Mainos:



Selvitys: Ihmiskauppaa koskevaa erityissäännöstä käytetään harvoin perusteena uhrin oleskeluluvalle

NordenBladet — Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytäntöä. Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen yksi keskeinen kysymys oli, miten ihmiskaupan uhrien haavoittuvuutta on arvioitu. Arviointi oli tutkimuksen mukaan monipuolista mutta vaihtelevaa. Ihmiskauppa ei ollut myönteisissä päätöksissä välttämättä pääsyy kansainvälisen suojelun tai oleskeluluvan myöntämiselle.Tutkimuksen kohteena olivat Maahanmuuttoviraston vuosina 2018–2020 tekemät oleskelulupa- ja turvapaikkapäätökset, joissa oli viitteitä mahdollisista ihmiskaupan uhreista. Päätöksiä oli 461. Yleensä ihmiskaupan uhri oli joutunut pakkotyön, seksuaalisen hyväksikäytön tai pakkoavioliiton kohteeksi. Samaan henkilöön oli saattanut kohdistua myös useita eri hyväksikäytön muotoja.Uhrin haavoittuvuuden arvioinnissa merkitystä oli muun muassa uhrin kokemalla hyväksikäytöllä, iällä ja sukupuolella, koulutuksella ja työkokemuksella sekä terveydentilalla. Lisäksi Maahanmuuttovirasto arvioi päätöksissään, miten uhri voisi kotimaassaan huolehtia toimeentulostaan, terveydestään ja lapsistaan sekä estää ihmiskaupan toistumista. Arvioinnin kohteena oli myös yhteiskunnan ja perheen antama suoja ja tuki.Haavoittuvuuden arviointi oli tapauskohtaista harkintaa, jossa ratkaisuja haettiin tasapainottelemalla eri tekijöiden välillä. Tutkimuksen mukaan arviointi oli monipuolista muttei kaikissa tapauksissa yhdenmukaista, koska samankaltaisissa olosuhteissa osa sai myönteisen ja osa kielteisen päätöksen. Ulkomaalaislain erityissäännöstä sovellettiin harvoinTutkimusaineiston päätöksistä noin 67 % oli myönteisiä ja 33 % kielteisiä. Yleensä myönteiset päätökset koskivat kansainvälistä suojelua, mutta ihmiskauppa ei välttämättä ollut suojelun pääasiallinen peruste. Tutkimus osoitti, että useat ihmiskaupan uhrit hakivat ensisijaisesti kansainvälistä suojelua ja esittivät sille myös muita perusteita. Toiseksi eniten oleskelulupia myönnettiin yksilöllisestä inhimillisestä syystä.Ihmiskaupan uhrille myönnettävää oleskelulupaa, joka lisättiin ulkomaalaislakiin vuonna 2006, sovellettiin vain harvoin. Myönteisiä päätöksiä oli 29. Ihmiskaupan uhrit saivat siis oleskeluluvan useammin haavoittuvan asemansa vuoksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä kuin ihmiskaupan uhria koskevan erityissäännöksen perusteella. Tutkimuksen perusteella kynnys oli korkealla sille, että ihmiskaupan uhrin olisi tulkittu olevan erityisen haavoittuvassa asemassa.Tutkimustietoa hyödynnetään valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisessa työssäYhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee muuttamaan lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä siten, että yhä useampi ihmiskaupan uhri täyttäisi jatkuvan oleskeluluvan myöntämisen edellytykset. Tilapäisen oleskeluluvan edellytyksiä olisi muutettava siten, että ihmiskaupan uhrin oleskeluoikeus ja muut oikeudet rikoksen asianomistajana turvattaisiin koko rikosprosessin ajaksi. Lisäksi eri viranomaisia, tuomioistuinten tuomareita ja esittelijöitä, oikeudellisia avustajia sekä järjestöjen edustajia tulisi kouluttaa ihmiskaupan uhrien erityisasemasta.Tarkastelujakson jälkeen soveltamiskäytäntöä on jo kehitetty: Maahanmuuttovirasto antoi syksyllä 2020 ohjeen, jonka tarkoitus on edistää ulkomaalaislain yhtenäistä soveltamista ihmiskaupan uhrien tapauksissa. Myös ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassa on tähän liittyviä toimenpiteitä.Valtioneuvosto on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen työhön, ja tutkimustulosten pohjalta arvioidaan mahdollisia jatkotoimia. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia ihmiskaupan vastaisen työn tehostamiseksi. Tavoitteena on uhrien parempi auttaminen, ihmiskaupan nopeampi tunnistaminen ja ilmitulo sekä rikosvastuun toteutuminen.Taustalla eduskunnan selvityspyyntöEduskunta on edellyttänyt valtioneuvostoa selvittämään, liittyykö ihmiskaupan uhrien oleskelulupaperusteisiin lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu on aiemmin kiinnittänyt huomiota ihmiskaupan uhreja koskeviin oleskelulupakäytäntöihin. Myös valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman valmistelussa on nostettu esiin oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä.Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtäviin kuuluu viranomaisten toiminnan ohjaaminen, neuvominen ja kouluttaminen sekä selvitysten tekeminen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi


Tags assigned to this article:
SuomitiedotteetuutisetValtioneuvosto

Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2021 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory