NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle pohjoismaista työvoimapalvelujen mallia koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta.Esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä vähintään 9 500 työllisellä. Uudistuksella pyritään tarjoamaan työnhakijoille nykyistä enemmän yksilöllistä tukea työnhakuun ja työllistymiseen. Lisäksi tavoitteena on uudistaa työttömyysturvaa työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi arvioida tarkemmin vaikutuksia eri työnhakijoiden erityistarpeiden näkökulmasta. Työttömät työnhakijat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan koostuu eri-ikäisistä ja eri taustoja omaavista henkilöistä. Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että ehdotettavan uuden sääntelyn vaikutuksista järjestelmän ymmärrettävyyteen ja läpinäkyvyyteen työnhakijan kannalta tulisi esittää tarkempi arvio. Esitysluonnoksen vaikutusarviointijakson alussa tulisi olla tiivis kuvaus ehdotetusta palvelumallista ja siitä, miten ehdotettu uusi toimintatapa johtaisi nykyistä järjestelmää parempaan työllistymiseen.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää arvio uudistuksen vaikutuksista työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toteuttamiselle. Myös vaikutuksista kokeilukunnille tulisi esittää suuntaa antava arvio. Tähän liittyy myös se, että hallituksen tavoitteena on siirtää palvelut kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että esitysluonnoksen vaikutusarvioinnissa on hyödynnetty tutkimustietoa ja käytettyihin lähteisiin viitataan systemaattisesti.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu tiistaina 5. lokakuuta EU-maiden johtajien epäviralliseen päämieskokoukseen ja keskiviikkona 6. lokakuuta EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokoukseen. Kokoukset järjestetään EU:n puheenjohtajamaassa Sloveniassa.Päämiesten illalliskokouksessa käydään ennakkotietojen mukaan strateginen keskustelu Euroopan unionin kansainvälisestä roolista viime aikaisten tapahtumien, Afganistanin tilanteen, Aasian turvallisuuskehityksen ja EU:n ja Kiinan suhteiden valossa.EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa keskustellaan laajasti Länsi-Balkanin merkityksestä unionille sekä EU:n suhteesta alueeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Ranskassa ja Saksassa 4.–8.10.2021. Pariisissa Skinnari osallistuu OECD:n vuosittaiseen ministerikokoukseen ja tapaa keskeisiä Ranskan ministereitä sekä elinkeinoelämän edustajia. Stuttgartissa Skinnari osallistuu autoalan tulevaisuutta käsittelevään businessfoorumiin. Ohjelmaan sisältyy tapaamisia keskeisten saksalaisyritysten sekä Baden-Württembergin osavaltion päättäjien kanssa.Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n ministerikokouksen teemana on yhteiset arvot ja niiden hyödyntäminen vihreän ja osallistavan tulevaisuuden rakentamisessa. Samalla juhlistetaan järjestön 60-vuotista taivalta. Nykypäivän OECD on paikka, jossa luodaan demokraattisten, avointen yhteiskuntien arvopohjaan soveltuvia standardeja ja jossa jäsenmaat oppivat toisiltaan parhaista käytännöistä. Poikkileikkaava ilmastotyö, kansainvälisen yritysverotuksen uudistamista koskeva hanke sekä datan hallintaan liittyvät kysymykset ovat esimerkkejä, joissa OECD:n työllä on laajaa, globaalia relevanssia.
”Yhteinen arvopohja on järjestön voimavara. Meidän on huolehdittava siitä, että se säilyttää asemansa työn ytimessä myös tulevaisuudessa. Vain siten OECD:n toiminnan ja sen tuottamien standardien laatu voidaan pitää riittävän korkeana ja jäsenmaiden etua palvelevana”, ministeri Skinnari toteaa.
Ranskan ja Saksan vierailujen tavoitteena on luoda edellytyksiä yhteistyölle elpymishankkeiden toteuttamisessa ja edistää suomalaisyritysten pääsyä markkinoille. Ranska on maailman seitsemänneksi suurin talous. Maa tekee parhaillaan suuria teollisia investointeja tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin mukaan lukien vihreän vedyn sovellusten kehittäminen. ”Suomalaisyrityksillä on paljon osaamista Ranskan asettamilla painopistealueilla. Erityisen lupaavia toimialoja ovat muun muassa terveysala, digisektori ja vihreää siirtymää tukevat ratkaisut. On tärkeää, että yrityksemme pyrkivät aktiivisesti hyödyntämään näitä mahdollisuuksia”, toteaa ministeri Skinnari.
Baden-Württembergin osavaltio Saksassa on merkittävä autoteollisuuden keskittymä. Vuonna 2019 lähes kuudennes Suomen Saksan-viennistä ja yli 2 % Suomen koko tavaraviennistä suuntautui Baden-Württembergiin. Ministeri Skinnarin tavoitteena on tuoda Stuttgartissa esille erityisesti suomalaisyritysten tarjontaa digitalisaation, kiertotalouden ja tekoälyn osalta. ”Suomella on Saksalle paljon annettavaa, mutta myös kilpailu on äärimmäisen kovaa. Meidän on lunastettava jatkuvasti paikkamme kiinnostavana yhteistyökumppanina niin Saksalle kuin saksalaisyrityksillekin. Saksassa on tärkeää tehdä jalkatyötä erityisesti osavaltioissa, joista Baden-Württemberg on aivan keskeinen Suomen viennille”, ministeri Skinnari toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson osallistuu 5. lokakuuta Budapestissä järjestettävään Euroopan neuvoston oikeusministereiden kokoukseen sekä 7. lokakuuta Luxemburgissa järjestettävään EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokoukseen.Euroopan neuvoston oikeusministerikokouksessa ministerit keskustelevat oikeudenhoidon digitalisaation haasteista ja saavutuksista sekä tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä oikeusprosesseissa. Vierailun aikana ministeri Anna-Maja Henrikssonilla on myös kahdenväliset tapaamiset Ukrainan oikeusministerin Denis Malyuskan sekä Unkarin oikeusministeri Judit Vargan kanssa. EU:n oikeusministerikokouksessa käsitellään lasten oikeuksien edistämistäLuxemburgissa pidettävässä EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa oikeusministereiden on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joilla annetaan EU:n lapsioikeusstrategian toimeenpanoon liittyviä suosituksia. Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia on tärkeä osa yhteiseen eurooppalaiseen ihmisoikeusperinteeseen perustuvaa strategiatyötä, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Lisäksi ministerit keskustelevat kokouksessa tutkintavankeuteen liittyvistä kysymyksistä. EU:n jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet muun muassa useisiin Euroopan neuvoston vangitsemista koskeviin oikeussääntöihin. Ministerit tarkastelevat nyt keinoja sääntelyn toimeenpanon edistämiseksi ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi.Ministerit saavat myös tilannekatsauksen kesällä toimintansa aloittaneen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. Virasto on saanut jo runsaasti ilmoituksia epäillyistä EU:n varoihin kohdistuvista petoksista ja aloittanut tutkintoja.Ministeri Henriksson tapaa kokouksen yhteydessä myös ensi vuoden alussa EU-puheenjohtajamaana aloittavan Ranskan oikeusministerin Éric Dupond-Morettin. Lisäksi ministeri Henriksson vierailee Luxemburgissa Euroopan unionin tuomioistuimessa sekä tapaa tuomioistuimen presidentin Koen Lenaertsin ja tuomioistuimen suomalaistuomareita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Varsovassa 4.–5.10. Matkalla ministeri osallistuu vuosittain järjestettävän Varsovan turvallisuusfoorumin paneelikeskusteluun turvallisuudesta ja strategisesta tilanteesta itäisessä Euroopassa.Ministeri Haavisto tapaa matkan aikana Puolan ulkoministeri Zbigniew Raun, parlamentaarikkoja ja kansainvälisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Matkan aikana käytävissä keskusteluissa on määrä keskittyä erityisesti ajankohtaisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin teemoihin, kuten Euroopan itäisen naapuruston ja Afganistanin kysymyksiin.Suomen ja Puolan väliset kahdenväliset suhteet ovat hyvät, ja Puola on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista.”Puola on Suomelle tärkeä alueellinen ja kansainvälinen kumppani. Meitä yhdistää muun muassa halu edistää Itämeren turvallisuutta ja Euroopan taloudellista kehitystä,” toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea euroryhmän ministereiden kokouksessa maanantaina 4. lokakuuta sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tiistaina 