NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 83 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 67 prosenttia kaksi rokoteannosta. Toisen annoksen rokotuskattavuus on kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä yli 86 prosenttia. Ikäryhmässä 50–59-vuotta kattavuus on jo lähes 82 prosenttia ja 40–49-vuotiailla yli 73 prosenttia.Tähän mennessä annetut rokotukset suojaavat erittäin hyvin ikääntyneitä sekä niitä vakavalle taudille alttiita, joiden sairastumisen riski on korkein. Jo yksi rokotuskerta on vähintään puolittanut ilmaantuvuuden kussakin ikäryhmässä. Verrattuna rokotettuihin henkilöihin, rokottamattomalla on selvästi suurempi riski saada tartunta ja myös oireinen koronavirustauti.Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (6.–19.9.) uusia koronavirustartuntoja ilmaantui 107 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 146 sataatuhatta asukasta kohden. Tapausmäärien lasku jatkuu, viikolla 37 todettiin 2 788 tartuntaa, kun edellisellä viikolla tartuntoja todettiin 3 130.Valtaosa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista on rokottamattomia. Erikoissairaanhoidossa oli 19.9. yhteensä 78 potilasta, joista 57 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 21 potilasta teho-osastolla. Tehohoitopotilaiden määrä on nyt kääntynyt selvään laskuun, mutta muuten sairaalakuormitus on pysynyt viimeisten viikkojen aikana melko vakaana. Kuormitus on elo-syyskuun aikana ollut noin kolmasosa kevään 2021 huippujaksoihin verrattuna. Tautiin liittyviä kuolemia oli 22.9. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 062.Vaikka rokotettujen infektiot ja sairaalataakka ovat laskeneet, rokottamattomilla tai vain osittaisen rokotussuojan omaavilla esiintyy vielä paljon tartuntoja. Rajoitusten vähentäminen ja väestön lisääntyvät kontaktit lisäävät myös rokottamattomien kontakteja. On tärkeää, että koronavirustesteihin hakeudutaan edelleen sosiaali- ja terveysministeriön testaus- ja jäljitysstrategian mukaisesti.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin kello 10. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:30)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)
NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto keskusteli kokouksessaan 22. syyskuuta geopoliittisen tilanteen yhteydestä ja vaikutuksista Suomen tutkimus- ja innovaatioympäristöön. Lisäksi neuvosto sai katsauksen kesäkuussa asetetun parlamentaarisen TKI-työryhmän työhön.Geopoliittisen tilanteen heijastumisesta suomalaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan alustivat johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista sekä päällikkö Antti Pelttari Suojelupoliisista. Kumpikin alustaja korosti, että tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyön kaikkiin osiin kohdistuu vaikuttamisyrityksiä.Neuvoston keskustelussa korostui, ettei sisäänpäin kääntyminen ole Suomen kaltaiselle maalle vaihtoehto. Tieteen vapautta tulee tukea aktiivisella otteella. Kansainvälisessä TKI-yhteistyössä on panostettava strategisten riskien ymmärtämiseen ja yhteistyökumppaneiden taustatahojen selvittämiseen. Parlamentaarisen TKI-työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen alusti työryhmän työn edistymisestä. Työryhmä on luonut yhteisen tilannekuvan suomalaisen TKI-järjestelmän nykytilanteesta, keskustellut järjestelmän kehittämisen periaatteista sekä käynnistänyt pitkäjänteisen t&k-rahoituksen mahdollistavien vaihtoehtojen tarkastelun.Tutkimus- ja innovaationeuvosto korosti työryhmän työn keskeistä merkitystä, jotta tavoite t&k-rahoituksen 4 prosentin bruttokansantuoteosuudesta voidaan saavuttaa. Neuvoston keskustelussa korostui osaamisen strateginen merkitys Suomelle tulevaisuuden kestävän kasvun lähteenä. Tutkimus- ja innovaationeuvoston ja parlamentaarisen TKI-työryhmän vuorovaikutusta jatketaan työryhmän työn myöhemmissä vaiheissa.
NordenBladet — YK:n ruokajärjestelmiä koskeva huippukokous, Food Systems Summit, järjestetään virtuaalisesti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kouluruokailua koskevassa tilaisuudessa puhuu lisäksi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka toimii Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläänä.Kokouksessa keskustellaan ruokajärjestelmien eli ruoan tuottamisen, jalostamisen, kaupan ja kuluttamisen sekä niiden toimintaympäristön merkityksestä kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Maailman nälkäisten määrä on viime vuosina kääntynyt kasvuun ja pandemia on osaltaan vaikeuttanut tilannetta. Ruokaa ei ole saatavilla tasapuolisesti eikä kaikilla ole siihen varaa. Ruokajärjestelmät kärsivät ilmastonmuutoksesta, mutta samalla ne nykymuodossaan kiihdyttävät sitä. Suomi pitää esillä erityisesti kouluruokailua, joka on tehokas keino ruokaturvan parantamiseksi. Kokouksessa Suomi kertoo viiden miljoonan euron lahjoituksesta Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokaohjelmalle.”Suomessa on ollut maksuton kouluruokajärjestelmä pitempään kuin missään muualla, ja tätä mallia edistetään myös osana kehitysyhteistyötä. Kouluruokailu tukee terveyttä ja oppimista ja merkitsee usein tytöillekin mahdollisuutta päästä koulutielle”, ministeri Skinnari sanoo.Osana kokouksen valmisteluja Suomi on tänä vuonna järjestänyt sekä kansallisen ruokajärjestelmädialogin että pohjoismaisen keskustelun aiheesta roolissaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomi myös raportoi ensimmäisten maiden joukossa kansallisesta toimintasuunnitelmastaan ruokajärjestelmien kestävyyden vahvistamiseksi.Suomi on korostanut kokonaisvaltaista lähestymistapaa ruokajärjestelmäkysymyksiin. Ruoka–vesi–metsä–energia -kokonaisuus muistuttaa luonnonvarojen ja ruokaturvan erottamattomasta yhteydestä. Yhteinen terveys (One Health) –lähestymistapa puolestaan tuo esiin ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyden liittymisen toisiinsa. Suomi on esitellyt valmisteluissa myös muun muassa maaperän hiilensidontaan liittyviä innovaatioitaan. Kokousta voi seurata suorana rekisteröitymällä YK:n ruokahuippukokouksen verkkosivuilla.Lisätietoa suomalaisesta kouluruokaosaamisesta ja siihen liittyvät materiaalit löytyvät Education Finland –verkkosivuilta (englanniksi).
NordenBladet — Hallituksen Työelämän mielenterveysohjelma on julkaissut yhdeksän maksutonta digityökalua suomalaisen työelämän käyttöön. Mielenterveyden tuen työkalupakki tuo työpaikoille ja työterveyshuoltoon helppokäyttöisiä välineitä työikäisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Suomalaiset työpaikat tarvitsevat työkykyistä ja osaavaa työvoimaa. Mielenterveyden tukeminen on merkittävässä roolissa hallitusohjelman työllisyyden kasvun vauhdittamisessa.Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan uudenlaista työkyvyn johtamista, jotta mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet saadaan vähenemään. Työelämän mielenterveysohjelma vastaa tähän tarpeeseen julkaisemalla tutkimustietoon perustuvat digitaaliset työkalut, jotka on kehitetty yhteistyössä työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Mielenterveyden tuen työkalupakki tuo konkreettiset keinot työpaikkojen arkeenMielenterveyden tuen työkalupakki tarjoaa helppokäyttöisiä keinoja ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn työpaikkojen arjessa. Työhyvinvoinnista on vastuussa koko työyhteisö.Vaikuttavan muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikkien työpaikan toimijoiden välistä aitoa yhteistyötä ja osaamisen vahvistamista.Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen haastaa työpaikat ja työterveyshuollot ottamaan työkalupakin vaikuttavat menetelmät käyttöön ja viemään viestiä myös eteenpäin.– Työpaikoilla on monia keinoja tukea työntekijöiden mielenterveyttä ja työkykyä. Tärkeintä on huolehtia siitä, että työpaikan arkikäytännöt tukevat hyvinvointia. Työn psykososiaalisten riskien arviointi ja hallinta on myös jokaisen työpaikan lakisääteinen velvollisuus, ministeri Sarkkinen muistuttaa.Mielenterveyttä tukevassa työkulttuurissa on kyse arkisista asioista, kuten vuorovaikutuksesta, ongelmien ratkomisesta yhdessä ja työtapojen kehittämisestä. Mielenterveyden tuen työkaluja voi hyödyntää yksitellen täsmätukena tai ottamalla työkalupakki käyttöön pitkäjänteiseen arjen tukeen työyhteisössä. Työkalut vahvistavat osaamista työpaikoillaTyöterveyslaitoksen kehittämä Mielenterveyden tuen työkalupakki on julkaistu Mieli ja työ -sivustolla. Työkalut tarjoavat koko työyhteisölle keinot tukea työkykyä ennaltaehkäisevästi. Mukana on sekä testin, pelin ja laskurin kaltaisia toiminnallisia työkaluja työyhteisöille että valmennuksia aiheista, joista esimerkiksi esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työsuojelutoimijoiden on tärkeää vahvistaa osaamistaan.– On tehokkaampaa kohdistaa toimenpiteitä työyhteisöön ja tukea työkykyä ennaltaehkäisevästi kuin reagoida jo syntyneisiin ongelmiin yksilötasolla työterveyshuollossa, sanoo tuotepäällikkö Kaisa Mikkola Työterveyslaitoksesta.Työkalupakin kohderyhmänä ovat suomalaiset työpaikat ja työterveyshuollot. Osa työkaluista on suunnattu esihenkilöille, työsuojelutoimijoille tai henkilöstöhallinnolle, toiset taas vahvemmin työterveyshuolloille, työntekijöille tai johdolle.Mielenterveyden tuen työkalut helpottavat kuormituksen tai muiden työkykyyn vaikuttavien asioiden puheeksi ottamista. Kun mielenterveyspuhe arkipäiväistyy, haasteisiin on helpompi tarttua ajoissa. Työkaluja kannustetaan kokeilemaan työyhteisössä yhdessä keskustellen.
NordenBladet — Professori emerita Leena Halila luovutti tänään 22. syyskuuta selvityksensä julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten pitkistä käsittelyajoista kuntaministeri Sirpa Paaterolle. Selvityksessä ehdotetaan, että osa hankintavalituksista säädettäisiin markkinaoikeudessa kiireellisiksi. Lisäksi ehdotetaan, että markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden toiminnassa kiinnitettäisiin erityistä huomiota prosessinjohtoon ja sen kehittämiseen.Selvityksen tavoitteena oli selvittää valitusprosessien keston kokonaissyitä ja saada ehdotuksia siihen, miten julkisia hankintoja koskevia valitusprosesseja tai niiden käsittelyaikoja voitaisiin lyhentää tuomioistuimissa.”Oikeudenkäynti markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa täyttää sinänsä oikeudenmukaiselta oikeudenkäynniltä vaadittavat joutuisuusedellytykset. Hankintavalitusten käsittelyä voidaan kuitenkin nopeuttaa perus- ja ihmisoikeuksien rajoissa prosesseja tehostamalla. Markkinaoikeuden resurssien turvaaminen prosessien sisäisten kehittämistoimien ohella on erityisen tärkeää”, toteaa selvityshenkilö Leena Halila. Selvityksessä ehdotetaan myös hankintavalituksia koskevan erityissääntelyn lisäämistä, uusien valitusperusteiden esittämismahdollisuuksien ja kuulemisvaatimuksien toteutumisen selkeyttämistä sekä hankintaoikaisun käytön lisäämistä selvien virheiden korjaamiseksi. Jatkoselvitystä vaaditaan muun muassa oikeudenkäyntimaksun korotuksen vaikutuksesta oikeudenkäynnin tehostamiseen.”Kiitän professori Halilaa tärkeästä selvityksestä. Julkisiin hankintoihin liittyvien valitusaikojen pidentyminen on aito ongelma niin hankintojen vaikuttavuuden kuin tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten toiminnan suunnittelun kannalta. Seuraavaksi otamme selvityksessä esitetyt ratkaisut jatkotarkasteluun ministeriötasolla”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja työ-ja elinkeinoministeriö käyvät syksyn aikana selvityksen ehdotukset läpi ja koordinoivat jatkoaskelia yhdessä. Selvitys on osa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi -toimenpideohjelmaa ja kansallisen julkisten hankintojen strategian toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Selvitystä esitellään 29. syyskuuta järjestettävässä Hankinta-Suomi-seminaarissa.
NordenBladet — Suomi on EU-komission vaatimuksesta täsmentämässä pelastuslain mukaista jälkiraivausvastuuta. Jatkossa velvollisuus koskisi tulipalojen lisäksi säteilyvaaratilanteita, öljyvahinkoja ja muita onnettomuuksia. Samalla pelastuslakia ja asetusta ulkoisista pelastussuunnitelmista muutettaisiin niin, että vaatimus ratapihojen ja satama-alueiden pelastussuunnitelmista säilyisi jatkossakin laissa.Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle pelastuslain muutosta koskevan luonnoksen hallituksen esityksestä, joka koskee erilaisten onnettomuuksien jälkiraivausta ja -vartiointia sekä vaarallisten aineiden kuljetusta hoitavia ratapihoja. Muutos koskee myös sisäministeriön asetusta ulkoisista pelastussuunnitelmista.Ratapihojen ulkoiset pelastussuunnitelmat varmistetaan lakimuutoksellaSuomessa on ratapihoja, joissa liikkuu paljon vaarallisia aineita. Esityksen mukaan pelastuslaitoksen olisi laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma yhdessä ratapihalla toimivien yritysten kanssa onnettomuuden varalta nimetyille ratapihoille myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettavan lain kokonaisuudistuksen jälkeen.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Strategisen tutkimuksen teema-alueet ja painopiste vuodelle 2022Arno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175 – Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikön virkavakuutusPiia Nyström, hallitussihteeri p. 0295 161 096 – Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisestaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiLeena Gardemeister, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 460 – Valtuuskunnan asettaminen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ministerikokoukseen 5.-6.10.2021Kimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos p. 0295 350 061 – Valtioneuvoston asetus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta Latvian kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöSalla Silvola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 314 – Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksiJukka Antero Siro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 021 – Hallituksen esitys eduskunnalle suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksiPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Lapin käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Kanta-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Helsingin käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Pirkanmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 5) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Itä-Suomen hallinto-oikeuden kolmen hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenSisäministeriöHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudestaJukka Tukia, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 573 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiNina Routti-Hietala, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 242 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021−2027Tuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566 – Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenPuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437 – Puolustusministeriön ohjelmajohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenValtiovarainministeriöIrja Peltonen, hallinto –ja kehitysjohtaja p. 0295 530 138 – Valtiosihteerin kansliapäällikkönä virkavalaPanu Pykönen, hallitusneuvos p. 0295 530 225 – Pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston suomalaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä määrääminen vuosiksi 2022 – 2024Risto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöPiritta Sirvio, hallitusneuvos p. 0295 330 238 – Valtioneuvoston asetus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtakunnallisesta hakumenettelystäMaa- ja metsätalousministeriöMikko Peltonen, tutkimusjohtaja p. 0295 162 296 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Suomen liittymisestä kokeellisen ekosysteemitutkimuksen eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (AnaEE ERIC –konsortioon liittyminen)Timo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014−2020 muuttaminenJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Suomen esitys pohjoisen tuen ohjelman jatkosta vuodesta 2022 alkaenLiikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311 – Valtioneuvoston asetus suoraa kansainvälistä rautatieliikennettä koskevan Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ja Venäjän liikenneministeriön välillä tehdyn sopimuksen kuormausmääräyksiä koskevaan liitteeseen tehtävistä muutoksistaMervi Karhula, liikenneneuvos p. 0295 342 976 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä ratalain 24 §:n muuttamisestaLaura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063 – Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (jäljempänä MARPOL-yleissopimus) VI liitteen 2, 14 ja 18 sääntöihin ja I ja VI lisäyksiin tehtyjen muutosten hyväksyminen – Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (jäljempänä MARPOL-yleissopimus) VI liitteen 1, 20 ja 21 sääntöihin ja painolastivesien ja sedimenttien valvonnasta ja käsittelystä vuonna 2004 tehdyn kansainvälisen yleissopimukseen (jäljempänä painolastivesiyleissopimus) tehtyjen muutosten hyväksyminenTyö- ja elinkeinoministeriöPauliina Kanerva, hallitusneuvos p. 0295 060 160 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiPekka Grönlund, teollisuusneuvos p. 0295 064 815 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) muuttamisestaJuhani Tirkkonen, teollisuusneuvos p. 0295 062 140 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksiSari Alho, neuvotteleva virkamies p. 0295 049 007 – Suomen valtion edustaja lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälisen järjestön komiteassaTarja Virkkunen, johtava asiantuntija p. 0295 048 252 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain, kaivoslain 40 ja 58 §:n ja ydinenergialain 23 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöVesa Pekkola, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 282 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisestaLaura Terho, lakimies p. 0295 163 550 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta
NordenBladet — Suomi ja Saksa ovat allekirjoittaneet yhteistyöjulistuksen, jonka taustalla on maiden yhteinen halu tukea eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä annetun asetusehdotuksen etenemistä ja vauhdittaa siihen perustuvien yhteiseurooppalaisten ratkaisujen kehittämistä. Kuntaministeri Sirpa Paatero ja Saksan liittohallituksen edustaja digitalisointiasioissa, varaministeri Dorothee Bär allekirjoittivat yhteistyöjulistuksen keskiviikkona 22.9.2021.”Suomi ja Saksa ovat Euroopassa kehityksen eturintamassa digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisessä. Siksi on luontevaa, että teemme yhteistyötä edistääksemme eurooppalaisiin arvoihin perustuvien ja käyttäjän tietoturvan takaavien ratkaisujen käyttöönottoa koko Euroopan unionin alueella”, sanoo julkisen hallinnon digitalisaatiosta vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero.”Yhä useammat Euroopan maat kannattavat pyrkimystämme ottaa käyttöön hajautettu käyttäjäkeskeinen identiteetti. On ilahduttavaa, että sovittuamme yhteistyöstä Espanjan kanssa heinäkuussa etenemme nyt yhteistyöhön Suomen kanssa; näin voimme näyttää koko Euroopalle, millaisia mahdollisuuksia itsehallittava identiteetti tarjoaa”, sanoo varaministeri Dorothee Bär.Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2021 ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä ja siihen liittyvästä digitaalisesta lompakkosovelluksesta. Eurooppalainen digitaalinen identiteetti ja digitaalinen lompakko muodostaisivat EU:n kansalaisille, EU:ssa asuville henkilöille sekä yrityksille välineen tunnistautumiseen ja henkilöön liittyvien tietojen osoittamiseen.Suomen ja Saksan välisen yhteistyön tarkoituksena selvittää ja edistää erityisesti itsehallittavaan identiteettiin (self-sovereign identity, SSI) pohjautuvien ratkaisujen ja niihin liittyvän lainsäädännön kehittämistä Euroopassa. Itsehallittavaan identiteettiin pohjautuvat ratkaisut, yhdessä henkilötietoja ja muuta varmennettua tietoa välittävien digitaalisten lompakkojen kanssa, antaisivat kansalaisille paremmat edellytykset hallinnoida omia henkilötietojaan ja mahdollisuuden välittää ja todentaa monenlaisia itseä koskevia tietoja ja todistuksia älypuhelimella tai muulla sähköisellä välineellä.Yhteistyössä on tarkoitus suunnitella ja konseptoida digitaalisen lompakon pilotointia rajat ylittävissä palveluissa. Konseptoinnin tuloksilla edesautettaisiin yhteisen eurooppalaisen arkkitehtuurin määrittelyä, yhteisten standardien luomista sekä parhaiden käytäntöjen jakamista. Suomi ja Saksa muodostavat yhteisen digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen työryhmän, joka koordinoi yhteistyöjulistuksessa esitettyjen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistyö on avointa myös muille Euroopan unionin jäsenmaille. Suomen lisäksi Espanja ja Alankomaat ovat allekirjoittaneet yhteistyöjulistuksen Saksan kanssa. Suomessa digitaalista henkilöllisyystodistusta kehitetään valtiovarainministeriön johtamassa digitaalisen henkilöllisyyden hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisesti. Hankkeessa mahdollistetaan suomalaisille sähköinen tunnistaminen myös muiden EU-jäsenvaltioiden palveluihin ja huomioidaan parhaillaan käynnissä oleva yhteiseurooppalainen kehitystyö.
NordenBladet — Euroopan keskuspankin neuvosto päätti rahapolitiikan strategian uudistamisesta heinäkuussa 2021. Tärkein syy strategiauudistukselle oli rahapolitiikan toimintaympäristön muuttuminen sen jälkeen, kun keskuspankin neuvosto uudisti strategiaansa edellisen kerran vuonna 2003.Mitkä ovat olleet suurimmat muutokset rahapolitiikan toimintaympäristössä viimeisten vuosien aikana? Millaisia vaikutuksia keskuspankin uudella strategialla on? Ilmastonmuutos ja Euroopan keskuspankki – miten muutos otetaan huomioon pankin toiminnassa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn tuoreessa Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjan kirjoituksessaan.
