NordenBladet — Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman käytäntöön saattamista kuvaava loppuraportti on nyt julkaistu. Raportin mukaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistettävä ja laadullisen arvioinnin työkaluja kehitettävä.Sisäministeriön johdolla muodostettiin vuoden 2019 aikana pelastustoimialan yhteinen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma, jossa määritellään toiminnalle kansallisia vaikuttavuustavoitteita. Näiden tavoitteiden kautta pelastustoimessa päästään käsiksi yhteiskunnan ja ihmisten turvallisuuden kannalta keskeisiin ilmiöihin.Toimintaohjelman käytäntöön saattamiseksi käynnistettiin perusteellinen prosessi. Kuluvan vuoden aikana on selvitetty ennakkokyselyllä onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijoiden ja johdon näkemyksiä siitä, kuinka realistisina toimintaohjelman vaikuttavuustavoitteet kussakin alan organisaatiossa näyttäytyvät.Nyt julkaistu raportti on yhteenveto prosessista. Raportissa muodostetaan kyselytulosten perusteella valtakunnallinen tilannekatsaus pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn nykytilanteesta suhteessa vaikuttavuustavoitteisiin, käsitellään vaikuttavuustavoitteiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä kootaan yhteen prosessin aikana käydyissä työpajoissa esitetyt toimenpideideat kaikkien hyödynnettäväksi.Yhteistyö, johtamiskulttuuri ja vaikuttavuuden arviointi avainasemassaTyöpajoissa pelastustoimen henkilöstö nosti tärkeimmäksi kehitettäväksi vaikuttavuustavoitteeksi yhteistyön. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että muiden toimijoiden kanssa tehtävän työn lisäksi organisaatioiden sisäinen yhteistyö on avainasemassa vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisen kannalta. Onnettomuuksien ehkäisyn tekijöiden ja operatiivisen puolen yhteistyötä on tiivistettävä ja kaikki potentiaalinen synergia valjastettava käyttöön.Huomionarvoista on myös, että pelastustoimen organisaatioiden välillä on merkittäviä eroja johtamiskulttuurissa sekä yleisessä ilmapiirissä. Nämä heijastuvat usein ulospäin annettavan palvelun laatuun, yhteistyön lähtökohtiin sekä muihin vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisen edellytyksiin.Prosessin aikana kävi ilmi, että pelastusalalla on tarve perusteellisemmalle toiminnan laadulliselle arvioinnille sekä pitkän aikavälin vaikuttavuuden arvioinnille. Mittaristoa tulee kehittää numeerisen seurannan rinnalla vahvasti myös laadullisemman tarkastelun näkökulmasta. Esimerkiksi tyytyväisyysmittausten työkaluja on otettava monipuolisemmin käyttöön.Henkilöstön asenne tarjoaa hyvän kasvualustan kehitykselleEdellä mainittujen kokonaisuuksien kehittämiselle on pelastustoimessa hyvät puitteet. Työpajoissa kävi selvästi ilmi, että pelastusalan henkilöstöllä on avoin asenne ja paljon eteenpäin katsovia hyviä ajatuksia, joita kannattaa hyödyntää onnettomuuksien ehkäisyn palveluita kehitettäessä ja vaikuttavuustavoitteiden käytäntöön saattamisessa.Raportissa kiteytetään, että organisaatioiden on luotava edellytykset ideoiden kuulemiselle, jalostamiselle, seurannalle ja toteuttamiselle. Kokeilukulttuuria vahvistamalla uudet ideat saadaan luontevammin käyttöön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 4.10. työkokoukseen.Työkokouksessa tavoitteena on keskustella sosiaaliturvan arvoista sekä selkeyttää sosiaaliturvan ongelmien taustalla olevia periaatteellisia valintakysymyksiä ja niihin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Keskustelun perustana ovat komitean kannanottojen luonnoksen työstämisessä esiin nousseet kysymykset ja kommentit. Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi (30.8.2021 päivitetty versio)Valtiotieteiden tohtori Markku Lehto pitää työkokouksessa alustuksen hyvinvointiyhteiskunnan arvoista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää webinaarin työikäisten kuntoutuksesta, sen muuttuvista toimintakäytännöistä ja kuinka tämä huomioidaan meneillään olevissa hankkeissa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta. Tilaisuus on osa kuntoutuksen uudistamista ja avoin kaikille, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Tervetuloa!Ohjelma
12.00 – 12.05     Tervetuloa linjoille 
12.05 – 12.30     Työllisyyspalveluiden uudistukset, erityisasiantuntijat Jenni Wessman ja Patrik Tötterman, TEM
12.30 – 12.40     Kuntoutus tukee hallituksen työllisyystavoitteita, ministeri Hanna Sarkkinen
12.40 – 12.50     Miten Työkykyohjelman toimenpiteet etenevät STM:n näkökulmasta,  hankepäällikkö Ritva Partinen, STM
12.50 – 13.10     Kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä ja moniammatillisista tiimeistä Työkykyohjelmassa, projektipäällikkö Minna Viinamäki, Työkykyä Satakuntaan -hanke   
13.10 – 13.30     Mielekkäästi töihin – IPS-kehittämishankkeen tuloksia ja tulevaa, projektipäällikkö Helka Raivio, THL
13.30 – 13.50     Nostoja chatistaLiity webinaariin tästä linkistä 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu etänä Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuksen korkean tason ministerikokoukseen 1.10.2021. Ministerikokouksessa on tarkoitus hyväksyä uusi merkittävä aavan meren suojelualue, jolla pyritään suojelemaan alueella ruokailevia merilintupopulaatioita. Myös Suomessa pesii useita lintulajeja, joille alue on elintärkeä pysähdyspaikka niiden muuttomatkan aikana.Merilintuja suojeleva Pohjois-Atlantin virran ja Evlanov Seamountin merisuojelualue on kooltaan hieman Ranskan valtiota kookkaampi. Suojelualue sijaitsee niin kutsulla aavalla merellä, joka ei alueena kuulu minkään valtion lainkäyttövaltaan. Toistaiseksi tällaisia aavan meren alueita on suojeltu globaalisti äärimmäisen vähän.  Suomi on yksi Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuksen (OSPAR) 15:stä valtiojäsenestä, minkä lisäksi sopimuksen osapuolena on EU. ”Suomelle tärkeää on merisuojelualueiden kattavuuden parantaminen siten, että EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti 30 prosenttia merten pinta-alasta olisi suojeltu vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomi pitää kokouksessa esillä arktisia asioita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Kokouksessa on tarkoitus julkaista myös ministerien julkilausuma. Suomi pyrkii siihen, että julkilausumaan saadaan mukaan OSPAR:n arktisen yhteistyön tiivistämistä koskeva kirjaus. Suomen arktisen strategian tavoitteena on kattavan merisuojelualueverkoston perustaminen pohjoiselle Jäämerelle. Toistaiseksi OSPAR on ainoa kansainvälinen sopimuselin, jolla on toimivalta perustaa merisuojelualue tälle alueelle. Ministerien julkilausuman toivotaan parantavan edellytyksiä Jäämeren suojelualueverkoston perustamiseksi. OSPAR tekee sekä suosituksia että oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Uusi suojelualue on tarkoitus perustaa oikeudellisesti sitovalla päätöksellä. OSPAR:n maantieteellinen alue ulottuu etelässä Gibraltarin salmelta pohjoisessa keskiselle Jäämerelle, ja OSPAR:n sopimuspinta-alasta noin 40 prosenttia on arktisia alueita.Pohjois-Atlantin virran ja Evlanov Seamountin merisuojelualue (NACES MPA) kartalla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 83,8 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 69,7 prosenttia kaksi rokoteannosta. Viikon aikana (22.–29.9.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,4 prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 2,5 prosenttiyksiköllä.Kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä jo yli 86 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta. 50–59-vuotiailla kattavuus on yli 82 prosenttia ja 40–49-vuotiaillakin yli 74 prosenttia. Viimeisen viikon aikana ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut eniten 12–15-vuotiaiden ikäryhmässä (1,2 prosenttiyksikköä, 66,5 prosentista 67,7 prosenttiin) ja toisen annoksen kattavuus eniten 16–19-vuotiaiden ikäryhmässä (7,8 prosenttiyksikköä, 30,3 prosentista 38,1 prosenttiin). Erikoissairaanhoidossa oli  26.9. yhteensä 81 potilasta, joista 56 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 25 teho-osastoilla. Tautiin liittyviä kuolemia oli 29.9. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 072.Erikoissairaanhoidossa valtaosa potilaista rokottamattomiaRokottamattomat henkilöt ovat viime viikkojen aikana joutuneet erikoissairaanhoitoon koronavirustartunnan vuoksi useammin kuin keväällä 2020. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että tartuntoja ilmaantuu nyt rokottamattomilla useammin. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 20−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoon vähintään 17 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Yhdelläkin rokoteannoksella on saavutettu hyvä suoja vakavia, sairaalahoitoon johtavia tautimuotoja vastaan. Useampana peräkkäisenä viikkona nähty tapausten määrän lasku on pysähtynyt. Sairaalahoidon kuormituksessa on viikoittain ollut lievää vaihtelua pysyen kokonaisuutena samalla tasolla mutta koronavirus aiheuttaa edelleen merkittävän kuormituksen erityisesti teho-osastoilla. Pääosa sairaalahoitoa tarvitsevista on rokottamattomia. Uusien sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden ennusteessa on lievää kasvua, ja sairaalahoidon tarpeen väheneminen edellyttäisi sekä rokotekattavuuden kasvua että tapausmäärien selvää laskua.Alueellisesti nähdään huomattavia tautiryppäitä erityisesti nuorilla, liittyen esimerkiksi opiskelijoiden kokoontumisiin. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (13.–26.9.) uusia tartuntoja ilmaantui 102 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 127 sataatuhatta asukasta kohden. Viikolla 38 uusia tapauksia todettiin yhteensä 2 855, kun edellisellä viikolla todettiin 2 789.  Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla. Torstaista 30. syyskuuta alkaen THL:n tilannekatsauksen seurannan painopiste siirtyy koronaviruksen tapausmääristä rokotuskattavuuteen ja vakavien tautitapausten määrän seurantaan. Tästä viikosta eteenpäin katsaus julkaistaan THL:n sivuilla joka torstai-iltapäivä. Hybridistrategian seurantaraportit (THL) Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL) Koronavirus lukuina (HUS) Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (STM:n julkaisuja 2021:30) Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Sanna Marin tapaavat Helsingissä maanantaina 4. lokakuuta ja keskustelevat ajankohtaisista EU-asioista. Vierailun yhteydessä komissio julkistaa arvionsa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ja ehdotuksen EU:n neuvoston päätökseksi suunnitelmasta.Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma hyväksytään neuvostossa noin kuukausi sen jälkeen, kun komissio on julkistanut arvionsa ja ehdotuksensa Helsingissä. Suomi julkisti elpymis- ja palautumissuunnitelmansa toukokuussa. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma muodostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat: vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.Vierailun aikana pääministeri Marin ja puheenjohtaja von der Leyen käyvät valtiovarainministeri Annika Saarikon kanssa tutustumassa hankkeeseen, joka liittyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman painopisteisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selkeän kielen päivän seminaari järjestetään tänä vuonna perjantaina 8. lokakuuta. Webinaarin teemoja ovat kieli ja yhdenvertaisuus julkishallinnon uudistuksissa sekä lakikieli viranomaisteksteissä. Webinaarin teemoja alustetaan kahdessa esityksessä, joista toisessa esitellään lyhyesti julkisen ja avoimen hallinnon strategiat ja toisessa kerrotaan lakikielen ymmärtämisen haasteista. Molempien esitysten jälkeen on paneelikeskustelu.Alustusten ja paneelikeskustelujen lisäksi osallistujat pääsevät tutustumaan hyvän virkakielen verkkokurssipakettiin, josta saa apua erilaisten työssä tehtävien tekstien parantamiseen.Tilaisuuden järjestävät valtioneuvosto ja Kotimaisten kielten keskus.Seminaarin ohjelma ja verkkolähetys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ensi vuonna Suomi vastaanottaa ainakin 1 050 kiintiöpakolaista. Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä linjasi tänään, mistä eri pakolaisryhmistä määrä koostuu.Suomi vastaanottaa osana vuoden 2022 pakolaiskiintiötään yhteensä 500 syyrialaista pakolaista Libanonista ja Turkista sekä 200 kongolaista pakolaista Sambiasta. Lisäksi Suomi vastaanottaa 70 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Ruandaan, sekä 130 pakolaista ilman kansalaisuus- ja aluerajausta, mukaan lukien hätätapaukset.Suomi vastaanottaa myös ainakin 150 afganistanilaista pakolaista Iranista. Aiemmin syyskuussa hallitus linjasi budjettiriihessään, että vuoden 2022 pakolaiskiintiötä varaudutaan Afganistanin kriisin vuoksi vielä nostamaan korkeintaan 2 000 paikkaan. Tällöin Iranista voitaisiin ottaa vielä enintään 950 afgaania aiemmin päätetyn lisäksi. Pakolaiskiintiön mahdollista korottamista Afganistanin tilanteeseen vastaamiseksi tarkastellaan talousarvioesityksen täydennyksen tai lisätalousarvioesitysten yhteydessä.Kiintiöpakolaisten suojelun tarve arvioidaan jo etukäteenKiintiöpakolaisten vastaanotto on myös tehokas tapa tukea maita, jotka isännöivät suuria pakolaisyhteisöjä. Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat pakolaiset UNHCR:n esityksestä. Tulijoiden suojelun tarve ja kotoutumisen edellytykset arvioidaan jo ennen heidän tuloaan Suomeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi taide- ja kulttuurifestivaalien uudet korona-avustukset. Avustusten hakuaika päättyy 13.10. Avustus on tarkoitettu vakiintuneeseen ja ammattimaiseen taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaan, jonka harjoittaminen on vaikeutunut tai estynyt koronarajoitusten tai suositusten vuoksi 1.6.–31.12.2021 välillä.Avustuksia taide- ja kulttuurifestivaaleille voidaan myöntää haussa enintään 3,6 miljoonaa euroa.
Avustukset kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan koronatukipakettiin, jolla tuetaan alojen elpymistä koronapandemiasta. Tukipaketin aiemmassa haussa ministeriö myönsi festivaaleille yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa alkuvuonna syntyneisiin tukitarpeisiin. Hakuilmoitus: Korona-avustus taide- ja kulttuurifestivaaleille 

Lähde: Valtioneuvosto.fi