5. lokakuuta. Molemmat kokoukset järjestetään Luxemburgissa.Euroryhmän asialistalla on talouskehitys muun muassa energian hintojen näkökulmasta. Lisäksi euroryhmä keskustelee siitä, miten hyvin jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat noudattavat suosituksia euroalueen talouspolitiikasta.Euroryhmän aiheet (päivitetään kokouksen jälkeen)Ilmastorahoitus esillä neuvostossaNeuvosto hyväksyy päätelmät ilmastorahoituksesta kehittyvien maiden tukemiseksi. Päätelmät muodostavat EU:n neuvottelumandaatin rahoitusasioissa YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Glasgow’ssa Skotlannissa 31.10.–12.11.Päätelmäehdotuksen mukaan EU sitoutuu kiihdyttämään omia toimiaan. Unioni on valmis käymään rakentavaa keskustelua yhteisen ilmastorahoitustavoitteen korottamisesta vuoden 2025 jälkeen. Suomi voi hyväksyä päätelmät.Valtiovarainministerit saavat tilannekatsauksen elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanosta. Neuvosto on tähän mennessä hyväksynyt 18 jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman. Tässä kokouksessa ministerit keskustelevat Maltan suunnitelmasta. Suomi voi hyväksyä Maltan suunnitelman. Neuvoston aiheet (EU:n neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen)
Glasgow’n ilmastokokous (ympäristöministeriö)
Elpymis- ja palautumistukiväline

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 1.10. lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen kansalaisuuslain muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää lakia. Kansalaisuuden saamista tai menettämistä ei ole tarkoitus helpottaa eikä vaikeuttaa.Muutosehdotusten pohjana on vuonna 2020 tehty esiselvitys ja siitä saatu lausuntopalaute. Tarkoitus on parantaa säännösten toimivuutta niin, että ne ovat selkeämmät sekä säännösten kohteen että niiden soveltajan kannalta.Lapsen kansalaisuuden saamista ja lain määritelmiä päivitettäisiinKansalaisuuslaissa olevia lapsen ja kansalaisuudettoman määritelmiä ajantasaistettaisiin siten, että ne vastaisivat Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa olevia määritelmiä. Alle 18-vuotias katsottaisiin siten aina lapseksi, eikä siihen vaikuttaisi alaikäisenä avioituminen. Kansalaisuudettomia ei enää jaoteltaisi tahtomattaan ja tahdostaan kansalaisuudettomiin.Lapsen kansalaisuuden saamista uudistettaisiin niin, että lapsi saisi syntyessään Suomen kansalaisuuden suomalaiselta vanhemmaltaan aina suoraan lain nojalla. Myös Suomen kansalaisen adoptoima lapsi saisi kansalaisuuden aina suoraan lain nojalla. Nykyisin lapsen kansalaisuuden saaminen vaatii joissakin tilanteissa ilmoitusta Maahanmuuttovirastolle. Muutos selkeyttäisi tilannetta ja sujuvoittaisi osaltaan myös työtä Maahanmuuttovirastossa.Täsmennyksiä kansalaisuuden hakemiseenLähtökohtana kansalaisuuden saamiselle on, että hakija asuu Suomessa. Vaadittavan asumisajan laskentaa selkeytettäisiin muun muassa siten, että asumisaikana sallittavista ulkomaanmatkoista säädettäisiin nykyistä yksinkertaisemmin. Kaikkiaan ulkomailla voisi oleskella saman verran kuin nykyisin. Kansalaisuutta hakevan olisi kuitenkin helpompi itse arvioida, milloin asumisaikaedellytys täyttyy.Kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin niin, että myös Ahvenanmaalla suoritetut ammatilliset tutkinnot otettaisiin huomioon. Myös auktorisoiduilla suomen tai ruotsin kääntäjillä sekä rekisteröidyillä oikeustulkeilla katsottaisiin olevan tarvittava kielitaito.Lisäksi lakiin tehtäisiin teknisluonteisempia muutoksia, jotka johtuvat muun muassa yleislainsäädännön muutoksista.On tärkeää aika ajoin arvioida lainsäädännön toimivuutta ja suhdetta yleislainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitykseen. Näin varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus ja laatu sekä ehkäistään tulkintaongelmia.Lausuntokierros päättyy 12.11. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 1. lokakuuta oli esillä EU:n ilmastopakettia toimeen panevia, niin kutsuttuun 55-valmiuspakettiin sisältyviä lainsäädäntöehdotuksia, sekä seuraavalla viikolla kokoontuvien neuvostojen asiat.EU-ministerivaliokunta jatkoi 55-valmuspaketin käsittelyä linjaamalla Suomen kannan seuraaviin Euroopan komission antamiin lainsäädäntöehdotuksiin:

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluehallintovirastot ovat asettaneet aluevaalilautakunnat ensimmäisiin aluevaaleihin.Aluevaalilautakunnat huolehtivat aluevaalien ehdokasasettelun viranomaistehtävistä sekä kunnissa laskettavien äänimäärien yhdistämisestä hyvinvointialueen vaalitulokseksi ja vaalituloksen vahvistamisesta.Kullakin hyvinvointialueella on yksi aluevaalilautakunta. Kuhunkin aluevaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä ja vähintään viisi varajäsentä.Oikeusministeriö kouluttaa aluevaalilautakunnat tehtäviinsä.Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022.Ohjeita aluevaalilautakunnille vaalit.fi-sivustolla:Oikeusministeriön muistio. Aluevaalilautakunnan työn aloitus PDFKirje hyvinvointialueiden väliaikaisille valmistelutoimielimille. Aluevaalit 2022: Aluevaalilautakunnan työn hallinnollinen tukeminen PDFLisätietoa aluevaaleista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa elokuussa 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoa vuosina 2021-2024. Seuranta kohdistuu seitsemään laajaan aihekokonaisuuteen. Seuranta perustuu hallituksen esityksessä kuvattuihin seurantatarpeisiin sekä lain hyväksymisen yhteydessä eduskunnan kirjaamiin 22 lausumaan. Seurantasuunnitelma julkaistiin 1.10.Oppivelvollisten koulutukseen hakeutumista ja pääsyä koulutukseen seurataan vuosittain ottaen huomioon keskeiset hakeutumiseen liittyvät ajankohdat, kuten yhteishaun aikataulut. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että kaikki oppivelvolliset hakeutuvat perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja myös saavat opiskelupaikan. Osana seurantaa kehitetään rekistereitä ja raportointipalveluja, jotta pystytään seuraamaan systemaattisesti kaikkien oppivelvollisten hakeutumista ja koulutukseen pääsyä.Opinto-ohjauksen osalta seurataan ja arvioidaan erityisesti uudistuksen yhteydessä käyttöön otettujen uusien tai vahvistettujen opinto-ohjauksen muotojen laatua, määrää ja resursointia sekä opinto-ohjauksen kohdentumista ja riittävyyttä. Lisäksi seuranta kohdistuu opinto-ohjaajien koulutukseen, koulutusmääriin ja osaamistarpeisiin sekä muun opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeisiin.Opetuksen osalta seurannan keskiössä ovat opetuksen ja ohjauksen laatu ja koulutuksen tuottama osaaminen. Erityishuomiota kiinnitetään pätevien osaajien saamiseen molemmilla kansalliskielillä.Erityisen tuen ja siihen liittyvien tukipalvelujen seurannan tavoitteena on varmistaa, että myös vammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat nuoret saavat opiskelupaikan ja tarvitsemansa tukipalvelut. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös muihin tukea tarvitseviin opiskelijoihin ja heidän mahdollisuuksiinsa saada tarvitsemaansa palvelua, esimerkiksi tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta.Opiskelijoiden hyvinvointia ja uudistuksen mahdollisia vaikutuksia hyvinvointiin seurataan hyödyntäen kouluterveyskyselyä, opiskelijapalautteita (Arvo-opiskelijapalaute, Amisbarometri ja Lukiolaisbarometri) sekä Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen (Karvi) opinto-ohjauksen arviointia 2022–2024, johon sisällytetään hyvinvointiin liittyviä teemoja.Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuusuudistukseen liittyvät kustannukset. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että kirjaus toteutuu. Kustannustiedonkeruisiin perustuvan määrällisen seurannan lisäksi tehdään erillinen selvitys, miten koulutuksen järjestäjät käytännössä huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemansa oppimateriaalit ja työvälineet käyttöönsä (2022–2023).

Lähde: Valtioneuvosto.fi