NordenBladet — Valtion käyntiasiointipisteitä yhdistetään vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa palveluita sekä koota valtion viranomaisten käyntiasiointi yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kanssa. Työ alkaa aluksi kolmen maakunnan alueella Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Valtiovarainministeriö asetti alueille projektiryhmät 23. syyskuuta.Projektiryhmät valmistelevat ja toimeenpanevat alueelliset suunnitelmansa yhteistyössä maakunnan liiton, kuntien ja valtion toimijoiden kanssa. Suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä alueiden julkisen hallinnon henkilöstön ja asiakkaiden kanssa esimerkiksi kehittämällä toimintaa saadun palautteen pohjalta.”Yhteiset palvelupisteet ja uudet sähköiset etäpalvelut tarkoittavat palvelujen viemistä lähemmäs ihmisiä jo lähitulevaisuudessa. Samalla tehostamme tilojen käyttöä ja liikkumista, mikä tuo säästöjä ja päästövähennyksiä. Muutoksen ansiosta myös julkisen hallinnon työntekijät voivat työskennellä joustavasti eri paikoissa. Koronan jälkeinen siirtymä uuteen normaaliin antaa mahdollisuuden vauhdittaa tätä kehitystä”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Lähtökohtana asiakaslähtöisemmät, kustannustehokkaammat ja suunnitelmallisemmat palvelut asiakkailleValtion palveluntuottajista uudistuksessa ovat mukana ensisijaisesti aluehallintovirastot, Digi- ja väestötietovirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, oikeusapu ja edunvalvontapalvelut, poliisin lupahallinto, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot, työ- ja elinkeinotoimistot, Ulosottolaitos sekä Verohallinto. Lisäksi uudistus koskee Kansaneläkelaitosta, jonka osalta tarkastellaan erityisesti mahdollisuuksia koota käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Projektiryhmien jäsenet koostuvat näiden toimijoiden lisäksi valtiovarainministeriön, maakunnan liittojen ja kuntien edustajista. Projektiryhmien toimikausi on 23.9.2021–31.12.2023.Tulevaisuudessa ensisijaisina palvelukanavina ovat kattavat ja helppokäyttöiset sähköiset asiointipalvelut. Uudistus tukee osaltaan kansalaisten sähköisten palvelujen käyttöä varmistamalla digituen antamisen yhteisissä asiakaspalvelupisteissä.Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus toimeenpanee vuonna 2020 valmistuneita julkisen hallinnon strategiaa ja alueellistamisesta alueelliseen läsnäoloon -strategiaa sekä syksyllä 2021 valmistuvaa valtion toimitilastrategiaa. Julkisen hallinnon uudistamisen tavoitteena on sujuvoittaa arjen palveluita, turvata oikeusvarmuus yhteiskunnassa ja luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille ja yhteisöille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjestivät perjantaina 24.9.2021 pyöreän pöydän tilaisuuden seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä.Tilaisuuteen osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia sekä työelämän, opetuksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden asiantuntijoita. Keskustelut ovat osa hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja niiden tarkoituksena on kannustaa pitkäjänteiseen ja systemaattiseen työhön häirinnän ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi pois yhteiskunnasta.  Seksuaalinen häirintä on laaja yhteiskunnallinen ongelma Seksuaalinen häirintä on sitkeä ja laaja yhteiskunnallinen ongelma, jota ilmenee muun muassa työelämässä, oppilaitoksissa ja harrastusten piirissä. Seksuaalinen häirintä on selkeästi yksi este sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle. Seksuaalinen häirintä pohjautuu käsityksiimme sukupuolesta ja yhteiskunnallisesta vallan jakautumisesta. Työelämän ja yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita on purettava. Seksuaalinen häirintä kohdistuu eniten naisiin, erityisesti nuoriin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin. Se voi osaltaan heikentää esimerkiksi etenemistä työelämässä ja omien vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien käyttämistä. Ministeri Blomqvist pitää erityisen tärkeänä, että me jokainen mietimme, miten toimimme, kun havaitsemme, että johonkuhun kohdistuu seksuaalista häirintää.  ”Olennaista on, että ketään ei jätetä yksin, ja että myös sivusta seuraajat puuttuvat tilanteeseen ja tarjoavat tukea. Erityisesti koen, että meidän miesten on aika kantaa vastuumme tässä ja torjua seksuaalista häirintää, kun sitä huomaamme”, sanoo ministeri Blomqvist  Avoimuus, osaaminen ja koulutus avainasemassa toimintakulttuurin muutoksessaPerjantaina keskustelussa nousi esiin luottamuksellisen keskustelukulttuurin merkitys ja organisaation johdon rooli sen luomisessa. Organisaatioissa, joissa voidaan keskustella ongelmista avoimesti, myös seksuaalista häirintää kohdannut uskaltaa kertoa kokemuksestaan ja voi luottaa siihen, että työnantaja käyttää olemassa olevia keinoja häirinnän poistamiseksi. Keskustelussa nousi esiin myös toimintatapojen selkiyttämisen tarve organisaatioissa. Jokaisella työpaikalla, oppilaitoksessa, harrastuspiirissä tai muussa toimintaympäristössä tulisi olla kaikkien tiedossa olevat toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän osalta, selkeä raportointimahdollisuus ja matalan kynnyksen tukea häirintää kohdanneille. Toimintakulttuurin muutos edellyttää myös tiedon lisäämistä ja koulutusta häirintää kohdanneen henkilön kohtaamiseen. ”Toimijat toivat esille luottamuksellisen ja avoimen keskustelukulttuurin merkityksen seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikolta. Ilmapiiri jossa työntekijät uskaltavat kertoa häirinnästä ja luottavat siihen, että työnantajat puuttuvat seksuaaliseen häirintään on tässä avainasemassa,” ministeri Sarkkinen tiivistää.”Seksuaalinen häirintä ei kuulu millekään alalle, ei yhdellekään työpaikalle. Keinot meillä on, nyt niitä rohkeasti käyttämään”, ministeri Sarkkinen kannustaa. Toimijat sitoutuneita seksuaalisen häirinnän torjumiseen Keskustelun perusteella on selvää, että toimijoilla on yhteinen tahtotila ja valmiutta yhteistyöhön seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. ”Häirinnästä vapaan yhteiskunnan tunnussana on kunnioitus. Tarvitsemme yhteisen sitoumuksen keskinäisen kunnioituksen kulttuuriin”, ministeri Sarkkinen toteaa. Keskustelun perusteella sellaista löytyy. Ministeri Blomqvist piti keskustelua onnistuneena ja totesi, että on tärkeää jatkaa keskustelua seksuaalisen häirinnän torjumisesta vielä hallituskauden aikana. Yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi olennaista on, että kaikki toimijat tahoillaan jatkavat ja tehostavat työtä seksuaalisen häirinnän torjumiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Espanjan ensimmäinen varapääministeri, talous- ja digitalisaatioasioiden ministeri Nadia Calviño vieraili Suomessa maanantaina 27. syyskuuta liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan kutsumana.Varapääministeri Calviño ja ministeri Harakka keskustelivat muun muassa datataloudesta, yhteistyöstä digitalisaatioasioissa ja kyberturvallisuudesta. Ministerit sopivat, että Suomen ja Espanjan välistä yhteistyötä digitalisaatioasioissa edistetään ja vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjalla.– Olen erittäin iloinen tästä yhteistyöstä, josta ministeri Calviñon kanssa sovimme.  Ministeri Calviño tutustui vierailullaan laajasti suomalaiseen osaamiseen ja teknologiayrityksiin, toteaa ministeri Harakka.Ensimmäinen varapääministeri Calviño tapasi Suomen-vierailullaan ministeri Harakan lisäksi valtiovarainministeri Annika Saarikon sekä ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin.Ministeri Calviño osallistui Business Finlandin järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun suomalaisten teknologiayritysten kanssa ja vieraili Maria 01-startup-kampuksella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää palautetta lakiesityksestä, jolla EU:n tekijänoikeusdirektiivin ja verkkolähetysdirektiivin säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi Suomen lainsäädäntöön. Direktiivien toimeenpano edellyttää mittavia tekijänoikeuslain muutoksia. Lausuntopyyntö on julkaistu Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Lausuntojen määräaika on 31.10.2021.Hallituksen esityksen luonnoksessa tekijänoikeuslainsäädäntöä mukautetaan niin, että digitaalisen toimintaympäristön tilanteet otetaan nykyistä paremmin huomioon. Muutoksilla parannetaan mm. mahdollisuuksia hyödyntää teoksia tiedonlouhinnassa, opetuksessa ja kulttuuriaineistojen saataville saattamisessa.  Tavoitteena on myös parantaa aineistojen hyödyntämistä helpottamalla lisensiointia sekä varmistaa tekijänoikeuden kannalta toimivat markkinat. Tavoitteiden toteuttamisessa huomioidaan käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden edut ja oikeudet sekä varmistetaan sananvapauden toteutuminen. Myös TV- ja radio-ohjelmien lähettämistä ja edelleenlähettämistä koskevaa sääntelyä kehitetään.
Hallituksen esitys tekijänoikeuslain muutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2021. Direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM) ja direktiivi verkkolähetyksistä ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksistä tulivat voimaan kesäkuussa 2019.Keskeisiä muutoksia  Teosten käyttömahdollisuudet turvataan tekijänoikeuden rajoituksilla – uutena kohteena mm. tiedonlouhintaTekijänoikeuden rajoituksia uudistetaan. DSM-direktiivin mukaan jäsenvaltioiden tulee säätää rajoituksista tiedonlouhintaa varten, teosten käyttämiseksi opetuksessa, kulttuuriperinnön saataville saattamiseksi sekä sananvapauden toteutumiseksi. Tekijänoikeuden rajoitus tarkoittaa sitä, että tekijä ei voi voi kieltää teoksen käyttämistä laissa säädettyjen rajoitusten mukaisesti. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi tekijänoikeuden rajoitus, joka sallii kappaleiden valmistamisen teoksesta tiedonlouhintaa varten. Tekijä voisi kuitenkin halutessaan kieltää kappaleiden valmistamisen tiedonlouhintaa varten tai rajoittaa sitä sopimuksin tai teknisin toimenpitein, ellei kysymys olisi tieteellisessä tarkoituksessa tapahtuvasta tiedonlouhinnasta, jolloin tiedonlouhintaa ei saisi rajoittaa. Teosten opetuskäyttöä koskevia rajoitussäännöksiä laajennettaisiin erityisesti etäopetuksen tarpeet ja digitaaliset käyttömuodot huomioon ottaviksi. Tekijöille ehdotetaan säädettäväksi korvaus aineiston sisäisestä eli rajatusta käytöstä oppimisympäristöissä tai luokassa. Opetuksessa, samoin kuin jumalanpalveluksissa, saisi jatkossa esittää myös elokuvia ja näytelmiä.Arkistojen, kirjastojen ja museoiden kulttuuriperintöaineisto on direktiivillä haluttu saattaa nykyistä helpommin yleisön saataville. Direktiivin mukaisesti luotaisiin EU-tason järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että kulttuuriperintölaitokset voivat saattaa kokoelmiinsa kuuluvat teokset yleisön saataville, kun ne ovat poistuneet kaupallisesta jakelusta.Sananvapauden turvaamiseksi lakiin sisällytettäisiin tekijänoikeuden rajoitus, joka mahdollistaa karikatyyrit, parodiat ja pastissit teoksista sekä esimerkiksi sosiaalisen median meemit.Muutoksia sopimussuhteissa ja lähioikeuksissa – tekijän asemaan parannuksiaTekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa sopimussuhteessa ehdotetaan vahvistettavaksi. Tekijöille ja esittäville taiteilijoille esitetään oikeutta saada selvitys teosten kaupallisesta hyödyntämisestä. Jos teosta ei ole hyödynnetty kaupallisesti, tekijällä olisi oikeus perua tekijänoikeuden luovutus. Lisäksi esittävien taiteilijoiden oikeuksia kuvatallenteelle tallennettuihin esityksiin laajennettaisiin.Kustannussopimuksia koskevissa säännöksissä huomioitaisiin erityisesti siirtyminen sähköiseen julkaisutoimintaan. Tekijöiden suojaksi ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan oikeus julkaista teos äänikirjana tai käännöksenä ei siirry kustantajalle, ellei siitä ole nimenomaisesti sovittu. Avoimen tieteen edistämiseksi tekijöiden asemaa vahvistettaisiin siten, että tekijä voisi halutessaan rinnakkaistallentaa tieteelliset artikkelit avoimiin julkaisuarkistoihin.Uutena yksinoikeutena lakiin lisättäisiin direktiivin mukaisesti lehtikustantajien lähioikeus, jonka taustalla on lehtiartikkeleiden käyttö uutiskooste- ja uutisseurantapalveluissa sekä kustantajien vaikeudet valvoa oikeuksiaan.Verkko-oheispalveluiden edelleenlähettäminen sopimuslisenssin nojalla tulisi mahdolliseksi. Uudistus mahdollistaa sen, että esimerkiksi Ruotsin television verkko-oheispalvelu SVT Play (vastaavanlainen palvelu Suomessa on YLE Areena) voidaan SVT:n ja sopimuslisenssiorganisaation luvalla tarjota Suomessa. Sisällönjakopalvelun tarjoajalle vastuu tekijänoikeutta loukkaavasta aineistostaVerkkosisällönjakopalvelun tarjoajien eli sosiaalisen median alustojen vastuu palveluun tallennetuista aineistoista lisääntyisi ja tekijöiden ja sisällön tuottajien asema vahvistuisi. Sananvapaus turvattaisiin. Verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien olisi varmistettava, että palvelussa ei ole tarjolla materiaalia, johon palvelulla ei ole oikeuksia. Palvelun tarjoajan tulee hankkia tekijältä lupa tai estää tekijän pyynnöstä pääsy tekijänoikeutta loukkaavaan aineistoon myös ennakkoon. Tekijänoikeusriitalautakunta olisi uusi, sisällön tuottajien oikeusturvan takaamiseksi perustettava vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin, joka ratkaisisi sisällön tuottajien ja oikeudenhaltijoiden tai verkkosisällönjakopalvelun tarjoajien välisiä riitoja. Lautakunnan ratkaisut olisivat luonteeltaan suosituksia.Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 184 §:n muuttamisesta sekä lausuntopyyntö ja asiakirjat Lausuntopalvelu.fi-palvelussaTietoa valmistelustaEduskunnan kirjaston lakitietopaketti tekijänoikeuslain muutoksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia pääluokkaan esitetään määrärahatasoksi 223 milj. euroa vuodelle 2022, mikä on 353 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2021 talousarvio sisälsi 350 milj. euron kertaluonteisen lisämäärärahan Finavia Oyj:n pääomittamiseksi. Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan sisältyvät muun muassa valtioneuvoston kanslian sekä oikeuskanslerinviraston toimintamenot, ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkamenot, puoluetuet sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahat.Valtioneuvoston kanslian omiin toimintamenoihin esitetään 133 milj. euroa. Vähennystä edellisen vuoden talousarvioon on 2 milj. euroa, joka johtuu vuonna 2021 rahoitettujen hankkeiden päättymisestä ja aiemmin tehdyistä säästöpäätöksistä. 
Toimintamenoihin esitetään lisäystä ulkoasiainhallinnon kokoustekniikan uudistus- ja ylläpitomenoihin, valtioneuvoston tiloissa tehtäviin perusparannuksiin, valtioneuvoston käännös- ja kielipalveluihin ja ministeriöiden yhteisen palvelunhallintajärjestelmän (Virkku) jatkokehittämiseen 0,550 milj. euroa. Lisäksi valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin esitetään määrärahoja Presidentti Koiviston muistomerkin suunnitteluun 0,91 milj. euroa ja Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden toteutukseen 0,085 milj. euroa. Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlavuosi on saanut rahoitusta vuosina 2021–2022 yhteensä 0,188 milj. euroa.  
Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajien palkkaukseen esitetään 11,45 milj. euroa. Puoluetoiminnan tukemiseen osoitetaan 35,6 milj. euroa. 
Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan esitetään 1,5 milj. euroa. Toimenpideohjelman tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen sekä sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen.
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistämiseen esitetään lisärahoitusta 0,46 milj. euroa. Määrärahalla tuetaan asetettavan Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä, etenkin komission sihteeristön ja käännös- ja tulkkausmenojen osalta. Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi. 
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle esitetään 1,7 milj. euroa, missä on lisäystä n. 0,1 milj. euroa vuoteen 2021. Lisäys johtuu keskuksen jäsenvaltioiden määrän kasvusta.
Oikeuskanslerinviraston toimintamenoihin esitetään 3,8 milj. euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää valtioneuvoston kriisijohtamisen valmiuksia ja edellytyksiä erityisesti pääministerin johtamistehtävän tueksi. Hanke keskittyy valtioneuvoston kanslian ja sen toimialaan kuuluvien valtioneuvoston yhteisten toimintojen kehittämiseen.Pitkäkestoinen koronakriisi on haastanut valtioneuvoston toimintaa monin tavoin. Kriisin ensimmäisestä vaiheesta laadittiin syksyllä 2020 selvitys, joka kartoitti valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksia vuoden 2020 tammikuun alusta kesäkuun loppuun saakka. Selvityksen perusteella hallituksen käsittelyssä tunnistettiin kolme kehittämisaluetta, joiden perusteella nyt käynnistynyt hanke jakautuu. Alueet ovat 1) johtaminen ja toimivaltuudet 2) säädösvalmistelu ja resurssit ja 3) varautuminen ja valmius.Hankkeessa huomioidaan valtioneuvoston syyskuussa 2020 asettaman riippumattoman tutkintaryhmän antamat toimenpidesuositukset sekä Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittäminen ja valmiuslain uudistaminen. Tutkintaryhmä toimi Onnettomuustutkintakeskuksen yhteydessä ja sen tehtävänä oli selvittää koronapandemiasta johtuneita toimenpiteitä ajalla 1.1.