NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat perjantaina 8. lokakuuta 2021, että Suomi osallistuu EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatioon Mosambikissa enintään viidellä esikuntaupseerilla.TP-UTVA käsitteli suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2022. Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty. TP-UTVA keskusteli EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnasta tulevina vuosina eli strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä. Kokouksessa keskusteltiin myös ajankohtaisista Venäjään liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi TP-UTVA käsitteli valmistelevasti siviili- ja sotilastiedustelun painopisteitä vuodelle 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston, IFADin, pääjohtaja Gilbert F. Houngbo vierailee Suomessa 12. lokakuuta kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin kutsumana.Suomi on YK:n alaisen maatalouden kehittämisrahaston IFADin pitkäaikainen tukija ja kumppani. IFAD pyrkii toiminnallaan edistämään ruokaturvaa ja ravitsemusta sekä vähentämään maaseudun köyhyyttä. Toiminta painottuu maaseudun pienviljelijöihin, joita on kolmasosa kaikista maailman viljelijöistä. He ovat erityisen haavoittuvia  ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Vuonna 2020 IFADin tuen piirissä oli yli 128 miljoonaa ihmistä, joista naisia oli 49 prosenttia.”IFAD on erinomainen kumppani Suomelle. Nälkä on lisääntynyt maailmassa hälyttävästi konfliktien, ilmastonmuutoksen ja koronapandemian seurauksena. Yhdessä IFADin kanssa etsimme uusia ratkaisuja nälän ja köyhyyden vähentämiseksi. IFAD myös tukee tärkeää ilmastonmuutoksen vastaista työtä”, sanoo ministeri Ville Skinnari.Vuonna 2020 yli 23 miljoonaan ihmistä pääsi IFADin tuella rahoituspalveluiden piiriin ja 3,7 miljoonaa ihmistä sai koulutusta tuloja tuottavan toiminnan kehittämiseksi. Lähes 1,7 miljoonaa hehtaaria maata saatiin ilmastokestävien toimintatapojen piiriin. Lisäksi lähes 73 000 ihmistä sai rekisteröityä maaomistuksensa tai maankäyttöoikeutensa kansallisiin järjestelmiin.Pääjohtaja Houngbo tapaa vierailullaan ministeri Skinnarin lisäksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion sekä Helsingissä päämajaa pitävän Pohjoismaisen kehitysrahaston (Nordic Development Fund, NDF) johtajan Karin Isakssonin. Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen edustajien kanssa Houngbo keskustelee hiiliviljelyn mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi hän tutustuu suomalaisyritysten tarjoamiin ratkaisuihin. Kansainvälinen maatalouden kehittämisjärjestö IFAD: IFAD (International Fund for Agricultural Development) on kansainvälinen kehitysrahoituslaitos sekä YK:n erityisjärjestö. Se on yksi maailman suurimmista maatalouden ja maaseutukehityksen rahoittajista köyhimmissä maissa.IFAD suunnittelee ja rahoittaa ohjelmia ja hankkeita, jotka tähtäävät ruokaturvan ja ravitsemuksen edistämiseen sekä maaseudun köyhyyden vähentämiseen kehittyvissä maissa. Toiminta painottuu tasa-arvo- ja ilmastokysymyksiin. IFADin kahdestoista lisärahoituskausi (2022–2024) on alkamassa. IFAD-12-kauden aikana rahoitetaan 3,8 miljardin euron edestä hankkeita, joiden tavoite on tukea maaseudun köyhiä. IFAD nostaa ilmastorahoitustavoitettaan ja panostaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen rinnalla myös sen hillintään. IFAD panostaa myös aiempaa enemmän hauraisiin valtioihin sekä Afrikkaan. Suomi tukee IFADia vuosina 2022–2024 yhteensä 15 miljoonan euron rahoitusosuudella. Lisäksi Suomi neuvottelee niin sanotun kumppanuuslainan myöntämistä IFADille. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jonka nojalla kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvataan covid-19-epidemiasta aiheutuneet välittömät kustannukset. Asetuksen mukaan valtionavustusta myönnetään erityisesti testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen ja hoitoon.Kustannukset korvataan valtionavustuksina pääosin laskennallisilla perusteilla. Toimintokohtainen avustuksen määrä määritetään kertomalla lukumäärätieto (esimerkiksi testausmäärä) asetuksessa vahvistetulla yksikkökorvauksella.Korvausten taso mitoitetaan siten, että epidemian hoidosta aiheutuneet kustannukset tulevat valtakunnan tasolla kokonaisuudessaan täysimääräisesti katetuksi. Näin kunnille ei aiheudu koronakustannuksista alijäämää, mutta avustukset eivät myöskään aiheuta merkittävää ylijäämää.Avustuskokonaisuuteen sisältyy myös asukaslukuun pohjautuva laskennallinen erä, jolla katetaan muita koronasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia, kuten lisääntynyttä suojavarusteiden käyttöä ja kohonneita terveysturvallisuusvaatimuksia.Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy harkinnanvarainen osuus, jolla on mahdollista korottaa avustuksen määrää, jos laskennallisin periaattein määräytyvät korvaukset eivät tuota riittävää kompensaatiota. Kokonaisuudessa otetaan huomioon koko vuoden aikana hakijalle aiheutuneet kustannukset, hakijan saamat avustukset ja valtion muu rahoitus.Kuntien covid-19-taudin torjuntaan liittyvissä toimissa kyse on lähtökohtaisesti lakisääteisesti kuntien järjestämis- ja kustannusvastuulle kuuluvasta toiminnasta. Poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa on kuitenkin perusteltua, että valtio ottaa laajemman vastuun aiheutuneista kustannuksista.Avustuksia myönnetään kuntien lisäksi sairaanhoitopiireille. Myös kuntayhtymät, jolle kunta on siirtänyt järjestämisvastuutaan, voivat hakea avustusta, mikäli kunta siirtää hakuoikeuden niille.Valtionavustus tulee haettavaksi kahdessa erässä. Ensimmäinen haku aukeaa viikolla 41 ja toinen haku vuoden 2022 alussa.Hakuaineistot julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla:Vuoden 2021 valtionavustushaut

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 8.10.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kestävän kehityksen toimikunta kokoontuu 11. lokakuuta keskustelemaan Agenda2030 tiekarttatyön etenemisestä. Tiekartta on toimikunnan suunnitelma siitä, miten Suomi saavuttaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n tavoitteet. Lisäksi kokouksessa käsitellään yhteiskunnan ajankohtaisia toimia Agenda2030 toimintaohjelman edistämiseksi.Agenda2030 tiekarttatyö käynnistyi tammikuussa, ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tiekartta tulee olemaan merkittävä kestävän kehityksen toimikunnan strateginen työväline seuraavien vuosien aikana. Se tulee linjaamaan keskeiset teemat eli muutosalueet, joihin toimikunnan työ jatkossa painottuu.
Tiekartta kuvaa kuusi Agenda2030 tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeistä muutosaluetta:Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmäKestävä energiajärjestelmäSivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavatHyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuusMonimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttöHyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutusToimikunta keskustelee muutosalueiden sisällöistä sekä siitä, miten tietyt Agenda2030:n läpileikkaavat periaatteet, kuten globaali vastuu ja oikeudenmukaisuus, konkretisoituvat muutosalueissa. Puhetta johtaa kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin. Lisäksi kokouksessa käsitellään toimikunnan jäsentahojen tilannekatsaus Agenda2030 toimintaohjelman toteuttamisessa. Kevään 2021 kokouksessa hallitus kertoi toimikunnalle, miten hallitus ja hallinto on edistänyt Agenda2030n toteuttamista niin Suomessa kuin globaalisti. Tässä kokouksessa on muun yhteiskunnan vuoro avata toimenpiteitä, edistymistä ja myös haasteita Agenda2030 työssä.Kokouksen päätteeksi Nuorten Agenda2030-ryhmän uusi kokoonpano esitellään toimikunnan jäsenille.Kestävän kehityksen toimikunta on yhteiskunnan merkittävät toimijat kokoava vaikuttajafoorumi. Toimikunta edistää yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pyrkii juurruttamaan kestävän kehityksen strategiset tavoitteet kansalliseen politiikkaan, hallintoon ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-ministeriryhmä on tyytyväinen käynnistyneen sote-uudistuksen täytäntöönpanoon ja seuraa sitä jatkuvaluonteisesti. Ministeriryhmä pitää tärkeänä, että hyvinvointialueet jatkavat valmisteluja suunnitelmallisesti.Ministeriöt arvioivat hyvinvointialueiden toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluja ja myös siihen osoitettavan rahoituksen käyttöä ja riittävyyttä. Tarkoituksena on muun muassa koota tietoja hyvinvointialueiden taloussuunnitelmista loppuvuoden aikana. Hallitus on esittänyt hyvinvointialueille osoitettavaksi valmistelutyöhön yhteensä noin 262 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Rahoitus myönnetään valtionavustuksina valtiovarainministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hyvinvointialueiden mahdollista lisärahoitustarvetta arvioidaan täytäntöönpanon edetessä, ja siihen varaudutaan lisätalousarvioesityksissä vuonna 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 8. lokakuuta Suomen kantoja seuraavan viikon ministerikokouksiin.•    Maatalous- ja kalastusneuvosto (11. – 12.10.)
•    Kehitysministerien epävirallinen videokokous (11.10.)
•    Terveysministerien epävirallinen videokokous (12.10.)
•    Televiestintäministerien epävirallinen videokokous (14.10.)
•    Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (15.10.)Maatalous- ja kalastusneuvosto päättää kalastusmahdollisuuksista Itämerellä vuonna 2022, sekä valmistautuu Atlantin tonnikalojen suojelujärjestön vuosikokoukseen ja vuosittaisiin kalastusneuvotteluihin Norjan ja Britannian kanssa. Lisäksi neuvosto keskustelee EU:n metsästrategiasta, EU:n 55-valmiuspaketista, yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmien laatimisesta sekä kaupan pitämistä koskevien vaatimusten tarkistamisesta. Kehitysministerit keskustelevat Afganistanin tilanteesta, humanitaarisestä avusta, kehitysyhteistyön ehdoista ja tulevaisuudesta sekä Afganistanin naapurimaiden tukemisesta.Terveysministereiden epävirallisessa videokokouksessa keskustelun aiheina ovat lääkkeiden saatavuus, EU:n varautumisen kehittäminen terveyshätätilanteisiin, terveydenhuoltojärjestelmien resilienssin vahvistaminen sekä covid-19 rokotukset.Televiestintäministereiden epävirallisessa videokokouksessa keskustellaan tekoälyasetuksesta.Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asianneuvoston on tarkoitus hyväksyä useita eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviä asiakirjoja sekä päätelmät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta EU:n talousarvioon. Kokouksessa keskustellaan myös eurooppalaisen ohjausjakson tulevaisuudesta ja sosiaalisten oikeuksien eurooppalaisen pilarin vahvasta roolista, työterveyttä ja –turvallisuutta koskevista eurooppalaisista puitteista sekä ikääntymisen vihreän kirjan seurannasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 7. lokakuuta 2021 lakiesityksen, jolla sähköautojen hankintatukea ja henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tukea jatkettaisiin kuukaudella eli 31.12.2021 asti.Tällä hetkellä lakia sovelletaan hankinta- ja muuntotukeen, jota on haettu viimeistään 30.11.2021. Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa hankintatuen ja muuntotuen hakeminen kotitalouksille myös joulukuun 2021 aikana. Hankintatuen ja muuntotuen avulla ajoneuvokantaa uudistetaan nykyistä vähäpäästöisemmäksi, mikä pienentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tukien rahoitus käsiteltäisiin vuoden 2021 neljännen lisätalousarvion yhteydessä.Määräaikainen hankintatukilaki tuli voimaan 1.1.2018. Määrärahaa henkilöautojen hankinta- ja muuntotukiin on budjetoitu yhteensä 24 miljoonaa euroa vuosille 2018-2021. Määrärahasta oli 13.9.2021 mennessä käyttämättä noin 13 miljoonaa euroa. Uuden sähköauton ostaja tai pitkäaikaisvuokraaja voi saada 2000 euroa valtion hankintatukea. Muuntotuki on 1000 euroa, kun bensiini- tai dieselkäyttöinen henkilöauto konvertoidaan kaasukäyttöiseksi ja 200 euroa, kun auto konvertoidaan etanolikäyttöiseksi.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.12.2021 ja se on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoa.Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan toista hallituksen esitystä, jolla jatkettaisiin nykyisiä hankinta- ja konversiotukia. Lakihankkeessa valmistellaan myös uusia tukia eli sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatukea ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausunnoilla 10.10.2021 asti ja se on tarkoitus käsitellä vuoden 2022 täydentävän talousarvion yhteydessä loppuvuonna 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille vuoden 2023 alusta. Laki hyvinvointialueesta tuli voimaan 1.7.2021.
Ympäristöterveydenhuollon tehtävät säilyvät kuntien järjestämisvastuulla, eikä kuntien yhteistoiminnan organisointivaihtoehdoissa tapahdu muutoksia. Kuitenkin ne valvontayksiköt, jotka sijaitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteydessä, on organisoitava tehtävät uudelleen 1.1.2023 mennessä, elleivät alueen kunnat sovi tehtävien siirtämisestä hyvinvointialueen hoidettavaksi. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät voidaan siirtää hyvinvointialueen hoidettavaksi, mikäli kaikki hyvinvointialueeseen kuuluvat kunnat tekevät asiasta yhtenäisen päätöksen. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista on yhä voimassa ja valvontayksiköiden on täytettävä myös tämän lain vaatimukset organisointitavasta riippumatta.Sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen Kuntaliiton kirjeessä kunnille ja ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköille on kuvattu hyvinvointialueiden perustamisen vaikutuksia ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen erilaisissa tilanteissa. Kirjeen liitteenä on Kuntaliiton ohje ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista. Ympäristöterveydenhuollon tehtävillä tarkoitetaan terveydensuojelua, tupakkavalvontaa, eläinlääkintähuoltoa ja elintarvikevalvontaa.Hyvinvointialueiden perustamisen vaikutus ympäristöterveydenhuoltoonKuntaliiton ohjeita ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.OikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen viran täyttäminen
– 1) Kainuun käräjäoikeuden laamannin viran (D 17) täyttäminen 2) Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 3) Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminenPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Vaihdos ja tehtävään määrääminen apulaispuolustusasiamieskunnassaValtiovarainministeriöMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi arvonlisäverolain 8 ja 130 §:n muuttamisesta sekä arvonlisäverolain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 125/2021 vp; EV 124/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi riskirahoitusta alkuvaiheen pääomarahastoihin sijoittavasta valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta (HE 239/2020 vp; EV 119/2021 vp)Sari Alho, neuvotteleva virkamies p. 0295 049 007
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 102/2021 vp; EV 120/2021 vp)Timo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaiseksi järjestämiseksi (HE 119/2021 vp; EV 125/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöTaneli Puumalainen, osastopäällikkö p. 0295 163 280
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta (HE 118/2021 vp, EV 122/2021 vp)YmpäristöministeriöCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364
– Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa 24 päivänä kesäkuuta 2021 hyväksyttyjen toimenpiteiden hyväksyminen
– Valtuuskunnan asettaminen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen sopimuspuolten 26. konferenssiin, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan osapuolten 16. kokoukseen sekä Pariisin sopimuksen kolmanteen osapuolikokoukseen 31.10. – 12.11.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi