Tutkimus selvitti seksuaalirikollisuutta ja sen ennaltaehkäisyn keinoja

NordenBladet — Nuorisotutkimusverkosto ja Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) selvittivät tutkimuksessaan seksuaalirikosten tekijöiden taustoihin liittyviä riskejä, seksuaalirikosten tapahtumiseen vaikuttavia tilannetekijöitä sekä toimenpide-ehdotuksia seksuaalirikollisuuden ennalta ehkäisemiseksi.”Jotta seksuaalirikoksia voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä, meidän on ymmärrettävä rikoksia tekevien taustoihin kytkeytyviä riskitekijöitä ja käyttäytymismalleja”, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Teemu Vauhkonen toteaa.Mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö ja sosiaalinen huono-osaisuus riskitekijöinäTutkimustulosten mukaan erityisesti nuori ikä, varhaiset riskitekijät (kuten koulunkäynnin haasteet) ja sosiaalinen huono-osaisuus ovat yhteydessä seksuaalirikoksiin, mutta näiden tekijöiden ei voida silti sanoa ennustavan seksuaalirikoksia.Yksittäisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö. Antisosiaalinen käyttäytyminen ja aiempi rikostausta ovat merkittäviä seksuaalirikoksia ennustavia tekijöitä. Myös ulkomailla syntyneillä oli korkeampi riski syyllistyä seksuaalirikokseen.Seksuaalirikoksiin syyllistyminen ei kuitenkaan aina selity sosiaalisella asemalla tai tekijän taustalla. Seksuaalirikoksen tekijä voi olla missä tahansa yhteiskunnallisessa asemassa, vaikka sosiaalisesti huono-osaisilla miehillä, joille on kasautunut paljon riskitekijöitä, taipumus seksuaaliseen väkivaltaan on yleisempää.Tutkimuksessa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä seksuaalirikoksia, vaan rikos on aina monien asioiden summa. Yleensä tekijän taustalla ovat heikot ongelmanratkaisutaidot, impulsiivisuus, tunnesäätelyn ongelmat ja heikko itsetunto.Seksuaalikasvatus, mielenterveyspalvelut sekä digi- ja some-osaaminen tärkeässä asemassa ennaltaehkäisyssäTutkijoiden selvitystyön mukaan seksuaalirikollisuuden torjunnassa tarvitaan monenlaisia toimia, kuten syrjäytymisen ehkäisyä, asenteisiin vaikuttamista seksuaalikasvatuksella sekä digi- ja some-taitojen kehittämistä.Lapsille on tärkeää opettaa henkilökohtaisten tietojen jakamiseen ja tuntemattomien kanssa verkossa käytävään vuorovaikutukseen liittyviä riskejä, grooming-ilmiön tunnistamista sekä sitä, mistä lapsi tai nuori saa tarvittaessa apua. Nuorten kanssa töitä tekevien ammattilaisten ja vanhempien koulutus ja digi- ja some-osaamisen kehittäminen on tärkeää paitsi seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn myös uhrien tukemisen kannalta.Myös yleinen yhteiskunnallinen kehitys vaikuttaa seksuaalirikollisuuteen. Sosiaalisen huono-osaisuuden ja syrjäytymisen estäminen sekä erityisesti mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ovat avain myös seksuaalirikosten ehkäisyyn. Arviolta noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii eriasteisista mielenterveyden häiriöistä, mutta nuoret eivät useimmiten hae apua mielenterveyden ongelmiin tai hakevat sitä viiveellä.Seksuaalirikoksen tekijöiden uusintarikollisuuden vähentämisessä kognitiivis-behavioraalisella käyttäytymisterapialla ja lääkehoidolla on vakiintunut asema. Myös järjestöjen tarjoamilla matalan kynnyksen tukipalveluilla on suuri merkitys niiden henkilöiden tukemisessa, joiden riski syyllistyä seksuaalirikoksiin on kohonnut.TaustaaNyt valmistunut tutkimus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta vähentää naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivalta- ja seksuaalirikollisuutta.Tutkimuksessa tarkasteltiin seksuaalirikoksen tekijöitä, tekotilanteita sekä arvioitiin tulosten ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä käsittelevän kirjallisuuskatsauksen avulla seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin rekisteri- ja kyselyaineistoja sekä seksuaalirikosten tekijöiltä ja heidän kanssaan työskenteleviltä asiantuntijoilta kerättyä haastatteluaineistoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi