NordenBladet — EU:n sisäministerit kokoontuvat Luxemburgiin perjantaina 8.10. oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon. Ministereiden asialistalla on muun muassa muuttoliikkeen ulkoinen ulottuvuus, Afganistanin tilanne ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo.Asialistalla kumppanuudet kolmansien maiden kanssa sekä ajankohtainen muuttoliiketilanneMolempia osapuolia hyödyttävät kumppanuudet kolmansien eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ovat nousseet keskeiseksi osaksi EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa ja sen uudistusta. – Nyt ollaan siirtymässä yleisestä kumppanuuksia koskevasta keskustelusta konkreettisiin maakohtaisiin toimintasuunnitelmiin. Räätälöityjen suunnitelmien osana pyritään muun muassa edistämään perus- ja ihmisoikeusmyönteisiä ratkaisuja kumppanimaissa, ministeri Ohisalo kertoo.Yhdeksäksi prioriteettimaaksi on tässä vaiheessa valittu Tunisia, Marokko, Libya, Nigeria, Niger, Bosnia-Hertsegovina, Turkki, Afganistan ja Irak. Näille maille tehtävissä toimintasuunnitelmissa määritellään selkeät tavoitteet, täydentävät tukitoimet ja konkreettiset aikataulut. Neuvostossa sisäministerit kuulevat suunnitelmatyön etenemisestä. Lisäksi neuvostossa keskustellaan ajankohtaisesta muuttoliiketilanteesta. Todennäköisesti esiin nousevat paitsi perinteisesti tärkeät Välimeren reitit, myös erityisesti Valko-Venäjän toiminta Puolan, Liettuan ja Latvian vastaisilla rajoilla sekä Afganistanin tilanteen vaikutukset. Afganistania koskeva terrorismintorjunnan toimintasuunnitelma esilläKeskustelua Afganistanin tilanteesta ja sen vaikutuksista on Talibanin valtaannousun jälkeen käyty aktiivisesti EU-maiden välillä. Elokuun lopulla pidettiin ylimääräinen Afganistan aiheinen oikeus- ja sisäasioiden neuvosto, jonka jälkeen annettiin julkilausuma. Neuvostossa kuullaan puheenjohtajamaa Slovenian ja Euroopan komission tilannekatsaus Afganistanista sekä esittely Afganistania koskevan terrorismintorjunnan toimintasuunnitelmasta. Uusia toimia lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksiSisäministerit keskustelevat myös lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tutkinnan digitaalisuudesta ja siihen liittyvistä haasteista. Euroopan komissio työstää paraikaa uutta lainsäädäntöinstrumenttia verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi. Tulevan instrumentin odotetaan sisältävän toimia, joilla puututtaisiin tilanteisiin, joissa verkkoalusta ei poista lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia. Suunnitteilla on myös lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa torjuvan EU:n osaamiskeskuksen perustaminen. Sen tavoitteena olisi tehostaa yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Keskus myös tukisi jäsenvaltioita kaikissa toimissa liittyen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennalta estämiseen kuten lainvalvonta, uhrien auttaminen sekä kansainvälinen yhteistyö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkomaisten työntekijöiden majoitusoloihin liittyvät väärinkäytökset voivat pahimmillaan olla osa työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Majoitusolojen valvontaa kehittävän työryhmän tehtävä on tehdä ehdotuksia, miten viranomaisten yhteistyötä ja asiaan liittyvää sääntelyä ja ohjeistusta tulisi kehittää. Pääministeri Sanna Marinin hallitus pyrkii estämään ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassaan hallitus on luvannut selvittää ja kehittää viranomaisten toimivaltuuksia, jotka liittyvät ihmiskaupan mahdollisten uhrien asumisoloihin. Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat tämän vuoksi asettaneet yhteisen työryhmän, jonka tehtävä on ulkomaalaisten työntekijöiden asumisolosuhteiden seurannan ja valvonnan kehittäminen. Työryhmän toimikausi on 1.10.2021–30.4.2022.Työntekijöitä saatetaan majoittaa asumiseen kelpaamattomissa tiloissaUlkomaalaisten työntekijöiden majoittamiseen liittyy merkittäviä väärinkäytösten riskejä, kuten majoittaminen asumiseen kelpaamattomissa tiloissa, korvauksen periminen suoraan palkasta sekä työntekijöiden sitominen majoituksella työnantajan tai tämän lähipiirin määräysvaltaan. Majoitusolosuhteet voivat pahimmillaan liittyä myös työperäisen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan. Majoitusratkaisuilla voidaan myös hyväksikäyttää yhteiskunnan tukijärjestelmiä. Majoitusolot ovat tärkeä osa terveysturvallisuutta.Työryhmä selvittää sääntelyn kipukohdat ja etsii lääkkeetTyöryhmän tehtävänä on selvittää:nykyisen sääntelyn ja viranomaistoiminnan puutteiden mahdolliset epäkohdat,paikallistaa eri hallinnonaloilla toimivien viranomaisten tietojenvaihdon esteet ja niiden poistamiseen tarvittavat toimet,mahdollinen tarve velvoittaa asumisolojen ennakolliseen ilmoittamiseen jaasumisolojen rekisteröintiin liittyvät kehittämistarpeet.Tämän lisäksi työryhmän tulee tehdä toimenpide-esitykset:eri viranomaisten toiminnan ja siihen liittyvän sääntelyn kehittämisestä,viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja kohderyhmälle suunnatun tiedottamisen tehostamisesta,asumisolojen ja niitä koskevien säännösten seurannan ja valvonnan parantamisesta jatyönantajan tai muun asumisesta vastaavan tahon paremmasta ohjaamisesta ja velvoittamisesta hyväksyttävien asumisolojen järjestämiseen.Työryhmässä on mukana laaja kirjo viranomaisiaUlkomaisella työvoimalla tarkoitetaan Suomessa toimivan työnantajan palveluksessa olevia ja Suomeen EU/ETA-maista ja kolmansista maista lähetettyjä työntekijöitä. Työryhmän tulee huomioida työssään myös kausi-työntekijät ja ilman työsuhdetta työskentelevät, kuten luonnontuotteiden kerääjät. Työryhmää johtaa STM:n neuvotteleva virkamies Tarja Nupponen. Työryhmään kuuluu myös edustaja seuraavista organisaatioista: TEM, OM, YM, SM, Verohallinto, Poliisihallitus, Maahanmuuttovirasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Linkki asettamispäätökseen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-alan sidosyksiköiden ulosmyyntiä koskeva siirtymäaika jatkuisi siihen asti, kun kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille. Tavoitteena on vähentää kuntien hallinnollista työtä ja turvata työrauha rakenneuudistuksen valmisteluun.Sidosyksiköt voivat tuottaa palveluja sekä omistajilleen että tietyin rajoituksin ulkopuolisilleHankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee omalta sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka onmuodollisesti erillinen hankintayksiköstäjonka päätöksenteko on itsenäistäjossa hankintayksikkö joko yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa.Käytännössä sidosyksiköt ovat yleensä kuntien, valtion tai seurakuntien omistamia osakeyhtiöitä. Hankintalain mukaan sidosyksiköiden ulosmyyntiä eli myyntiä muille kuin sen omistajille voi olla enintään viisi prosenttia ja 500 000 euroa sen liiketoiminnasta.Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla sidosyksiköt tuottavat hankintayksiköilleen tukipalveluja kuten laboratorio- ja kuvantamispalveluja. Lisäksi ne voivat myydä ulkopuolisille palvelujaan esimerkiksi haja-asutusalueilla, joissa yksityiselle palvelutuotannolle ei ole ollut liiketaloudellisia edellytyksiä.Siirtymäaikaan tulisi sote-alalla vuoden pidennysSidosyksiköt ovat voineet poiketa ulosmyynnille hankintalaissa asetetuista vaatimuksista siirtymäaikana. Nykyinen siirtymäsäännös on voimassa 31.12.2021 asti. Sen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla toimivien sidosyksiköiden ulosmyynnin suuruus voi olla 10 prosenttia niiden liiketoiminnasta siirtymäajan loppuun asti. Siirtymäajan päättymisen jälkeen ulosmyynti saa olla enintään viisi prosenttia liiketoiminnasta ja 500 000 euroa.Hallitus antoi 7.10.2021 esityksen, joka pidentäisi siirtymäaikaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla vuoden 2022 loppuun asti. Näin siirtymäaika päättyisi samaan aikaan, kun kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023.Tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa, jotta kuntien ei tarvitse sopeuttaa sidosyksiköiden liiketoimintaa vastaamaan hankintalakia ennen hyvinvointialueista annetun lain voimaantuloa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maahantulon rajoitukset poistetaan Kuwaitin asukkailta Kuwaitista Suomeen saapuvassa liikenteessä. Valtioneuvosto päätti asiasta 7.10. ja päätös tulee voimaan 11.10. Rajoituksiin ei tule muita muutoksia. Nykyisiä ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 24.10. asti. Suomeen voi kuitenkin tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Jos rajoitusten piirissä olevasta maasta saapuva henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy.Katso voimassa olevat maahantulon rajoitukset ja terveysturvallisuusvaatimukset alla olevilta verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oppilas- ja opiskelijahuolto vahvistuu, kun lakiin tuodaan säädökset opiskelijahuollon kuraattorien ja psykologien sitovasta mitoituksesta. Valtioneuvosto antoi torstaina 7.10. asiaa koskevan esityksen.Esityksen mukaan henkilöstömitoitus olisi saman suuruinen perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Sama mitoitus helpottaisi opiskeluhuollon käytännön järjestämistä erityisesti kunnissa, joissa järjestetään sekä perusopetusta että toisen asteen koulutuksia.Kuraattorien kelpoisuusvaatimuksiin täsmennyksiäHallituksen esitys: hallitusneuvos Anne-Marie Brisson, puh. 02953 30079Erityisavustukset: opetusneuvos Erja Vitikka, puh. 02953 30058Valtion erityisavustus oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstömitoituksen laajentamisen vaatimiin toimenpiteisiin

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi 7.10.2021 eduskunnalle esityksen, jolla ehdotetaan muutoksia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin, kaivoslakiin ja ydinenergialakiin.Toiminnanharjoittajien, esimerkiksi yritysten, täytyy hakea Tukesilta lupa vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja räjähteiden valmistukseen ja varastointiin. Hallituksen kemikaaliturvallisuuslakiin esittämä muutosehdotus antaisi tulevaisuudessa laissa määritellyille yhdistyksille, säätiöille ja kunnille mahdollisuuden tehdä valituksen kyseisiin Tukesin myöntämiin lupiin. Lakiin on esitetty myös muita teknisiä muutoksia. Lisäksi kaikkiin kolmeen lakiin, kemikaaliturvallisuuslakiin, ydinenergialakiin ja kaivoslakiin, lisätään viittaus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa säädettyyn kansainväliseen kuulemismenettelyyn, jota sovelletaan valtioiden rajat ylittävissä ympäristövaikutusten arviointia koskevissa tapauksissa.Hallituksen eduskunnalle antamalla esityksellä täydennetään EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa kansallisessa lainsäädännössä. EU:n komissio on antanut kaksi virallista huomautusta EU-lainsäädännön kansallisesta täytäntöönpanosta Suomelle, jonka vuoksi kyseisiä säädöksiä esitetään muutettavan. Ehdotettujen muutoksien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 aikana. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vastaanottolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että Maahanmuuttovirastolle keskitettäisiin vastuu valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Muutos parantaisi varautumista suuriin maahantulijamääriin ja selkeyttäisi viranomaisten työnjakoa. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 7.10.Nykyisin Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä sekä yleisestä vastaanottoon liittyvästä valmiussuunnittelusta. ELY-keskukset vastaavat alueidensa valmiussuunnitelmista ja ylläpitävät alueillaan yhteistyöryhmiä, joiden tarkoituksena on koordinoida laajamittaiseen maahantuloon liittyvää valmiussuunnittelua. Alueellisissa yhteistyöryhmissä on jäseninä viranomaisten lisäksi kuntia, järjestöjä ja seurakuntia.Vastaanoton valmiussuunnittelun jakautuminen usealle toimijalle on koettu hankalaksi. Koska Maahanmuuttovirastolla on laajamittaisen maahantulon tilanteessa operatiivinen johtovastuu, viraston koordinoivasta roolista ja tehtävistä olisi tarpeellista säätää myös laissa. Ehdotetun lakimuutoksen myötä kokonaisvastuu valmiussuunnittelusta ja varautumistoimista siirtyisi Maahanmuuttovirastolle, jolla on vahvin osaaminen vastaanottopalveluiden järjestämisestä. Alueellisten yhteistyöryhmien vetovastuu siirtyisi ELY-keskuksilta Maahanmuuttovirastolle. Lisäksi nykyisessä laissa oleva kirjaus kuntien velvollisuudesta perustaa järjestely- ja vastaanottokeskuksia poistettaisiin, koska kunnilla on perustuslain mukaan laaja itsehallinto.Muutoksen myötä Maahanmuuttoviraston tehtävät lisääntyisivät, ja se tarvitsisi kolmen henkilötyövuoden verran uutta henkilöresurssia. Tästä syystä eduskunta käsittelee lakiesitystä valtion vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.Valmisteilla myös muita varautumista tukevia lakimuutoksiaSisäministeriön vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa valmistellaan myös muita lakimuutoksia, jotka tukisivat varautumista laajamittaiseen maahantuloon. Niitä koskevat esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle myöhemmin.Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä muutettaisiin niin, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää ohjaus- ja valvontatehtäviin tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä.Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) tukeen turvautumisesta. Uusi turvapaikkavirasto korvaa nykyisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), ja sitä koskeva EU-asetus tulee voimaan arviolta alkuvuonna 2022. Virastoa voitaisiin tarvittaessa pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuisivat muiden EU-maiden virkamiehistä sekä EUAA:n henkilöstöstä. Maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutettaisiin niin, että Maahanmuuttovirasto saisi luovuttaa tukiryhmän jäsenelle välttämättömät tiedot.Uusia turvapaikkahakemuksia jätetään nyt ennätyksellisen vähänLaajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä, maahantulijoita saapuu jatkuvasti ja maahantulijoiden määrä on suurempi kuin maasta poistuvien. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vuoden 2015 kaltaista tilannetta. Vuodesta 2018 alkaen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015, ja tänä vuonna ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on jätetty noin 900. Määrä on yhä ennätyksellisen pieni.On arvioitu, että esimerkiksi Afganistanin tilanne vaikuttaa jollakin aikavälillä myös Eurooppaan kohdistuvaan muuttoliikkeeseen. Muuttoliikkeen määrien vaihtelua eri reiteillä seurataan tarkasti. Suomi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä kansallisesti että osana EU:ta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n rahoitustietodirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee. Valtioneuvosto antoi 7.10. eduskunnalle esityksen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain ja rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain muuttamisesta.– Rahoitustietodirektiivi liittyy niin sanottuun viidenteen rahanpesudirektiiviin, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön keskitettyjä pankkitilirekistereitä tai tiedonhakujärjestelmiä, jotka mahdollistavat pankki- ja maksutilien sekä tallelokeroiden haltijoiden oikea-aikaisen tunnistamisen, johtava asiantuntija Elina Rantakokko kertoo.Suomessa edellä mainittu vaatimus on pantu täytäntöön säätämällä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä, joka muodostuu pankki- ja maksutilien tiedonhakujärjestelmästä ja pankki- ja maksutilirekisteristä.Pääsy pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään vakavia rikoksia paljastaville ja tutkiville viranomaisilleRahoitustietodirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset, joilla on valtuudet päästä jäsenvaltioiden perustamiin kansallisiin keskitettyihin pankkitilirekistereihin ja tehdä hakuja rekistereissä. Direktiivin mukaan pääsy pankki- ja maksutilirekistereihin voidaan antaa viranomaisille, joilla on toimivalta vakavien rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa, tutkimisessa ja niihin liittyvissä syytetoimissa.Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että edellä mainituiksi viranomaisiksi nimetään poliisi, rahanpesun selvittelykeskus, Tulli ja Rajavartiolaitos. Lisäksi rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäviä laajennettaisiin koskemaan yhteistyötä viranomaisten kanssa rahoitustietodirektiivissä tarkoitettujen vakavien rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä.Tulli valmistelemaan koostavaa tietojärjestelmää viranomaisilleHallituksen esityksessä ehdotetaan, että Tulli rakentaisi koostavan sovelluksen, jonka välityksellä voitaisiin välittää tiedonhakujärjestelmissä ja tilirekisterissä olevat tiedot toimivaltaisille viranomaisille. Järjestelmä sujuvoittaisi viranomaisten pääsyä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään, sillä useiden rajapintojen sijaan viranomaiset voisivat rakentaa vain yhden rajapinnan koostavaan sovellukseen. Tietojärjestelmän rajapinnalla tarkoitetaan määritelmää, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään.Koostava sovellus vastaisi paremmin viidennen rahanpesudirektiivin vaatimusta keskitetystä tiedonhakujärjestelmästä, johon tulee voida tehdä hakuja välittömästi ja suoraan, kuin nykyinen hajautettu järjestelmä. Viidennen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanemiseen liittynyt, hajautettu pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä, on jäämässä paljon vähäisemmälle käytölle kuin valvontajärjestelmää suunniteltaessa oli tarkoituksena.Hallituksen esityksessä esitetään, että pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetussa laissa säädettyjen voimassaolevien pääsyoikeuksien lisäksi Verohallinnolla, Tullilla, Ulosottolaitoksella, poliisilla ja Rajavartiolaitoksella, Puolustusvoimilla ja Finanssivalvonnalla olisi pääsy pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään. Esityksessä ei ehdoteta viranomaisille uusia toimivaltuuksia, vaan tarkoituksena on, että viranomaiset, jotka jo nykyisellään pääsevät pankki- ja maksutilitietoihin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, voisivat käyttää näiden tietojen saamiseen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää.Suomessa viides rahanpesudirektiivi on pantu täytäntöön muun muassa lailla pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä, joka tuli voimaan 1.5.2019. Sen pankki- ja maksutilien tiedonhakujärjestelmää sekä pankki- ja maksutilirekisteriä koskevia säännöksiä on sovellettu 1.9.2020 lähtien.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian lukuunottamatta koostavaa sovellusta koskevaa säännöstä, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on saanut valmiiksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelmassa on yhteensä 30 uutta toimenpidettä, joilla turvataan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistetaan heidän oikeuksiaan. Toimenpiteet täydentävät jo käynnissä olevaa laajaa työtä sekä vahvistavat rakenteita ja tietopohjaa pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle lapsi- ja perhepolitiikalle.Toimenpiteissä painotetaan lasten osallisuutta ja yhdenvertaisuuttaYksi lapsistrategian pääajatuksista on haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman turvaaminen. Tätä linjausta toteutetaan useassa suunnitelman toimenpiteessä. Tarkoituksena on esimerkiksi tehdä oma lastensuojelun käsikirja lapsille ja nuorille sekä toteuttaa pilotti, jossa kokeillaan etsivää harrastustoimintaa yhdessä nuorisotyöntekijöiden kanssa ja tavoitetaan siten kohderyhmää, joka helposti muutoin jää harrastusten ulkopuolelle.Lisäksi selvitetään saamelaislasten ja romanilasten oikeuksien toteutumista ja koostetaan hyvinvointia koskeva ajantasainen tieto päätöksenteon tueksi.Toimenpiteiden perustana tieto ja vaikutusten arviointiToimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin.Tiedon kokoamisella ja jakamisella on erityinen rooli lapsen oikeuksien vahvistamisessa. Tätä varten tuotetaan muun muassa kattava tietopohja lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseen. Lisäksi toteutetaan koulutuskokonaisuus lapsen oikeuksista sekä kootaan osallisuuskampanjan avulla lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, miten heidän oikeuksiaan tulisi edistää. Jokainen hallitus laatii oman toimeenpanosuunnitelmansa lapsistrategian toteuttamiseksiLapsistrategialla luodaan lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Strategia perustuu lasten, nuorten ja perheiden asemaa koskevaan tietopohjaan sekä Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin.Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia valmisteltiin parlamentaarisessa yhteistyössä ja julkaistiin 23.2.2021. Kunkin hallituksen tehtävänä on laatia ja toteuttaa tarkempi toimeenpanosuunnitelma strategian linjausten edistämiseksi hallituskaudellaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työtön työnhakija saisi uudistuksen myötä työnhakuunsa tukea nykyistä nopeammin ja tiiviimmin. Hallitus antoi pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista lakiesityksen eduskunnalle 7.10.2021. Tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan toukokuussa 2022.”Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi toimista, joilla hallitus uudistaa työnhakijoiden palveluja. Yksilöllinen ja tehokas palvelu lyhentää tutkitusti työttömyysjaksoja. Tähän asti Suomi on laahannut muita Pohjoismaita perässä työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa, mutta tähän tulee nyt korjausliike”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.Työllistymistä tukisivat erityisesti keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja.Jotta yksilöllinen palvelu on mahdollista, hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan noin 1200 uutta virkailijaa.Tukea työnhakuun nopeasti ja tiiviistiPohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuisi jo viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakija saisi tukea työnhakuunsa nykyistä tiiviimmin. Työnhaun alkuvaiheessa työnhakija tapaisi TE-toimiston tai kuntakokeiluun osallistuvan kunnan virkailijan kahden viikon välein.Keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä olisi puutteita, hänen pääsynsä palveluihin nopeutuisi. Jos edellytykset työllistyä olisivat kunnossa, työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voitaisiin kuitenkin poiketa esimerkiksi, jos työnhakijan työkyky on alentunut tai alueella on vain vähän avoimia työpaikkoja.Modernia työnhakua, ei hakemustehtailuaTyönhakijan olisi siis jatkossakin haettava työtä työttömyysetuuden saamiseksi, mutta mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnhakuun kasvaisivat. Työnhakija valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Asiantuntija kuitenkin tukisi työnhakijaa sopivien työpaikkojen etsinnässä. Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä.Työnhauksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.Kohtuulliset seuraamukset työnhaun laiminlyönnistäTyöttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on aina ollut työnhaku. Jos työtön ei hae hänelle tarjottua työpaikkaa, se johtaa nykyisin työttömyysetuuden menettämiseen määräaikaisesti eli niin sanottuun karenssiin. Seuraamukset on koettu kohtuuttomiksi.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Lisäksi korvauksettomien määräaikojen eli karenssien kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi