vielä valmistelussa. Jäljellä olevien neljän Interreg-ohjelman (Baltic Sea Region, Kolarctic, Karelia ja South-East Finland – Russia) osalta kansallinen hyväksymisprosessi käynnistetään myöhemmin syksyllä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa. Tavoitteeseen pyritään nykyistä joustavammilla ja pitemmillä perhevapailla sekä molempien vanhempien yhtä suurilla päivärahapäiväkiintiöillä, joista osa on luovutettavissa. Uusi perhevapaamalli kohtelee lapsia yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta.Hallituksen esityksessä perhevapaauudistukseksi ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24 muuhun lakiin. Uudistuksella toimeenpannaan myös työelämän tasapaino -direktiivi. Direktiivin johdosta hallitus esittää työntekijän oikeutta palkattomaan omaishoitovapaaseen korkeintaan 5 päivää kalenterivuodessa.Lakikokonaisuuden viimeistelyssä on huomioitu järjestökuulemisissa ja kevään 2021 lausuntokierroksella saatua palautetta sekä lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksiä.Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus)
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta tiedotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9:30.Seuraa suoraa lähetystä perjantaina 17.9. klo 9:30: •    Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston YouTube-kanavalla
•    Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja vn.fi/live 
•    Tilaisuudessa on viittomakielinen tulkkaus 
•    Simultaanitulkkaus ruotsiksi on saatavissa Yle Arenan -kanavalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Parantuneen epidemiatilanteen johdosta aukiolo- ja anniskeluaikoja koskevat rajoitukset poistuvat Kainuussa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella ja kevenevät Etelä-Pohjanmaalla.Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 17.9.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kymenlaakson, Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnissa 17.9. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-23 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-24.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 17.9. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-02. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Ahvenanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 17.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt taide- ja kulttuurifestivaaleille ja kesäteattereille korona-avustuksina yhteensä 5 392 000 euroa. Avustusten tavoitteena on auttaa toimijoita jatkamaan ja kehittämään toimintaansa pandemian aikana ja sen jälkeen sekä ylläpitämään työllisyyttä.Taide- ja kulttuurifestivaaleille myönnettiin 3 892 000 euroa 59 hakijalle. Ammattimaiseen kesäteatteritoimintaan myönnettiin 1 145 000 euroa 21 hakijalle ja harrastajakesäteatteritoimintaan 355 000 euroa 36 hakijalle.– Koronakriisi on vaikeuttanut laajasti kulttuurialan toimintaa ja kesällä moni perinteinen tapahtuma peruuntui tai jouduttiin järjestämään poikkeusjärjestelyin. Rajoitusten lisäksi epävarmuus on vaikeuttanut toimintaa ja sen suunnittelemista, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
 
– Avustuksilla tuetaan festivaali- ja kesäteatteritoiminnan kehittämistä ja elpymistä pandemiasta, jotta ihmisillä eri puolilla Suomea on taas mahdollisuus osallistua kulttuurielämyksiin. On tärkeää, että myös tämän kriisin jälkeen kulttuuritapahtumat ja kulttuuritoiminta luovat alueille elinvoimaa ja työpaikkoja sekä lisäävät ihmisten hyvinvointia, Kurvinen jatkaa.Avustukset liittyvät kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipakettiin, joka on yhteensä noin 230 miljoonaa euroa ja sisältyvät valtion vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioon.Myönnetyt avustukset  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johtama oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman sisällön. Ohjelma kattaa vuodet 2021-2023, ja se on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Ohjelman tavoitteina on muun muassa tunnistaa ja purkaa yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistää työelämän monimuotoisuutta, vahvistaa viranomaisten yhdenvertaisuusosaamista ja kasvattaa tietoisuutta rasismin eri muodoista. Tavoitteisiin tähdätään kaikkiaan yli 50 toimenpiteellä, joita toteuttavat useat eri viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.Rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä.Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmän kokoonpano muuttui, kun opetusministeri Li Andersson aloitti ryhmän jäsenenä aiemmin sosiaali- ja terveysministerinä toimineen Aino-Kaisa Pekosen tilalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Mikko Koivumaan ulkoministeriön viestintäjohtajaksi 18.10.2021 alkaen. Toimikausi on viisivuotinen. Koivumaa toimii tällä hetkellä viestintäjohtajana työ- ja elinkeinoministeriössä.Mikko Koivumaalla on pitkä kokemus viestintätehtävistä ulkoministeriössä ja sille läheisistä toimijoista. Koivumaa on työskennellyt työ- ja elinkeinoministeriössä vuodesta 2018 lähtien. Tätä ennen Koivumaa toimi viestintäpäällikkönä Kirkon ulkomaanavussa vuosina 2015–2018. Suomen Tokion-suurlähetystössä Koivumaa toimi lehdistö- ja kulttuurineuvoksena vuosina 2010–2015. Lisäksi hän on työskennellyt Finnfacts -organisaatiossa, joka on nykyisin osa Business Finlandia. Koivumaa on ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n hallituksen jäsen.Koulutukseltaan Mikko Koivumaa on filosofian maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta.”Ulkoministeriö on ratkaisevassa roolissa edistämässä Suomen ja suomalaisten asioita maailmalla. On erityisen mielenkiintoinen aika päästä mukaan tähän työhön nyt, kun maailma hiljalleen avautuu pandemian kourista.”, Koivumaa sanoo.Ulkoministeriön viestintäjohtaja johtaa ministeriön viestintäosastoa, vastaa ministeriön viestinnän strategisesta kehittämisestä sekä toimii ministeriön johtoryhmän jäsenenä.Viestintäjohtajan tehtävää haki yhteensä 27 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio myönsi noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuun alussa.”Jokihelmisimpukka on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, mutta se voi hyvin vain muutamassa joessa. Siksi työ raakun elinympäristöjen elvyttämiseksi on äärimmäisen tärkeää. Jokihelmisimpukka on niin sanottu sateenvarjolaji, jonka elinvoimainen esiintyminen kertoo virtavesiekosysteemin hyvästä tilasta. Siellä, missä raakku viihtyy, voi moni muukin virtavesilaji hyvin. Raakku ja vaeltavien lohi- ja taimenkantojen elvyttäminen kulkevat käsi kädessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Komission myöntämästä 9,5 miljoonan euron potista Suomessa tehtäviin toimiin kohdistuu noin 5,9 miljoonaa euroa LIFE-rahoitusta.”Hanke on yksi rahoitukseltaan mittavimmista LIFE-hankkeista Suomessa. Erityistä vaikuttavuutta hankkeeseen tuo ulottuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. LIFE-hankkeiden erityispiirre ja arvo on siinä, että kansallisesti hyväksi havaittuja ratkaisuja ja käytäntöjä esimerkiksi elinympäristöjen kunnostamisessa levitetään ja jaetaan EU-maiden kesken”, erityisasiantuntija Milka Parviainen ympäristöministeriöstä sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi