NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 24.9.2021 EI2-maiden puolustusministerikokoukseen. Kokous järjestetään Ruotsissa.Ministereiden on määrä käsitellä ajankohtaisia kansainvälisiä turvallisuus- ja puolustuskysymyksiä sekä EI2- aloitteen työssä saavutettua sekä tulevaa kehitystä EI2-osallistujamaita ovat Suomen lisäksi Ranska, Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Norja, Portugali, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Viro. Suomi liittyi EI2-aloitteeseen vuonna 2018. EI2-aloitteen tarkoituksena on kehittää Euroopan strategista kulttuuria ja puolustushallintojen suhteita, tukea yhteisen tilannekuvan rakentamista, luoda edellytyksiä ennakoinnille ja tiedonjaolle sekä kehittää strategis-poliittisella tasolla Euroopan valmiutta vastata sitä koskeviin kriiseihin ja turvallisuushaasteisiin. Lisäksi puolustusministeri Kaikkonen tutustuu 25.9.2021 Ruotsin Älvdalenissa Joint Protector 21 -esikuntaharjoitukseen. Joint Protector 21 -harjoitus on osa Suomen monenkeskistä sotilaallista JEF-puolustusyhteistyötä (Joint Expeditionary Force), jonka johtovaltiona toimii Iso-Britannia. JEF-yhteistyön päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa Lisätietoa kokouksesta antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089. Puolustusministeriön viestintäyksikössä lisätietoa antaa viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140 123.
NordenBladet — Oikeusministeriö pyytää lausuntoja työryhmän ehdotuksesta, jolla lähestymiskiellosta tehdään nykyistä tehokkaampi. Tavoitteena on turvata uhrin oikeudet paremmin.Työryhmä ehdottaa, että jatkossa poliisi voisi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon omasta aloitteestaan, vaikka rikoksen uhri pystyisi itsekin kieltoa hakemaan. Jatkossa myös varmistettaisiin, että tällaisessa tilanteessa uhri ohjattaisiin aina tukipalveluihin.Jatkossa vakavan rikoksen uhrille voitaisiin määrätä valtion varoista oikeudenkäyntiavustaja lähestymiskieltoa koskevaan asiaan. Lähestymiskiellon hakijalta ei perittäisi maksua edes silloin, jos hakemus hylätään tai asia raukeaa. Lähestymiskiellon rikkominen olisi käsiteltävä aina kiireellisenä.Työryhmä ehdottaa myös lähestymiskiellon sähköistä valvontaa. Tähän voitaisiin ryhtyä, jos se on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan vuoksi. Tuomioistuin päättäisi asiasta, ja sen teknisestä valvonnasta vastaisi Rikosseuraamuslaitos. Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida laajasti eri keinoja, joilla voidaan parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää lähestymiskiellon rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhdeväkivallan uhrin turvallisuutta. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö uudistetaan turvaamaan paremmin uhrin oikeudet.Työryhmän ehdotuksesta voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 4.11.2021 mennessä.Työryhmän ehdotus (julkaisuarkisto Valto)
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 23. syyskuuta 2021 lakiesityksen, jolla pannaan kansallisesti täytäntöön uudistettu tieturvallisuusdirektiivi. Tavoitteena on laajentaa tieturvallisuuden seurantaa, mikä vähentää tieliikenteen kuolonuhrien ja vakavien onnettomuuksien määrää.Keskeinen muutos on se, että lain soveltamisala laajenee ja yhä suurempi osa väylistä on systemaattisen seurannan piirissä. Nykyisin sääntely koskee Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) teitä, joiden pituus Suomessa on 5 199 kilometriä. Jatkossa säännökset koskisivat Suomessa myös kansallisen pääväyläasetuksen mukaisia maanteiden pääväyliä. Maantieverkosta soveltamisalan mukaista tieverkkoa olisi yhteensä 6 572 kilometriä.Lisäksi jatkossa tehdään verkon laajuinen tieturvallisuusarviointi säännöllisesti. Erityisesti suojaamattomien tienkäyttäjät eli jalankulkijat, pyöräilijät ja moottoripyöräilijät tulisi huomioida nykyistä järjestelmällisemmin tieturvallisuusarvioinnissa. Ensimmäisen arvioinnin tulee valmistua vuonna 2024. Arviointeja hyödynnetään muun muassa päivitettäessä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja päätettäessä tienpidon toimien kohdentamisesta.Joulukuussa 2019 voimaan tulleen EU:n tieturvallisuusdirektiivin edellyttämät muutokset tehdään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin. Lain muutoksilla lisättäisiin tietoa siitä, mikä on liikenneturvallisuustilanne maantieverkolla.Lisäksi hallituksen esityksellä tehtäisiin tarkennuksia maantie- ja ratalakeihin, joilla saatettaisiin kansallinen sääntely paremmin vastaamaan ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevaa EU-sääntelyä. Muutoksilla säädettäisiin valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista niiden maanteiden ja rautateiden hankkeiden osalta, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Suomi on useiden jäsenmaiden tapaan saanut EU:n komissiolta 28.11.2019 virallisen huomautuksen YVA-sääntelyä koskevista puutteista. Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2021. Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämien lakien tulee olla voimassa 17.12.2021.
NordenBladet — Etelä-Karjalan asukkailla on tilaisuus keskustella EU-asioista eurooppa- ja omistajanohjausministeri Tytti Tuppuraisen kanssa lauantaina 2. lokakuuta Lappeenrannassa. Tilaisuus kuuluu suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertueen tapahtumasarjaan. Ministerit matkaavat syksyn ja talven aikana ympäri maata kuulemassa suomalaisten toiveita EU:n kehittämisestä.”Kiertue tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden kertoa rakentavasti, mitä he EU:lta odottavat. Eurooppa on ihmisiä varten, ja meillä suomalaisilla on sellaista erityistä näkökulmaa, jonka kuuluminen yhteisessä eurooppalaisessa keskustelussa on tärkeää. Toivon, että mahdollisimman moni suomalainen tarttuu itselleen luontevaksi kokemallaan tavalla tähän mahdollisuuteen jakaa ajatuksiaan,” eurooppa- ja omistajanohjausministeri Tuppurainen painottaa.Eurooppa olemme me -kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysituntoihin.Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.Lappeenrannan tilaisuus järjestetään lauantaina 2. lokakuuta kaupungintalolla (Villimiehenkatu, 1). Keskustelun pohjana käytetään oivalluksia, joita Etelä-Karjalan alueen ihmiset ovat nostaneet esiin syykuussa järjestetyissä moderoiduissa keskusteluissa. Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti. Mukaan mahtuu mukaan rajattu määrä osallistua, ja osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautua voi tämän linkin kautta. Tilaisuus myös striimataan. Lähetystä voit seurata suorana ja tallenteena Etelä-Saimaa -lehden verkkosivuilla ja eurooppaolemmeme.fi -verkkosivuilla. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä valtioneuvoston kanslia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Etelä-Karjalan liitto sekä Etelä-Saimaa –lehti. Lappeenrannan tapahtuman ohjelmaKlo 11:30 Tilaisuuden avaus • Tervetulosanat Tytti Tuppurainen, eurooppa- ja omistajanohjausministeri • Tervetulosanat Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunginjohtajaKlo 11:50 Paneelikeskustelu Etelä-Karjalan alueen ihmisten ennakkokeskusteluissa nostamien aiheiden pohjalta • Panelistit; eurooppa- ja omistajanohjausministeri Tytti Tuppurainen, Lappeenrannan yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sekä ennakkokeskusteluiden edustajat • Kommenttipuheenvuoro: Jami Holtari, Elinvoimajohtaja Etelä-Karjalan liitto. Klo 12:40 Yleisöllä mahdollisuus kysyä ja kommentoida Klo 13:10 Tilaisuuden päätös • Tervehdys Anna Helminen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Imatran kaupunki • Päätössanat Tytti Tuppurainen, eurooppa- ja omistajanohjausministeri Klo 13:20 Tilaisuuden päättävä kahvihetki Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti. Osallistujia pyydetään varautumaan mahdollisiin turvatarkastuksiin.
NordenBladet — Oikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työryhmän työtä seuraamaan on asetettu seurantaryhmä. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen.Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten julkisyhteisön ja julkista valtaa käyttävän vahingonkorvausvastuuta tulisi uudistaa ja valmistella siitä tarvittavat säädösmuutokset. Työryhmän on erityisesti selvitettävä, tuleeko julkisyhteisön toiminnassa aiheutuneen perus- tai ihmisoikeuden loukkauksen korvaamisesta ottaa lakiin nimenomaiset säännökset. Lisäksi työryhmä selvittää, tulisiko julkisyhteisön virheellisestä tai laiminlyödystä neuvonnasta aiheutunut vahinko korvata nykyistä useammissa tapauksissa. Työryhmä arvioi myös, onko pakkokeinojen ja poliisin toimivaltuuksien käyttöön liittyvää valtion vahingonkorvausvastuuta tarvetta laajentaa. Tarkasteltavana on myös julkisen palvelun järjestäjänä olevan julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu. Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun loppuun 2022. Työryhmän puheenjohtajana toimii oikeusneuvos, hovioikeuden entinen presidentti Mikko Könkkölä.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kokoontumislain muuttamisesta (HE 45/2021 vp)Johanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068 – Armonanomusten hylkääminen – Armonanomusten jättäminen varteen ottamattaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Lapin käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Kanta-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Helsingin käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Pirkanmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 5) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Itä-Suomen hallinto-oikeuden kolmen hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenLiikenne- ja viestintäministeriöLaura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063 – Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (jäljempänä MARPOL-yleissopimus) VI liitteen 1, 20 ja 21 sääntöihin ja painolastivesien ja sedimenttien valvonnasta ja käsittelystä vuonna 2004 tehdyn kansainvälisen yleissopimukseen (jäljempänä painolastivesiyleissopimus) tehtyjen muutosten hyväksyminenSosiaali- ja terveysministeriöJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 120/2021 vp; EV 118/2021 vp)
NordenBladet — Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnoimista varten säädetään uusi laki. Ohjelmakautta 2021-2027 koskevassa laissa säädetään rahastojen ohjelmien hallinnoimisesta ja avustusjärjestelmän toimeenpanemisesta. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi sisäasioiden rahastoista 23.9. Laissa säädetään muun muassa perusteista niille hankkeiden ja toiminnan kustannuksille, joille myönnetään tukea.Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa rahastojen hallinnointia muun muassa ottamalla käyttöön yksinkertaistettuja kustannusmalleja. Niiden tavoitteena on vähentää sekä avustuksen saajien että rahastojen hallintoviranomaisen eli sisäministeriön hallinnollista taakkaa.Lakiesityksessä ehdotetaan, että rahastojen tarkastusviranomaistehtävät siirretään valtiovarainministeriölle, joka vastaa myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen tarkastusviranomaisen tehtävistä.Esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä sisäministeriössä. Valmistelun tukena on ollut sisäministeriön 3.6.2019 asettama työryhmä.Ohjelmakaudelle 2021-2027 sisäasioiden alalle perustetaan kolme rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.
NordenBladet — Euroopan unionin järjestelmien yhteentoimivuuskehityksellä parannetaan Schengen-alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden hallintaa. Kokonaisuuteen kuuluu useita laajoja EU-tietojärjestelmiä, jotka liittyvät sisäiseen turvallisuuteen, muuttoliikkeen hallintaan ja matkustamiseen. Kehystä koskevat EU-asetukset hyväksyttiin vuonna 2019. Torstaina 23.9. eduskunnalle annettu lakiesitys antaa poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle mahdollisuuden tehdä kyselyjä henkilön tunnistamiseksi Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta.Henkilön tunnistus on edellytys luotettavalle viranomaistoiminnalleNyt annetun lakiesityksen tarkoituksena on tehdä Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädettyjen EU-asetusten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Hakujen perusteista on säädetty EU-asetuksissa.EU-asetuksien tarkoituksena on yksinkertaistaa viranomaisten pääsyä tietoihin, suojata EU:n ulkorajoja, parantaa muuttoliikkeen hallintaa ja lisätä sisäistä turvallisuutta. Henkilön luotettava ja oikea tunnistaminen on myös edellytys luotettavalle viranomaistoiminnalle.EU:n yhteentoimivuusasetukset koskevat seuraavia EU-tason tietojärjestelmiä:EU:n viisumitietojärjestelmä (VIS),Schengenin tietojärjestelmä (SIS),rajanylitystietojärjestelmä (EES),Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) jakolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskeva tietojärjestelmä (ECRIS-TCN).Kokonaisuuteen on tarkoitus liittää myös uudistettu turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietojärjestelmä (Eurodac). Järjestelmät täydentävät toisiaan ja, lukuun ottamatta Schengenin tietojärjestelmää, niihin tallennetaan vain kolmansien maiden kansalaisia koskevia tietoja.EU:n turvallisuustietojärjestelmien tiedot kootaan yhteenTietojärjestelmien yhteentoimivuus toteutetaan neljällä komponentilla:Eurooppalainen hakuportaali, jonka kautta voidaan tehdä samanaikaisia hakuja useissa tietojärjestelmissä ml. biometriset tiedot.Yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu, jonka avulla yhteen järjestelmään tallennettavat biometriset tiedot ovat vertailukelpoisia. Yhteinen henkilöllisyystietovaranto, johon tallennetaan henkilötiedot, biometriikka ja matkustusasiakirjan tiedot. Rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin, joka tarkistaa, löytyykö samoilla tiedoilla henkilöitä useammista järjestelmistä, jotta voidaan havaita mahdolliset rinnakkaishenkilöllisyydet.
NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti 23.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän EU:n ehdotuksesta uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi (EED). Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa heinäkuussa osana 55-valmiuspakettia. Energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen taustalla on Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma ja tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.EU-tason energiankulutuksen vähentämisen 32,5 prosentin yleistavoitetta vuodelle 2030 kiristetään ehdotuksessa merkittävästi 36-39 prosenttiin ja tavoite muutetaan sitovaksi. Tavoite jyvitetään jäsenvaltioille komission kaavalla, joka tarkoittaisi laskelmien mukaan sitä, että Suomen energian loppukäytön tavoite vuonna 2030 on rajattu tasolle 255 TWh. Jäsenvaltioiden energiankulutustavoitetta ei ole määritelty sitovaksi, mutta jos eteneminen EU-tasolla ei ole riittävää, on niiden jäsenvaltioiden, joiden energiankulutus on komission asettaman tavoitteen yläpuolella, pantava toimeen vuoden kuluessa riittävät lisätoimet oman säästövajeensa umpeen kuromiseksi. Jäsenvaltiokohtaista kaudelle 2021-2030 sovittua sitovaa energiansäästövelvoitetta kiristetään kaksinkertaiseksi. Vuoden 2024 alusta Suomen on saavutettava ja raportoitava komissiolle 4,5 terawattituntia uutta vuotuista energiansäästöä. Voimassa oleva vuotuinen sitova säästövelvoite on 2,4 terawattituntia.Julkisen sektorin energian loppukäytölle asetetaan ehdotuksessa vuosittainen sitova 1,7 prosentin vähentämistavoite. Lisäksi julkisen sektorin omistuksessa ja käytössä olevaan rakennuskantaan kohdistetaan 3 % peruskorjausvelvoite, jossa vaatimustasoksi asetetaan uudisrakennusten ns. lähes nollaenergiarakennus. Korjausvelvoitteen piirissä on Suomessa noin 56 miljoonaa neliömetriä. Käytännössä kaikki ne julkisen sektorin rakennukset, jotka eivät vuonna 2024 täytä uudisrakentamisen nollaenergiavaatimuksia, ovat velvoitteen piirissä, myös historialliset ja suojellut rakennukset, kirkot sekä puolustusvoimien rakennukset.Kiristyvien energiankulutus- ja energiansäästötavoitteiden lisäksi keskeisimmät ehdotukset liittyvät muun muassa uusiutuvan energian ja hukkalämmön osuuden lisäämiseen kaukolämpöverkoissa, energiatehokkuus ensin -periaatteen käyttöön sekä energiaköyhyyden poistamiseen. Ehdotuksessa on laajat ja yksityiskohtaiset vaatimukset kaikkien siinä esitettyjen velvoitteiden toimeenpanon seurannasta, valvonnasta ja raportoinnista.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan.
NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti 23.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän EU:n uusiutuvan energian tavoitteita tiukentavista säädösehdotuksista. Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä koskevan direktiivin (RED II), hallintomalliasetuksen ja polttoaineiden laatudirektiivin muuttamiseksi. Ehdotukset ovat osa laajempaa ilmastopakettia, eli ns. 55-valmiuspakettia.Ehdotuksen tavoitteena on päivittää RED II -direktiiviä niin, että se on linjassa EU:n uuden, vuodelle 2030 asetetun 55 prosentin päästövähennystavoitteen kanssa. Uusiutuvalla energia on merkittävä rooli päästötavoitteiden saavuttamisessa ja nykymuodossaan direktiivin toimenpiteet eivät komission arvion mukaan johda tähän yleistavoitteeseen. Muutoksella otetaan huomioon myös EU:n uudet uusiutuvaan merienergiaan, sektori-integraatioon ja vetyyn sekä biodiversiteettiin liittyvät strategiat. Lisäksi ehdotuksella tavoitellaan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja talouskasvuun.Muutosehdotuksessa unionin yhteinen uusiutuvan energian tavoite nostetaan 32 prosentista 40 prosenttiin. Uusi tavoitetaso edellyttäisi jäsenvaltioilta uusia toimenpiteitä uusiutuvan energian lisäämiseksi. Vaikutustenarvioinnin mukaan Suomen osuus tulisi kasvaa 57 prosenttiin. Jäsenvaltiot asettaisivat jatkossakin omat tavoitteensa hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa. Alkuperäisen direktiivin tarkastuspiste vuodelle 2023 poistettaisiin.Uusiutuvan energian tavoitetason korottamisen lisäksi keskeisimmät ehdotukset liittyvät metsäbiomassan käyttöön ja kestävyyskriteereihin sekä lämpö- ja liikennesektoreihin.Alkuperäinen RED II -direktiivi julkaistiin joulukuussa 2018 ja se tuli panna toimeen 1.7.2021 mennessä. Direktiivissä säädetään uusiutuvan sähkön tukijärjestelmistä, omaan käyttöön uusiutuvaa sähköä tuottavien kuluttajien oikeuksista ja kohtelusta, uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten lupamenettelyistä, uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön ja jäähdytyksen lisäämistavoitteista, alkuperätakuista, biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käytöstä liikenteessä sekä biopolttoaineiden, bionesteiden ja kiinteän biomassan kestävyydestä.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan.
