NordenBladet — Raha-asiainvaliokunnan istunnossa ei käsitelty ministeriöille puollettavia julkisia asioita. Valiokunnan valtioneuvostolle puoltamista asioista tiedotetaan valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n yleiskokous valitsi Suomen 23.9. järjestön hallintoneuvoston jäseneksi kahdeksi vuodeksi syyskuusta 2021 syyskuuhun 2023. Myöhemmin on odotettavissa vielä valinta kolmannelle vuodelle. Kokonaisuudessaan Suomen kausi hallintoneuvostossa tulee olemaan kolmivuotinen.IAEA on vuonna 1957 perustettu YK:hon kuuluva itsenäinen järjestö. Sen tehtävänä on edistää ydinenergian rauhanomaista ja turvallista käyttöä ja osaltaan varmistaa ydinsulkusopimuksen (NPT) periaatteiden mukaisesti, ettei sen valvonnan piiriin kuuluvia ydinaineita siirry sotilaallisiin tai muihin tarkoituksiin. IAEA:n rooli Iranin ydinohjelman verifioinnissa on keskeinen Iranin ydinenergian rauhanomaisuutta tavoittelevan JCPOA-sopimuksen toimeenpanon kannalta ja kansainvälisen luottamuksen lisäämiseksi. Suomen yleiset tavoitteet IAEA:n työssä ovat kansainvälisen ydinsulkujärjestelmän vahvistaminen sekä ydinenergian ja -teknologioiden turvallisen rauhanomaisen käytön edistäminen. Suomen painopisteet alkavalla hallintoneuvostokaudella ovat tuki IAEA:n itsenäiselle asiantuntijaroolille ydinmateriaalivalvonnassa, ydinturvallisuuden ja ydinturvan edistämisessä, uusien teknologioiden huomioiminen ja hyödyntäminen IAEA:n valvontajärjestelmän ja säännöstön kehittämisessä sekä Suomen ydinenergia-alan asiantuntemuksen vahvistaminen ja esille tuominen.Suomen ydinalan asiantuntemus ja viranomaisyhteistyö sekä edelläkävijän ratkaisut esimerkiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa kiinnostavat laajasti IAEA:n asiantuntijoita ja muita jäsenvaltioita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n yleiskokous valitsi Suomen 23.9. järjestön hallintoneuvoston jäseneksi kahdeksi vuodeksi syyskuusta 2021 syyskuuhun 2023. Myöhemmin on odotettavissa vielä valinta kolmannelle vuodelle. Kokonaisuudessaan Suomen kausi hallintoneuvostossa tulee olemaan kolmivuotinen.IAEA on vuonna 1957 perustettu YK:hon kuuluva itsenäinen järjestö. Sen tehtävänä on edistää ydinenergian rauhanomaista ja turvallista käyttöä ja osaltaan varmistaa ydinsulkusopimuksen (NPT) periaatteiden mukaisesti, ettei sen valvonnan piiriin kuuluvia ydinaineita siirry sotilaallisiin tai muihin tarkoituksiin. IAEA:n rooli Iranin ydinohjelman verifioinnissa on keskeinen Iranin ydinenergian rauhanomaisuutta tavoittelevan JCPOA-sopimuksen toimeenpanon kannalta ja kansainvälisen luottamuksen lisäämiseksi. 
 
Suomen yleiset tavoitteet IAEA:n työssä ovat kansainvälisen ydinsulkujärjestelmän vahvistaminen sekä ydinenergian ja -teknologioiden turvallisen rauhanomaisen käytön edistäminen. Suomen painopisteet alkavalla hallintoneuvostokaudella ovat tuki IAEA:n itsenäiselle asiantuntijaroolille ydinmateriaalivalvonnassa, ydinturvallisuuden ja ydinturvan edistämisessä, uusien teknologioiden huomioiminen ja hyödyntäminen IAEA:n valvontajärjestelmän ja säännöstön kehittämisessä sekä Suomen ydinenergia-alan asiantuntemuksen vahvistaminen ja esille tuominen.
 
Suomen ydinalan asiantuntemus ja viranomaisyhteistyö sekä edelläkävijän ratkaisut esimerkiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa kiinnostavat laajasti IAEA:n asiantuntijoita ja muita jäsenvaltioita. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ruokajärjestelmiä koskeva huippukokous, Food Systems Summit, järjestetään virtuaalisesti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kouluruokailua koskevassa tilaisuudessa puhuu kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka on Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläs.Kokouksessa keskustellaan ruokajärjestelmien eli ruoan tuottamisen, jalostamisen, kaupan ja kuluttamisen sekä niiden toimintaympäristön merkityksestä kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Maailman nälkäisten määrä on viime vuosina kääntynyt kasvuun ja pandemia on osaltaan vaikeuttanut tilannetta. Ruokaa ei ole saatavilla tasapuolisesti eikä kaikilla ole siihen varaa. Ruokajärjestelmät kärsivät ilmastonmuutoksesta, mutta samalla ne nykymuodossaan kiihdyttävät sitä. Suomi pitää esillä erityisesti kouluruokailua, joka on tehokas keino ruokaturvan parantamiseksi. Kokouksessa Suomi kertoo viiden miljoonan euron lahjoituksesta Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokaohjelmalle.”Suomessa on ollut maksuton kouluruokajärjestelmä pitempään kuin missään muualla, ja tätä mallia edistetään myös osana kehitysyhteistyötä. Kouluruokailu tukee terveyttä ja oppimista ja merkitsee usein tytöillekin mahdollisuutta päästä koulutielle”, ministeri Skinnari sanoo.Osana kokouksen valmisteluja Suomi on tänä vuonna järjestänyt sekä kansallisen ruokajärjestelmädialogin että pohjoismaisen keskustelun aiheesta roolissaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomi myös raportoi ensimmäisten maiden joukossa kansallisesta toimintasuunnitelmastaan ruokajärjestelmien kestävyyden vahvistamiseksi.Suomi on korostanut kokonaisvaltaista lähestymistapaa ruokajärjestelmäkysymyksiin. Ruoka–vesi–metsä–energia -kokonaisuus muistuttaa luonnonvarojen ja ruokaturvan erottamattomasta yhteydestä. Yhteinen terveys (One Health) –lähestymistapa puolestaan tuo esiin ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyden liittymisen toisiinsa. Suomi on esitellyt valmisteluissa myös muun muassa maaperän hiilensidontaan liittyviä innovaatioitaan. 
Kokousta voi seurata suorana rekisteröitymällä YK:n ruokahuippukokouksen verkkosivuilla(Linkki toiselle verkkosivustolle).Lisätietoa suomalaisesta kouluruokaosaamisesta ja siihen liittyvät materiaalit löytyvät Education Finland –verkkosivuilta(Linkki toiselle verkkosivustolle) (englanniksi). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeus asettua ehdolle uusien hyvinvointialueiden ensimmäisissä aluevaaleissa on laajempi kuin sen jälkeisissä aluevaaleissa, sillä vaalikelpoisuutta ei voida rajata palvelussuhteen perusteella etukäteen. Lähes kaikki hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät, nykyisin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevat voivat asettua ehdolle tammikuun 2022 aluevaaleissa.Muun muassa joidenkin valtion virkamiesten ja hyvinvointialueiden johtavien viranhaltijoiden vaalikelpoisuutta aluevaltuustoon on rajoitettu hyvinvointialuelaissa. Koska nykyisin tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueiden palvelukseen vasta vuoden 2023 alussa, palvelussuhteeseen perustuvia vaalikelpoisuuden rajoituksia ei sovelleta heihin ensimmäisissä aluevaaleissa. Vaaleissa voivat siis asettua ehdolle myös sellaiset johtavassa asemassa toimivat kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijat, jotka eivät nykyisen tehtävänsä takia voisi toimia kunnallisena luottamushenkilönä omassa organisaatiossaan. Jos aluevaltuustoon valittu ei ole vaalikelpoinen enää uuden palvelussuhteensa alettua vuonna 2023, hän menettää pääsääntöisesti luottamustehtävänsä. Tällöin hänen tilalleen nousee varavaltuutettu.Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Aluevaltuusto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävistä vuoden 2023 alusta lähtien. Vaalilain mukaan ehdokashakemukset aluevaaleissa jätetään aluevaalilautakunnille viimeistään 14.12.2021 kello 16 mennessä. Ehdokasasettelu ja ehdokasnumerot vahvistetaan 23.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 83 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 67 prosenttia kaksi rokoteannosta. Toisen annoksen rokotuskattavuus on kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä yli 86 prosenttia. Ikäryhmässä 50–59-vuotta kattavuus on jo lähes 82 prosenttia ja 40–49-vuotiailla yli 73 prosenttia.Tähän mennessä annetut rokotukset suojaavat erittäin hyvin ikääntyneitä sekä niitä vakavalle taudille alttiita, joiden sairastumisen riski on korkein. Jo yksi rokotuskerta on vähintään puolittanut ilmaantuvuuden kussakin ikäryhmässä. Verrattuna rokotettuihin henkilöihin, rokottamattomalla on selvästi suurempi riski saada tartunta ja myös oireinen koronavirustauti.Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (6.–19.9.) uusia koronavirustartuntoja ilmaantui 107 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 146 sataatuhatta asukasta kohden. Tapausmäärien lasku jatkuu, viikolla 37 todettiin 2 788 tartuntaa, kun edellisellä viikolla tartuntoja todettiin 3 130.Valtaosa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista on rokottamattomia. Erikoissairaanhoidossa oli 19.9. yhteensä 78 potilasta, joista 57 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 21 potilasta teho-osastolla. Tehohoitopotilaiden määrä on nyt kääntynyt selvään laskuun, mutta muuten sairaalakuormitus on pysynyt viimeisten viikkojen aikana melko vakaana. Kuormitus on elo-syyskuun aikana ollut noin kolmasosa kevään 2021 huippujaksoihin verrattuna. Tautiin liittyviä kuolemia oli 22.9. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 062.Vaikka rokotettujen infektiot ja sairaalataakka ovat laskeneet, rokottamattomilla tai vain osittaisen rokotussuojan omaavilla esiintyy vielä paljon tartuntoja. Rajoitusten vähentäminen ja väestön lisääntyvät kontaktit lisäävät myös rokottamattomien kontakteja. On tärkeää, että koronavirustesteihin hakeudutaan edelleen sosiaali- ja terveysministeriön testaus- ja jäljitysstrategian mukaisesti.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin kello 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:30)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto keskusteli kokouksessaan 22. syyskuuta geopoliittisen tilanteen yhteydestä ja vaikutuksista Suomen tutkimus- ja innovaatioympäristöön. Lisäksi neuvosto sai katsauksen kesäkuussa asetetun parlamentaarisen TKI-työryhmän työhön.Geopoliittisen tilanteen heijastumisesta suomalaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan alustivat johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista sekä päällikkö Antti Pelttari Suojelupoliisista. Kumpikin alustaja korosti, että tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyön kaikkiin osiin kohdistuu vaikuttamisyrityksiä.Neuvoston keskustelussa korostui, ettei sisäänpäin kääntyminen ole Suomen kaltaiselle maalle vaihtoehto. Tieteen vapautta tulee tukea aktiivisella otteella. Kansainvälisessä TKI-yhteistyössä on panostettava strategisten riskien ymmärtämiseen ja yhteistyökumppaneiden taustatahojen selvittämiseen. Parlamentaarisen TKI-työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen alusti työryhmän työn edistymisestä. Työryhmä on luonut yhteisen tilannekuvan suomalaisen TKI-järjestelmän nykytilanteesta, keskustellut järjestelmän kehittämisen periaatteista sekä käynnistänyt pitkäjänteisen t&k-rahoituksen mahdollistavien vaihtoehtojen tarkastelun.Tutkimus- ja innovaationeuvosto korosti työryhmän työn keskeistä merkitystä, jotta tavoite t&k-rahoituksen 4 prosentin bruttokansantuoteosuudesta voidaan saavuttaa. Neuvoston keskustelussa korostui osaamisen strateginen merkitys Suomelle tulevaisuuden kestävän kasvun lähteenä. Tutkimus- ja innovaationeuvoston ja parlamentaarisen TKI-työryhmän vuorovaikutusta jatketaan työryhmän työn myöhemmissä vaiheissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ruokajärjestelmiä koskeva huippukokous, Food Systems Summit, järjestetään virtuaalisesti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kouluruokailua koskevassa tilaisuudessa puhuu lisäksi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka toimii Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläänä.Kokouksessa keskustellaan ruokajärjestelmien eli ruoan tuottamisen, jalostamisen, kaupan ja kuluttamisen sekä niiden toimintaympäristön merkityksestä kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Maailman nälkäisten määrä on viime vuosina kääntynyt kasvuun ja pandemia on osaltaan vaikeuttanut tilannetta. Ruokaa ei ole saatavilla tasapuolisesti eikä kaikilla ole siihen varaa. Ruokajärjestelmät kärsivät ilmastonmuutoksesta, mutta samalla ne nykymuodossaan kiihdyttävät sitä. Suomi pitää esillä erityisesti kouluruokailua, joka on tehokas keino ruokaturvan parantamiseksi. Kokouksessa Suomi kertoo viiden miljoonan euron lahjoituksesta Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokaohjelmalle.”Suomessa on ollut maksuton kouluruokajärjestelmä pitempään kuin missään muualla, ja tätä mallia edistetään myös osana kehitysyhteistyötä. Kouluruokailu tukee terveyttä ja oppimista ja merkitsee usein tytöillekin mahdollisuutta päästä koulutielle”, ministeri Skinnari sanoo.Osana kokouksen valmisteluja Suomi on tänä vuonna järjestänyt sekä kansallisen ruokajärjestelmädialogin että pohjoismaisen keskustelun aiheesta roolissaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomi myös raportoi ensimmäisten maiden joukossa kansallisesta toimintasuunnitelmastaan ruokajärjestelmien kestävyyden vahvistamiseksi.Suomi on korostanut kokonaisvaltaista lähestymistapaa ruokajärjestelmäkysymyksiin. Ruoka–vesi–metsä–energia -kokonaisuus muistuttaa luonnonvarojen ja ruokaturvan erottamattomasta yhteydestä. Yhteinen terveys (One Health) –lähestymistapa puolestaan tuo esiin ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyden liittymisen toisiinsa. Suomi on esitellyt valmisteluissa myös muun muassa maaperän hiilensidontaan liittyviä innovaatioitaan. 
Kokousta voi seurata suorana rekisteröitymällä YK:n ruokahuippukokouksen verkkosivuilla.Lisätietoa suomalaisesta kouluruokaosaamisesta ja siihen liittyvät materiaalit löytyvät Education Finland –verkkosivuilta (englanniksi).
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen Työelämän mielenterveysohjelma on julkaissut yhdeksän maksutonta digityökalua suomalaisen työelämän käyttöön. Mielenterveyden tuen työkalupakki tuo työpaikoille ja työterveyshuoltoon helppokäyttöisiä välineitä työikäisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Suomalaiset työpaikat tarvitsevat työkykyistä ja osaavaa työvoimaa. Mielenterveyden tukeminen on merkittävässä roolissa hallitusohjelman työllisyyden kasvun vauhdittamisessa.Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan uudenlaista työkyvyn johtamista, jotta mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet saadaan vähenemään. Työelämän mielenterveysohjelma vastaa tähän tarpeeseen julkaisemalla tutkimustietoon perustuvat digitaaliset työkalut, jotka on kehitetty yhteistyössä työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Mielenterveyden tuen työkalupakki tuo konkreettiset keinot työpaikkojen arkeenMielenterveyden tuen työkalupakki tarjoaa helppokäyttöisiä keinoja ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn työpaikkojen arjessa. Työhyvinvoinnista on vastuussa koko työyhteisö.Vaikuttavan muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikkien työpaikan toimijoiden välistä aitoa yhteistyötä ja osaamisen vahvistamista.Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen haastaa työpaikat ja työterveyshuollot ottamaan työkalupakin vaikuttavat menetelmät käyttöön ja viemään viestiä myös eteenpäin.– Työpaikoilla on monia keinoja tukea työntekijöiden mielenterveyttä ja työkykyä. Tärkeintä on huolehtia siitä, että työpaikan arkikäytännöt tukevat hyvinvointia. Työn psykososiaalisten riskien arviointi ja hallinta on myös jokaisen työpaikan lakisääteinen velvollisuus, ministeri Sarkkinen muistuttaa.Mielenterveyttä tukevassa työkulttuurissa on kyse arkisista asioista, kuten vuorovaikutuksesta, ongelmien ratkomisesta yhdessä ja työtapojen kehittämisestä. Mielenterveyden tuen työkaluja voi hyödyntää yksitellen täsmätukena tai ottamalla työkalupakki käyttöön pitkäjänteiseen arjen tukeen työyhteisössä. Työkalut vahvistavat osaamista työpaikoillaTyöterveyslaitoksen kehittämä Mielenterveyden tuen työkalupakki on julkaistu Mieli ja työ -sivustolla. Työkalut tarjoavat koko työyhteisölle keinot tukea työkykyä ennaltaehkäisevästi. Mukana on sekä testin, pelin ja laskurin kaltaisia toiminnallisia työkaluja työyhteisöille että valmennuksia aiheista, joista esimerkiksi esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työsuojelutoimijoiden on tärkeää vahvistaa osaamistaan.–  On tehokkaampaa kohdistaa toimenpiteitä työyhteisöön ja tukea työkykyä ennaltaehkäisevästi kuin reagoida jo syntyneisiin ongelmiin yksilötasolla työterveyshuollossa, sanoo tuotepäällikkö Kaisa Mikkola Työterveyslaitoksesta.Työkalupakin kohderyhmänä ovat suomalaiset työpaikat ja työterveyshuollot. Osa työkaluista on suunnattu esihenkilöille, työsuojelutoimijoille tai henkilöstöhallinnolle, toiset taas vahvemmin työterveyshuolloille, työntekijöille tai johdolle.Mielenterveyden tuen työkalut helpottavat kuormituksen tai muiden työkykyyn vaikuttavien asioiden puheeksi ottamista. Kun mielenterveyspuhe arkipäiväistyy, haasteisiin on helpompi tarttua ajoissa. Työkaluja kannustetaan kokeilemaan työyhteisössä yhdessä keskustellen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Professori emerita Leena Halila luovutti tänään 22. syyskuuta selvityksensä julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten pitkistä käsittelyajoista kuntaministeri Sirpa Paaterolle. Selvityksessä ehdotetaan, että osa hankintavalituksista säädettäisiin markkinaoikeudessa kiireellisiksi. Lisäksi ehdotetaan, että markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden toiminnassa kiinnitettäisiin erityistä huomiota prosessinjohtoon ja sen kehittämiseen.Selvityksen tavoitteena oli selvittää valitusprosessien keston kokonaissyitä ja saada ehdotuksia siihen, miten julkisia hankintoja koskevia valitusprosesseja tai niiden käsittelyaikoja voitaisiin lyhentää tuomioistuimissa.”Oikeudenkäynti markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa täyttää sinänsä oikeudenmukaiselta oikeudenkäynniltä vaadittavat joutuisuusedellytykset. Hankintavalitusten käsittelyä voidaan kuitenkin nopeuttaa perus- ja ihmisoikeuksien rajoissa prosesseja tehostamalla. Markkinaoikeuden resurssien turvaaminen prosessien sisäisten kehittämistoimien ohella on erityisen tärkeää”, toteaa selvityshenkilö Leena Halila.  Selvityksessä ehdotetaan myös hankintavalituksia koskevan erityissääntelyn lisäämistä, uusien valitusperusteiden esittämismahdollisuuksien ja kuulemisvaatimuksien toteutumisen selkeyttämistä sekä hankintaoikaisun käytön lisäämistä selvien virheiden korjaamiseksi. Jatkoselvitystä vaaditaan muun muassa oikeudenkäyntimaksun korotuksen vaikutuksesta oikeudenkäynnin tehostamiseen.”Kiitän professori Halilaa tärkeästä selvityksestä. Julkisiin hankintoihin liittyvien valitusaikojen pidentyminen on aito ongelma niin hankintojen vaikuttavuuden kuin tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten toiminnan suunnittelun kannalta. Seuraavaksi otamme selvityksessä esitetyt ratkaisut jatkotarkasteluun ministeriötasolla”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja työ-ja elinkeinoministeriö käyvät syksyn aikana selvityksen ehdotukset läpi ja koordinoivat jatkoaskelia yhdessä. Selvitys on osa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi -toimenpideohjelmaa ja kansallisen julkisten hankintojen strategian toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Selvitystä esitellään 29. syyskuuta järjestettävässä Hankinta-Suomi-seminaarissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi