NordenBladet — Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen ulkopolitiikan pitkäaikainen tavoite. Ulkoministeriön elokuussa valmistuneessa julkaisussa alleviivataan Suomen sitoutumista monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, sääntöpohjaisuuteen ja kansainväliseen oikeuteen sekä esitellään esimerkkejä Suomen vahvuuksista ja mahdollisuuksista.Rajat ylittävien globaalien haasteiden ratkaiseminen edellyttää sääntöpohjaisuuteen ja kansainväliseen oikeuteen perustuvaa yhteistyötä. Ulkoministeriön tuoreessa julkaisussa ”Uuden yhteistyön aika: ulkoministeriö monenkeskisen yhteistyön vahvistajana” esitellään ajatuksia monenkeskisen yhteistyön tueksi tavoitteiden ja esimerkkien avulla.Julkaisussa tuodaan esiin Suomen vahvuuksiin perustuvia esimerkkejä teemoista, mihin ulkoministeriö aikoo lähivuosina keskittyä monenkeskisessä kansainvälisessä yhteistyössä. Teemoista nousevat esiin yhdenvertaiset oikeudet ja osallistuminen, ilmaston ja ympäristön muuttuva tila, vastuunkanto uudessa informaatioympäristössä, osaaminen rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, oikeudenmukainen ja demokraattinen maailma sekä tulevaisuuden älykkäät yhteiskunnat. Teemat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan niitä leimaa keskinäisriippuvuus.”Monenkeskisellä yhteistyöllä on saatu aikaan valtava määrä hyviä asioita maailmassa. Monille meistä ne ovat niin itsestään selviä, ettemme aina edes tunnista niitä. Millainen olisi yhteiskunta ilman toimivaa oikeuslaitosta tai vailla ihmisoikeuksia? Entä maailma ilman YK:n ruoka-apua, maailman terveysjärjestöä tai kansainvälistä oikeutta?” Ulkoministeri Pekka HaavistoMonenkeskinen yhteistyö kiinteä osa turvallisuuttammeNykyisessä hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston vuonna 2020 valmistuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan monenkeskisen yhteistyön olevan kiinteä osa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Monenkeskinen toimintamme perustuu sekä kansalliseen etuun että haluun tehdä maailmasta oikeudenmukaisempi ja parempi.Suomen tulee määrätietoisesti työskennellä kansainvälisellä kentällä ja viestiä omista tavoitteistaan, jotta pystymme olemaan mukana vaikuttamassa kehityksen suuntaan. Ulkoministeriön julkaisu pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Se tukee osaltaan myös Suomen kampanjaa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024 ja pidemmällä aikavälillä ehdokkuutta YK:n turvallisuusneuvostoon kaudelle 2029-2030.  Uuden yhteistyön aika – Ulkoministeriö monenkeskisen yhteistyön vahvistajana -julkaisu julkaisuarkisto Valtossa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät mittavan koulutuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatushankkeen. Hankkeella tuetaan peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta kohti ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ja vahvistetaan oppilaiden ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä taitoja.– Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa yhteiskunnan jokaiseen osa-alueeseen. On tärkeää, että kouluissa ja oppilaitoksissa kyetään tarjoamaan hyvät tiedot ja taidot ilmastokriisin ajassa toimimiseen. Vaikuttava ja tutkittuun tietoon nojaava kestävyyskasvatus auttaa suuntaamaan lasten ja nuorten huolta kohti toimintaa kriisin ratkaisemiseksi, sanoo opetusministeri Li Andersson.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Ruandan ulkoministeri Vincent Birutan Helsingissä 6. lokakuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Ruandan kahdenvälisistä suhteista, alueellisista kysymyksistä sekä monenvälisestä yhteistyöstä. Myös taloudellisia suhteita tiivistetään allekirjoittamalla kauppaa ja investointeja koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Ulkoministeri Birutan mukana Suomeen saapuu liikedelegaatio.”Ruanda on Suomelle tärkeä kumppani Afrikassa mm. ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Yhteistyömme kiertotaloudessa etenee, ja Ruanda on hiljattain liittynyt Valtiovarainministerien ilmastokoalitioon kutsustamme. Tätä työtä haluamme yhdessä jatkaa. Myös kaupallisissa suhteissa on paljon mahdollisuuksia, jotka palvelevat näitä päämääriä”, Ulkoministeri Haavisto kommentoi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisten kriisien seuraukset korostuvat köyhimmissä maissa. YK:n LDC Future Forum -konferenssi kokoaa tällä viikolla Helsinkiin huippututkijoita, päättäjiä ja kehitysyhteistyön tekijöitä pohtimaan uusia ratkaisuja globaalin kehityksen vauhdittamiseksi.Yhteensä vähiten kehittyneissä maissa (nk. LDC-maat, Least Developed Countries) asuu yli miljardi ihmistä, joista noin kolme neljännestä elää köyhyysrajan alapuolella. Koronapandemian seurauksena äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä LDC-maissa on arvioiden mukaan kääntynyt nousuun. Koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja velkaantumisen kaltaisten kriisien seuraukset korostuvat kantokyvyltään jo valmiiksi heikoissa maissa, ja erot maiden välillä ovat kasvaneet.Vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmankaupasta oli pieni jo ennen pandemiaa, kokonaisuudessaan alle prosentin. Esimerkiksi vuoden 2020 ensimmäisellä puolikkaalla raaka-aineiden hintojen putoaminen ja häiriöt toimitusketjuissa tiputtivat LDC-maiden tavaravientiä 16 prosentilla, mikä on heikentänyt tilannetta.Näistä lähtökohdista muun muassa tunnetut taloustieteilijät Jeffrey Sachs ja Joseph E. Stiglitz sekä lukuisat muut tutkijat, poliitikot ja kehitysyhteistyön asiantuntijat eri puolilta maailmaa kokoontuvat 6.–7. lokakuuta Helsingissä järjestettävään LDC Future Forum -konferenssiin pohtimaan innovatiivisia, tutkimukseen perustuvia uudenlaisia ratkaisuja kehityksen vauhdittamiseksi.Konferenssissa pureudutaan muun muassa köyhyyden vähentämiseen, laadukkaan koulutuksen ja terveydenhuollon varmistamiseen, teknologisen kehityksen hyödyntämiseen oikealla tavalla sekä ilmastonmuutokseen vastaamiseen.Kansainvälinen yhteistyö globaaleiden ongelmien ratkaisemiseksi on myös Suomen etu

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat maanantaina 4. lokakuuta ajankohtaisista EU-asioista. Kahdenkeskinen tapaamisen jälkeen he tutustuivat VTT:ssä hankkeeseen, joka liittyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman painopisteisiin. Vierailun yhteydessä komissio julkisti myönteisen arvion Suomen suunnitelmasta.Pääministeri Marinin ja komission puheenjohtaja von der Leyenin kahdenvälisessä tapaamisessa keskusteltiin komission kesällä julkistamasta metsästrategiasta ja päästövähennyksiin tähtäävästä ilmastopaketista sekä Sloveniassa 5–6.10. järjestettävien huippukokousten ja lokakuun Eurooppa-neuvoston aiheista. Puheenjohtaja von der Leyenin Suomen vierailun yhteydessä Euroopan komissio julkisti myönteisen arvion Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Samalla komissio antoi ehdotuksen EU:n neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi, joka sisältää muun muassa välitavoitteet ja tavoitteet Suomen elpymissuunnitelmalle.”Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmalla vastataan Suomen rakenteellisiin haasteisiin ja edistetään kestävää kasvua investoinneilla vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Suunnitelma tulee vielä hyväksyä EU:n neuvostossa. Sen jälkeen siirrymme tärkeään toimeenpanovaiheeseen, jolla suunnitelman hyödyt saadaan kansalaisten ja yritysten ulottuville. Elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kansallista kestävän kasvun ohjelma”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.EU:n neuvosto päättää Suomen suunnitelman hyväksymisestä noin neljän viikon kuluttua. Sen jälkeen Suomi saa käyttöönsä ennakkomaksuna 13 prosenttia suunnitelman EU-rahoituksesta. Kaikkien EU-maiden pitää esittää kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta ne voivat saada EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoitusta. Suomi toimitti elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle 27. toukokuuta.Pääministeri Marin ja komission puheenjohtaja von der Leyen vierailivat VTT:ssä tutustumassa kvanttilaskentaan, jota sisältyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa lähinnä kahteen investointiin:digitalisaatio: investointi avainteknologioiden vauhdittamiseen (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta)työllisyys ja osaaminen: investointi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, tutkimusinfrastruktuuriin ja pilotointiin.Näiden investointien rahoitushakuja ei ole avattu, joten vielä ei tiedetä, saako vierailukohde VTT elpymisrahoitusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen tekee virallisen vierailun Ranskaan 5.-6.10.2021. Vierailun aikana ministeri Kaikkonen tapaa Ranskan puolustusministerin Florence Parlyn. Ministerit keskustelevat ajankohtaisista kahdenväliseen ja eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä, kriisinhallinnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta.
Keskiviikkona 6.10.2021 ministeri Kaikkonen avaa Finnish-French Track 1.5 -tilaisuuden. Kyseessä on vuonna 2018 perustettu yhteistyömuoto, jossa käsitellään Euroopan turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä aiheita. Tilaisuuteen kutsutaan puolustus- ja ulkoasiainhallintojen lisäksi molempien maiden parlamenttien jäseniä sekä asiantuntijoita ajatushautomoista, tutkimusinstituuteista ja yliopistoista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on tänään 4. lokakuuta antanut ehdotuksensa neljänneksi lisätalousarvioesitykseksi. Lisätalousarviossa on tarkistettu verotuloarvioita talousennusteen ja kertymätietojen pohjalta sekä otettu huomioon välttämättömiä menotarpeita.Verotuloarviota esitetään korotettavaksi yhteensä 1 544 miljoonaa euroa. Merkittävin yksittäinen muutos koskee ansio- ja pääomatuloveroa, jonka kertymäarviota korotetaan 1 204 miljoonaa euroa. Muutoksen taustalla ovat muun muassa aiemmin ennakoitua myönteisempi työllisyyskehitys sekä pääomatuloja ja lähdeveroa koskevat tiedot.Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 452,5 miljoonalla eurolla, josta merkittävin tekijä on elpymis- ja palautumistukivälineen tulot 271 miljoonaa euroa. Menoehdotuksissa on otettu huomioon välttämättömät koronavirustilanteesta aiheutuvat menotarpeet, muut välttämättömät hallinnonalojen menotarpeet sekä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvät ehdotukset. Useisiin etuusmenoihin ehdotetaan vähennystä, koska tarvearviot ovat tarkentuneet. Tarvearvioiden tarkentumisen taustalla on talouden suhdannetilanteen parantuminen. Poliisin määrärahoihin esitetään 30 miljoonan euron lisäystä poliisin toiminnan turvaamiseksi sekä toiminnan edellytyksien vahvistamiseksi. Samalla käynnistetään selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja menotarpeisiin liittyvistä kehitysnäkymistä.Varsinaisia tuloja ehdotetaan lisättäväksi noin 2 miljardia euroa. Määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 0,5 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön ehdotus neljänneksi lisätalousarvioksi vähentää nettolainanoton tarvetta noin 2,5 miljardia euroa, jolloin vuoden 2021 valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 11,9 miljardia euroa.Hallituksen neuvottelu neljännestä lisätalousarviosta käydään 2. marraskuuta. Lisätalousarvioesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 4. marraskuuta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitysluonnos laiksi vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuista on lähetetty lausuntokierrokselle. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja 10.10.2021 mennessä.Esityksessä ehdotetaan täyssähköautojen ja kaasukuorma-autojen sekä muuntotuen jatkamista vuodesta 2022 alkaen. Uusia tukia olisivat sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki. Tuet nopeuttaisivat siirtymää vähäpäästöisiin sähkö- ja kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin, mikä pienentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.Uudet tuet sekä nykyisten hankinta- ja muuntotukien jatkaminen ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, josta valtioneuvosto päätti toukokuussa 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.Uusi tukiohjelma olisi määräaikainen ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Tukikausi olisi 2022-2025.Tukea sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankintaanLakiluonnos sisältää neljä tukea:1) Uusi hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoilleTukea voitaisiin myöntää sähkökäyttöisen pakettiauton hankintaan porrastetusti kokoon perustuen 2 000 euroa, 4 000 euroa tai 6 000 euroa. Kaasukäyttöisen pakettiauton tuki olisi 2 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset.2) Uusi hankintatuki sähkökäyttöisille kuorma-autoille ja nykyisen kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen jatkaminen ja korottaminenTukea voitaisiin myöntää sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan ajoneuvon kokoon perustuen 8 000-50 000 euroa ja paineistettua kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 7 500 euroa sekä nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan 15 000 euroa. Tukea voisivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yritykset.3) Nykyisen täyssähköautojen hankintatuen jatkaminenTukea voitaisiin myöntää kokonaiskustannuksiltaan enintään 50 000 euroa maksavan täyssähköauton hankintaan 2 000 euroa. Tukea voisivat hakea yksityiset henkilöt.4) Nykyisten konversiotukien jatkaminen bensiiniauton muuttamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöiseksiTukea voitaisiin myöntää 200 euroa, kun auto konvertoidaan etanolikäyttöiseksi ja 1000 euroa, kun auto konvertoidaan kaasukäyttöiseksi.Hankintatuilla nopeutetaan teknologista siirtymääAutojen energiatehokkuudella ja käyttövoimilla on keskeinen rooli liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vauhdittaa teknologista siirtymää, jotta nolla- ja vähäpäästöisten autojen osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tukia tarvitaan siihen saakka, kunnes sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintahinnat laskevat samalle tasolle polttomoottoriajoneuvojen kanssa.Niin henkilöautoista, pakettiautoista kuin kuorma-autoistakin valtaosa kulkee vielä dieselillä tai bensiinillä. Esimerkiksi sähköautojen ja ladattavien hybridien yhteenlaskettu osuus oli 1,6 prosenttia kaikista henkilöautoista vuonna 2020. Täyssähköautojen myynti on kuitenkin tänä vuonna vilkastunut nopeasti ja uusia malleja tulee markkinoille kiihtyvällä vauhdilla. Myös muissa ajoneuvoluokissa vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien autojen valikoima kehittyy nopeasti. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia.Sidosryhmätilaisuus 7.10.2021: Miten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotukia uudistetaan?Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää sidosryhmätilaisuuden uudistuksesta 7.10.2021 klo 9.00-10.30. Tilaisuudessa esitellään lakiluonnosta ja kuullaan sidosryhmien näkemyksiä. Sidosryhmien ja median edustajat voivat ilmoittautua 6.10. klo 10 mennessä osoitteeseen: https://link.webropolsurveys.com/S/A5236B26A38BFC87.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy 10.10.2021. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 ja olla voimassa 31.12.2026 asti. Tukikausi olisi 2022-2025. Tuen myöntämisestä vastaisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.Hallitus esittää vuoden 2022 budjetissa 6 miljoonaa euroa hankinta- ja konversiotukiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kansallisen, Euroopan unionin ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää fossiilisten päästöjen merkittävän vähentämisen lisäksi hiilen poistamista ilmakehästä. Jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, on välttämätöntä edistää hiilen sitoutumista puustoon ja muuhun kasvillisuuteen sekä sen varastoitumista maaperään. Tässä maankäyttösektori on avainasemassa.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan metsätaloutta, maatalousmaata sekä maankäytön muutoksia, siis esimerkiksi sitä, kun metsää raivataan rakentamisen tieltä tai pelloksi, tai vastaavasti sitä, kun joutoalueille istutetaan uusi metsä. Maankäyttösektori on yksi YK:n ilmastosopimukselle raportoitavista sektoreista.Maa- ja metsätalous tuottavat ihmisille välttämättömiä asioita – ruokaa, raaka-aineita ja energiaa – sekä tuovat työtä ja toimeentuloa ihmisille eri puolilla maata. Maankäytöstä aiheutuu kuitenkin myös päästöjä, joita tulisi vähentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiukentuvat ilmastotavoitteet velvoittavat kaikkia toimialoja päästöjen vähentämiseen. Lisäksi maankäytöllä on vaikutusta veden kiertoon ja laatuun, paikallisiin sääolosuhteisiin sekä luonnon monimuotoisuuteen. Eri tavoitteiden toteuttaminen voi sisältää ristiriitoja, joiden sovittaminen yhteen on tärkeää.Ilmastovaikutusten lisäksi ilmastotoimia suunnitellessa tulee huomioida monia muitakin asioita, kuten paikallistalous, kestävä arki ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Keskustelu maa- ja metsätalouden ilmastotoimista tuntuu usein jumiutuvan muutaman kärjekkään teeman ympärille. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että monen ristiriitaisenkin keinon kohdalla on olemassa laaja kirjo erilaisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja sekä -varastoja.Parhaillaan ympäri maata on käynnissä lukuisia maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio sekä kehittämis- ja tietohankkeita. Hankkeissa tutkitaan ja kokeillaan yhdessä maanomistajien, yritysten ja tutkijoiden kanssa, millaiset keinot parhaiten tukisivat esimerkiksi maaperän hiilensidontaa ja auttaisivat vähentämään turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.
Maankäyttösektorin ilmastotoimien avulla saamme tietoa ja kokemusta, jonka avulla voidaan löytää erilaisille tiloille ja erilaisiin olosuhteisiin parhaiten sopivia käytäntöjä. Kannustamalla näiden ratkaisujen käyttöön voidaan samalla sovittaa yhteen erilaisia tarpeita ja pyrkimyksiä. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman vähäpäästöinen arki ja toiminta.Maankäyttösektorille laaditaan ilmastosuunnitelmaMaankäyttösektorille, eli metsätalouden, maatalousmaiden ja kosteikkojen muodostamalle kokonaisuudelle, laaditaan tällä hetkellä ilmastosuunnitelmaa (MISU). Suunnitelmassa määritetään ne keinot, joihin panostamalla vähennetään metsätalouden, maatalousmaan ja muun maankäytön ilmastopäästöjä sekä vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja. Suunnitelmassa arvioidaan myös, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä olisi työllisyyteen, talouteen ja luonnon monimuotoisuuteen ja miten voidaan varmistaa, että toimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti.Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa ilmastosuunnitelman valmisteluun osallistumalla maa- ja metsätalousministeriön järjestämiin teemakohtaisiin etäkeskustelutilaisuuksiin. Ensimmäinen metsiin keskittynyt tilaisuus järjestettiin torstaina 4.10. Seuraavat tilaisuudet ovat:torstaina 7.10 kello 13.30-17, teemana turvemaat (suometsät, turvepellot, suonpohjat). Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä.maanantaina 11.10 kello 9-12.30, keskustellaan toimenpiteistä Pohjois-Suomen näkökulmasta. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä.torstaina 14.10 kello 14-17, teemana maatalousmaat/pellot. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä.Tervetuloa keskustelemaan muun muassa siitä, millaisia keinoja maa- ja metsätaloudessa sekä muussa maankäytössä tulisi käyttää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kenen tulisi tehdä päästövähennyksiä tavoittelevia toimia? Miten eri ilmastotoimiin tulisi motivoida ja kannustaa? Mitä muita hyötyjä toimenpiteistä voisi olla? Millaisia haittoja niistä voisi tulla ja miten haittoja voisi pitää mahdollisimman vähäisinä? Työpajojen tuloksia hyödynnetään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja rokotuksista annetun STM:n asetuksen 2 ja 6 §:n muuttamisesta.Voimassa olevan asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan henkilölle, jonka terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan tai jonka terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä, annetaan vuosittain influenssarokotus. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että siitä poistetaan maininta rokotteen antamisesta ennen influenssakauden alkua. Influenssarokotukset pyritään lähtökohtaisesti toteuttamaan ennen kauden alkamista, mutta käytännössä tavallista on, että rokotuksia annetaan myös kauden jo alettua.Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että influenssarokotus annetaan myös henkilölle, joka on toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen henkilöön tai vakavalle influenssalle alttiiseen henkilöön, jota ei voida suojata rokotteella. Näiden läheisessä kontaktissa olevien henkilöiden rokottamisella voidaan antaa lisäsuojaa niille, joiden oma influenssarokotteen tuoma suoja jää sairauden, lääkityksen tai iän vuoksi alhaiseksi, sekä niille, jotka eivät itse voi ottaa influenssarokotusta.Lisäksi 6 §:ään lisättäisiin selvyyden vuoksi terveydenhuollon ammattiin opiskelevien mahdollisuus toimia rokottajina.Lausuntoaikaa on 11.10.2021 saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi