NordenBladet — Maailmanpankin uuden Coach-ohjelman tavoitteena on parantaa oppimistuloksia tukemalla opettajien ammatillista osaamista kehittyvissä maissa. Suomi tukee Coach-ohjelman globaalia osiota sekä Mosambikissa toteutettavaa pilottia. Perustaitojen opettaminen on oppimistulosten kannalta erityisen tärkeää. Kuva: Liang Qiang / MaailmanpankkiSuurin osa maailman lapsista pääsee nykypäivänä kouluun. Puhutaan kuitenkin niin sanotusta globaalista oppimisen kriisistä, koska lapset eivät koulussa opi tulevaisuutensa kannalta tarpeellisia taitoja.Maailmanpankki arvioi, että jo ennen koronaviruspandemiaa 53 prosenttia kehittyvien maiden 10-vuotiaista lapsista ei osannut lukea ja ymmärtää yksinkertaista tekstiä. Pandemia ja sen mukanaan tuomat koulujen sulkemiset ja taloudelliset vaikeudet ovat entisestään syventäneet oppimisen kriisiä.Koulutetut ja osaavat opettajat ovat oppimisen kannalta tärkein yksittäinen tekijä. Jotta tuloksia on mahdollista saada aikaan lyhyemmällä aikavälillä, on tärkeää kehittää jo työssä olevien opettajien ammatillista osaamista. Laadukas ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus on yksi kestävän kehityksen keskeisistä tekijöistä.
NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä kokoontui syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa 2.9.2021. Koordinaatioryhmän alaisten jaosten työskentely on vilkasta ja valmistelun etenemistä seurataan säännöllisesti syksyn mittaan. Alla kolmen eri jaoksen kuulumisia.Lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjaos on aloittanut työskentelynsä keväällä 2021. Jaos on päivittänyt työsuunnitelmaansa kesän aikana. Ensivaiheessa jaoksen työ keskittyy niihin lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämisen osakokonaisuuksiin, joissa kehitetään lääkehoitojen kansallista arviointitoimintaa sekä lääkkeiden elinkaaren nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Jaos on käynnistämässä selvityksiä mm. laitoshoidossa käytettävien lääkkeiden arvioinnin sekä lääkkeiden viitehintajärjestelmän kehittämistarpeista sekä lääkehoidon ohjauksesta uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa. Lääkeasioiden tiedonhallinnan jaoksen osalta useat selvityskokonaisuudet etenevät rinnakkain. Lääkityslistan tekninen valmistelu etenee suunnitellussa aikataulussa, ja ensimmäiset käyttöönottovaiheet mahdollistava hallituksen esitys on tavoitteena saattaa lausunnoille vuodenvaihteessa. Lääkityslistan hallituksen esityksen sekä lääkityslistan eri vaiheiden käyttöönottoaikataulujen tiimoilta ollaan järjestämässä syksyn kuluessa erillisiä sidosryhmätilaisuuksia.Koordinaatioryhmä kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa.Koordinaatioryhmän muistiot ja muu kokousaineisto löytyvät Hankeikkunasta
NordenBladet — Nuorisotutkimusverkosto ja Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) selvittivät tutkimuksessaan seksuaalirikosten tekijöiden taustoihin liittyviä riskejä, seksuaalirikosten tapahtumiseen vaikuttavia tilannetekijöitä sekä toimenpide-ehdotuksia seksuaalirikollisuuden ennalta ehkäisemiseksi.”Jotta seksuaalirikoksia voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä, meidän on ymmärrettävä rikoksia tekevien taustoihin kytkeytyviä riskitekijöitä ja käyttäytymismalleja”, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Teemu Vauhkonen toteaa.Mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö ja sosiaalinen huono-osaisuus riskitekijöinäTutkimustulosten mukaan erityisesti nuori ikä, varhaiset riskitekijät (kuten koulunkäynnin haasteet) ja sosiaalinen huono-osaisuus ovat yhteydessä seksuaalirikoksiin, mutta näiden tekijöiden ei voida silti sanoa ennustavan seksuaalirikoksia.Yksittäisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö. Antisosiaalinen käyttäytyminen ja aiempi rikostausta ovat merkittäviä seksuaalirikoksia ennustavia tekijöitä. Myös ulkomailla syntyneillä oli korkeampi riski syyllistyä seksuaalirikokseen.Seksuaalirikoksiin syyllistyminen ei kuitenkaan aina selity sosiaalisella asemalla tai tekijän taustalla. Seksuaalirikoksen tekijä voi olla missä tahansa yhteiskunnallisessa asemassa, vaikka sosiaalisesti huono-osaisilla miehillä, joille on kasautunut paljon riskitekijöitä, taipumus seksuaaliseen väkivaltaan on yleisempää.Tutkimuksessa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä seksuaalirikoksia, vaan rikos on aina monien asioiden summa. Yleensä tekijän taustalla ovat heikot ongelmanratkaisutaidot, impulsiivisuus, tunnesäätelyn ongelmat ja heikko itsetunto.Seksuaalikasvatus, mielenterveyspalvelut sekä digi- ja some-osaaminen tärkeässä asemassa ennaltaehkäisyssäTutkijoiden selvitystyön mukaan seksuaalirikollisuuden torjunnassa tarvitaan monenlaisia toimia, kuten syrjäytymisen ehkäisyä, asenteisiin vaikuttamista seksuaalikasvatuksella sekä digi- ja some-taitojen kehittämistä.Lapsille on tärkeää opettaa henkilökohtaisten tietojen jakamiseen ja tuntemattomien kanssa verkossa käytävään vuorovaikutukseen liittyviä riskejä, grooming-ilmiön tunnistamista sekä sitä, mistä lapsi tai nuori saa tarvittaessa apua. Nuorten kanssa töitä tekevien ammattilaisten ja vanhempien koulutus ja digi- ja some-osaamisen kehittäminen on tärkeää paitsi seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn myös uhrien tukemisen kannalta.Myös yleinen yhteiskunnallinen kehitys vaikuttaa seksuaalirikollisuuteen. Sosiaalisen huono-osaisuuden ja syrjäytymisen estäminen sekä erityisesti mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ovat avain myös seksuaalirikosten ehkäisyyn. Arviolta noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii eriasteisista mielenterveyden häiriöistä, mutta nuoret eivät useimmiten hae apua mielenterveyden ongelmiin tai hakevat sitä viiveellä.Seksuaalirikoksen tekijöiden uusintarikollisuuden vähentämisessä kognitiivis-behavioraalisella käyttäytymisterapialla ja lääkehoidolla on vakiintunut asema. Myös järjestöjen tarjoamilla matalan kynnyksen tukipalveluilla on suuri merkitys niiden henkilöiden tukemisessa, joiden riski syyllistyä seksuaalirikoksiin on kohonnut.TaustaaNyt valmistunut tutkimus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta vähentää naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivalta- ja seksuaalirikollisuutta.Tutkimuksessa tarkasteltiin seksuaalirikoksen tekijöitä, tekotilanteita sekä arvioitiin tulosten ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä käsittelevän kirjallisuuskatsauksen avulla seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin rekisteri- ja kyselyaineistoja sekä seksuaalirikosten tekijöiltä ja heidän kanssaan työskenteleviltä asiantuntijoilta kerättyä haastatteluaineistoa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt alueille uusia ohjauskirjeitä. Kirjeillä ohjataan alueita tartuntatautilain toimivaltuuksien toimeenpanossa sekä uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman käyttöönotossa.Tartuntatautilain 58 d §:n muutokset mahdollistavat kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavien toimielinten sekä aluehallintoviranomaisten joustavan ja tilannekohtaisen päätöksenteon. STM:n ohjauskirje: Tartuntatautilain 58 d §:n muutokset koskien covid-19-tartunariskin ehkäisemisestä asiakas- ja osallistujatiloissaKoronakriisin hillintään tarkoitettu hybridistrategia ja sen toimintasuunnitelma on uudistettu syyskuussa 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueellisia ja paikallisia viranomaisia suunnitelman toimeenpanossa. Toimintasuunnitelma otetaan heti käyttöön vaiheittain. STM:n ohjauskirje: Uudistettu hybridistrategian toimintasuunnitelma
NordenBladet — Tietokarhu Oy asetettiin selvitystilaan 1.1.2021 lukien, minkä seurauksena yhtiö on nyt purettu. Tietokarhu Oy:n omistajat eli valtio ja TietoEVRY Oyj päättivät yhtiön purkautumisesta tänään 28. syyskuuta.Selvitystilan aikana yhtiö on maksanut pois kaikki velkansa ja irtisanonut liiketoimintaa ja hallintoa koskettavat sopimuksensa eri sidosryhmien kanssa. Yhtiön varat on jaettu omistajille heidän omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Valtioneuvosto oikeutti 17.9.2020 valtiovarainministeriön hyväksymään valtion puolesta yhtiön selvitystilaan asettamisen.Tietokarhu Oy on osaltaan vastannut siitä, että Verohallinnon tietojärjestelmät mahdollistavat verotuksen toimittamisen ajallaan ja oikein. Verohallinto käynnisti vuonna 2013 Valmis-hankkeen, jonka tarkoituksena oli uudistaa verohallinnon tietojärjestelmiä sekä korvata vaiheittain verohallinnon tietojärjestelmät valmisohjelmistolla. Valmisohjelmistoon siirtymistä ja yhtiön hallittua alasajoa on tehty suunnitelmallisesti osapuolten kesken hyvässä yhteistyössä.Tietokarhu Oy perustettiin vuonna 1997 TT Tieto Oy:n (nykyisin TietoEVRY Oyj) ja valtion yhteisyritykseksi hoitamaan Verohallinnon tietotekniikkapalveluita. Valtiolla on ollut 20 prosentin omistusosuus ja 80 prosentin äänivaltaosuus Tietokarhu Oy:ssä. TietoEVRY Oyj on omistanut 80 prosenttia Tietokarhun osakkeista ja sillä on ollut 20 prosenttia yhtiön äänivallasta.
NordenBladet — Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi 28.9.2021, että pääosa nykyisin TE-toimistojen vastuulla olevista henkilöasiakas-, työnantaja- ja yrityspalveluista siirtyisi kuntien vastuulle vuonna 2024. Näiden palvelujen hankintatehtävät siirtyisivät myös ELY-keskuksilta kunnille. Valtio vastaisi työllisyydenhoidon järjestelmästä ja sen valtakunnallisesta toimivuudesta.Tällä hetkellä valtion viranomaiset, eli TE-toimistot, TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus ja ELY-keskukset, järjestävät työvoima- ja yrityspalvelut joko itse tai hankkivat ne osittain tai kokonaan palvelujen tuottajilta.”TE-palvelu-uudistuksessa kunnalle muodostuu laaja palveluvastuu kaikista oman alueensa asiakkaista. Siksi kunnille siirrettäisiin myös niiden järjestämisvastuulle tulevia palveluja koskevat hankinnat. Kuntien järjestämisvastuun, palveluvalikoiman ja rahoitusmallin on muodostettava selkeä kokonaisuus. Kunnilla on oltava tosiasialliset mahdollisuudet tuottaa vaikuttavia palveluja”, ministerityöryhmän puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sanoo.Valtiolla on viime kädessä vastuu työvoimasta. Valtio vastaisi työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän valtakunnallisesta toimivuudesta, kuten tietojärjestelmästä ja kuntien työllisyydenhoidon tehokkuuden arvioinnista. Valtiolla olisi kokonaisvastuun lisäksi ylialueellinen ja valtakunnallinen koordinoiva rooli palvelukokonaisuuksissa, joilla edistetään kansallisesti merkittäviä työllisyystoimenpiteitä yhdessä kuntien kanssa. Tällaisia palvelukokonaisuuksia olisivat esimerkiksi äkilliset rakennemuutostilanteet ja kansainväliset rekrytoinnit.Ministerityöryhmä tekee tarkempia linjauksia siirtyvistä palveluista myöhemmin syksyllä, yhdessä kannustavan rahoitusmallin kanssa.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan hallituksen esitykseen kuluttajansuojalaista tulisi lisätä konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä sääntelyn muuttaminen tarkoittaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille.Esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit digitaalisesta sisäl-löstä ja digitaalisista palveluista sekä tavarankaupasta. Esityksen tavoitteena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita vähentämällä kustannuksia erilaisista sopimusoikeudellisista säännöksistä, luoda oikeusvarmuutta yrityksille ja auttaa kuluttajia hyötymään rajat ylittävästä verkkokaupasta.Arviointineuvosto katsoo, että asian taustaa ja direktiivien liikkumavaran hyödyntämistä on selostettu hyvin esityksessä. Vaikutuksia on kuitenkin kuvattu melko suppeasti, jolloin konkreettiset vaikutukset elinkeinonharjoittajille ja kuluttajille jäävät epäselviksi. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnokseen lisätään esimerkkejä siitä, mitä sääntelyn muuttaminen tarkoittaa käytännössä kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille. Esityksessä on joitakin esimerkkejä lain soveltamisesta ja niissä sivutaan hiukan vaikutusarviointia. Esimerkit antavat ymmärtää, että lain soveltamisala sisältää monia arkielämän kannalta tärkeitä tavaroita ja palveluja.
Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon kuluttajansuojalakia koskevasta hallituksen esityksestä. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Valtion ja kuntien neuvottelijat pääsivät 21.5.2021 yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Itärata-hankeyhtiön perustamista 28.9.2021.Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Itärata-hankeyhtiön osakassopimuksen sekä hankeyhtiön perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.Hankeyhtiöön osallistuisivat ne kunnat, joiden toimivaltaiset päätöksentekoelimet tekevät virallisen täytäntöönpanokelpoisen päätöksen hankkeeseen osallistumisesta ja rahoittamisesta osakassopimuksessa kuvatusti.Suomen valtion rahoitussitoumus edustaisi perustamisvaiheessa enintään 51 prosentin suuruista osuutta rahoitussitoumusten kokonaismäärästä. Perustamisen edellytyksenä on, että valtion ja kuntien rahoitussitoumukset yhdessä kattaisivat arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset. Itärata-hankeyhtiön suunnittelukustannukset ilman arvonlisäveroa ovat alustavan arvion perusteella Lentorata—Porvoo—Kouvola-vaihtoehdossa 79 miljoonaa euroa.Linjaus Itärata-hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Liikenne- ja viestintävirastolle toimeksiannon toteuttaa selvitys Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta. Selvitys on tällä hetkellä viimeisteltävänä.
NordenBladet — Kankaanpäässä Vatajankoskella viranomaiset ja paikallinen energiayhtiö edistävät yhteistyössä vesivoimalaitoksen toiminnan lopettamista ja voimalapadon osittaista purkamista. Hanke tarkoittaa uutta aikakautta Karvianjoen taimenen ja raakun elvyttämiselle. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Vatajankoski Oy:n sekä viranomaisten kesken. Aloite hankkeeseen tuli energiayhtiöltä.– Ajatus Vatajankosken vesivoimalan lopettamisesta ei ole yhtiölle uusi. Voimalaitoksen tekniikka on vanhentunut ja vaatisi pikaisia investointeja. Olemme analysoineet eri etenemisvaihtoehtoja, ja selvitystyön perusteella vesivoimantuotannon alasajo on katsottu tällä hetkellä kannattavimmaksi vaihtoehdoksi, toteaa Vatajankosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Pekka Passi. Kannustimena toiminnasta luopumiseen on toiminut maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, joka tähtää vaelluskalakantojen elvyttämiseen erilaisia nousuesteitä purkamalla ja ohittamalla. Ohjelman kautta valtio on sitoutunut rahoittamaan puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Vatajankosken tapauksessa valtion osuus kohdistuu koskialueen ennallistamiseen alueella. Energiayhtiö on valmistautunut kustantamaan muun osuuden. – NOUSU-ohjelman tavoitteita ja toimeenpanoa ajatellen hanke on ihanteellinen, sillä sen vaikuttavuus jokieliöstön kannalta on suuri, ja lisäksi yhtiö on valmis panostamaan hankkeeseen omarahoituksen osalta. Yhtiön tahtotila ja suuntaviivat Vatajankosken kehittämisestä ovat olleet hyvin selkeät. Voimalaitospadon avaamisesta hyötyvät sekä Karvianjoen taimenkanta, että siitä riippuvainen jokihelmisimpukka, toteaa NOUSU-ohjelman koordinaattori Perttu Tamminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista. Hankkeen jatkosuunnittelu sisältää vielä tarkempaa harkintaa esimerkiksi siitä, miltä osin voimalan pato puretaan. Suunnitteluun vaikuttaa mm. padon päällä kulkeva tie, joka tulee säilyttää, ja lisäksi vesieliöstön ohella toteutuksessa tulee huomioida alueen potentiaali virkistyskäytön osalta. Alueen maanomistajien osallistaminen on myös keskeinen osa kokonaisuutta. Paikallisia maanomistajia on lähestytty asian tiimoilta, ja maanantaina 27.9. järjestettiin Honkahovissa erillinen tiedotustilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille.– Karvianjoen geneettisesti ainutlaatuisen taimenen lisääntymis- ja elinolosuhteiden parantamiseksi on tehty pitkään töitä sekä joen pääuomassa että sivuluomissa. Pääuoman koskialueita kunnostettiin vuosina 2002–2003 ja 2010–2011. Vuonna 2022 päättyvän EU:n Freshabit Life IP -hankkeen aikana on kunnostettu kaikkiaan yhdeksän kilometriä sivu-uomia, jotka ovat taimenen tärkeimpiä lisääntymis- ja poikasalueita. Taimenen ottaminen viljelyyn on mahdollistanut tuki- ja kotiutusistutusten laajentamisen eri vesistönosiin. Pitemmän aikavälin tavoitteena on vaellusyhteyksien avaaminen aina merelle saakka, kun vesistöalueen muita patoja saadaan joko purettua tai rakennettua nousuesteisiin kalateitä. Tämäkin työ on jo pitkällä, kertoo kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista.
NordenBladet — Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytäntöä. Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen yksi keskeinen kysymys oli, miten ihmiskaupan uhrien haavoittuvuutta on arvioitu. Arviointi oli tutkimuksen mukaan monipuolista mutta vaihtelevaa. Ihmiskauppa ei ollut myönteisissä päätöksissä välttämättä pääsyy kansainvälisen suojelun tai oleskeluluvan myöntämiselle.Tutkimuksen kohteena olivat Maahanmuuttoviraston vuosina 2018–2020 tekemät oleskelulupa- ja turvapaikkapäätökset, joissa oli viitteitä mahdollisista ihmiskaupan uhreista. Päätöksiä oli 461. Yleensä ihmiskaupan uhri oli joutunut pakkotyön, seksuaalisen hyväksikäytön tai pakkoavioliiton kohteeksi. Samaan henkilöön oli saattanut kohdistua myös useita eri hyväksikäytön muotoja.Uhrin haavoittuvuuden arvioinnissa merkitystä oli muun muassa uhrin kokemalla hyväksikäytöllä, iällä ja sukupuolella, koulutuksella ja työkokemuksella sekä terveydentilalla. Lisäksi Maahanmuuttovirasto arvioi päätöksissään, miten uhri voisi kotimaassaan huolehtia toimeentulostaan, terveydestään ja lapsistaan sekä estää ihmiskaupan toistumista. Arvioinnin kohteena oli myös yhteiskunnan ja perheen antama suoja ja tuki.Haavoittuvuuden arviointi oli tapauskohtaista harkintaa, jossa ratkaisuja haettiin tasapainottelemalla eri tekijöiden välillä. Tutkimuksen mukaan arviointi oli monipuolista muttei kaikissa tapauksissa yhdenmukaista, koska samankaltaisissa olosuhteissa osa sai myönteisen ja osa kielteisen päätöksen. Ulkomaalaislain erityissäännöstä sovellettiin harvoinTutkimusaineiston päätöksistä noin 67 % oli myönteisiä ja 33 % kielteisiä. Yleensä myönteiset päätökset koskivat kansainvälistä suojelua, mutta ihmiskauppa ei välttämättä ollut suojelun pääasiallinen peruste. Tutkimus osoitti, että useat ihmiskaupan uhrit hakivat ensisijaisesti kansainvälistä suojelua ja esittivät sille myös muita perusteita. Toiseksi eniten oleskelulupia myönnettiin yksilöllisestä inhimillisestä syystä.Ihmiskaupan uhrille myönnettävää oleskelulupaa, joka lisättiin ulkomaalaislakiin vuonna 2006, sovellettiin vain harvoin. Myönteisiä päätöksiä oli 29. Ihmiskaupan uhrit saivat siis oleskeluluvan useammin haavoittuvan asemansa vuoksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä kuin ihmiskaupan uhria koskevan erityissäännöksen perusteella. Tutkimuksen perusteella kynnys oli korkealla sille, että ihmiskaupan uhrin olisi tulkittu olevan erityisen haavoittuvassa asemassa.Tutkimustietoa hyödynnetään valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisessa työssäYhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee muuttamaan lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä siten, että yhä useampi ihmiskaupan uhri täyttäisi jatkuvan oleskeluluvan myöntämisen edellytykset. Tilapäisen oleskeluluvan edellytyksiä olisi muutettava siten, että ihmiskaupan uhrin oleskeluoikeus ja muut oikeudet rikoksen asianomistajana turvattaisiin koko rikosprosessin ajaksi. Lisäksi eri viranomaisia, tuomioistuinten tuomareita ja esittelijöitä, oikeudellisia avustajia sekä järjestöjen edustajia tulisi kouluttaa ihmiskaupan uhrien erityisasemasta.Tarkastelujakson jälkeen soveltamiskäytäntöä on jo kehitetty: Maahanmuuttovirasto antoi syksyllä 2020 ohjeen, jonka tarkoitus on edistää ulkomaalaislain yhtenäistä soveltamista ihmiskaupan uhrien tapauksissa. Myös ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassa on tähän liittyviä toimenpiteitä.Valtioneuvosto on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen työhön, ja tutkimustulosten pohjalta arvioidaan mahdollisia jatkotoimia. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia ihmiskaupan vastaisen työn tehostamiseksi. Tavoitteena on uhrien parempi auttaminen, ihmiskaupan nopeampi tunnistaminen ja ilmitulo sekä rikosvastuun toteutuminen.Taustalla eduskunnan selvityspyyntöEduskunta on edellyttänyt valtioneuvostoa selvittämään, liittyykö ihmiskaupan uhrien oleskelulupaperusteisiin lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu on aiemmin kiinnittänyt huomiota ihmiskaupan uhreja koskeviin oleskelulupakäytäntöihin. Myös valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman valmistelussa on nostettu esiin oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä.Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtäviin kuuluu viranomaisten toiminnan ohjaaminen, neuvominen ja kouluttaminen sekä selvitysten tekeminen.
Perustaitojen opettaminen on oppimistulosten kannalta erityisen tärkeää. Kuva: Liang Qiang / MaailmanpankkiSuurin osa maailman lapsista pääsee nykypäivänä kouluun. Puhutaan kuitenkin niin sanotusta globaalista oppimisen kriisistä, koska lapset eivät koulussa opi tulevaisuutensa kannalta tarpeellisia taitoja.Maailmanpankki arvioi, että jo ennen koronaviruspandemiaa 53 prosenttia kehittyvien maiden 10-vuotiaista lapsista ei osannut lukea ja ymmärtää yksinkertaista tekstiä. Pandemia ja sen mukanaan tuomat koulujen sulkemiset ja taloudelliset vaikeudet ovat entisestään syventäneet oppimisen kriisiä.Koulutetut ja osaavat opettajat ovat oppimisen kannalta tärkein yksittäinen tekijä. Jotta tuloksia on mahdollista saada aikaan lyhyemmällä aikavälillä, on tärkeää kehittää jo työssä olevien opettajien ammatillista osaamista. Laadukas ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus on yksi kestävän kehityksen keskeisistä tekijöistä.