-31.7.2020 sekä antaa suosituksia siitä, miten pandemian aikaisten kokemusten perusteella voitaisiin kehittää yhteiskunnan varautumista ja turvallisuutta. Tutkintaselostus ja toimenpidesuositukset annettiin valtioneuvostolle 30. kesäkuuta 2021. Hanketta johtaa valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen ja sen toimikausi päättyy 31. toukokuuta 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuma järjestetään virtuaalisena ja monipaikkaisena 28.–30.9.2021. Tapahtuman päälähetys striimataan Kurikan Kampukselta Etelä-Pohjanmaalta. Maaseutuparlamentin tavoite on, että maaseutujen asiat näkyvät ja kuuluvat yleisessä keskustelussa. Tapahtumassa muotoiltavalla kansallisella maaseutupoliittisella julkilausumalla maaseutunäkökulmat nostetaan mukaan päätöksentekoon. Tule mukaan ja tutustu myös MMM:n tarjoamaan kattaukseen Maaseutuparlamentissa!Maaseutuparlamentti on Suomen suurin ideafestivaali, joka kokoaa yhteen ajankohtaisen maaseututiedon, maaseudun kehittämisen työkalut ja tulevaisuuden tekijät. Tapahtuman ytimessä on dialogi eri-ikäisten ja -taustaisten suomalaisten välillä.– Keskustelut alkoivat Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanjalla jo kevättalvella. Ideafestivaalissa olemme pohtineet kysymyksiä: Mitä tarvitsemme, jotta hyvä elämä toteutuisi nyt ja kymmenen vuoden päästä? Miten luomme enemmän hyvinvointia vähemmällä nyt ja kymmenen vuoden päästä? Mikä estää meitä toteuttamasta kestävämpää arkea, työtä ja yrittäjyyttä, kertoo tapahtuman päätuottajana toimiva Antonia Husberg, maaseutupolitiikan neuvoston vt. pääsihteeri maa- ja metsätalousministeriöstä.Huikea ohjelma monipaikkaisestiKeskustelut jatkuvat vaikuttavassa Maaseutuparlamentti -tapahtumassa, joka tarjoaa mahdollisuuden lisätä ymmärrystä, oppia uutta ja verkostoitua. Monipaikkaiseen tapahtumaan voi osallistua eri paikkakunnilla joko fyysisesti tai livelähetyksiä eri kanavissa seuraamalla. Ohjelma pitää sisällään työpajoja, tietoiskuja ja keskusteluja.– Monipaikkaisessa ohjelmassa voi esimerkiksi tutustua suon rooleihin eri aikakausina Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa. Voi myös saada tietoa valokuidun eduista Kuitua kylille! -hankkeen infotilaisuudessa Kauhajoella tai osallistua Ylistarossa järjestettävään Iskua Etelä-Pohjanmaalle – Elvytystaitoa ja sydäniskureita kyliin -hankkeen infotilaisuuteen. Etätöitäkin voi tehdä Ryhälän talolla Puumalassa ja seurata sieltä yhdessä tapahtuman pääkeskusteluja, kertoo monipaikkaista ohjelmaa koordinoiva Kirsti Vuori, Leader Suupohja ry:stä.– Mahdollisuuksia on monia, ja nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen osallistua ohjelmaan. Osallistuisin itse mielelläni esimerkiksi Savannin ruusu peltitölkistä -työpajaan Alpon Savannilla 29.9. klo 12–13.00, hän toteaa.Päälähetys suorana Kurikan KampukseltaKurikan Kampukselta lähetetään koko tapahtuman ajan livelähetystä, jonka juontavat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg. Suorassa lähetyksessä nähdään kiinnostavia puheenvuoroja ja inspiroivia vieraita, kun mukana ovat muun muassa futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen, toimittaja Jani Halme, maa- ja metsätalousministeri ja maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja Jari Leppä sekä muusikko-kirjailija Simo Ralli. Suora lähetys tehdään ilman paikalla olevaa yleisöä.– Tapahtuman jokaiselle päivälle on valikoitunut monipuolinen joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia vieraita. Muun muassa lähikoulujen tulevaisuus, huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus ja merkitys koko maan hyvinvoinnille sekä yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdokset ovat aiheina pääkeskusteluissa. Lisäksi käydään rakentavaa keskustelua kestävästä tulevaisuudesta – miten hiiliviisautta voidaan toteuttaa paikallisesti, Antonia Husberg kertoo.Runsas kattaus työpajoja ja tietoiskujaTapahtumapäivistä tiistai ja keskiviikko pitävät sisällään myös mielenkiintoista, virtuaalista työpajatyöskentelyä, jossa heittäydytään tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen.– Nyt on aika etsiä ja ideoida kestäviä ratkaisuja teemakohtaisissa työpajoissa, jotka toteutetaan laajassa yhteistyössä eri organisaatioiden voimin. Työpajojen lisäksi ohjelmistossa on eri tahojen järjestämiä ajankohtaisia tietoiskuja virtuaalisella Kumppanitorilla, kertoo tapahtuman koordinaattorina toimiva Mia Repo maa- ja metsätalousministeriöstä.– Kumppanitorilla on mukana lukuisia maaseudun toimijoita, ja alustalla voi verkostoitua, osallistua mielenkiintoisiin tietoiskuihin, tutustua eri aiheisiin ja kysyä suoraan asiantuntijoilta, hän jatkaa.Näin osallistut ja vaikutatIlmoittautumalla pääset mukaan virtuaalisiin työpajoihin, tietoiskuihin ja muotoilemaan maaseutupoliittista julkilausumaa sekä tutustumaan tarkemmin monipaikkaiseen ohjelmaan. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautua voi lomakkeen kautta verkkosivuillamme.– Voit itse valita, mihin osioihin osallistut aikataulujesi ja kiinnostuksen kohteidesi mukaan! Livelähetystä Kurikan kampukselta pääsee seuraamaan ilman ilmoittautumista reaaliajassa maaseutuparlamentti.fi-sivuilla, kun se alkaa, Kirsti Vuori sanoo.Maaseutuparlamentissa muotoillaan ja julkistetaan kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma 2.0. Julkilausuma on työkalu kaikille, jotka haluavat työskennellä kohti yhteisiä päämääriä. Tapahtuman jälkeen julkilausuma on vapaasti hyödynnettävissä maaseudun vaikuttamistyössä.Tervetuloa mukaan vaikuttamaan maaseudun asioihin! Muista myös seurata ja osallistua #maapuhuu -keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on 27.9.2021 päättänyt ehdotuksesta vuoden 2022 talousarvioesitykseksi. Hallitus esittää, että ensi vuoden talousarvioon sisällytettäisiin EU:n maaseuturahaston elpymisvälinerahoituksesta noin 70 miljoonaa euroa. Varoja kohdennetaan muun muassa maatalouden investointeihin, laajakaistainvestointeihin ja luonnonmukaiseen tuotantoon. Myös joutoalueiden metsitykseen ja saimaannorpan sopimuskorvauksiin esitetään lisärahoitusta.Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) osalta talousarvioehdotuksessa painotetaan MMM:n hallinnonalan perustehtäviä kuten ruokatuotannon toimivuutta ja puhtaan veden takaamista, eläin- ja kasvitautien hallintaa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamista sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä. Näiden perusasioiden merkitys on korostunut koronakriisin myötä entisestään.Tutkimukseen ja paikkatietojärjestelmään panostuksia MMM:n hallinnonalan perustavoitteena on rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää. Näiden kaikkien tueksi tarvitaan panostuksia tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan.
Luonnonvarakeskuksella on tavoitteena rakentaa Ruukkiin monipuolinen turvepeltotutkimuksen tutkimusympäristö. Turvepeltojen päästövähennystutkimuksen vahvistaminen tukee hallitusohjelman tavoitteita kestävän maatalouden osalta ja siihen osoitetaan 1,1 miljoonaa euroa.Lukelle osoitetaan myös 1,0 miljoonaa euroa Minkiön ja Maaningan maatalouden tutkimusympäristöjen uudistamiseen. Uudistaminen tukee suomalaisen ruokaketjun kehittämistä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi. Korkeatasoiset tutkimusvälineet ja -teknologia mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun, mikä on elintärkeää eläin- ja kasvituotannon koko elinkaaren tuotantovaikutusten tutkimukselle.MMM pitää tärkeänä myös sitä, että uuden valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittämisen rahoitus turvataan tulevina vuosina ja hankkeelle esitetään jatkorahoitusta vuodelle 2022.Maankäyttösektorin ilmastotoimia edistetään – lisärahaa metsänkäsittelymenetelmien kehittämiseen ja joutoalueiden metsitykseenIlmastokestävien ja luonnon monimuotoisuutta turvaavien metsänkäsittelyn menetelmien kehittämiseen esitetään 7 miljoonaa euroa EU:n elpymisvälinerahoituksesta. Maankäyttösektorin ilmastokestävien toimenpiteiden kokonaisrahoitus on 30,9 miljoonaa euroa.Joutoalueiden metsitystukeen ehdotetaan määrärahaa 6 miljoonaa euroa ja valtuutta 8,2 miljoonaa euroa, missä on huomattava lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna. Metsitystuella tavoitellaan metsäpinta-alan ja hiilinielujen vahvistamista. Tukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja maanomistajat ovat hakeneet tukea huomattavasti ennakoitua vilkkaammin.Hallituksen tavoitteena on lisätä ilmastoystävällisen rehun osuutta tukemalla muun muassa valkuaisomavaraisuutta. Ilmastoystävällisempien rehujen kehitykseen, tutkimukseen ja tarvittaviin selvityksiin osoitetaan vuoden 2022 budjetissa 0,7 miljoonaa euroa. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa jatketaan ja sille ohjataan 1,0 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Kierrätyslannoitteiden kokeilua ja käyttöönottoa edistetään kannusteiden ja neuvonnan avulla. Vesialan kasvua ja vientiä vauhditetaan EU:n elpymisvaroillaEU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaan vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaan ehdotetaan 2 miljoonan euron määrärahaa. Ohjelma tukee vesialan kasvu- ja vientikokonaisuuksia, jotka perustuvat digitalisaatioon, vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön lisäämiseen, resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä kokonaisvaltaisiin vesihuollon ja vesivarojen hallinnan ratkaisuihin. Kalatalouden edistämiseen resurssejaKalatalouden edistämiseen ehdotetaan määrärahaa 2 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Lisäys aiheutuu pääasiassa kalastusharrastuksen suosion ja siitä seuranneesta kalastonhoitomaksukertymän kasvusta korona-aikana. Kalastonhoitomaksuvarat käytetään kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin.Saimaannorpan suojeluun panostetaanVesialueiden omistajille maksetaan korvausta saimaannorpan suojelusopimuksista, joilla omistajat sitoutuvat rajoittamaan kalastusta. Korvauksen suuruus nousee 2,5 euroon hehtaarilta. Aiempi korvaus oli 1,7 euroa hehtaarilta ja korvaustaso on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1982. Korvaukset maksetaan sopimuksen tehneille osakaskunnille. Saimaannorppakannan vahvistamiseksi on Saimaalle tehty kalastusrajoituksia. Niiden johdosta kalastajien maksamat pyydyslupamaksut osakaskunnille ovat vähentyneet. Osakaskunnat ovat käyttäneet korvausvarat pääasiassa kalavesien hoitotyöhön.Hallinnonalan määrärahat vuodelle 2022Talousarvioesityksessä esitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle määrärahoja yhteensä runsaat 2,7 miljardia euroa. Määrärahat olisivat näin vähenemässä nettomääräisesti 34 miljoonalla eurolla vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Tulokertymäarvio vuodelle 2022 on runsaat 972 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 14 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Väheneminen johtuu pääasiassa EU-tuloutusten pienenemisestä.Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 65,9 prosenttia (1 783 miljoonaa euroa), maaseudun kehittämisen 18,2 prosenttia (491 miljoonaa euroa), luonnonvaratalouden 8,7 prosenttia (235 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen 5,6 prosenttia (150 miljoonaa euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 1,8 prosenttia (47,9 miljoonaa euroa) sekä Metsähallituksen vajaa prosentti (8,1 miljoonaa euroa).Talousarvioesityksen valmisteluaikatauluHallitus kokoontui Säätytalolle 7.–9.9.2021 neuvottelemaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 27.9., kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa. Tämän jälkeen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Talousarvioesitys on luettavissa osoitteessa budjetti.vm.fi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvallinen Oulu -hankkeen turvataitokasvatus voitti kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2021. Teemana oli alaikäisiin kohdistuvan kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen.Rikoksentorjuntaneuvoston asettama raati valitsi tämän vuoden kansallisen kilpailun voittajaksi turvataitokasvatusta edistävän kokonaisuuden Turvallinen Oulu -hankkeessa. Turvataitokasvatuksen tavoitteena on ehkäistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa niin kasvokkaisissa kuin digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa lasten sekä lasten ja aikuisten välillä. Kilpailun raati arvioi, että Turvallinen Oulu -hankkeen toimijat ovat ansiokkaasti hyödyntäneet olemassa olevaa osaamista ja hyvin perusteltuja toimintatapoja seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Turvataitokasvatukseen otetaan mukaan kaikenikäiset lapset, heidän vanhempansa ja ammattikasvattajat. Hankkeessa on tuotettu pysyviä toimintamalleja kaupungin organisaatioon ja rakenteisiin. Turvataitokasvatusmalli on lisäksi hyvin dokumentoitu ja materiaalit kaikkien saatavilla, minkä vuoksi malli voidaan helposti toteuttaa muuallakin. Hyvää oli myös arvioinnin suunnittelu ja palautteen kerääminen kehittämistyön tueksi. Rikoksentorjuntakilpailuun osallistui yhteensä viisi hyvää ja ajankohtaista hanketta. Raadin arvion mukaan myös muut kilpailuhankkeet: Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku (Harjulan Setlementti), Sua varten somessa (Loisto-setlementti), K-O-hanke (Aseman Lapset ry) ja ReDirection-projekti (Suojellaan lapsia ry) osuivat kilpailun teemaan hyvin ja niille on selkeä tarve.Voittajahanke edustaa Suomea Slovenian järjestämässä EU:n rikoksentorjuntakilpailussa joulukuussa.Turvataitokasvatusta jalkautetaan Oulun peruskouluissa ja esiopetuksessa Turvallinen Oulu -hankkeessa on luotu turvataitokasvatusmalli, jonka kautta oululaiset lapset ja nuoret saavat tästä syksystä alkaen turvataitokasvatusta esiopetuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Ennen käyttöönottoa kokonaisuus pilotointiin vuoden 2020 aikana. Turvataitokasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, selviytymistaitoja sekä digiturvataitoja.– Lapsen ja nuoren tulee tietää ja tuntea olevansa arvokas ja tärkeä sekä hyvän kohtelun arvoinen, jotta hän myös haluaa puolustaa itseään. Lapset ja nuoret oppivat muun muassa kolmen kohdan turvaohjeet uhkaaviin tilanteisiin: sano jämäkästi ”ei”, poistu tilanteesta ja kerro asiasta turvalliselle aikuiselle, kertoo projektijohtaja Kati Kettukivi Oulun kaupungilta. Turvataitokasvatuksen tuominen osaksi esi- ja perusopetuksen toimintaa on Kettukiven mukaan tärkeää, koska se on tehokkaaksi todettu keino estää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, kuten digitaalisessa mediassa tapahtuvaa groomingia.
Lisätietoa rikoksentorjuntakilpailusta: erityisasiantuntija Saija Sambou, p. 0295 150 352, [email protected]Lisätietoa Turvallinen Oulu -hankkeesta ja turvataitokasvatuksesta: projektijohtaja Kati Kettukivi, p. 040 167 7049, [email protected], www.ouka.fi/turvataitokasvatus Raadin päätös kansallisen kilpailun voittajasta ja arviot hankkeista
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lapsen oikeutta tukeen varhaiskasvatuksessa vahvistetaan. Hallitus antoi maanantaina 27.9. esityksen, jossa lakiin kirjataan ensimmäistä kertaa lapsen oikeus kolmiportaiseen tukeen, tuen toteutus sekä tuen tarpeen arviointi, tuen muodot sekä tukipalvelut.Varhaiskasvatuslaissa ei tällä hetkellä säädetä annettavan tuen rakenteesta tai tuen järjestämisestä.  Eduskunta edellytti vuonna 2018 hyväksyessään varhaiskasvatuslain, että valtioneuvosto valmistelee esityksen varhaiskasvatuksessa tarjottavasta tuesta kattavana kokonaisuutena. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatukseen kehitetään kolmiportaisen tuen malli.– Varhaiskasvatus on tärkeä alkupiste lapsen oppimiselle. Vahvistamme nyt jokaisen lapsen oikeutta tukeen, jotta ongelmia lapsen taidoissa ja oppimisessa voidaan ratkaista ja helpottaa heti oppimispolun alussa. Oikea-aikainen ja riittävän vahva tuki kasvun kaikissa vaiheissa on edellytys tasa-arvoiselle ja onnelliselle yhteiskunnalle, opetusministeri Li Andersson sanoo.Tukitoimet aloitettaisiin aina heti tuen tarpeen ilmettyä. Tuki olisi aina yksilöllistä, mutta tuen intensiteetti kasvaisi siirryttäessä tehostettuun ja erityiseen tukeen. Vahvimmalla tuen tasolla tehtäisiin hallintopäätös. Ehdotettua tukea sovellettaisiin kaikkiin varhaiskasvatuslain nojalla toimiviin varhaiskasvatuksen järjestäjiin ja tuottajiin. Tuki koskisi kaikkia varhaiskasvatuslain piirissä olevia lapsia riippumatta varhaiskasvatuksen järjestämismuodosta.Kustannuksia arvioidaan syntyvän erityisestä tuesta ja tukipalveluista annettavien päätösten valmistelusta. Varhaiskasvatuksen tuesta aiheutuvat kustannukset olisivat arviolta noin 15 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2023 alkaen pysyvänä määrärahalisäyksenä. Esityksen mukaan hallinnollisista päätöksistä korvataan kunnille se osa, joka tosiasiallisesti olisi kunnille uutta velvoitetta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi