NordenBladet — Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on valmis ja etenee eduskunnan käsittelyyn valtioneuvostossa 16.9. tehdyllä päätöksellä. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022.”Perhevapaauudistus on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Se on panostus lapsiperheisiin eri perhemuodoissa ja myös tärkeä tekijä hallituksen väestöpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt annettavalla esityksellä etenemme kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa”, iloitsee sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.”Perhevapaissa siirrytään tämän vuosituhannen malliin. Päivärahapäivien lukumäärä kasvaa nykyiseen verrattuna. Joustavuus lisääntyy merkittävästi, kun vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti. Kahden vanhemman perheissä kumpikin saa yhtä suuren kiintiön. Perhevapaiden käyttäminen tulee mahdolliseksi entistä suuremmalle joukolle sosiaalisia vanhempia, kun vapaista voi luovuttaa osan puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Uudistus huomioi myös yksinhuoltajat, monikkoperheet ja lapsen kuolema -tilanteet”, kertoo ministeri Sarkkinen.  Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoista työelämääPerhevapaauudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.”Uudistuksen viesti on paitsi vanhemmille myös työnantajille, että yhtä lailla kuin äiti myös isä voi jäädä vanhempainvapaille. Työpaikoilla on keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja etenkin miesten, perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan ja toivon että uudistus kannustaa niin isiä käyttämään vapaita kuin työnantajia tukemaan miesten perhevapaiden käyttöä. Uudistuksella kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Uudistuksen tavoitteena on myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaita voi käyttää  aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti. Tasa-arvoinen ja joustava perhevapaamalliKatso animaatio perhevapaauudistuksen perusmallista Perhevapaauudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.
 
Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. 
 
Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk). Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta tie-dotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9:30. Seuraa suoraa lähetystä tai katso tallenne: Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston YouTube-kanavallaTiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja vn.fi/live Tilaisuudessa on viittomakielinen tulkkaus Simultaanitulkkaus ruotsiksi on saatavissa Yle Arenan -kanavalla.Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus)17.09.2021 tiedotustilaisuuden esitysmateriaalit (lisätty klo 10.30)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian keskeisenä linjauksena on lisätä lasten osallisuutta Suomessa. Osana lapsistrategian toimeenpanoa on tehty lasten kuulemisen käsikirja lainvalmistelijoille. ”Kansallisen lapsistrategian valmistelussa on koko ajan ollut lapsen oikeus osallisuuteen keskeisenä johtotähtenä. Lapsen oikeus osallisuuteen on myös yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisistä oikeuksista. Tämä käsikirja vie tätä asiaa eteenpäin lasten kuulemisen osalta”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Käsikirjassa kuulemisella tarkoitetaan lapsen mahdollisuutta kertoa omia näkemyksiään, jotka perustuvat lapsella olevaan tietoon, ymmärrykseen ja kokemuksiin. Lisäksi sillä tarkoitetaan tapoja, joiden avulla lapsi voi näkemyksiään kertoa. Lasten kuulemista koskevaa tiedon tarvetta on nostettu esiin myös virkamiesten puolelta. Myös lapsivaikutusten arvioinnin laadukas tekeminen vaatii, että lapsia on kuultu arvioinnin aikana. Lasten ja nuorten kuulemiseen on todella monenlaisia tapoja ja niitä käsikirjassa käydään läpi. ”Lasten ja nuorten osallisuuden parempi ja laajempi toteutuminen on mahdollista vain, jos me aikuiset luomme edellytykset sille, että lapsen ja nuoret saavat ja uskaltavat kertoa asioistaan. Lapset ja nuoret haluavat ilmaista itseään ja vaikuttaa asioihin, kunhan siihen on tarjolla mahdollisuus ja välineitä. Meidän tehtävämme lapsistrategiassa on tarjota näitä välineitä”, arvioi pääsihteeri Johanna Laisaari.Osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa julkaistaan lapsen oikeuksien toteutumista edistäviä käsikirjoja tukemaan mm. lainvalmistelijoiden työtä. Edellinen käsikirja julkaistiin elokuussa 2021, ja se käsitteli lapsivaikutusten arviointia lainvalmistelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston alueministerit keskustelivat monipaikkaisuudesta ja vihreästä elpymisestä Helsingissä järjestetyssä hybridikokouksessa 16.9.2021. Ministerit päättivät käynnistää tutkimushankkeen, jossa selvitetään monipaikkaisuuden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia eri alueilla.Kokouksen puheenjohtajana toimi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Koronapandemian myötä paikan merkitys on noussut uudella tavalla keskusteluun sekä ihmisten arjessa että politiikassa. Ministerit näkivät monipaikkaisuudessa paljon mahdollisuuksia, jotka lisäävät alueiden taloudellista ja sosiaalista elinvoimaa.–  Monipaikkaisuus luo aluetalouksille, yritystoiminnalle ja osaavan työvoiman saatavuudelle uusia mahdollisuuksia. Digitaalisuus ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat monipaikkaisuuden keskeisiä tulevaisuusinvestointeja. Samalla tarvitaan joustavia, alueellisesti eriytyviä palveluiden järjestämistapoja, joilla tuetaan ihmisten arjen sujuvuutta, ministeri Lintilä toteaa.Monipaikkaisuuteen liittyy myös erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia sekä taloudellisen ja ekologisen kestävyyden haasteita. Kokouksessa Nordregion johtaja Rolf Elmèr esitteli uutta monipaikkaisuutta selvittävää hanketta, jonka käynnistämistä ministerit päättivät tukea.Vihreä elpyminen tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksiaAlueministerit keskustelivat myös vihreän elpymisen mahdollisuuksista erilaisilla alueilla sekä siitä, miten vauhdittaa vihreää siirtymää. Vihreässä elpymisessä on kyse paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, myös uusista elinkeinomahdollisuuksista. Taloustieteen professori Jens Suedekum Düsseldorfin yliopistosta ja rehtori Juha-Matti Saksa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pitivät alustuspuheenvuorot kestävästä kasvusta.– Vihreä elpyminen tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristöliiketoiminnalle, jonka painoarvo globaalin talouden kilpailukykytekijänä on kasvanut. Yksi Pohjoismaiden yhteistyön kohde voisi olla biopohjainen talous myös harvaan asutuilla alueilla. Biotaloudella on merkittävä rooli vähähiilisyystavoitteen ja resurssitehokkaan yhteiskunnan tavoittelussa, ministeri Lintilä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 Nuorisotyön tunnustuspalkinto on myönnetty Ariela Tuikkaselle. Tuikkanen on nuorisotyöntekijä, vapaaehtoinen ja vaikuttaja useassa maakunnassa sekä erityisesti vähemmistöjen kanssa tehtävän työn tekijä ja kehittäjä. Nuorisoasioista vastaava ministeri Antti Kurvinen jakoi 10 000 euron arvoisen tunnustuksen NUORI2022 Etkot -tapahtumassa, joka järjestettiin etätapahtumana 16. syyskuuta. Nuorisotyön tunnustuspalkinto myönnettiin nyt 20. kerran. Ariela Tuikkasen valintaa palkinnonsaajaksi perusteltiin mm. seuraavasti: ”Ariela Tuikkanen on ollut kehittämässä, suunnittelemassa ja toteuttamassa romaninuorten kanssa tehtäviä nuorisotyön menetelmiä. Ariela on ennakkoluuloton, positiivinen ja avoin työntekijä, joka antaa tilaa nuorille loistaa. Ariela osaa hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja huomioi romanikulttuurin erityispiirteet hyvin, kuitenkin kohdaten nuoret aina yksilöinä. Arielan kanssa työskentely on ollut mielekästä, tuloksellista ja molemmin puolin opettavaista.Nuorisotyöntekijä Ariela Tuikkasen työotetta kuvaavat parhaiten innovatiivisuus, verkostoituminen ja rohkeus kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä nuorisotyössä. Hänen työllään on ollut paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Työnsä tavoitteena Tuikkasella on ollut nuorten osallisuuden vahvistaminen, ulkopuolisuuden ehkäisy, toiminnallisuus, liikunnallisuus ja ympäristökasvatus.Tuikkasen vahvuutena on se, että hän pystyy aidosti kohtaamaan nuoret taustaan katsomatta. Hän on työskennellyt valtaväestö-, maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten nuorten kanssa.Tuikkanen näkee nuorisotyön välineenä, jolla voidaan edistää nuorten integroitumista yhteiskuntaan. Hän korostaa kielen, koulutuksen ja työelämän merkitystä integroitumisessa. Moni nuori on hänen kannustamaan hakeutunut opiskeluun, koulutukseen ja työelämään.”Koulutukseltaan Ariela Tuikkanen on yhteisöpedagogi ja ammatiltaan nuorisotyöntekijä. Lisäksi hän suorittaa Tampereen yliopistossa nuorisotyön ja -tutkimuksen maisteriopintoja.”Nuorisotyön tunnustuspalkinnolla haluan nostaa esiin nuorisotyöntekijöiden arvokasta työtä nuorten parissa. Korona-aika on ollut raskasta ja kuormittavaa monille nuorille. Etäkoulu ja etäopinnot, harrastusten katkeaminen sekä ystävien ja sukulaisten tapaamisten vähentyminen ovat lisänneet nuorten kokemaa stressiä ja yksinäisyyttä. Nuorisotyö on poikkeusaikanakin pystynyt arvokkaalla tavalla tukemaan nuoria”, toteaa ministeri Antti Kurvinen.”Erityisen tärkeä nuorisotyöntekijän ydinosaaminen on nuoren kohtaaminen. Ariela Tuikkasella tätä arvokasta osaamista on erityisen paljon ja tästäkin syystä tunnustuspalkinto menee oikealla henkilölle”, jatkaa ministeri Kurvinen.Nuorisotyön tunnustuspalkinto on näkyvä tunnustus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla. Palkinnolla nostetaan esiin toimijoita, jotka ovat poikkeuksellisen merkittävällä tavalla kehittäneet nuorisoalan toimintaa entistä vaikuttavammaksi. Se voi olla tunnustus tehdystä työstä, mutta myös kannustus kehittää edelleen ennakkoluulottomasti uutta nuorisotyössä.Nuorisotyön tunnustuspalkinto jaetaan vuorovuosin nuorisoalalla toimivalle henkilölle ja yleishyödylliselle järjestölle tai muulle yhteisölle. Palkinnosta päätti tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kuultuaan palkintoraatia. Palkintoraadin muodostavat nuorisoalan kattojärjestö Allianssin hallituksen työvaliokunnan lisäksi Nuorisotutkimusseuran, Kuntaliiton sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen edustajat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — WHO:n Maailman potilasturvallisuuspäivää vietetään vuosittain 17. syyskuuta. Tänä vuonna teemana on äidin ja vastasyntyneen turvallisuus. Suomessa päivää vietetään asiakas- ja potilasturvallisuuspäivänä ja juhlistetaan sitä, että Suomessa on turvallista synnyttää.WHO kertoo kampanjasivustollaan, että maailmassa joka päivä menehtyy 6700 vastasyntynyttä, lähes 5400 lasta syntyy kuolleena ja 810 naisen kuolema liittyy raskauteen tai synnytykseen. Näistä suurin osa olisi ollut estettävissä turvallisella hoidolla.Suomessa on viimeisen 24 vuoden aikana kuollut 68 äitiä synnytykseen, siis keskimäärin kolme vuosittain. Vuonna 2020 kuoli 320 lasta vastasyntyneisyyskaudella ja kuolleena syntyi 122 lasta. Ennen syntymää, synnytykseen tai vastasyntyneisyyskaudella menehtyneiden lasten määrä on Suomessa yksi alhaisimmista koko maailmassa.Suomessa on turvallista synnyttääVaikka asiat meillä ovatkin hyvin, on silti vielä paljon tehtävää. Tämä tuli esille esimerkiksi niissä kertomuksissa, joita potilasturvallisuuspäivää varten kerättiin suomalaisilta. Kertomuksia esitetään asiakas- ja potilasturvallisuuspäivän webinaarissa ”Onko lottovoitto synnyttää Suomessa?” 17.9.2021 klo 12‒15. Webinaarin avaa sisäministeri Maria Ohisalo. ”Raskaus, synnytys ja uusi perheenjäsen ovat perheille koko elämän mullistavia tapahtumia, joten kokemukset näistä voivat vaikuttaa pitkään perheiden hyvinvointiin. Töitä tehdään ja myös synnyttäjän ja syntyvän lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä monissa Suomen synnytyssairaaloissa”, toteaa ylilääkäri Ritva Halila sosiaali- ja terveysministeriöstä.”Kuten maailmanlaajuisen päivän teema on, myös meille Suomessa turvallinen äitiys ja vastasyntyneen hoito on yhteinen asia. Voidaankin siis sanoa, että on todellakin lottovoitto synnyttää Suomessa”, iloitsee päivän kansallisen työryhmän puheenjohtajana toimiva Sally Leskinen, Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri. Päivän väri on oranssiSuomessa asiakas- ja potilasturvallisuuspäivää juhlistetaan monin eri tavoin, muun muassa valaisemalla rakennuksia ja maamerkkejä oranssilla. Päivän aikana pidetään luentoja ja koulutuksia sekä pukeudutaan oranssiin. Toiveena myös on, että 17.9.2021 syntyneille vauvoille puettaisiin oranssit pipot. Tähänkin haasteeseen monilla alueilla on jo lähdetty mukaan.Tapahtumia järjestävät alueillaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ympäri Suomen. Näistä kerrotaan Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen verkkosivulla. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa päivän toteutuksesta kansallisesti ja on antanut sen koordinointitehtävän Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle.Jaa ajatuksiasi asiakas- ja potilasturvallisuudestaMaailman potilasturvallisuuspäivällä halutaan kutsua kaikki mukaan keskusteluun. WHO kehottaa käyttämään päivään liittyvässä viestinnässä iskulauseita ”Toimi nyt turvallisen ja kunnioittavan synnytyksen puolesta!” ja ”Turvallinen äitiys ja vastasyntyneen hoito on yhteinen asia”.Sosiaalisessa mediassa käytetään aihetunnisteita #WorldPatientSafetyDay, #AsiakasJaPotilasturvallisuuspäivä ja #OnLottovoittoSynnyttääSuomessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Nielu metsäravintolan Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2021.Palkinnon jakoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Senior Director Kristiina Hietasaari, Visit Finland. Kilpailuun osallistui lähes 80 monipuolista ja tasokasta tuotetta. Tämän vuoden erityistavoite oli saada mukaan uusia tuoteideoita, joilla noustaan korona-ajasta. Arvioraati toteaa, että Nuuksiossa sijaitseva Nielu metsäravintola on upea kokonaisuus, jossa fine dining tuodaan keskelle suomalaista metsää. Sijainnistaan huolimatta Nielu on helposti saavutettavissa ja tuote ostettavissa. Yhteiskuljetukset ja metsänsuojelu tukevat  ympäristönäkökulmaa. Nielu on huomioinut vastuullisuuden ja ekologiset ulottuvuudet ja asiakas kokee tekevänsä hyvää ostaessaan tuotteen.Kotimaiset raaka-aineet, ja villiyrttien käyttö on onnistunutta. Illallinen on jo lähtökohtaisesti suunniteltu sopimaan moneen ruokavalioon, ja pienin muutoksin se sopii kasvissyöjille ja jopa täysin vegaaneillekin. Mielenkiintoinen juomapaketti ja alkoholiton paketti on suunniteltu vastuullisuusajattelun mukaisesti.Nettisivut ovat houkuttelevat ja koko palvelupolku toimii.  Elämyksellisyys ja uudenlainen ajattelu erottuu. Nielu on tyylikkäästi erilainen.– Tämän vuoden kilpailutuotteissa ja erityisesti finalisteissa korostui paikallisuuden ja upean luontomme huomioiminen. Meillä on loistavia ruokamatkailun kärkituotteita, ja haluamme kehittää niitä lisää sekä kotimaan matkailijoille että kansainvälisille matkailijoille, toteaa kilpailuraadin puheenjohtajana toiminut Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.Lisäksi palkittiin kolme merkittävää ruokamatkailutekoa:Kyrö illallispaketti, Kyrö Distillery Home, IsokyröMenu Nokka, Ravintola Nokka, HelsinkiTaste of Slow Häme, Taste of Häme -verkosto: Hahkialan Kartano, Pekkolan tila, Iloranta, Tiirinkoski, Hauho ja HämeenlinnaArviointiraati antoi myös viisi kunniamainintaa:Gastrojuna/Gastrotrain, GreenEscape Oy, tuote kehitteilläHotelliaamiainen, Lapland Hotels OyPohjois-Savon tarjonta kokonaisuutena: SATOA Kuopio Food Festival, SATOA Goes WILD -villiruokafestivaali ja European Region of Gastronomy-  juhlavuosikokonaisuus, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgriaPäivä muikunkalastajan mukana, Activity Maker & Ovaskala,  Savonlinna, tuote kehitteilläWine in the Woods – Finland, Naturally Experiences, useita sijainteja

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maahantulon rajoitukset palautetaan Singaporen asukkaille Singaporesta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Valtioneuvosto päätti asiasta 16.9. ja päätös tulee voimaan 20.9. Rajoituksiin ei tule muita muutoksia. Nykyisiä ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 10.10. asti. Suomeen voi kuitenkin tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Jos rajoitusten piirissä olevasta maasta saapuva henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy.Katso voimassa olevat maahantulon rajoitukset ja terveysturvallisuusvaatimukset alla olevilta verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Loppuvuodesta valmistuvasta Suomen ilmasto- ja energiastrategiasta on tehty hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukainen sukupuolivaikutusten arviointi. Siinä tarkastellaan strategialuonnokseen ehdotettuja politiikkatoimenpiteitä niiden ihmisvaikutuksien ja sukupuolittuneisuuden kannalta.Tutkijoiden arvioi osoittaa, että sukupuolivaikutusten huomioon ottaminen toimenpiteiden suunnittelussa on merkityksellistä sekä tasa-arvon että ilmastotoimien hyväksyttävyyden ja tehokkuuden kannalta.– Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutuksia sukupuoliin ei ole Suomessa aiemmin selvitetty. On tarpeen jatkaa työtä ilmastopolitiikan vaikutustenarvioinnin kehittämiseksi eri näkökulmista, arvioi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Raportti tarkasteli ilmasto- ja energiastrategiaan ehdotettujen politiikkatoimien sukupuolivaikutuksia. Arvioinnissa on mukana 101 politiikkatoimenpidettä. Lista ei edusta lopullisia strategiaan valittavia toimenpiteitä, vaan valmisteluvaiheessa keväällä 2021 mukana olevia alustavia ehdotuksia.Tutkimusryhmä tarkastelee toimenpiteiden ihmisvaikutuksia ja niiden sukupuolittuneisuutta kuudella eri sektorilla: energiatuotannossa, rakentamisessa ja rakennuksissa, liikenteessä, teollisuudessa, palvelusektorilla sekä maataloudessa. Tutkijoiden tärkeimmät johtopäätökset ovat:Politiikkatoimenpiteet kohdistuvat pääosin miesvaltaisille aloille, sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja ja vaikuttavat enemmän miesten kulutustottumuksiin. Tästä näkökulmasta miesten voi katsoa kantavan suuremman taakan ehdotettujen toimien seurauksista.Miesvaltaisilla aloilla (energiantuotanto, rakentaminen, liikenne, teollisuus ja metsätalous) kokonaisvaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen on kuitenkin positiivinen, vaikka varsinkin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä miesvaltaisia työtehtäviä häviää. Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset työllisyyteen kohdistuvat naisvaltaisille palvelualoille. Nämä tulisi ottaa laajemmin huomioon ilmastopolitiikassa. Ehdotettujen toimien vaikutus palvelualoihin korostaa kahta asiaa: ilmastopolitiikan budjetoinnin tulee olla sukupuolitietoista ja toisaalta ilmastotoimista hyötyvien alojen sukupuolisegregaation purkaminen on entistäkin tärkeämpää. Naisten kouluttautuminen ilmastotoimista hyötyville (miesvaltaisille) aloille ja myös palvelualan sisällä energiaan liittyviin tehtäviin tulisi ottaa tavoitteeksi myös ilmasto- ja energiastrategiassa.Naiset ja nuoret ovat valmiimpia tekemään ja tukemaan ilmastomyönteisiä päätöksiä. Ehdotetut toimet korostavat kuitenkin enemmän miesten osallisuutta ilmastopolitiikassa, sillä ne suuntautuvat pääasiassa miesvaltaisille aloille, vaikuttavat miesten kulutustottumuksiin ja sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja. Teknisten ratkaisujen rinnalla tulisi korostaa toimenpiteitä, jotka lisäävät naisten osallisuutta ilmastopolitiikassa. Tämä voisi johtaa suurempiin päästövähennyksiin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi torstaina esityksensä kouluissa tapahtuvan kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan vastaisen toimenpideohjelmaan liittyvistä lakimuutoksista. Perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen kurinpitoa koskevia säännöksiä muutetaan.Esityksen tavoitteena on ehkäistä kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä turvata turvallinen opiskeluympäristö kaikille. Esityksellä täsmennetään opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata koulussa ja oppilaitoksissa toimivien turvallinen oppimisympäristö.Hallituksen esitys on osa valtioneuvoston toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi.– Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus käydä koulua ja opiskella turvallisessa ympäristössä. Nyt annettavat esitykset vahvistavat tätä oikeutta ja antavat nykyistä parempia työkaluja kouluille ja oppilaitoksille puuttua kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään, sanoo opetusministeri Li Andersson.
 
Perusopetuksessa opetus voitaisiin jatkossa evätä jäljellä olevan päivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi. Perusopetuksen ja toisen asteen osalta epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa, sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki oppilaan palatessa kouluun. Oppilaalle tehtäisiin suunnitelma, jossa määriteltäisiin ne käytännöt toimet, joilla tuettaisiin oppilaan turvallista opetukseen palaamista.
 
Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia ehdotetaan muutettavan siten, että opettajalle tai rehtorille tulisi velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.Lakeihin lisättäisiin säännös lapsen edusta. Perusopetuslain mukaista opetusta ja toimintaa suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä olisi otettava huomioon lapsen etu. Vastaava säännös lisättäisiin myös lukiolakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin sekä tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin.
 
Esityksessä puututaan myös niin sanottuun kaksoisrangaistavuuden ongelmaan, jonka vuoksi vakavissa tapauksissa, joissa kiusaamis- tai väkivaltatapaus tai muu oppilaan tai opiskelijan toiminta koulussa tai oppilaitoksessa on johtanut rikosprosessiin, ei oppilaitosten sisäisiä kurinpitotoimia ole voinut käyttää yhtäaikaisesti. Tämän vuoksi kumottavaksi esitetään perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain säännökset kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Ehdotus parantaisi opetustoimen säädöksiin sisältyvien kurinpitotoimien käytettävyyttä, vaikka samassa asiassa olisi käynnistynyt rikosoikeudellinen prosessi. Tämä osaltaan lisää turvallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa.
 
Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.
 
Lisäksi valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen, jonka myötä myös rehtorilla on toimivalta poistaa häiritsevään ja turvallisuutta vaarantava oppilas luokkahuoneesta tai koulun tilasta. Toimivalta asiassa on ollut vain opettajalla. Vastaavasti oikeus määrätä jälki-istunnosta sekä tehtävien suorittamisesta työpäivän päättyessä on muutoksen myötä opettajan lisäksi myös rehtorilla. Muutoksilla on tarkoitus osaltaan turvata turvallista oppimisympäristöä siten, että häiritsevään käyttäytymiseen voidaan puuttua oikea-aikaisesti. Muutos mahdollistaa, että kaikilla koulun opettajilla ja rehtorilla on toimivalta puuttua häiritsevään käyttäytymiseen koulun työpäivien aikana. Asetusmuutos tulee voimaan 1.10.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi