NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 83,8 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 69,7 prosenttia kaksi rokoteannosta. Viikon aikana (22.–29.9.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,4 prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 2,5 prosenttiyksiköllä.Kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä jo yli 86 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta. 50–59-vuotiailla kattavuus on yli 82 prosenttia ja 40–49-vuotiaillakin yli 74 prosenttia. Viimeisen viikon aikana ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut eniten 12–15-vuotiaiden ikäryhmässä (1,2 prosenttiyksikköä, 66,5 prosentista 67,7 prosenttiin) ja toisen annoksen kattavuus eniten 16–19-vuotiaiden ikäryhmässä (7,8 prosenttiyksikköä, 30,3 prosentista 38,1 prosenttiin). Erikoissairaanhoidossa oli  26.9. yhteensä 81 potilasta, joista 56 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 25 teho-osastoilla. Tautiin liittyviä kuolemia oli 29.9. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 072.Erikoissairaanhoidossa valtaosa potilaista rokottamattomiaRokottamattomat henkilöt ovat viime viikkojen aikana joutuneet erikoissairaanhoitoon koronavirustartunnan vuoksi useammin kuin keväällä 2020. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että tartuntoja ilmaantuu nyt rokottamattomilla useammin. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 20−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoon vähintään 17 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Yhdelläkin rokoteannoksella on saavutettu hyvä suoja vakavia, sairaalahoitoon johtavia tautimuotoja vastaan. Useampana peräkkäisenä viikkona nähty tapausten määrän lasku on pysähtynyt. Sairaalahoidon kuormituksessa on viikoittain ollut lievää vaihtelua pysyen kokonaisuutena samalla tasolla mutta koronavirus aiheuttaa edelleen merkittävän kuormituksen erityisesti teho-osastoilla. Pääosa sairaalahoitoa tarvitsevista on rokottamattomia. Uusien sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden ennusteessa on lievää kasvua, ja sairaalahoidon tarpeen väheneminen edellyttäisi sekä rokotekattavuuden kasvua että tapausmäärien selvää laskua.Alueellisesti nähdään huomattavia tautiryppäitä erityisesti nuorilla, liittyen esimerkiksi opiskelijoiden kokoontumisiin. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (13.–26.9.) uusia tartuntoja ilmaantui 102 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 127 sataatuhatta asukasta kohden. Viikolla 38 uusia tapauksia todettiin yhteensä 2 855, kun edellisellä viikolla todettiin 2 789.  Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla. Torstaista 30. syyskuuta alkaen THL:n tilannekatsauksen seurannan painopiste siirtyy koronaviruksen tapausmääristä rokotuskattavuuteen ja vakavien tautitapausten määrän seurantaan. Tästä viikosta eteenpäin katsaus julkaistaan THL:n sivuilla joka torstai-iltapäivä. Hybridistrategian seurantaraportit (THL) Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL) Koronavirus lukuina (HUS) Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (STM:n julkaisuja 2021:30) Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Sanna Marin tapaavat Helsingissä maanantaina 4. lokakuuta ja keskustelevat ajankohtaisista EU-asioista. Vierailun yhteydessä komissio julkistaa arvionsa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ja ehdotuksen EU:n neuvoston päätökseksi suunnitelmasta.Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma hyväksytään neuvostossa noin kuukausi sen jälkeen, kun komissio on julkistanut arvionsa ja ehdotuksensa Helsingissä. Suomi julkisti elpymis- ja palautumissuunnitelmansa toukokuussa. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma muodostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat: vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.Vierailun aikana pääministeri Marin ja puheenjohtaja von der Leyen käyvät valtiovarainministeri Annika Saarikon kanssa tutustumassa hankkeeseen, joka liittyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman painopisteisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selkeän kielen päivän seminaari järjestetään tänä vuonna perjantaina 8. lokakuuta. Webinaarin teemoja ovat kieli ja yhdenvertaisuus julkishallinnon uudistuksissa sekä lakikieli viranomaisteksteissä. Webinaarin teemoja alustetaan kahdessa esityksessä, joista toisessa esitellään lyhyesti julkisen ja avoimen hallinnon strategiat ja toisessa kerrotaan lakikielen ymmärtämisen haasteista. Molempien esitysten jälkeen on paneelikeskustelu.Alustusten ja paneelikeskustelujen lisäksi osallistujat pääsevät tutustumaan hyvän virkakielen verkkokurssipakettiin, josta saa apua erilaisten työssä tehtävien tekstien parantamiseen.Tilaisuuden järjestävät valtioneuvosto ja Kotimaisten kielten keskus.Seminaarin ohjelma ja verkkolähetys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ensi vuonna Suomi vastaanottaa ainakin 1 050 kiintiöpakolaista. Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä linjasi tänään, mistä eri pakolaisryhmistä määrä koostuu.Suomi vastaanottaa osana vuoden 2022 pakolaiskiintiötään yhteensä 500 syyrialaista pakolaista Libanonista ja Turkista sekä 200 kongolaista pakolaista Sambiasta. Lisäksi Suomi vastaanottaa 70 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Ruandaan, sekä 130 pakolaista ilman kansalaisuus- ja aluerajausta, mukaan lukien hätätapaukset.Suomi vastaanottaa myös ainakin 150 afganistanilaista pakolaista Iranista. Aiemmin syyskuussa hallitus linjasi budjettiriihessään, että vuoden 2022 pakolaiskiintiötä varaudutaan Afganistanin kriisin vuoksi vielä nostamaan korkeintaan 2 000 paikkaan. Tällöin Iranista voitaisiin ottaa vielä enintään 950 afgaania aiemmin päätetyn lisäksi. Pakolaiskiintiön mahdollista korottamista Afganistanin tilanteeseen vastaamiseksi tarkastellaan talousarvioesityksen täydennyksen tai lisätalousarvioesitysten yhteydessä.Kiintiöpakolaisten suojelun tarve arvioidaan jo etukäteenKiintiöpakolaisten vastaanotto on myös tehokas tapa tukea maita, jotka isännöivät suuria pakolaisyhteisöjä. Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat pakolaiset UNHCR:n esityksestä. Tulijoiden suojelun tarve ja kotoutumisen edellytykset arvioidaan jo ennen heidän tuloaan Suomeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi taide- ja kulttuurifestivaalien uudet korona-avustukset. Avustusten hakuaika päättyy 13.10. Avustus on tarkoitettu vakiintuneeseen ja ammattimaiseen taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaan, jonka harjoittaminen on vaikeutunut tai estynyt koronarajoitusten tai suositusten vuoksi 1.6.–31.12.2021 välillä.Avustuksia taide- ja kulttuurifestivaaleille voidaan myöntää haussa enintään 3,6 miljoonaa euroa.
Avustukset kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan koronatukipakettiin, jolla tuetaan alojen elpymistä koronapandemiasta. Tukipaketin aiemmassa haussa ministeriö myönsi festivaaleille yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa alkuvuonna syntyneisiin tukitarpeisiin. Hakuilmoitus: Korona-avustus taide- ja kulttuurifestivaaleille 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on julkaissut uudistetun ohjeen pelastustoimen yksikkö- ja kutsutunnuksista. Uutta ohjeessa muun muassa miehittämättömiin ilma-aluksiin esimerkiksi lennokkeihin ja pelastustoimen johtamistoimintaan liittyvät tunnukset.Hätäkeskusten työskentely ja pelastustoiminnan johtaminen helpottuu, kun pelastustoimen yksilöivät tunnukset ovat mahdollisimman yhteneväisiä valtakunnallisesti. Ohjeen tarkoitus on mahdollistaa yksikkö- ja kutsutunnusten käyttäminen yhdenmukaisesti ja laaja-alaisesti hälyttämisessä, viestiliikenteessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä tilastoinnissa. Ohje myös täsmentää alueellisen- ja valtakunnallisen pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavia käsitteitä.Ohjeella korvataan vuonna 2011 ilmestynyt pelastuslaitosten laatima ohje. Valtakunnallisen ohjeen avulla muodostetaan yhdenmukaiset yksikkö- ja kutsutunnukset tilanne- ja johtokeskuksille sekä niiden henkilöstölle, pelastustoiminnan kenttätoiminnan johtajille, miehittämättömille ilma-aluksille (UAS), konteille, vaihtolavoille, perävaunuille ja hälytettäville ryhmille. Lisäksi ohjeeseen on lisätty esim. kärkiyksikön tai moniammatillisten yksiköiden tunnukset sekä annettu tarkennuksia esimerkiksi ensivasteyksiköiden tunnuksiin.Lisätietoa:
pelastusylitarkasta Rami Ruuska, p. 050 456 0009
erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi, p. 050 456 0068

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kulttuurin ja luovien alojen nousuun ja niiden yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen merkitykseen panostetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun, jolla uudistumista vauhditetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettava uusi rakennetuki sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ensimmäisessä vaiheessa avustuksiin on käytettävissä noin neljä miljoonaa euroa.Avustukset on tarkoitettu innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen. Tarkoituksena on kannustaa kulttuurin ja luovien alojen toimijoita elvyttämään ja uudistamaan toimialoja sekä vahvistamaan kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä.  Avustuksilla edistetään alan digitalisaatiota.– Kulttuurilla ja taiteella on aina itseisarvo, mutta pidän hyvänä, että viime aikoina myös niiden taloudellinen merkitys on noussut uudella tavalla esiin. Rakennetukien tavoite on, että luoville aloille syntyy Suomessa lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä ja myös niiden osuus kansantaloudessa kasvaa entisestään, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo.Avustusten hakuaika päättyy 28.10.2021. Rakennetukea voivat hakea taide- ja kulttuurialalla toimivat yritykset ja oikeuskelpoiset yhteisöt kuten yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat sekä kunnat ja kuntayhtymät. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille, toiminimellä toimiville elinkeinonharjoittajille tai rekisteröimättömille yhteisöille.  Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuki sisältyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä, jolla vauhditetaan toipumista koronakriisistä.Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on syksyllä 2021 käytettävissään rakennetukiavustuksiin enintään 4 miljoonaa euroa osana Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeet tulee toteuttaa vuosien 2021–2023 aikana.Tarkoituksena on, että rakennetukea myönnetään vaikuttavuudeltaan merkittäville kehittämishankkeille. Seuraava rakennetuen avustushaku järjestetään vuonna 2022, jos eduskunta osoittaa siihen tarvittavat määrärahat. Rahoitus vuosille 2023–2024 tarkentuu vuonna 2022 ja riippuu EU:n elpymis- ja tukivälineen lopullisen rahoituksen määrästä Suomelle. Hakuilmoitus: kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuki

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.OikeusministeriöMiia Ljungqvist, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 112
– Valtakunnansyyttäjän toimiston valtionsyyttäjän määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenAnna Kiiskinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 134
– Kansalliskielistrategian ohjausryhmän kokoonpanon muuttaminen 31.12.2021 päättyväksi toimikaudeksiTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Oikeusministeriön määräaikaisen lainsäädäntöneuvoksen virkasuhteen täyttäminen
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 37 §:n muuttamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566
– Sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenValtiovarainministeriöSami Kivivasara, hallitusneuvos p. 0295 530 023
– Julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.1.2024 päättyväksi toimikaudeksiOpetus- ja kulttuuriministeriöAnita Lehikoinen, kansliapäällikkö p. 0295 330 182
– Opetushallituksen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtajan viran täyttäminenJorma Waldén, johtaja p. 0295 330 338
– Tekijänoikeusneuvoston asettaminen toimikaudeksi 15.10.2021 – 14.10.2024Petteri Kauppinen, opetusneuvos p. 0295 330 147
– Pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion oikeushenkilöasemaa koskevan hakemuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiHenna Närhi, hallitussihteeri p. 0295 330 006
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöHeikki Granholm, luonnonvaraneuvos p. 0295 162 130
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta soveltamisalan osalta, noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi, jäsenvaltiokohtaisten vuoden 2030 tavoitteiden asettamiseksi sekä sitoutumiseksi hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035 maankäytön, metsätalouden ja maatalouden alalla (LULUCF-asetus) sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, kehityksen etenemisen ja arvioinnin osalta (hallintomalliasetus).Tatu Torniainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 162
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411
– Euroopan unionin rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden jakaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille valtion vuoden 2020 ja 2021 talousarvioissa momentille 30.40.62 myönnetyistä määrärahoista.Juha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347
– Suomen esitys pohjoisen tuen ohjelman jatkosta vuodesta 2022 alkaenLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiJanne Mänttäri, hallitusneuvos p. 0295 342 569
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävän lentoliikenteen tasapuolisuuden varmistamisesta (uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön edistäminen Euroopan unionin alueella) EU/2021/0801Laura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä (FuelEU Maritime)Niina Honkasalo, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 027
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille koskevan asetuksen (EU) 2019/631 muuttamisesta vastaamaan unionin nostettua ilmastokunnianhimoa (henkilö-ja pakettiautojen CO2-raja-arvojen kiristäminen ja uuden raja-arvon asettaminen vuodelle 2035)
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (AFIR)Erica Karppinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 107
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:n muuttamisestaHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle neuvoston päätöksistä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian ja Tunisian tasavaltojen ja Ukrainan välisten lentoliikennesopimusten allekirjoittamisestaPinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain 14 §:n muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöMika Niemelä, johtaja p. 0295 062 135
– Valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön perustaminenAnja Liukko, hallitusneuvos p. 0295 062 078
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain muuttamisestaNico Steiner, hallitusneuvos p. 0295 049 001
– Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksiKirsi Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 048 263
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rekrytointitukikokeilusta ja siihen liittyviksi laeiksiTimo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084
– Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 16 a §:n muuttamisestaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta
– Virkavapauden myöntäminen työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvokselle
– Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSosiaali- ja terveysministeriöEva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125
– Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiYmpäristöministeriöMarjo Nummelin, ympäristöneuvos p. 0295 250 227
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2018/842/EU sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021—2030 ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi (taakanjakoasetus) muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen yrityssektorin tuottavuus on jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaista ja globaalista eturintamasta. Tuottavuuslautakunnan arvion mukaan railoa eturintamaan ei pystytä kaventamaan ilman rakenteiden uudistuksia, muun muassa edistämällä kilpailua, innovointia ja työvoiman liikkuvuutta.Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkaisi 29. syyskuuta raportin, joka käsittelee mm. tuottavuutta ja voimavarojen kohtaantoa. Raportin mukaan keskeinen syy alhaiselle keskimääräiselle tuottavuudelle on korkean tuottavuuden yritysten liian vähäinen määrä. Teollisuudessa, toisin kuin monilla palvelualoilla, tuottavuus on hyvää kansainvälistä tasoa. Erityisesti digitaalisilla palvelualoilla Suomi on jäänyt verrokkimaita jälkeen.Tuottavuuslautakunnan mukaan kansantalouden instituutiot määrittävät, kuinka lähelle tuottavuuden eturintamaa talous pääsee. Osasyy Suomen verrokkimaita alempaan tuottavuuteen ja huonompaan tuottavuuden kehitykseen on voimavarojen eli pääoman ja työn huonompi kohdentuminen korkean tuottavuuden toimipaikkoihin: tuottavimmat yritykset ovat kansatalouden kannalta liian pieniä ja työvoimaa on nettomielessä siirtynyt pois hyvin tuottavista toimipaikoista huonommin tuottaviin. Voimavarojen kohdentumisen heikentyminen alkoi 2000-luvun alussa mutta on sittemmin hieman kohentunut. Työn osuus kansantulosta on laskenut. Kuitenkin yrityksissä työn tulo-osuus on yleisesti kasvanut. Ilmiön selittää työvoiman kohdentuminen eri yrityksiin: yritykset, joissa työn tulo-osuus on ollut pieni ja kannattavuus hyvä, ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan.Lautakunta nostaa raportissaan erityisesti kolme kysymystä poliittisten päättäjien pohdittavaksi: Miten Suomeen saadaan lisää korkean tuottavuuden yrityksiä?Miten edistetään voimavarojen parempaa kohtaantoa ja liikkumista huonosti tuottavista toimipaikoista tuottavimpiin?Miten palvelualojen tuottavuutta voidaan kohentaa ja miten erityisesti digitaalisilla palvelualoilla saadaan tuottavuuskehitys käännettyä kasvuun?Miten nopeuttaa tuottavuuden kasvua?Tuottavuutta voidaan lautakunnan mukaan edistää lisäämällä julkista rahoitusta tutkimukseen ja kehittämiseen sekä toimilla, jotka lisäävät yritysten kannusteita T&K-investointeihin. Pätevän henkilökunnan ja osaavien johtajien saatavuutta voidaan kohentaa koulutuspolitiikalla ja työperäisellä maahanmuutolla.Kilpailun, markkinoille tulon ja investointien edistäminen kannustaisi korkean tuottavuuden yrityksiä lisäämään tuotantoaan ja hankkimaan suuremman osuuden voimavaroista. Elinkeinoelämän ja investointien sääntelyä olisi lautakunnan mukaan syytä pohtia myös tästä näkökulmasta.Työvoiman liikkuvuuden ja osaavan työvoiman maahanmuuton kohentaminen voisi edistää voimavarojen parempaa kohdentumista ja siten tuottavuutta. Työmarkkinoiden sääntelyä olisi syytä pohtia myös tästä näkökulmasta.Hyvä hintakilpailukyky edistää vientiä, avoimen sektorin työllisyyttä ja houkuttelee investointeja. Hintakilpailukykyyn vaikuttavat lähinnä kotimaiset kustannukset, jotka määräytyvät markkinoilla ja työehtojen neuvotteluissa, työn tuottavuus sekä kilpailijamaiden tuottavuus ja kustannukset. Lautakunnan mukaan palkkojen ja muiden työehtojen tulisi pysyä tuottavuuden, muiden kustannusten ja kilpailijamaiden hintojen raameissa, jotta avoimen sektorin kyky luoda vaurautta säilyy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kauppapolitiikka-lehden teemana on syyskuun numerossa ”Ulkomaankauppaa etsimässä”. Vientiyritykset ovat sijoittuneet perinteisesti rannikolle, Savossa tilanteeseen halutaan muutos.Tuoreessa lehdessä asiaa myös Afrikan ajasta, EU:n elpymisvälineestä sekä globaalista verojärjestelmästä. Lähikuvassa-haastattelussa Suomen Irlannin-suurlähettiläs Raili Lahnalampi, joka sai elokuussa myös EK:n vienninedistämispalkinnon.Tässä numerossa kysytään myös, mihin asiantuntijapula voi vaikuttaa.  Tilaa lehti kotiin kannettuna tai lue verkossaLehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta https://kauppapolitiikka.fi/.  Tuoreet artikkelit löytyvät samasta paikasta.Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema kansainvälisen kaupan aikakauslehti. Kauppapolitiikan löydät lisäksi myös seuraavista sosiaalisen median kanavista:Twitter @kauppapolLinkedin @kauppapolitiikkaFacebook @kauppapol

Lähde: Valtioneuvosto.fi