NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kokoontumislain muuttamisesta (HE 45/2021 vp)Johanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068
– Armonanomusten hylkääminen
– Armonanomusten jättäminen varteen ottamattaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Lapin käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Kanta-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Helsingin käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Pirkanmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 5) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Itä-Suomen hallinto-oikeuden kolmen hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenLiikenne- ja viestintäministeriöLaura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063
– Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (jäljempänä MARPOL-yleissopimus) VI liitteen 1, 20 ja 21 sääntöihin ja painolastivesien ja sedimenttien valvonnasta ja käsittelystä vuonna 2004 tehdyn kansainvälisen yleissopimukseen (jäljempänä painolastivesiyleissopimus) tehtyjen muutosten hyväksyminenSosiaali- ja terveysministeriöJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 120/2021 vp; EV 118/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnoimista varten säädetään uusi laki. Ohjelmakautta 2021-2027 koskevassa laissa säädetään rahastojen ohjelmien hallinnoimisesta ja avustusjärjestelmän toimeenpanemisesta. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi sisäasioiden rahastoista 23.9. Laissa säädetään muun muassa perusteista niille hankkeiden ja toiminnan kustannuksille, joille myönnetään tukea.Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa rahastojen hallinnointia muun muassa ottamalla käyttöön yksinkertaistettuja kustannusmalleja. Niiden tavoitteena on vähentää sekä avustuksen saajien että rahastojen hallintoviranomaisen eli sisäministeriön hallinnollista taakkaa.Lakiesityksessä ehdotetaan, että rahastojen tarkastusviranomaistehtävät siirretään valtiovarainministeriölle, joka vastaa myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen tarkastusviranomaisen tehtävistä.Esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä sisäministeriössä. Valmistelun tukena on ollut sisäministeriön 3.6.2019 asettama työryhmä.Ohjelmakaudelle 2021-2027 sisäasioiden alalle perustetaan kolme rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin järjestelmien yhteentoimivuuskehityksellä parannetaan Schengen-alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden hallintaa. Kokonaisuuteen kuuluu useita laajoja EU-tietojärjestelmiä, jotka liittyvät sisäiseen turvallisuuteen, muuttoliikkeen hallintaan ja matkustamiseen. Kehystä koskevat EU-asetukset hyväksyttiin vuonna 2019. Torstaina 23.9. eduskunnalle annettu lakiesitys antaa poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle mahdollisuuden tehdä kyselyjä henkilön tunnistamiseksi Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta.Henkilön tunnistus on edellytys luotettavalle viranomaistoiminnalleNyt annetun lakiesityksen tarkoituksena on tehdä Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädettyjen EU-asetusten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Hakujen perusteista on säädetty EU-asetuksissa.EU-asetuksien tarkoituksena on yksinkertaistaa viranomaisten pääsyä tietoihin, suojata EU:n ulkorajoja, parantaa muuttoliikkeen hallintaa ja lisätä sisäistä turvallisuutta. Henkilön luotettava ja oikea tunnistaminen on myös edellytys luotettavalle viranomaistoiminnalle.EU:n yhteentoimivuusasetukset koskevat seuraavia EU-tason tietojärjestelmiä:EU:n viisumitietojärjestelmä (VIS),Schengenin tietojärjestelmä (SIS),rajanylitystietojärjestelmä (EES),Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) jakolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskeva tietojärjestelmä (ECRIS-TCN).Kokonaisuuteen on tarkoitus liittää myös uudistettu turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietojärjestelmä (Eurodac). Järjestelmät täydentävät toisiaan ja, lukuun ottamatta Schengenin tietojärjestelmää, niihin tallennetaan vain kolmansien maiden kansalaisia koskevia tietoja.EU:n turvallisuustietojärjestelmien tiedot kootaan yhteenTietojärjestelmien yhteentoimivuus toteutetaan neljällä komponentilla:Eurooppalainen hakuportaali, jonka kautta voidaan tehdä samanaikaisia hakuja useissa tietojärjestelmissä ml. biometriset tiedot.Yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu, jonka avulla yhteen järjestelmään tallennettavat biometriset tiedot ovat vertailukelpoisia. Yhteinen henkilöllisyystietovaranto, johon tallennetaan henkilötiedot, biometriikka ja matkustusasiakirjan tiedot. Rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin, joka tarkistaa, löytyykö samoilla tiedoilla henkilöitä useammista järjestelmistä, jotta voidaan havaita mahdolliset rinnakkaishenkilöllisyydet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti 23.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän EU:n ehdotuksesta uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi (EED). Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa heinäkuussa osana 55-valmiuspakettia. Energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen taustalla on Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma ja tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.EU-tason energiankulutuksen vähentämisen 32,5 prosentin yleistavoitetta vuodelle 2030 kiristetään ehdotuksessa merkittävästi 36-39 prosenttiin ja tavoite muutetaan sitovaksi. Tavoite jyvitetään jäsenvaltioille komission kaavalla, joka tarkoittaisi laskelmien mukaan sitä, että Suomen energian loppukäytön tavoite vuonna 2030 on rajattu tasolle 255 TWh. Jäsenvaltioiden energiankulutustavoitetta ei ole määritelty sitovaksi, mutta jos eteneminen EU-tasolla ei ole riittävää, on niiden jäsenvaltioiden, joiden energiankulutus on komission asettaman tavoitteen yläpuolella, pantava toimeen vuoden kuluessa riittävät lisätoimet oman säästövajeensa umpeen kuromiseksi. Jäsenvaltiokohtaista kaudelle 2021-2030 sovittua sitovaa energiansäästövelvoitetta kiristetään kaksinkertaiseksi. Vuoden 2024 alusta Suomen on saavutettava ja raportoitava komissiolle 4,5 terawattituntia uutta vuotuista energiansäästöä. Voimassa oleva vuotuinen sitova säästövelvoite on 2,4 terawattituntia.Julkisen sektorin energian loppukäytölle asetetaan ehdotuksessa vuosittainen sitova 1,7 prosentin vähentämistavoite. Lisäksi julkisen sektorin omistuksessa ja käytössä olevaan rakennuskantaan kohdistetaan 3 % peruskorjausvelvoite, jossa vaatimustasoksi asetetaan uudisrakennusten ns. lähes nollaenergiarakennus. Korjausvelvoitteen piirissä on Suomessa noin 56 miljoonaa neliömetriä. Käytännössä kaikki ne julkisen sektorin rakennukset, jotka eivät vuonna 2024 täytä uudisrakentamisen nollaenergiavaatimuksia, ovat velvoitteen piirissä, myös historialliset ja suojellut rakennukset, kirkot sekä puolustusvoimien rakennukset.Kiristyvien energiankulutus- ja energiansäästötavoitteiden lisäksi keskeisimmät ehdotukset liittyvät muun muassa uusiutuvan energian ja hukkalämmön osuuden lisäämiseen kaukolämpöverkoissa, energiatehokkuus ensin -periaatteen käyttöön sekä energiaköyhyyden poistamiseen. Ehdotuksessa on laajat ja yksityiskohtaiset vaatimukset kaikkien siinä esitettyjen velvoitteiden toimeenpanon seurannasta, valvonnasta ja raportoinnista.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti 23.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän EU:n uusiutuvan energian tavoitteita tiukentavista säädösehdotuksista. Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä koskevan direktiivin (RED II), hallintomalliasetuksen ja polttoaineiden laatudirektiivin muuttamiseksi. Ehdotukset ovat osa laajempaa ilmastopakettia, eli ns. 55-valmiuspakettia.Ehdotuksen tavoitteena on päivittää RED II -direktiiviä niin, että se on linjassa EU:n uuden, vuodelle 2030 asetetun 55 prosentin päästövähennystavoitteen kanssa. Uusiutuvalla energia on merkittävä rooli päästötavoitteiden saavuttamisessa ja nykymuodossaan direktiivin toimenpiteet eivät komission arvion mukaan johda tähän yleistavoitteeseen. Muutoksella otetaan huomioon myös EU:n uudet uusiutuvaan merienergiaan, sektori-integraatioon ja vetyyn sekä biodiversiteettiin liittyvät strategiat. Lisäksi ehdotuksella tavoitellaan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja talouskasvuun.Muutosehdotuksessa unionin yhteinen uusiutuvan energian tavoite nostetaan 32 prosentista 40 prosenttiin. Uusi tavoitetaso edellyttäisi jäsenvaltioilta uusia toimenpiteitä uusiutuvan energian lisäämiseksi. Vaikutustenarvioinnin mukaan Suomen osuus tulisi kasvaa 57 prosenttiin. Jäsenvaltiot asettaisivat jatkossakin omat tavoitteensa hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa. Alkuperäisen direktiivin tarkastuspiste vuodelle 2023 poistettaisiin.Uusiutuvan energian tavoitetason korottamisen lisäksi keskeisimmät ehdotukset liittyvät metsäbiomassan käyttöön ja kestävyyskriteereihin sekä lämpö- ja liikennesektoreihin.Alkuperäinen RED II -direktiivi julkaistiin joulukuussa 2018 ja se tuli panna toimeen 1.7.2021 mennessä. Direktiivissä säädetään uusiutuvan sähkön tukijärjestelmistä, omaan käyttöön uusiutuvaa sähköä tuottavien kuluttajien oikeuksista ja kohtelusta, uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten lupamenettelyistä, uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön ja jäähdytyksen lisäämistavoitteista, alkuperätakuista, biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käytöstä liikenteessä sekä biopolttoaineiden, bionesteiden ja kiinteän biomassan kestävyydestä.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 23.9.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.Neuvotteleva virkamies Risto Sakki, valtiovarainministeriö
– Hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta liittyvä lausumaehdotus hyväksyttiin valtioneuvoston lausumaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti torstaina 23. syyskuuta yleisistunnossaan strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteestä vuodelle 2022. Päätetyt teema-alueet ovat: Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät sekä Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella. Lisäksi valtioneuvosto linjasi, että 2022 tulee molemmissa teemoissa yhteisenä painopisteenä huomioida yhdenvertaisuus.Valtioneuvosto on päättänyt strategisen tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä saatuaan strategisen tutkimuksen neuvoston aloitteen. Vuonna 2022 tällä tutkimusrahoituksen välineellä toteutettavan tutkimuksen myöntövaltuudeksi on esitetty 55,631 miljoonaa euroa. Strategisen tutkimuksen neuvosto tiedottaa erikseen haun käynnistymisestä.Strategisella tutkimuksella tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.Strategisen tutkimuksen neuvosto päättää muun muassa ohjelmakokonaisuuksista, hakujen organisoinnista ja tutkimushankkeiden valinnasta sekä vastaa seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Rahoitettavia hankkeita valittaessa käytetään arviointikriteereinä yhteiskunnallista merkittävyyttä, vaikuttavuutta ja tieteellistä laatua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otettaisiin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa jatkossa lähtökohtaisesti vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Uudistuksella halutaan lisätä oikeudenkäynnin varmuutta ja siten ihmisten oikeusturvaa. Esitys on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.–  Tämä on tärkeä uudistus, joka parantaa oikeusturvaa ja muutoksenhaun tarkoituksenmukaisuutta. Videotallenteiden ansiosta hovioikeuden ja korkeimman oikeuden käytettävissä oleva näyttö olisi nykyiseen verrattuna tuoreempaa ja parempaa. Muutos myös tuo oikeussalit digiaikaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Samalla esitys vähentäisi asianosaisille ja todistajille muutoksenhausta aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Esimerkiksi rikosasioissa asianomistajat ja todistajat välttyisivät yleensä kohtaamasta syytettyä toistamiseen. Uudistuksen arvioidaan helpottavan hovioikeuksien pääkäsittelyiden järjestämistä, kun todistajia ei yleensä tarvitsisi kutsua paikalle. Pääkäsittelyjen ei myöskään odoteta peruuntuvan yhtä usein kuin nykyään siitä syystä, etteivät todistajat ole saapuneet paikalle.Esityksen arvioidaan lisäksi siirtävän oikeudenkäynnin painopistettä entistä enemmän käräjäoikeuteen ja näin vahvistavan hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan, kun videotallenteiden tekemistä ja esittämistä varten kehitettävä tietojärjestelmä on valmis otettavaksi käyttöön. Tavoitteena on, että uuteen menettelyyn voitaisiin siirtyä vuoden 2023 alusta. Tietojärjestelmän toteuttamisesta vastaisi Tuomioistuinvirasto yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia tiettyihin lakeihin, joilla markkinavalvontaa säädellään Suomessa. Lakimuutoksilla päivitetään kansalliset markkinavalvonnan rakenteet vastaamaan EU:n uutta markkinavalvonta-asetusta. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa markkinavalvonnan sääntelyä Suomessa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2021.Markkinavalvonnalla varmistetaan, että tuotteet eivät vaaranna kuluttajien terveyttä tai turvallisuutta sekä täyttävät niille asetetut vaatimukset. EU:n markkinavalvonta-asetusta sovelletaan yhteensä 70 eri EU-tuotesäädöksen valvontaan, muun muassa hissien, kosmetiikan, lannoitteiden ja lelujen. Asetus pannaan Suomessa täytäntöön vaiheittain eri hallinnonaloilla.Markkinavalvonnan uudistamisen tavoitteena on luoda modernimpi ja selkeämpi toimintaympäristö kuluttajille ja yrityksille. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että EU:n sisämarkkinoilla on jatkossa myynnissä vähemmän tuotteita, jotka eivät täytä tuoteturvallisuuden vaatimuksia. Uudistuksella myös tehostetaan markkinavalvontaa ja parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa.Uusia tuotteita markkinavalvontalain piiriinKansallisen markkinavalvontalain soveltamisala laajenee samalla, kun siihen tehdään EU-asetuksen edellyttämät muutokset. Markkinavalvontalaki kattaa jo nykyään useita eri tuoteryhmiä. Laki kattaisi jatkossa myös seuraavien tuoteryhmien valvontaa: huviveneet, radiolaitteet, laivavarusteet, energiaan liittyvät tuotteet, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joissa on vaarallisia aineita, kemikaalit, kosmeettiset valmisteet sekä tupakkatuotteet.Markkinavalvontalaki koskee soveltamisalan laajentuessa entistä useamman viranomaisen toimintaa Suomessa. Suurin osa tuotteista kuuluu jatkossakin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valvonnan piiriin. Lisäksi lakia soveltaisivat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Säteilyturvakeskus STUK, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (tietyt sähkö- ja elektroniikkalaitteet), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (tupakkatuotteet) sekä kunnat alueellaan (tupakkatuotteet). Tulli toimii ulkorajavalvonnasta vastaavana viranomaisena.Esityksen myötä viranomaisten toimivaltuudet ja valvontamenettelyt yhdenmukaistuisivat 
tuotesektoreilla, jotka kuuluvat markkinavalvontalain soveltamisalaan. Tämän arvioidaan hyödyttävän kaikkia toimijoita.
 
Uutta olisi sääntely rangaistuksista, joita toimijat voisivat saada tiettyjen markkinavalvonta-asetuksessa määriteltyjen velvoitteiden laiminlyönnistä. Tämä täydentäisi nykyistä seuraamussääntelyä Suomessa.Verkkokaupan valvontaan uusia keinojaSuomessa markkinavalvonta on jo nykyään hyvällä tasolla. EU-asetus vaikuttaakin ennen kaikkea EU:n ulkopuolisista maista ja verkkokaupan välityksellä markkinoitujen tuotteiden markkinavalvontaan.Markkinavalvontalakiin esitetään uusia säännöksiä, jotka antaisivat viranomaiselle uusia toimivaltuuksia verkkoympäristössä sekä toimivaltuuden hankkia tuotenäytteitä valehenkilöllisyyden turvin. Uudet valvontakeinot tehostaisivat verkkokaupan markkinavalvontaa.Lakimuutokset valmisteltu ministeriöiden yhteistyönäHallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutoksia markkinavalvontalakiin ja sen soveltamisalaan lisättäviin tuotelakeihin, on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistyönä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Syyskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan marraskuun 2021 loppuun. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaanTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatketaan 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) marraskuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyy lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voidaan edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voidaan myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatketaanTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovelleta ennen 1.12.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatketaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi