NordenBladet — Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi 28.9.2021, että pääosa nykyisin TE-toimistojen vastuulla olevista henkilöasiakas-, työnantaja- ja yrityspalveluista siirtyisi kuntien vastuulle vuonna 2024. Näiden palvelujen hankintatehtävät siirtyisivät myös ELY-keskuksilta kunnille. Valtio vastaisi työllisyydenhoidon järjestelmästä ja sen valtakunnallisesta toimivuudesta.Tällä hetkellä valtion viranomaiset, eli TE-toimistot, TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus ja ELY-keskukset, järjestävät työvoima- ja yrityspalvelut joko itse tai hankkivat ne osittain tai kokonaan palvelujen tuottajilta.”TE-palvelu-uudistuksessa kunnalle muodostuu laaja palveluvastuu kaikista oman alueensa asiakkaista. Siksi kunnille siirrettäisiin myös niiden järjestämisvastuulle tulevia palveluja koskevat hankinnat. Kuntien järjestämisvastuun, palveluvalikoiman ja rahoitusmallin on muodostettava selkeä kokonaisuus. Kunnilla on oltava tosiasialliset mahdollisuudet tuottaa vaikuttavia palveluja”, ministerityöryhmän puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sanoo.Valtiolla on viime kädessä vastuu työvoimasta. Valtio vastaisi työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän valtakunnallisesta toimivuudesta, kuten tietojärjestelmästä ja kuntien työllisyydenhoidon tehokkuuden arvioinnista. Valtiolla olisi kokonaisvastuun lisäksi ylialueellinen ja valtakunnallinen koordinoiva rooli palvelukokonaisuuksissa, joilla edistetään kansallisesti merkittäviä työllisyystoimenpiteitä yhdessä kuntien kanssa. Tällaisia palvelukokonaisuuksia olisivat esimerkiksi äkilliset rakennemuutostilanteet ja kansainväliset rekrytoinnit.Ministerityöryhmä tekee tarkempia linjauksia siirtyvistä palveluista myöhemmin syksyllä, yhdessä kannustavan rahoitusmallin kanssa.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan hallituksen esitykseen kuluttajansuojalaista tulisi lisätä konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä sääntelyn muuttaminen tarkoittaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille.Esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit digitaalisesta sisäl-löstä ja digitaalisista palveluista sekä tavarankaupasta. Esityksen tavoitteena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita vähentämällä kustannuksia erilaisista sopimusoikeudellisista säännöksistä, luoda oikeusvarmuutta yrityksille ja auttaa kuluttajia hyötymään rajat ylittävästä verkkokaupasta.Arviointineuvosto katsoo, että asian taustaa ja direktiivien liikkumavaran hyödyntämistä on selostettu hyvin esityksessä. Vaikutuksia on kuitenkin kuvattu melko suppeasti, jolloin konkreettiset vaikutukset elinkeinonharjoittajille ja kuluttajille jäävät epäselviksi. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnokseen lisätään esimerkkejä siitä, mitä sääntelyn muuttaminen tarkoittaa käytännössä kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille. Esityksessä on joitakin esimerkkejä lain soveltamisesta ja niissä sivutaan hiukan vaikutusarviointia. Esimerkit antavat ymmärtää, että lain soveltamisala sisältää monia arkielämän kannalta tärkeitä tavaroita ja palveluja.
Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon kuluttajansuojalakia koskevasta hallituksen esityksestä. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Valtion ja kuntien neuvottelijat pääsivät 21.5.2021 yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Itärata-hankeyhtiön perustamista 28.9.2021.Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Itärata-hankeyhtiön osakassopimuksen sekä hankeyhtiön perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.Hankeyhtiöön osallistuisivat ne kunnat, joiden toimivaltaiset päätöksentekoelimet tekevät virallisen täytäntöönpanokelpoisen päätöksen hankkeeseen osallistumisesta ja rahoittamisesta osakassopimuksessa kuvatusti.Suomen valtion rahoitussitoumus edustaisi perustamisvaiheessa enintään 51 prosentin suuruista osuutta rahoitussitoumusten kokonaismäärästä. Perustamisen edellytyksenä on, että valtion ja kuntien rahoitussitoumukset yhdessä kattaisivat arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset. Itärata-hankeyhtiön suunnittelukustannukset ilman arvonlisäveroa ovat alustavan arvion perusteella Lentorata—Porvoo—Kouvola-vaihtoehdossa 79 miljoonaa euroa.Linjaus Itärata-hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Liikenne- ja viestintävirastolle toimeksiannon toteuttaa selvitys Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta. Selvitys on tällä hetkellä viimeisteltävänä.
NordenBladet — Kankaanpäässä Vatajankoskella viranomaiset ja paikallinen energiayhtiö edistävät yhteistyössä vesivoimalaitoksen toiminnan lopettamista ja voimalapadon osittaista purkamista. Hanke tarkoittaa uutta aikakautta Karvianjoen taimenen ja raakun elvyttämiselle. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Vatajankoski Oy:n sekä viranomaisten kesken. Aloite hankkeeseen tuli energiayhtiöltä.– Ajatus Vatajankosken vesivoimalan lopettamisesta ei ole yhtiölle uusi. Voimalaitoksen tekniikka on vanhentunut ja vaatisi pikaisia investointeja. Olemme analysoineet eri etenemisvaihtoehtoja, ja selvitystyön perusteella vesivoimantuotannon alasajo on katsottu tällä hetkellä kannattavimmaksi vaihtoehdoksi, toteaa Vatajankosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Pekka Passi. Kannustimena toiminnasta luopumiseen on toiminut maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, joka tähtää vaelluskalakantojen elvyttämiseen erilaisia nousuesteitä purkamalla ja ohittamalla. Ohjelman kautta valtio on sitoutunut rahoittamaan puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Vatajankosken tapauksessa valtion osuus kohdistuu koskialueen ennallistamiseen alueella. Energiayhtiö on valmistautunut kustantamaan muun osuuden. – NOUSU-ohjelman tavoitteita ja toimeenpanoa ajatellen hanke on ihanteellinen, sillä sen vaikuttavuus jokieliöstön kannalta on suuri, ja lisäksi yhtiö on valmis panostamaan hankkeeseen omarahoituksen osalta. Yhtiön tahtotila ja suuntaviivat Vatajankosken kehittämisestä ovat olleet hyvin selkeät. Voimalaitospadon avaamisesta hyötyvät sekä Karvianjoen taimenkanta, että siitä riippuvainen jokihelmisimpukka, toteaa NOUSU-ohjelman koordinaattori Perttu Tamminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista. Hankkeen jatkosuunnittelu sisältää vielä tarkempaa harkintaa esimerkiksi siitä, miltä osin voimalan pato puretaan. Suunnitteluun vaikuttaa mm. padon päällä kulkeva tie, joka tulee säilyttää, ja lisäksi vesieliöstön ohella toteutuksessa tulee huomioida alueen potentiaali virkistyskäytön osalta. Alueen maanomistajien osallistaminen on myös keskeinen osa kokonaisuutta. Paikallisia maanomistajia on lähestytty asian tiimoilta, ja maanantaina 27.9. järjestettiin Honkahovissa erillinen tiedotustilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille.– Karvianjoen geneettisesti ainutlaatuisen taimenen lisääntymis- ja elinolosuhteiden parantamiseksi on tehty pitkään töitä sekä joen pääuomassa että sivuluomissa. Pääuoman koskialueita kunnostettiin vuosina 2002–2003 ja 2010–2011. Vuonna 2022 päättyvän EU:n Freshabit Life IP -hankkeen aikana on kunnostettu kaikkiaan yhdeksän kilometriä sivu-uomia, jotka ovat taimenen tärkeimpiä lisääntymis- ja poikasalueita. Taimenen ottaminen viljelyyn on mahdollistanut tuki- ja kotiutusistutusten laajentamisen eri vesistönosiin. Pitemmän aikavälin tavoitteena on vaellusyhteyksien avaaminen aina merelle saakka, kun vesistöalueen muita patoja saadaan joko purettua tai rakennettua nousuesteisiin kalateitä. Tämäkin työ on jo pitkällä, kertoo kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista.
NordenBladet — Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytäntöä. Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen yksi keskeinen kysymys oli, miten ihmiskaupan uhrien haavoittuvuutta on arvioitu. Arviointi oli tutkimuksen mukaan monipuolista mutta vaihtelevaa. Ihmiskauppa ei ollut myönteisissä päätöksissä välttämättä pääsyy kansainvälisen suojelun tai oleskeluluvan myöntämiselle.Tutkimuksen kohteena olivat Maahanmuuttoviraston vuosina 2018–2020 tekemät oleskelulupa- ja turvapaikkapäätökset, joissa oli viitteitä mahdollisista ihmiskaupan uhreista. Päätöksiä oli 461. Yleensä ihmiskaupan uhri oli joutunut pakkotyön, seksuaalisen hyväksikäytön tai pakkoavioliiton kohteeksi. Samaan henkilöön oli saattanut kohdistua myös useita eri hyväksikäytön muotoja.Uhrin haavoittuvuuden arvioinnissa merkitystä oli muun muassa uhrin kokemalla hyväksikäytöllä, iällä ja sukupuolella, koulutuksella ja työkokemuksella sekä terveydentilalla. Lisäksi Maahanmuuttovirasto arvioi päätöksissään, miten uhri voisi kotimaassaan huolehtia toimeentulostaan, terveydestään ja lapsistaan sekä estää ihmiskaupan toistumista. Arvioinnin kohteena oli myös yhteiskunnan ja perheen antama suoja ja tuki.Haavoittuvuuden arviointi oli tapauskohtaista harkintaa, jossa ratkaisuja haettiin tasapainottelemalla eri tekijöiden välillä. Tutkimuksen mukaan arviointi oli monipuolista muttei kaikissa tapauksissa yhdenmukaista, koska samankaltaisissa olosuhteissa osa sai myönteisen ja osa kielteisen päätöksen. Ulkomaalaislain erityissäännöstä sovellettiin harvoinTutkimusaineiston päätöksistä noin 67 % oli myönteisiä ja 33 % kielteisiä. Yleensä myönteiset päätökset koskivat kansainvälistä suojelua, mutta ihmiskauppa ei välttämättä ollut suojelun pääasiallinen peruste. Tutkimus osoitti, että useat ihmiskaupan uhrit hakivat ensisijaisesti kansainvälistä suojelua ja esittivät sille myös muita perusteita. Toiseksi eniten oleskelulupia myönnettiin yksilöllisestä inhimillisestä syystä.Ihmiskaupan uhrille myönnettävää oleskelulupaa, joka lisättiin ulkomaalaislakiin vuonna 2006, sovellettiin vain harvoin. Myönteisiä päätöksiä oli 29. Ihmiskaupan uhrit saivat siis oleskeluluvan useammin haavoittuvan asemansa vuoksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä kuin ihmiskaupan uhria koskevan erityissäännöksen perusteella. Tutkimuksen perusteella kynnys oli korkealla sille, että ihmiskaupan uhrin olisi tulkittu olevan erityisen haavoittuvassa asemassa.Tutkimustietoa hyödynnetään valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisessa työssäYhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee muuttamaan lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä siten, että yhä useampi ihmiskaupan uhri täyttäisi jatkuvan oleskeluluvan myöntämisen edellytykset. Tilapäisen oleskeluluvan edellytyksiä olisi muutettava siten, että ihmiskaupan uhrin oleskeluoikeus ja muut oikeudet rikoksen asianomistajana turvattaisiin koko rikosprosessin ajaksi. Lisäksi eri viranomaisia, tuomioistuinten tuomareita ja esittelijöitä, oikeudellisia avustajia sekä järjestöjen edustajia tulisi kouluttaa ihmiskaupan uhrien erityisasemasta.Tarkastelujakson jälkeen soveltamiskäytäntöä on jo kehitetty: Maahanmuuttovirasto antoi syksyllä 2020 ohjeen, jonka tarkoitus on edistää ulkomaalaislain yhtenäistä soveltamista ihmiskaupan uhrien tapauksissa. Myös ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassa on tähän liittyviä toimenpiteitä.Valtioneuvosto on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen työhön, ja tutkimustulosten pohjalta arvioidaan mahdollisia jatkotoimia. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia ihmiskaupan vastaisen työn tehostamiseksi. Tavoitteena on uhrien parempi auttaminen, ihmiskaupan nopeampi tunnistaminen ja ilmitulo sekä rikosvastuun toteutuminen.Taustalla eduskunnan selvityspyyntöEduskunta on edellyttänyt valtioneuvostoa selvittämään, liittyykö ihmiskaupan uhrien oleskelulupaperusteisiin lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu on aiemmin kiinnittänyt huomiota ihmiskaupan uhreja koskeviin oleskelulupakäytäntöihin. Myös valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman valmistelussa on nostettu esiin oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä.Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtäviin kuuluu viranomaisten toiminnan ohjaaminen, neuvominen ja kouluttaminen sekä selvitysten tekeminen.
NordenBladet — Valtion käyntiasiointipisteitä yhdistetään vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa palveluita sekä koota valtion viranomaisten käyntiasiointi yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kanssa. Työ alkaa aluksi kolmen maakunnan alueella Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Valtiovarainministeriö asetti alueille projektiryhmät 23. syyskuuta.Projektiryhmät valmistelevat ja toimeenpanevat alueelliset suunnitelmansa yhteistyössä maakunnan liiton, kuntien ja valtion toimijoiden kanssa. Suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä alueiden julkisen hallinnon henkilöstön ja asiakkaiden kanssa esimerkiksi kehittämällä toimintaa saadun palautteen pohjalta.”Yhteiset palvelupisteet ja uudet sähköiset etäpalvelut tarkoittavat palvelujen viemistä lähemmäs ihmisiä jo lähitulevaisuudessa. Samalla tehostamme tilojen käyttöä ja liikkumista, mikä tuo säästöjä ja päästövähennyksiä. Muutoksen ansiosta myös julkisen hallinnon työntekijät voivat työskennellä joustavasti eri paikoissa. Koronan jälkeinen siirtymä uuteen normaaliin antaa mahdollisuuden vauhdittaa tätä kehitystä”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Lähtökohtana asiakaslähtöisemmät, kustannustehokkaammat ja suunnitelmallisemmat palvelut asiakkailleValtion palveluntuottajista uudistuksessa ovat mukana ensisijaisesti aluehallintovirastot, Digi- ja väestötietovirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, oikeusapu ja edunvalvontapalvelut, poliisin lupahallinto, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot, työ- ja elinkeinotoimistot, Ulosottolaitos sekä Verohallinto. Lisäksi uudistus koskee Kansaneläkelaitosta, jonka osalta tarkastellaan erityisesti mahdollisuuksia koota käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Projektiryhmien jäsenet koostuvat näiden toimijoiden lisäksi valtiovarainministeriön, maakunnan liittojen ja kuntien edustajista. Projektiryhmien toimikausi on 23.9.2021–31.12.2023.Tulevaisuudessa ensisijaisina palvelukanavina ovat kattavat ja helppokäyttöiset sähköiset asiointipalvelut. Uudistus tukee osaltaan kansalaisten sähköisten palvelujen käyttöä varmistamalla digituen antamisen yhteisissä asiakaspalvelupisteissä.Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus toimeenpanee vuonna 2020 valmistuneita julkisen hallinnon strategiaa ja alueellistamisesta alueelliseen läsnäoloon -strategiaa sekä syksyllä 2021 valmistuvaa valtion toimitilastrategiaa. Julkisen hallinnon uudistamisen tavoitteena on sujuvoittaa arjen palveluita, turvata oikeusvarmuus yhteiskunnassa ja luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille ja yhteisöille.
NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjestivät perjantaina 24.9.2021 pyöreän pöydän tilaisuuden seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä.Tilaisuuteen osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia sekä työelämän, opetuksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden asiantuntijoita. Keskustelut ovat osa hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja niiden tarkoituksena on kannustaa pitkäjänteiseen ja systemaattiseen työhön häirinnän ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi pois yhteiskunnasta. Seksuaalinen häirintä on laaja yhteiskunnallinen ongelma Seksuaalinen häirintä on sitkeä ja laaja yhteiskunnallinen ongelma, jota ilmenee muun muassa työelämässä, oppilaitoksissa ja harrastusten piirissä. Seksuaalinen häirintä on selkeästi yksi este sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle. Seksuaalinen häirintä pohjautuu käsityksiimme sukupuolesta ja yhteiskunnallisesta vallan jakautumisesta. Työelämän ja yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita on purettava. Seksuaalinen häirintä kohdistuu eniten naisiin, erityisesti nuoriin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin. Se voi osaltaan heikentää esimerkiksi etenemistä työelämässä ja omien vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien käyttämistä. Ministeri Blomqvist pitää erityisen tärkeänä, että me jokainen mietimme, miten toimimme, kun havaitsemme, että johonkuhun kohdistuu seksuaalista häirintää. ”Olennaista on, että ketään ei jätetä yksin, ja että myös sivusta seuraajat puuttuvat tilanteeseen ja tarjoavat tukea. Erityisesti koen, että meidän miesten on aika kantaa vastuumme tässä ja torjua seksuaalista häirintää, kun sitä huomaamme”, sanoo ministeri Blomqvist Avoimuus, osaaminen ja koulutus avainasemassa toimintakulttuurin muutoksessaPerjantaina keskustelussa nousi esiin luottamuksellisen keskustelukulttuurin merkitys ja organisaation johdon rooli sen luomisessa. Organisaatioissa, joissa voidaan keskustella ongelmista avoimesti, myös seksuaalista häirintää kohdannut uskaltaa kertoa kokemuksestaan ja voi luottaa siihen, että työnantaja käyttää olemassa olevia keinoja häirinnän poistamiseksi. Keskustelussa nousi esiin myös toimintatapojen selkiyttämisen tarve organisaatioissa. Jokaisella työpaikalla, oppilaitoksessa, harrastuspiirissä tai muussa toimintaympäristössä tulisi olla kaikkien tiedossa olevat toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän osalta, selkeä raportointimahdollisuus ja matalan kynnyksen tukea häirintää kohdanneille. Toimintakulttuurin muutos edellyttää myös tiedon lisäämistä ja koulutusta häirintää kohdanneen henkilön kohtaamiseen. ”Toimijat toivat esille luottamuksellisen ja avoimen keskustelukulttuurin merkityksen seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikolta. Ilmapiiri jossa työntekijät uskaltavat kertoa häirinnästä ja luottavat siihen, että työnantajat puuttuvat seksuaaliseen häirintään on tässä avainasemassa,” ministeri Sarkkinen tiivistää.”Seksuaalinen häirintä ei kuulu millekään alalle, ei yhdellekään työpaikalle. Keinot meillä on, nyt niitä rohkeasti käyttämään”, ministeri Sarkkinen kannustaa. Toimijat sitoutuneita seksuaalisen häirinnän torjumiseen Keskustelun perusteella on selvää, että toimijoilla on yhteinen tahtotila ja valmiutta yhteistyöhön seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. ”Häirinnästä vapaan yhteiskunnan tunnussana on kunnioitus. Tarvitsemme yhteisen sitoumuksen keskinäisen kunnioituksen kulttuuriin”, ministeri Sarkkinen toteaa. Keskustelun perusteella sellaista löytyy. Ministeri Blomqvist piti keskustelua onnistuneena ja totesi, että on tärkeää jatkaa keskustelua seksuaalisen häirinnän torjumisesta vielä hallituskauden aikana. Yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi olennaista on, että kaikki toimijat tahoillaan jatkavat ja tehostavat työtä seksuaalisen häirinnän torjumiseksi.
NordenBladet — Espanjan ensimmäinen varapääministeri, talous- ja digitalisaatioasioiden ministeri Nadia Calviño vieraili Suomessa maanantaina 27. syyskuuta liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan kutsumana.Varapääministeri Calviño ja ministeri Harakka keskustelivat muun muassa datataloudesta, yhteistyöstä digitalisaatioasioissa ja kyberturvallisuudesta. Ministerit sopivat, että Suomen ja Espanjan välistä yhteistyötä digitalisaatioasioissa edistetään ja vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjalla.– Olen erittäin iloinen tästä yhteistyöstä, josta ministeri Calviñon kanssa sovimme. Ministeri Calviño tutustui vierailullaan laajasti suomalaiseen osaamiseen ja teknologiayrityksiin, toteaa ministeri Harakka.Ensimmäinen varapääministeri Calviño tapasi Suomen-vierailullaan ministeri Harakan lisäksi valtiovarainministeri Annika Saarikon sekä ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin.Ministeri Calviño osallistui Business Finlandin järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun suomalaisten teknologiayritysten kanssa ja vieraili Maria 01-startup-kampuksella.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää palautetta lakiesityksestä, jolla EU:n tekijänoikeusdirektiivin ja verkkolähetysdirektiivin säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi Suomen lainsäädäntöön. Direktiivien toimeenpano edellyttää mittavia tekijänoikeuslain muutoksia. Lausuntopyyntö on julkaistu Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Lausuntojen määräaika on 31.10.2021.Hallituksen esityksen luonnoksessa tekijänoikeuslainsäädäntöä mukautetaan niin, että digitaalisen toimintaympäristön tilanteet otetaan nykyistä paremmin huomioon. Muutoksilla parannetaan mm. mahdollisuuksia hyödyntää teoksia tiedonlouhinnassa, opetuksessa ja kulttuuriaineistojen saataville saattamisessa. Tavoitteena on myös parantaa aineistojen hyödyntämistä helpottamalla lisensiointia sekä varmistaa tekijänoikeuden kannalta toimivat markkinat. Tavoitteiden toteuttamisessa huomioidaan käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden edut ja oikeudet sekä varmistetaan sananvapauden toteutuminen. Myös TV- ja radio-ohjelmien lähettämistä ja edelleenlähettämistä koskevaa sääntelyä kehitetään. Hallituksen esitys tekijänoikeuslain muutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2021. Direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM) ja direktiivi verkkolähetyksistä ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksistä tulivat voimaan kesäkuussa 2019.Keskeisiä muutoksia Teosten käyttömahdollisuudet turvataan tekijänoikeuden rajoituksilla – uutena kohteena mm. tiedonlouhintaTekijänoikeuden rajoituksia uudistetaan. DSM-direktiivin mukaan jäsenvaltioiden tulee säätää rajoituksista tiedonlouhintaa varten, teosten käyttämiseksi opetuksessa, kulttuuriperinnön saataville saattamiseksi sekä sananvapauden toteutumiseksi. Tekijänoikeuden rajoitus tarkoittaa sitä, että tekijä ei voi voi kieltää teoksen käyttämistä laissa säädettyjen rajoitusten mukaisesti. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi tekijänoikeuden rajoitus, joka sallii kappaleiden valmistamisen teoksesta tiedonlouhintaa varten. Tekijä voisi kuitenkin halutessaan kieltää kappaleiden valmistamisen tiedonlouhintaa varten tai rajoittaa sitä sopimuksin tai teknisin toimenpitein, ellei kysymys olisi tieteellisessä tarkoituksessa tapahtuvasta tiedonlouhinnasta, jolloin tiedonlouhintaa ei saisi rajoittaa. Teosten opetuskäyttöä koskevia rajoitussäännöksiä laajennettaisiin erityisesti etäopetuksen tarpeet ja digitaaliset käyttömuodot huomioon ottaviksi. Tekijöille ehdotetaan säädettäväksi korvaus aineiston sisäisestä eli rajatusta käytöstä oppimisympäristöissä tai luokassa. Opetuksessa, samoin kuin jumalanpalveluksissa, saisi jatkossa esittää myös elokuvia ja näytelmiä.Arkistojen, kirjastojen ja museoiden kulttuuriperintöaineisto on direktiivillä haluttu saattaa nykyistä helpommin yleisön saataville. Direktiivin mukaisesti luotaisiin EU-tason järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että kulttuuriperintölaitokset voivat saattaa kokoelmiinsa kuuluvat teokset yleisön saataville, kun ne ovat poistuneet kaupallisesta jakelusta.Sananvapauden turvaamiseksi lakiin sisällytettäisiin tekijänoikeuden rajoitus, joka mahdollistaa karikatyyrit, parodiat ja pastissit teoksista sekä esimerkiksi sosiaalisen median meemit.Muutoksia sopimussuhteissa ja lähioikeuksissa – tekijän asemaan parannuksiaTekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa sopimussuhteessa ehdotetaan vahvistettavaksi. Tekijöille ja esittäville taiteilijoille esitetään oikeutta saada selvitys teosten kaupallisesta hyödyntämisestä. Jos teosta ei ole hyödynnetty kaupallisesti, tekijällä olisi oikeus perua tekijänoikeuden luovutus. Lisäksi esittävien taiteilijoiden oikeuksia kuvatallenteelle tallennettuihin esityksiin laajennettaisiin.Kustannussopimuksia koskevissa säännöksissä huomioitaisiin erityisesti siirtyminen sähköiseen julkaisutoimintaan. Tekijöiden suojaksi ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan oikeus julkaista teos äänikirjana tai käännöksenä ei siirry kustantajalle, ellei siitä ole nimenomaisesti sovittu. Avoimen tieteen edistämiseksi tekijöiden asemaa vahvistettaisiin siten, että tekijä voisi halutessaan rinnakkaistallentaa tieteelliset artikkelit avoimiin julkaisuarkistoihin.Uutena yksinoikeutena lakiin lisättäisiin direktiivin mukaisesti lehtikustantajien lähioikeus, jonka taustalla on lehtiartikkeleiden käyttö uutiskooste- ja uutisseurantapalveluissa sekä kustantajien vaikeudet valvoa oikeuksiaan.Verkko-oheispalveluiden edelleenlähettäminen sopimuslisenssin nojalla tulisi mahdolliseksi. Uudistus mahdollistaa sen, että esimerkiksi Ruotsin television verkko-oheispalvelu SVT Play (vastaavanlainen palvelu Suomessa on YLE Areena) voidaan SVT:n ja sopimuslisenssiorganisaation luvalla tarjota Suomessa. Sisällönjakopalvelun tarjoajalle vastuu tekijänoikeutta loukkaavasta aineistostaVerkkosisällönjakopalvelun tarjoajien eli sosiaalisen median alustojen vastuu palveluun tallennetuista aineistoista lisääntyisi ja tekijöiden ja sisällön tuottajien asema vahvistuisi. Sananvapaus turvattaisiin. Verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien olisi varmistettava, että palvelussa ei ole tarjolla materiaalia, johon palvelulla ei ole oikeuksia. Palvelun tarjoajan tulee hankkia tekijältä lupa tai estää tekijän pyynnöstä pääsy tekijänoikeutta loukkaavaan aineistoon myös ennakkoon. Tekijänoikeusriitalautakunta olisi uusi, sisällön tuottajien oikeusturvan takaamiseksi perustettava vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin, joka ratkaisisi sisällön tuottajien ja oikeudenhaltijoiden tai verkkosisällönjakopalvelun tarjoajien välisiä riitoja. Lautakunnan ratkaisut olisivat luonteeltaan suosituksia.Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 184 §:n muuttamisesta sekä lausuntopyyntö ja asiakirjat Lausuntopalvelu.fi-palvelussaTietoa valmistelustaEduskunnan kirjaston lakitietopaketti tekijänoikeuslain muutoksesta
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia pääluokkaan esitetään määrärahatasoksi 223 milj. euroa vuodelle 2022, mikä on 353 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2021 talousarvio sisälsi 350 milj. euron kertaluonteisen lisämäärärahan Finavia Oyj:n pääomittamiseksi. Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan sisältyvät muun muassa valtioneuvoston kanslian sekä oikeuskanslerinviraston toimintamenot, ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkamenot, puoluetuet sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahat.Valtioneuvoston kanslian omiin toimintamenoihin esitetään 133 milj. euroa. Vähennystä edellisen vuoden talousarvioon on 2 milj. euroa, joka johtuu vuonna 2021 rahoitettujen hankkeiden päättymisestä ja aiemmin tehdyistä säästöpäätöksistä. Toimintamenoihin esitetään lisäystä ulkoasiainhallinnon kokoustekniikan uudistus- ja ylläpitomenoihin, valtioneuvoston tiloissa tehtäviin perusparannuksiin, valtioneuvoston käännös- ja kielipalveluihin ja ministeriöiden yhteisen palvelunhallintajärjestelmän (Virkku) jatkokehittämiseen 0,550 milj. euroa. Lisäksi valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin esitetään määrärahoja Presidentti Koiviston muistomerkin suunnitteluun 0,91 milj. euroa ja Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden toteutukseen 0,085 milj. euroa. Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlavuosi on saanut rahoitusta vuosina 2021–2022 yhteensä 0,188 milj. euroa. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajien palkkaukseen esitetään 11,45 milj. euroa. Puoluetoiminnan tukemiseen osoitetaan 35,6 milj. euroa. Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan esitetään 1,5 milj. euroa. Toimenpideohjelman tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen sekä sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistämiseen esitetään lisärahoitusta 0,46 milj. euroa. Määrärahalla tuetaan asetettavan Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä, etenkin komission sihteeristön ja käännös- ja tulkkausmenojen osalta. Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle esitetään 1,7 milj. euroa, missä on lisäystä n. 0,1 milj. euroa vuoteen 2021. Lisäys johtuu keskuksen jäsenvaltioiden määrän kasvusta. Oikeuskanslerinviraston toimintamenoihin esitetään 3,8 milj. euroa.
