NordenBladet — Kiinan uusi markkinoillepääsyyn liittyvä riskienarviontiprosessi laajenee. Tämän myötä kaikkien Kiinan markkinoille elintarviketuotteita valmistavien ja vievien yritysten tulee tehdä rekisteröinti Kiinan uusien riskinarviointi- ja rekisteröintisäädösten mukaisesti lokakuun loppuun 2021 mennessäKiina kiristää markkinoilleen pääsevien elintarviketuotteiden riskienarviointiprosessia koskemaan aiempien eläinperäisten korkean riskin tuotteiden lisäksi 14 uutta elintarvikekategoriaa.Vaatimus ei koske sianlihan, maitotuotteiden ja kalastustuotteiden tai protokollan mukaista kauran ja ohran vientiä, joita Kiinaan vievät yritykset/laitokset on jo rekisteröity.Mikäli yrityksesi vie jotain seuraavista tuotekategoriasta Kiinan markkinoille, ole pikaisesti yhteydessä Ruokavirastoon [email protected], kuitenkin viimeistään 10.10.2021. Tuotteiden vienti ei ole mahdollista enää 1.11. jälkeen.
NordenBladet — Sisäministeriö ja muut turvallisuusverkkoa (TUVE) käyttävät ministeriöt ottavat käyttöön uuden @govsec.fi-sähköpostipäätteen 5. lokakuuta alkaen. Päätettä käytetään TUVE-sähköposteissa. Muutos on osa valtioneuvoston sähköpostijärjestelmien ja -osoitteiden yhtenäistämistä.Sisäministeriön sähköpostiosoitteet ovat jatkossa muotoa [email protected] Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Myös sisäministeriön yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat. Muutos koskee esimerkiksi kirjaamon osoitetta, joka on uudistuksen jälkeen [email protected] Ajantasaiset yhteystiedot kannattaa tarkistaa sisäministeriön verkkosivuilta.Muutos ei vaikuta ministeriön verkkosivujen osoitteeseen, joka säilyy ennallaan.TUVE-sähköposti on korotetun tietoturvallisuuden vaatimukset täyttävä palvelu, jota turvallisuusviranomaiset käyttävät. Palvelua käytetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkoon liitetyillä työasemilla ja laitteilla.TUVE-sähköpostia käytetään sisäministeriön ohella myös muissa ministeriöissä. Uudet TUVE-sähköpostiosoitteet ovat muutoksen jälkeen muotoa [email protected] Kaikilla ministeriöiden henkilöstöllä ei ole käytössä TUVE-osoitetta.Sähköpostiosoitteet muuttuvat kaikissa ministeriöissäKoko valtioneuvoston sähköpostiosoitteet muuttuvat. Suurin osa ministeriöistä on jo ottanut käyttöön uuden @gov.fi-päätteen. Päätettä käyttävät liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Ulkoasiainhallinnon gov.fi-osoitteen käyttöönoton aikataulu vahvistetaan myöhemmin.Sähköpostiosoitteiden muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista. Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.
NordenBladet — Euroopan komissio on vastannut Suomen lausuntopyyntöön Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Kummunlampien-Uikulanjärvien Natura 2000 -alueen läheisyydessä tapahtuvasta ja suunnitellusta louhinnasta. Komission näkemyksen mukaan käynnissä olevat louhintatoimet eivät saa heikentää edelleen Natura 2000 -alueen luonnonarvoja ja ne on tarvittaessa keskeytettävä. Alueelle jo aiheutuneet luonnonarvojen heikennykset eli suon kuivuminen on ennallistettava. Jos se ei ole mahdollista, on aiheutunut heikennys kompensoitava.Vasikkasuon alueen kiviaineksenottotoiminnan lupien taustalla on ollut arvio, että toiminta ei vaikuta Kummunlammit-Uikulanjärvi -Natura-alueeseen ja siten luvat on voitu myöntää. Toiminta on edennyt lupien ja yleissuunnitelman mukaisesti. Toteutetuissa seurannoissa todettiin kesällä 2013, että kiviaineksen ottotoiminnalla on selkeä kuivattava vaikutus Natura-alueeseen. Pohjavesi vuotaa louhosalueelle ja Heinisuon alun perin rimpipintainen suoalue kuivuu. Merkittävintä haittaa aiheutuu alueen aapasoille ja niiden lajistolle.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on edellyttänyt toiminnalle luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura- arviointia, joka tehtiin 2016. Alueen toiminnanharjoittajat hakivat kiviaineksenottamisluvan jatkamista ja laajentamista uuden yleissuunnitelman mukaisesti Oulun kaupungilta elokuussa 2016. Oulun kaupunki toimitti asian ympäristöministeriölle valtioneuvoston poikkeusluvan valmistelua varten maaliskuussa 2017 ja ympäristöministeriö pyysi asiassa lausuntoa Euroopan Unionin komissiolta saman vuoden elokuussa. Vastauksessaan 2.10.2021 komissio toteaa, että se ei voi tällä hetkellä antaa asiassa luontodirektiivin 6 artiklan 4 kohdan nojalla myönteistä lausuntoa.Komissio katsoo, että mikäli kaivannaistoiminnan lupamenettelyjä alueella aiotaan jatkaa, on Suomen varmistettava, ettei Natura 2000 -alueelle ja erityisesti ensisijaisesti suojellulle aapasuo -luontotyypille aiheuteta enää lisävahinkoa. Kummunlampien-Uikulanjärven Natura 2000 -alue tulee komission mukaan saattaa tilaan, jossa se oli vuonna 1998, kun sitä esitettiin yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi ja se luokiteltiin erityisten suojelutoimien alueeksi. Kaikki sellaiset aiemman kaivannaistoiminnan alueella aiheuttamat heikennykset, joita ei voida kokonaisuudessaan korjata paikan päällä, on kompensoitava vastaavilla luontoarvoilla.Seuraavaksi ympäristöministeriö ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen selvittävät, voidaanko kalliokiviaineksen ottamista alueella jatkaa, ja onko pohjaveden taso mahdollista palauttaa ennalleen.
NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 6.10. Luxemburgiin, jossa ministerit keskustelevat EU:n ilmastopaketista (ns. 55-valmiuspaketti), EU:n metsästrategiasta ja EU:n neuvottelutavoitteista Glasgow’n ilmastokokoukseen. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Komissio antoi heinäkuussa 2021 massiivisen ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin. Niin sanotun 55-valmiuspaketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolailla asetettu velvoite vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministerit keskustelevat niistä säädösehdotuksista, joiden käsittely kuuluu ympäristöneuvostolle (päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus, LULUCF-asetus, asetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvot ja asetus ilmastotoimien sosiaalirahastosta).”Olennaista on, että ilmastopaketin tavoite 55 prosentin päästövähennyksistä saavutetaan tai ylitetään. Lukuisten ehdotusten käsittelyssä on varmistettava, että kokonaisuuden ilmastokunnianhimon taso ei heikkene, vaan ennemmin vahvistuu ja tukee EU:n siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.Glasgow’n ilmastokokouksen (COP26) keskeisenä tavoitteena on kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Maiden odotetaan ilmoittavan tiukemmista sitoumuksistaan ennen kokousta. Varsinaisella neuvotteluagendalla ovat Pariisin sopimuksen sääntökirjan viimeistely, ilmastotoimien rahoitus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joista muodostuu EU:n neuvottelumandaatti Glasgow’n ilmastokokoukseen.”Neuvotteluissa keskeistä on saada säännöt kansainvälisille markkinamekanismeille. Vahvat säännöt mahdollistaisivat sellaiset toimet, jotka tukevat Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoista toimeenpanoa ja välttävät kaksoislaskennan”, ministeri Mikkonen sanoo.Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta neuvoston päätelmiksi. Päätelmät muodostavat hyvän pohjan EU:n neuvottelumandaatille Glasgow’n ilmastokokouksessa ja kattavat kaikki keskeiset asiat.Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n metsästrategiasta, jonka komissio julkaisi ilmastopaketin yhteydessä heinäkuussa 2021. Suomi näkee EU:n metsästrategiassa paljon hyvää. Metsiin liittyvät ilmasto- ja biodiversiteettinäkökulmat ovat hyvin mukana strategiassa ja metsästrategia on kytkeytynyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan 2030. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman ja hallituksen kestävyystiekartan tavoitteita erityisesti ekologisen kestävyyden osalta.
NordenBladet — Esitysluonnoksen mukaan työllisyyden kuntakokeilujen voimassaoloa jatketaan vuoden 2024 loppuun saakka. Kokeilulain jatkamisella on tarkoitus välttää tilanne, jossa kokeilukuntien asiakkaat siirrettäisiin takaisin työ- ja elinkeinotoimistoihin nykyisen kuntakokeilulain voimassaolon päätyttyä 30.6.2023, eli ennen kuin TE-palvelut siirretään pysyvästi kuntien järjestämisvastuulle.Samalla esitetään kuntakokeilulain täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ja työttömyysturvalakiin. Taustatietoa työllisyyden kuntakokeiluista ja aikatauluistaTyöllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät 1.3.2021. Kokeilulaki on voimassa nykyisellään 30.6.2023 saakka. TE-palvelut siirretään kuntiin vuoden 2024 aikana. Sujuvan siirron varmistamiseksi kuntakokeiluille säädetään jatko siihen saakka, kunnes TE-palvelut siirtyvät kunnille. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta kuntakokeilulaissa määritettyihin tehtäviin.
NordenBladet — Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen ulkopolitiikan pitkäaikainen tavoite. Ulkoministeriön elokuussa valmistuneessa julkaisussa alleviivataan Suomen sitoutumista monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, sääntöpohjaisuuteen ja kansainväliseen oikeuteen sekä esitellään esimerkkejä Suomen vahvuuksista ja mahdollisuuksista.Rajat ylittävien globaalien haasteiden ratkaiseminen edellyttää sääntöpohjaisuuteen ja kansainväliseen oikeuteen perustuvaa yhteistyötä. Ulkoministeriön tuoreessa julkaisussa ”Uuden yhteistyön aika: ulkoministeriö monenkeskisen yhteistyön vahvistajana” esitellään ajatuksia monenkeskisen yhteistyön tueksi tavoitteiden ja esimerkkien avulla.Julkaisussa tuodaan esiin Suomen vahvuuksiin perustuvia esimerkkejä teemoista, mihin ulkoministeriö aikoo lähivuosina keskittyä monenkeskisessä kansainvälisessä yhteistyössä. Teemoista nousevat esiin yhdenvertaiset oikeudet ja osallistuminen, ilmaston ja ympäristön muuttuva tila, vastuunkanto uudessa informaatioympäristössä, osaaminen rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, oikeudenmukainen ja demokraattinen maailma sekä tulevaisuuden älykkäät yhteiskunnat. Teemat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan niitä leimaa keskinäisriippuvuus.”Monenkeskisellä yhteistyöllä on saatu aikaan valtava määrä hyviä asioita maailmassa. Monille meistä ne ovat niin itsestään selviä, ettemme aina edes tunnista niitä. Millainen olisi yhteiskunta ilman toimivaa oikeuslaitosta tai vailla ihmisoikeuksia? Entä maailma ilman YK:n ruoka-apua, maailman terveysjärjestöä tai kansainvälistä oikeutta?” Ulkoministeri Pekka HaavistoMonenkeskinen yhteistyö kiinteä osa turvallisuuttammeNykyisessä hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston vuonna 2020 valmistuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan monenkeskisen yhteistyön olevan kiinteä osa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Monenkeskinen toimintamme perustuu sekä kansalliseen etuun että haluun tehdä maailmasta oikeudenmukaisempi ja parempi.Suomen tulee määrätietoisesti työskennellä kansainvälisellä kentällä ja viestiä omista tavoitteistaan, jotta pystymme olemaan mukana vaikuttamassa kehityksen suuntaan. Ulkoministeriön julkaisu pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Se tukee osaltaan myös Suomen kampanjaa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024 ja pidemmällä aikavälillä ehdokkuutta YK:n turvallisuusneuvostoon kaudelle 2029-2030.Uuden yhteistyön aika – Ulkoministeriö monenkeskisen yhteistyön vahvistajana -julkaisu julkaisuarkisto Valtossa
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät mittavan koulutuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatushankkeen. Hankkeella tuetaan peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta kohti ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ja vahvistetaan oppilaiden ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä taitoja.– Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa yhteiskunnan jokaiseen osa-alueeseen. On tärkeää, että kouluissa ja oppilaitoksissa kyetään tarjoamaan hyvät tiedot ja taidot ilmastokriisin ajassa toimimiseen. Vaikuttava ja tutkittuun tietoon nojaava kestävyyskasvatus auttaa suuntaamaan lasten ja nuorten huolta kohti toimintaa kriisin ratkaisemiseksi, sanoo opetusministeri Li Andersson.
NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Ruandan ulkoministeri Vincent Birutan Helsingissä 6. lokakuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Ruandan kahdenvälisistä suhteista, alueellisista kysymyksistä sekä monenvälisestä yhteistyöstä. Myös taloudellisia suhteita tiivistetään allekirjoittamalla kauppaa ja investointeja koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Ulkoministeri Birutan mukana Suomeen saapuu liikedelegaatio.”Ruanda on Suomelle tärkeä kumppani Afrikassa mm. ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Yhteistyömme kiertotaloudessa etenee, ja Ruanda on hiljattain liittynyt Valtiovarainministerien ilmastokoalitioon kutsustamme. Tätä työtä haluamme yhdessä jatkaa. Myös kaupallisissa suhteissa on paljon mahdollisuuksia, jotka palvelevat näitä päämääriä”, Ulkoministeri Haavisto kommentoi.
NordenBladet — Koronapandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisten kriisien seuraukset korostuvat köyhimmissä maissa. YK:n LDC Future Forum -konferenssi kokoaa tällä viikolla Helsinkiin huippututkijoita, päättäjiä ja kehitysyhteistyön tekijöitä pohtimaan uusia ratkaisuja globaalin kehityksen vauhdittamiseksi.Yhteensä vähiten kehittyneissä maissa (nk. LDC-maat, Least Developed Countries) asuu yli miljardi ihmistä, joista noin kolme neljännestä elää köyhyysrajan alapuolella. Koronapandemian seurauksena äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä LDC-maissa on arvioiden mukaan kääntynyt nousuun. Koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja velkaantumisen kaltaisten kriisien seuraukset korostuvat kantokyvyltään jo valmiiksi heikoissa maissa, ja erot maiden välillä ovat kasvaneet.Vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmankaupasta oli pieni jo ennen pandemiaa, kokonaisuudessaan alle prosentin. Esimerkiksi vuoden 2020 ensimmäisellä puolikkaalla raaka-aineiden hintojen putoaminen ja häiriöt toimitusketjuissa tiputtivat LDC-maiden tavaravientiä 16 prosentilla, mikä on heikentänyt tilannetta.Näistä lähtökohdista muun muassa tunnetut taloustieteilijät Jeffrey Sachs ja Joseph E. Stiglitz sekä lukuisat muut tutkijat, poliitikot ja kehitysyhteistyön asiantuntijat eri puolilta maailmaa kokoontuvat 6.–7. lokakuuta Helsingissä järjestettävään LDC Future Forum -konferenssiin pohtimaan innovatiivisia, tutkimukseen perustuvia uudenlaisia ratkaisuja kehityksen vauhdittamiseksi.Konferenssissa pureudutaan muun muassa köyhyyden vähentämiseen, laadukkaan koulutuksen ja terveydenhuollon varmistamiseen, teknologisen kehityksen hyödyntämiseen oikealla tavalla sekä ilmastonmuutokseen vastaamiseen.Kansainvälinen yhteistyö globaaleiden ongelmien ratkaisemiseksi on myös Suomen etu
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat maanantaina 4. lokakuuta ajankohtaisista EU-asioista. Kahdenkeskinen tapaamisen jälkeen he tutustuivat VTT:ssä hankkeeseen, joka liittyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman painopisteisiin. Vierailun yhteydessä komissio julkisti myönteisen arvion Suomen suunnitelmasta.Pääministeri Marinin ja komission puheenjohtaja von der Leyenin kahdenvälisessä tapaamisessa keskusteltiin komission kesällä julkistamasta metsästrategiasta ja päästövähennyksiin tähtäävästä ilmastopaketista sekä Sloveniassa 5–6.10. järjestettävien huippukokousten ja lokakuun Eurooppa-neuvoston aiheista. Puheenjohtaja von der Leyenin Suomen vierailun yhteydessä Euroopan komissio julkisti myönteisen arvion Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Samalla komissio antoi ehdotuksen EU:n neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi, joka sisältää muun muassa välitavoitteet ja tavoitteet Suomen elpymissuunnitelmalle.”Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmalla vastataan Suomen rakenteellisiin haasteisiin ja edistetään kestävää kasvua investoinneilla vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Suunnitelma tulee vielä hyväksyä EU:n neuvostossa. Sen jälkeen siirrymme tärkeään toimeenpanovaiheeseen, jolla suunnitelman hyödyt saadaan kansalaisten ja yritysten ulottuville. Elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kansallista kestävän kasvun ohjelma”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.EU:n neuvosto päättää Suomen suunnitelman hyväksymisestä noin neljän viikon kuluttua. Sen jälkeen Suomi saa käyttöönsä ennakkomaksuna 13 prosenttia suunnitelman EU-rahoituksesta. Kaikkien EU-maiden pitää esittää kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta ne voivat saada EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoitusta. Suomi toimitti elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle 27. toukokuuta.Pääministeri Marin ja komission puheenjohtaja von der Leyen vierailivat VTT:ssä tutustumassa kvanttilaskentaan, jota sisältyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa lähinnä kahteen investointiin:digitalisaatio: investointi avainteknologioiden vauhdittamiseen (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta)työllisyys ja osaaminen: investointi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, tutkimusinfrastruktuuriin ja pilotointiin.Näiden investointien rahoitushakuja ei ole avattu, joten vielä ei tiedetä, saako vierailukohde VTT elpymisrahoitusta.
