NordenBladet — Sisäministeriö on julkaissut uudistetun ohjeen pelastustoimen yksikkö- ja kutsutunnuksista. Uutta ohjeessa muun muassa miehittämättömiin ilma-aluksiin esimerkiksi lennokkeihin ja pelastustoimen johtamistoimintaan liittyvät tunnukset.Hätäkeskusten työskentely ja pelastustoiminnan johtaminen helpottuu, kun pelastustoimen yksilöivät tunnukset ovat mahdollisimman yhteneväisiä valtakunnallisesti. Ohjeen tarkoitus on mahdollistaa yksikkö- ja kutsutunnusten käyttäminen yhdenmukaisesti ja laaja-alaisesti hälyttämisessä, viestiliikenteessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä tilastoinnissa. Ohje myös täsmentää alueellisen- ja valtakunnallisen pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavia käsitteitä.Ohjeella korvataan vuonna 2011 ilmestynyt pelastuslaitosten laatima ohje. Valtakunnallisen ohjeen avulla muodostetaan yhdenmukaiset yksikkö- ja kutsutunnukset tilanne- ja johtokeskuksille sekä niiden henkilöstölle, pelastustoiminnan kenttätoiminnan johtajille, miehittämättömille ilma-aluksille (UAS), konteille, vaihtolavoille, perävaunuille ja hälytettäville ryhmille. Lisäksi ohjeeseen on lisätty esim. kärkiyksikön tai moniammatillisten yksiköiden tunnukset sekä annettu tarkennuksia esimerkiksi ensivasteyksiköiden tunnuksiin.Lisätietoa: pelastusylitarkasta Rami Ruuska, p. 050 456 0009 erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi, p. 050 456 0068
NordenBladet — Kulttuurin ja luovien alojen nousuun ja niiden yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen merkitykseen panostetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun, jolla uudistumista vauhditetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettava uusi rakennetuki sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ensimmäisessä vaiheessa avustuksiin on käytettävissä noin neljä miljoonaa euroa.Avustukset on tarkoitettu innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen. Tarkoituksena on kannustaa kulttuurin ja luovien alojen toimijoita elvyttämään ja uudistamaan toimialoja sekä vahvistamaan kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä. Avustuksilla edistetään alan digitalisaatiota.– Kulttuurilla ja taiteella on aina itseisarvo, mutta pidän hyvänä, että viime aikoina myös niiden taloudellinen merkitys on noussut uudella tavalla esiin. Rakennetukien tavoite on, että luoville aloille syntyy Suomessa lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä ja myös niiden osuus kansantaloudessa kasvaa entisestään, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo.Avustusten hakuaika päättyy 28.10.2021. Rakennetukea voivat hakea taide- ja kulttuurialalla toimivat yritykset ja oikeuskelpoiset yhteisöt kuten yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat sekä kunnat ja kuntayhtymät. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille, toiminimellä toimiville elinkeinonharjoittajille tai rekisteröimättömille yhteisöille. Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuki sisältyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä, jolla vauhditetaan toipumista koronakriisistä.Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on syksyllä 2021 käytettävissään rakennetukiavustuksiin enintään 4 miljoonaa euroa osana Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeet tulee toteuttaa vuosien 2021–2023 aikana.Tarkoituksena on, että rakennetukea myönnetään vaikuttavuudeltaan merkittäville kehittämishankkeille. Seuraava rakennetuen avustushaku järjestetään vuonna 2022, jos eduskunta osoittaa siihen tarvittavat määrärahat. Rahoitus vuosille 2023–2024 tarkentuu vuonna 2022 ja riippuu EU:n elpymis- ja tukivälineen lopullisen rahoituksen määrästä Suomelle. Hakuilmoitus: kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuki
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.OikeusministeriöMiia Ljungqvist, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 112 – Valtakunnansyyttäjän toimiston valtionsyyttäjän määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenAnna Kiiskinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 134 – Kansalliskielistrategian ohjausryhmän kokoonpanon muuttaminen 31.12.2021 päättyväksi toimikaudeksiTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Oikeusministeriön määräaikaisen lainsäädäntöneuvoksen virkasuhteen täyttäminen – Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 37 §:n muuttamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566 – Sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenValtiovarainministeriöSami Kivivasara, hallitusneuvos p. 0295 530 023 – Julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.1.2024 päättyväksi toimikaudeksiOpetus- ja kulttuuriministeriöAnita Lehikoinen, kansliapäällikkö p. 0295 330 182 – Opetushallituksen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtajan viran täyttäminenJorma Waldén, johtaja p. 0295 330 338 – Tekijänoikeusneuvoston asettaminen toimikaudeksi 15.10.2021 – 14.10.2024Petteri Kauppinen, opetusneuvos p. 0295 330 147 – Pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion oikeushenkilöasemaa koskevan hakemuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190 – Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiHenna Närhi, hallitussihteeri p. 0295 330 006 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöHeikki Granholm, luonnonvaraneuvos p. 0295 162 130 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta soveltamisalan osalta, noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi, jäsenvaltiokohtaisten vuoden 2030 tavoitteiden asettamiseksi sekä sitoutumiseksi hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035 maankäytön, metsätalouden ja maatalouden alalla (LULUCF-asetus) sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, kehityksen etenemisen ja arvioinnin osalta (hallintomalliasetus).Tatu Torniainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 162 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Euroopan unionin rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden jakaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille valtion vuoden 2020 ja 2021 talousarvioissa momentille 30.40.62 myönnetyistä määrärahoista.Juha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Suomen esitys pohjoisen tuen ohjelman jatkosta vuodesta 2022 alkaenLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiJanne Mänttäri, hallitusneuvos p. 0295 342 569 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävän lentoliikenteen tasapuolisuuden varmistamisesta (uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön edistäminen Euroopan unionin alueella) EU/2021/0801Laura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä (FuelEU Maritime)Niina Honkasalo, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 027 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille koskevan asetuksen (EU) 2019/631 muuttamisesta vastaamaan unionin nostettua ilmastokunnianhimoa (henkilö-ja pakettiautojen CO2-raja-arvojen kiristäminen ja uuden raja-arvon asettaminen vuodelle 2035) – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (AFIR)Erica Karppinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 107 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:n muuttamisestaHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle neuvoston päätöksistä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian ja Tunisian tasavaltojen ja Ukrainan välisten lentoliikennesopimusten allekirjoittamisestaPinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain 14 §:n muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöMika Niemelä, johtaja p. 0295 062 135 – Valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön perustaminenAnja Liukko, hallitusneuvos p. 0295 062 078 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain muuttamisestaNico Steiner, hallitusneuvos p. 0295 049 001 – Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksiKirsi Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 048 263 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rekrytointitukikokeilusta ja siihen liittyviksi laeiksiTimo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084 – Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 16 a §:n muuttamisestaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta – Virkavapauden myöntäminen työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvokselle – Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSosiaali- ja terveysministeriöEva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125 – Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiYmpäristöministeriöMarjo Nummelin, ympäristöneuvos p. 0295 250 227 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2018/842/EU sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021—2030 ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi (taakanjakoasetus) muuttamisesta
NordenBladet — Suomen yrityssektorin tuottavuus on jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaista ja globaalista eturintamasta. Tuottavuuslautakunnan arvion mukaan railoa eturintamaan ei pystytä kaventamaan ilman rakenteiden uudistuksia, muun muassa edistämällä kilpailua, innovointia ja työvoiman liikkuvuutta.Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkaisi 29. syyskuuta raportin, joka käsittelee mm. tuottavuutta ja voimavarojen kohtaantoa. Raportin mukaan keskeinen syy alhaiselle keskimääräiselle tuottavuudelle on korkean tuottavuuden yritysten liian vähäinen määrä. Teollisuudessa, toisin kuin monilla palvelualoilla, tuottavuus on hyvää kansainvälistä tasoa. Erityisesti digitaalisilla palvelualoilla Suomi on jäänyt verrokkimaita jälkeen.Tuottavuuslautakunnan mukaan kansantalouden instituutiot määrittävät, kuinka lähelle tuottavuuden eturintamaa talous pääsee. Osasyy Suomen verrokkimaita alempaan tuottavuuteen ja huonompaan tuottavuuden kehitykseen on voimavarojen eli pääoman ja työn huonompi kohdentuminen korkean tuottavuuden toimipaikkoihin: tuottavimmat yritykset ovat kansatalouden kannalta liian pieniä ja työvoimaa on nettomielessä siirtynyt pois hyvin tuottavista toimipaikoista huonommin tuottaviin. Voimavarojen kohdentumisen heikentyminen alkoi 2000-luvun alussa mutta on sittemmin hieman kohentunut. Työn osuus kansantulosta on laskenut. Kuitenkin yrityksissä työn tulo-osuus on yleisesti kasvanut. Ilmiön selittää työvoiman kohdentuminen eri yrityksiin: yritykset, joissa työn tulo-osuus on ollut pieni ja kannattavuus hyvä, ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan.Lautakunta nostaa raportissaan erityisesti kolme kysymystä poliittisten päättäjien pohdittavaksi: Miten Suomeen saadaan lisää korkean tuottavuuden yrityksiä?Miten edistetään voimavarojen parempaa kohtaantoa ja liikkumista huonosti tuottavista toimipaikoista tuottavimpiin?Miten palvelualojen tuottavuutta voidaan kohentaa ja miten erityisesti digitaalisilla palvelualoilla saadaan tuottavuuskehitys käännettyä kasvuun?Miten nopeuttaa tuottavuuden kasvua?Tuottavuutta voidaan lautakunnan mukaan edistää lisäämällä julkista rahoitusta tutkimukseen ja kehittämiseen sekä toimilla, jotka lisäävät yritysten kannusteita T&K-investointeihin. Pätevän henkilökunnan ja osaavien johtajien saatavuutta voidaan kohentaa koulutuspolitiikalla ja työperäisellä maahanmuutolla.Kilpailun, markkinoille tulon ja investointien edistäminen kannustaisi korkean tuottavuuden yrityksiä lisäämään tuotantoaan ja hankkimaan suuremman osuuden voimavaroista. Elinkeinoelämän ja investointien sääntelyä olisi lautakunnan mukaan syytä pohtia myös tästä näkökulmasta.Työvoiman liikkuvuuden ja osaavan työvoiman maahanmuuton kohentaminen voisi edistää voimavarojen parempaa kohdentumista ja siten tuottavuutta. Työmarkkinoiden sääntelyä olisi syytä pohtia myös tästä näkökulmasta.Hyvä hintakilpailukyky edistää vientiä, avoimen sektorin työllisyyttä ja houkuttelee investointeja. Hintakilpailukykyyn vaikuttavat lähinnä kotimaiset kustannukset, jotka määräytyvät markkinoilla ja työehtojen neuvotteluissa, työn tuottavuus sekä kilpailijamaiden tuottavuus ja kustannukset. Lautakunnan mukaan palkkojen ja muiden työehtojen tulisi pysyä tuottavuuden, muiden kustannusten ja kilpailijamaiden hintojen raameissa, jotta avoimen sektorin kyky luoda vaurautta säilyy.
NordenBladet — Kauppapolitiikka-lehden teemana on syyskuun numerossa ”Ulkomaankauppaa etsimässä”. Vientiyritykset ovat sijoittuneet perinteisesti rannikolle, Savossa tilanteeseen halutaan muutos.Tuoreessa lehdessä asiaa myös Afrikan ajasta, EU:n elpymisvälineestä sekä globaalista verojärjestelmästä. Lähikuvassa-haastattelussa Suomen Irlannin-suurlähettiläs Raili Lahnalampi, joka sai elokuussa myös EK:n vienninedistämispalkinnon.Tässä numerossa kysytään myös, mihin asiantuntijapula voi vaikuttaa. Tilaa lehti kotiin kannettuna tai lue verkossaLehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta https://kauppapolitiikka.fi/. Tuoreet artikkelit löytyvät samasta paikasta.Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema kansainvälisen kaupan aikakauslehti. Kauppapolitiikan löydät lisäksi myös seuraavista sosiaalisen median kanavista:Twitter @kauppapolLinkedin @kauppapolitiikkaFacebook @kauppapol
NordenBladet — Maailmanpankin uuden Coach-ohjelman tavoitteena on parantaa oppimistuloksia tukemalla opettajien ammatillista osaamista kehittyvissä maissa. Suomi tukee Coach-ohjelman globaalia osiota sekä Mosambikissa toteutettavaa pilottia. Perustaitojen opettaminen on oppimistulosten kannalta erityisen tärkeää. Kuva: Liang Qiang / MaailmanpankkiSuurin osa maailman lapsista pääsee nykypäivänä kouluun. Puhutaan kuitenkin niin sanotusta globaalista oppimisen kriisistä, koska lapset eivät koulussa opi tulevaisuutensa kannalta tarpeellisia taitoja.Maailmanpankki arvioi, että jo ennen koronaviruspandemiaa 53 prosenttia kehittyvien maiden 10-vuotiaista lapsista ei osannut lukea ja ymmärtää yksinkertaista tekstiä. Pandemia ja sen mukanaan tuomat koulujen sulkemiset ja taloudelliset vaikeudet ovat entisestään syventäneet oppimisen kriisiä.Koulutetut ja osaavat opettajat ovat oppimisen kannalta tärkein yksittäinen tekijä. Jotta tuloksia on mahdollista saada aikaan lyhyemmällä aikavälillä, on tärkeää kehittää jo työssä olevien opettajien ammatillista osaamista. Laadukas ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus on yksi kestävän kehityksen keskeisistä tekijöistä.
NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä kokoontui syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa 2.9.2021. Koordinaatioryhmän alaisten jaosten työskentely on vilkasta ja valmistelun etenemistä seurataan säännöllisesti syksyn mittaan. Alla kolmen eri jaoksen kuulumisia.Lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjaos on aloittanut työskentelynsä keväällä 2021. Jaos on päivittänyt työsuunnitelmaansa kesän aikana. Ensivaiheessa jaoksen työ keskittyy niihin lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämisen osakokonaisuuksiin, joissa kehitetään lääkehoitojen kansallista arviointitoimintaa sekä lääkkeiden elinkaaren nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Jaos on käynnistämässä selvityksiä mm. laitoshoidossa käytettävien lääkkeiden arvioinnin sekä lääkkeiden viitehintajärjestelmän kehittämistarpeista sekä lääkehoidon ohjauksesta uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa. Lääkeasioiden tiedonhallinnan jaoksen osalta useat selvityskokonaisuudet etenevät rinnakkain. Lääkityslistan tekninen valmistelu etenee suunnitellussa aikataulussa, ja ensimmäiset käyttöönottovaiheet mahdollistava hallituksen esitys on tavoitteena saattaa lausunnoille vuodenvaihteessa. Lääkityslistan hallituksen esityksen sekä lääkityslistan eri vaiheiden käyttöönottoaikataulujen tiimoilta ollaan järjestämässä syksyn kuluessa erillisiä sidosryhmätilaisuuksia.Koordinaatioryhmä kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa.Koordinaatioryhmän muistiot ja muu kokousaineisto löytyvät Hankeikkunasta
NordenBladet — Nuorisotutkimusverkosto ja Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) selvittivät tutkimuksessaan seksuaalirikosten tekijöiden taustoihin liittyviä riskejä, seksuaalirikosten tapahtumiseen vaikuttavia tilannetekijöitä sekä toimenpide-ehdotuksia seksuaalirikollisuuden ennalta ehkäisemiseksi.”Jotta seksuaalirikoksia voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä, meidän on ymmärrettävä rikoksia tekevien taustoihin kytkeytyviä riskitekijöitä ja käyttäytymismalleja”, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Teemu Vauhkonen toteaa.Mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö ja sosiaalinen huono-osaisuus riskitekijöinäTutkimustulosten mukaan erityisesti nuori ikä, varhaiset riskitekijät (kuten koulunkäynnin haasteet) ja sosiaalinen huono-osaisuus ovat yhteydessä seksuaalirikoksiin, mutta näiden tekijöiden ei voida silti sanoa ennustavan seksuaalirikoksia.Yksittäisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö. Antisosiaalinen käyttäytyminen ja aiempi rikostausta ovat merkittäviä seksuaalirikoksia ennustavia tekijöitä. Myös ulkomailla syntyneillä oli korkeampi riski syyllistyä seksuaalirikokseen.Seksuaalirikoksiin syyllistyminen ei kuitenkaan aina selity sosiaalisella asemalla tai tekijän taustalla. Seksuaalirikoksen tekijä voi olla missä tahansa yhteiskunnallisessa asemassa, vaikka sosiaalisesti huono-osaisilla miehillä, joille on kasautunut paljon riskitekijöitä, taipumus seksuaaliseen väkivaltaan on yleisempää.Tutkimuksessa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä seksuaalirikoksia, vaan rikos on aina monien asioiden summa. Yleensä tekijän taustalla ovat heikot ongelmanratkaisutaidot, impulsiivisuus, tunnesäätelyn ongelmat ja heikko itsetunto.Seksuaalikasvatus, mielenterveyspalvelut sekä digi- ja some-osaaminen tärkeässä asemassa ennaltaehkäisyssäTutkijoiden selvitystyön mukaan seksuaalirikollisuuden torjunnassa tarvitaan monenlaisia toimia, kuten syrjäytymisen ehkäisyä, asenteisiin vaikuttamista seksuaalikasvatuksella sekä digi- ja some-taitojen kehittämistä.Lapsille on tärkeää opettaa henkilökohtaisten tietojen jakamiseen ja tuntemattomien kanssa verkossa käytävään vuorovaikutukseen liittyviä riskejä, grooming-ilmiön tunnistamista sekä sitä, mistä lapsi tai nuori saa tarvittaessa apua. Nuorten kanssa töitä tekevien ammattilaisten ja vanhempien koulutus ja digi- ja some-osaamisen kehittäminen on tärkeää paitsi seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn myös uhrien tukemisen kannalta.Myös yleinen yhteiskunnallinen kehitys vaikuttaa seksuaalirikollisuuteen. Sosiaalisen huono-osaisuuden ja syrjäytymisen estäminen sekä erityisesti mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ovat avain myös seksuaalirikosten ehkäisyyn. Arviolta noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii eriasteisista mielenterveyden häiriöistä, mutta nuoret eivät useimmiten hae apua mielenterveyden ongelmiin tai hakevat sitä viiveellä.Seksuaalirikoksen tekijöiden uusintarikollisuuden vähentämisessä kognitiivis-behavioraalisella käyttäytymisterapialla ja lääkehoidolla on vakiintunut asema. Myös järjestöjen tarjoamilla matalan kynnyksen tukipalveluilla on suuri merkitys niiden henkilöiden tukemisessa, joiden riski syyllistyä seksuaalirikoksiin on kohonnut.TaustaaNyt valmistunut tutkimus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta vähentää naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivalta- ja seksuaalirikollisuutta.Tutkimuksessa tarkasteltiin seksuaalirikoksen tekijöitä, tekotilanteita sekä arvioitiin tulosten ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä käsittelevän kirjallisuuskatsauksen avulla seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin rekisteri- ja kyselyaineistoja sekä seksuaalirikosten tekijöiltä ja heidän kanssaan työskenteleviltä asiantuntijoilta kerättyä haastatteluaineistoa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt alueille uusia ohjauskirjeitä. Kirjeillä ohjataan alueita tartuntatautilain toimivaltuuksien toimeenpanossa sekä uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman käyttöönotossa.Tartuntatautilain 58 d §:n muutokset mahdollistavat kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavien toimielinten sekä aluehallintoviranomaisten joustavan ja tilannekohtaisen päätöksenteon. STM:n ohjauskirje: Tartuntatautilain 58 d §:n muutokset koskien covid-19-tartunariskin ehkäisemisestä asiakas- ja osallistujatiloissaKoronakriisin hillintään tarkoitettu hybridistrategia ja sen toimintasuunnitelma on uudistettu syyskuussa 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueellisia ja paikallisia viranomaisia suunnitelman toimeenpanossa. Toimintasuunnitelma otetaan heti käyttöön vaiheittain. STM:n ohjauskirje: Uudistettu hybridistrategian toimintasuunnitelma
NordenBladet — Tietokarhu Oy asetettiin selvitystilaan 1.1.2021 lukien, minkä seurauksena yhtiö on nyt purettu. Tietokarhu Oy:n omistajat eli valtio ja TietoEVRY Oyj päättivät yhtiön purkautumisesta tänään 28. syyskuuta.Selvitystilan aikana yhtiö on maksanut pois kaikki velkansa ja irtisanonut liiketoimintaa ja hallintoa koskettavat sopimuksensa eri sidosryhmien kanssa. Yhtiön varat on jaettu omistajille heidän omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Valtioneuvosto oikeutti 17.9.2020 valtiovarainministeriön hyväksymään valtion puolesta yhtiön selvitystilaan asettamisen.Tietokarhu Oy on osaltaan vastannut siitä, että Verohallinnon tietojärjestelmät mahdollistavat verotuksen toimittamisen ajallaan ja oikein. Verohallinto käynnisti vuonna 2013 Valmis-hankkeen, jonka tarkoituksena oli uudistaa verohallinnon tietojärjestelmiä sekä korvata vaiheittain verohallinnon tietojärjestelmät valmisohjelmistolla. Valmisohjelmistoon siirtymistä ja yhtiön hallittua alasajoa on tehty suunnitelmallisesti osapuolten kesken hyvässä yhteistyössä.Tietokarhu Oy perustettiin vuonna 1997 TT Tieto Oy:n (nykyisin TietoEVRY Oyj) ja valtion yhteisyritykseksi hoitamaan Verohallinnon tietotekniikkapalveluita. Valtiolla on ollut 20 prosentin omistusosuus ja 80 prosentin äänivaltaosuus Tietokarhu Oy:ssä. TietoEVRY Oyj on omistanut 80 prosenttia Tietokarhun osakkeista ja sillä on ollut 20 prosenttia yhtiön äänivallasta.
Tuoreessa lehdessä asiaa myös Afrikan ajasta, EU:n elpymisvälineestä sekä globaalista verojärjestelmästä. Lähikuvassa-haastattelussa Suomen Irlannin-suurlähettiläs Raili Lahnalampi, joka sai elokuussa myös EK:n vienninedistämispalkinnon.
Perustaitojen opettaminen on oppimistulosten kannalta erityisen tärkeää. Kuva: Liang Qiang / Maailmanpankki