NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sisäinen työryhmä ehdottaa, että sosiaali- ja terveysalan lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan valvontavirastoon. Perustettavan viraston tehtävät muodostuisivat Valviran nykyisistä tehtävistä kokonaisuudessaan sekä niistä aluehallintovirastojen peruspalvelut-, oikeusturva- ja luvat vastuualueiden tehtävistä, joita sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa. Kyse on asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä elinympäristön turvallisuutta varmistavista sosiaali- ja terveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon valvontatehtävistä. Ratkaisuehdotus vastaisi parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisiin valvonnan kehittämistarpeisiin.Työryhmä katsoo, että valvontavirasto tulisi perustaa mahdollisimman pian. Valvontaviraston perustaminen loisi pohjan valvontatehtävien kehittämistä koskevalle jatkotyölle.Työryhmä ehdottaa, että jatkossa STM:n hallinnonalan uudet lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät pääosin keskitettäisiin perustettavaan valvontavirastoon. Työryhmä ehdottaa myös yhteistyöhön ja osaamiseen liittyvää jatkokehittämistä hallinnonalan virastojen kesken.Jos toimialan valvontavirasto toteutuu, työryhmä katsoo, että jatkotyössä voitaisiin tarkastella aluehallintovirastojen työsuojeluvalvonnan sijoittumista osaksi valtakunnallista valvontavirastoa. Työsuojeluvalvonnan sijoittuminen osaksi valtakunnallista valvontavirastoa edellyttää kuitenkin laajempaa selvitystyötä, jossa otetaan huomioon mahdollinen laajempi aluehallinnon kokonaisuudistus sekä muun toimintaympäristön muutos. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 19.10.2020 hallinnonalan sisäisen työryhmän selvittämään STM:n toimialan lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenjärjestelymahdollisuuksia. Työryhmän työ kesti syyskuun loppuun asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Saksan väistyvä liittokansleri Angela Merkel keskustelivat keskiviikkona 27. lokakuuta Berliinissä. Kyseessä oli jäähyväisvierailu.Pääministeri Marinin ja liittokansleri Merkelin keskustelussa tuli esille, miten maiden kahdenväliset suhteet ovat edelleen lähentyneet hyvin tiiviiksi Merkelin kaudella liittokanslerina ja miten Suomi ja Saksa ovat tänä päivänä pitkälti samanmielisiä tärkeissä EU-politiikan sekä kansainvälisen agendan kysymyksissä. 
    
Pääministeri Marin ja liittokansleri Merkel vaihtoivat näkemyksiä Euroopan unionin asialistan keskeisistä kysymyksistä kuten Puolan tilanteesta ja oikeusvaltion vahvistamisesta Euroopassa, pandemiaan vastaamisesta ja rokotekattavuudesta, finanssipolitiikan säännöistä sekä kilpailukyvystä.EU:n yhtenäisyyden merkitys korostui keskustelussa. Pääministeri Marin ja liittokansleri Merkel keskustelivat myös suhteista Turkkiin ja toisaalta Venäjään ja Kiinaan. Esille tuli kysymys Euroopan unionin suuremmasta strategisesta autonomiasta, toimintakyvystä sekä eurooppalaisen osaamisen ja kilpailukyvyn turvaamisesta muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tiistaina 26. lokakuuta pääministeri Marin tapasi virkaatekevän valtiovarainministerin ja varakansleri Olaf Scholzin, jonka johdolla Saksassa käydään hallitusneuvotteluja. He keskustelivat poliittisesta tilanteesta ja ajankohtaisista EU-asioista, kuten ilmasto- ja energiapolitiikasta.
 
Pääministeri Marin tapasi Berliinissä myös WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesusin ja osallistui Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämään Maailman terveyshuippukokoukseen. Pääministerin kokouksen päätösjaksossa pitämän avauspuheenvuoron aiheena oli hyvinvointitalous.  
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa kehittävät uudenlaista digitaalisen osallistumisen alustaa sekä toimintamallia lasten ja nuorten osallistumisen tueksi.Uusi, erityisesti nuorille suunnattu digitaalinen osallistumisen alusta, työnimeltään ”digiraati”, on tarkoitus avata loppuvuonna 2021 oikeusministeriön otakantaa.fi-palvelussa. Alustan idea pohjautuu Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa kehitettyyn Digiraati-konseptiin, jota muun muassa oikeusministeriö ja Suomen Punainen Risti ovat pilotoineet kuluneen vuoden aikana. Pilotoinnista kertyneitä kokemuksia ja nuorilta saatua palautetta hyödynnetään uuden alustan kehitystyössä. Lasten ja nuorten osallistumisen tukemiseksi ja raatien fasilitoimiseksi on suunnitteilla myös toimintamalli, jonka avulla vahvistetaan lasten ja nuorten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia ja lisätään vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken. Toimintamallin vahvuutena on julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tiivis vuoropuhelu, minkä toivotaan lisäävän nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lasten ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista. Nyt käynnistetyn kehitystyön tarkoitus on vaiheittain uudistaa oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja siten, että ne tukevat nykyistä paremmin myös lasten ja nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan digitaalisten palvelujen avulla. Kansallisen demokratiaohjelman ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman puitteissa sekä osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa toteutettava osallistumisalusta rakennetaan osaksi oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluita. Kehitystyöhön osallistuvat ministeriöiden lisäksi nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskus, Suomen Punainen Risti, Tampereen yliopisto ja Oikeusrekisterikeskus. Uudistuksen yhteydessä luovutaan Nuortenideat.fi-palvelusta vuoden 2022 aikana. Palvelun nykyisiä käyttäjiä ohjataan otakantaa.fi-palveluun sekä muihin demokratiapalveluihin ja heitä tuetaan niiden käyttöönotossa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin alkuvuonna 2022.Lue lisääOikeusministeriön demokratiaverkkopalvelut demokratia.fi-sivustollaKansallinen demokratiaohjelma 2025 oikeusministeriön verkkosivuillaKansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma valtioneuvoston julkaisuarkistossaValtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma valtioneuvoston julkaisuarkistossaALL-YOUTH-tutkimushankkeen verkkosivut

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viikoittain luomua ostavat kuluttajat arvostavat ympäristövastuullisuutta keskimääräistä suomalaista enemmän. He myös ostaisivat entistä enemmän luomua, jos valikoima olisi laajempi. Etenkin nuoremmat kuluttajat ja lapsiperheet ovat innostuneet luomun verkko-ostamisesta.Luomuruokaa syö joka viikko 1,7 miljoonaa suomalaista. Lapsiperheet ovat edelleen keskeinen luomun käyttäjäryhmä, mutta etenkin nuorten naisten ja 30–50-vuotiaiden miesten osuus on kasvanut. Erot tuloluokkien ja koulutustasojen välillä ovat jatkaneet tasaantumistaan.Lähes kolmannes suomalaisista lukeutuu luomua aktiivisesti ostaviin kuluttajiin eli he ostavat luomua vähintään kerran viikossa. Heidän määränsä on kasvanut selvimmin pääkaupunkiseudulla.
Tulokset käyvät ilmi tuoreesta luomun kuluttajabarometrista.Kuluttajat haluavat lisää luomuaKuluttajien vastausten perusteella luomun kasvu jatkuu. Vähintään kerran viikossa luomua ostavista yli 60 % on lisännyt luomutuotteiden käyttöä viimeisen vuoden aikana ja yli 80 % arvioi myös lisäävänsä sitä jatkossa. Hinta on edelleen suurin este luomun käytön lisäämiselle, mutta sen merkitys on selvästi laskenut viime vuosina.”Eniten luomua ostavat kaipaavat tutkimuksen mukaan lisää valikoimaa. Tämä kannattaa sekä kauppojen että jalostavien yritysten ottaa huomioon”, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.Päivittäistavarakaupat ovat suomalaisten tärkeimpiä luomun ostokanavia vuodesta toiseen. Koronapandemian aiheuttama kasvupyrähdys ruuan verkkokaupassa näkyy myös luomun ostamisessa: 17 % suomalaisista kertoo ostaneensa luomua päivittäistavarakauppojen verkkokaupoista, ja ne ovatkin nousseet kolmanneksi tärkeimmäksi luomun ostokanavaksi. Luomun ostamisesta verkosta ovat innostuneet etenkin nuoremmat kuluttajat ja perheet, joissa on pieniä lapsia.Ympäristövastuullisuus ja kotimainen alkuperä tärkeää luomukuluttajilleLuomun tärkeimmissä ostoperusteissa korostuvat puhtaus, erityisesti torjunta-aineettomuus ja lisäaineettomuus, sekä ympäristöystävällisyys. Myös eläinten hyvinvointi ja hyvä maku ovat tärkeitä ostoperusteita etenkin aktiivisille luomukuluttajille. Luomua aktiivisesti ostavat kuluttajat arvostavat kotimaisuutta, 94 % viikoittain ostavista kuluttajista piti sitä vähintään melko tärkeänä ominaisuutena elintarvikkeelle.Tutkimuksessa kartoitettiin myös ruuan ympäristövastuullisuuteen liittyvien ominaisuuksien tärkeyttä suomalaisille. Antibioottivapaus, luonnon monimuotoisuus, pieni hiilijalanjälki ja ympäristöystävällinen pakkaus olivat selkeästi tärkeämpiä ominaisuuksia luomua aktiivisesti ostaville suomalaisille kuin väestölle keskimäärin.”Positiivisena yllätyksenä pidän sitä, että suomalaisista yli 70 % pitää luonnon monimuotoisuutta ylläpitävää tuotantoa tärkeänä ominaisuutena elintarvikkeelle, vaikka luontokato ei ole saanut yhtä paljon palstatilaa kuin ilmastonmuutos viime vuosina”, sanoo Lamminparras.”Elintarvikkeiden vastuullisuus on noussut keskeiseksi osaksi elintarvikkeiden markkinointia. Se on sinänsä hienoa, mutta viestitulva joka suunnasta saattaa hämmentää kuluttajia. On tärkeää, että lisäämme edelleen suomalaisten tietoisuuta siitä, mitä luomu tarkoittaa ja minkälaisia vastauksia se tarjoaa isoihin ympäristöhaasteisiin”, jatkaa Lamminparras.Luomun kuluttajabarometrin toteutti Kantar TNS Agri syyskuussa 2021 Pro Luomun toimeksiannosta. Barometriin vastasi 1 036 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta.Esitysluonnos helpottaisi EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskelulupakäytäntöjä. Tavoitteena on mahdollistaa kolmansista maista tulevien opiskelijoiden keskittyminen opintoihinsa alusta loppuun ilman velvollisuutta opintojen suorittamisen aikana hakea jatko-oleskelulupaa. Tavoitteena on myös lisätä kolmansista maista tulevien valmistuvien opiskelijoiden jäämistä Suomen työmarkkinoille. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen perusteella on vaikeata hahmottaa uudistuksen vaikutuksia eri tahoille. Esitysluonnoksen vaikutusarvioiden esittämistapa ei myöskään vastaa oikeusministeriön ohjetta vaikutusten esittämistavasta. Esitysluonnoksessa tulisi esittää tarkempi arvio uuden sääntelyn vaikutuksista oleskelulupajärjestelmän toimivuuteen ja läpinäkyvyyteen, huomioiden myös esitysluonnoksessa ehdotettu opiskelijoiden jälkivalvonta.Esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin uudistuksen vaikutusta korkeasti koulutettujen osaajien määrään Suomen työmarkkinoilla. Lisäksi esitysluonnoksessa tulisi käsitellä uudistuksen vaikutusta korkeakoulujen resurssitarpeeseen.Vaikutusarvioinnin epävarmuustekijöiden vuoksi esitysluonnoksessa tulisi esittää kuvaus uudistuksen vaikutusten jälkiarvioinnista ja seurannasta.  Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’hun 31.10.-12.11. Kokous on ensimmäinen Pariisin ilmastosopimuksen kauden alettua 2020. Sen keskeisenä tavoitteena on kirittää maita tiukempiin päästövähennyksiin.Ilmoituksia tiukemmista päästövähennyssitoumuksista toivotaan erityisesti valtionpäämiehiltä, jotka kokoontuvat World Leaders Summitiin Glasgow’hun 1.-2.11. Suomea päämiesten kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen delegaatiota johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Maiden sitoumukset eivät vielä riitä lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseenMaiden on edellytetty päivittävän päästövähennystavoitteensa ennen Glasgow’n kokousta. Esimerkiksi EU ja USA ovat jo ilmoittaneet tiukemmista tavoitteista. EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta ja USA vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kokousta pohjustaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuinen raportti, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5 asteen rajan jo tällä vuosikymmenellä. YK:n ilmastosopimussihteeristö julkaisi syyskuussa synteesiraportin maiden päästövähennyssitoumuksista. Raportin mukaan päästöt ovat kasvamassa 16 prosenttia 2030 mennessä, kun IPCC:n mukaan niitä pitäisi vähentää 45 prosenttia, jotta lämpeneminen olisi mahdollista rajata 1,5 asteeseen. Nykytoimilla maapallo lämpenisi noin 2,7 astetta.”Pariisin sopimuksen toteuttamiseen tarvitaan nyt uutta puhtia. Olemme kaikki sitoutuneet tavoittelemaan lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen tavoitteeseen, mutta käytännön toimissa se ei vielä riittävästi näy. Erityisesti isoilta talouksilta tarvitaan tiukempia päästövähennyslupauksia, joita toivottavasti kuulemme jo ensi viikonloppuna G20-kokouksesta. Vastuunkantoa tarvitaan jokaiselta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Neuvotteluissa Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdatGlasgow’ssa ei neuvotella maiden päästövähennyssitoumuksista, vaan kokouksen neuvottelutavoitteet koskevat Pariisin sopimuksen toimeenpanon välineitä. Pyrkimyksenä on löytää sopu esimerkiksi mailta vaadittavan raportoinnin yksityiskohdista (ns. läpinäkyvyyskehikko), syklistä, jonka mukaan maiden olisi kiristettävä sitoumuksiaan sekä kansainvälisten markkinamekanismien käyttöä koskevista säännöistä. Markkinamekanismisäännöissä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien, Pariisin sopimukseen ilmoittamiensa päästötavoitteiden saavuttamisessa.”EU:lle ja Suomelle on tärkeää, että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia ja ettei samoja päästövähennyksiä lasketa useamman maan hyväksi”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.Kokouksessa etsitään ratkaisuja myös maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Kehittyvät maat sitoutuivat Pariisin sopimuksen yhteydessä vähintään 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuosittaiseen ilmastorahoitukseen vuoteen 2025 saakka, mutta rahoituksen toteutuminen näyttää nykyisellään haasteelliselta. Lisäksi kehittyville maille tarvittaisiin näkymä rahoitukseen myös vuoden 2025 jälkeen. Erityisesti sopeutumisrahoituksen kasvattaminen on kehitysmaille keskeinen prioriteetti.”Vaikka valmisteleva kokous syyskuussa Italiassa sujui hyvässä hengessä, neuvottelut ovat Madridin ilmastokokouksen jälkeen edenneet varsin hitaasti. Näkemykset ovat useissa asioissa vielä kaukana toisistaan, eikä meillä ole vielä olemassa mitään pohjatekstiä, josta lähteä liikkeelle. Odotettavissa on siis todella tiukat neuvottelut Glasgow’ssa”, Nummelin toteaa.Puheenjohtajamaa UK:n kampanjat pyrkivät kirittämään maita neuvottelusalien ulkopuolellaPuheenjohtajamaa UK on kampanjoinut Glasgow’n alla viiden suuren teeman alla. Näitä ovat rahoitus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja resilienssi, energia, liikenne ja luontopohjaiset ratkaisut.Suomi on mukana useissa kampanjoista ja niihin liittyvissä aloitteissa, mm. ilmastonmuutokseen sopeutumista vahvistavassa Adaptation Action Coalitionissa, jonka tavoitteena on tukea maita käytännön sopeutumistoimissa, sekä Adaptation Finance Champion’s Groupissa, joka haluaa parantaa sopeutumisrahoituksen laatua, määrää ja saatavuutta erityisesti vähiten kehittyneille maille. Molemmat aloitteet myös tukevat neuvotteluprosessien edistymistä. Lisäksi Suomi on mukana mm. kivihiilen energiakäytön lopettamista ajavassa koalitiossa sekä merten suojelua edistävässä koalitiossa. Korona-ajan ensimmäinen suuri, fyysisenä järjestettävä YK-kokousGlasgow’n kokous on korona-ajan ensimmäinen suuri YK-kokous, joka järjestetään fyysisenä kokouksena. Koronapandemia ei näytä vähentäneen osallistujien määrää, vaan osapuolikokouksen ja useiden sivutapahtumien odotetaan keräävän kaupunkiin yhteensä noin 28 000 ihmistä.Myös valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä keskiviikkona 3. marraskuuta. Ministerit keskustelevat muun muassa siitä, miten ilmastoasiat saadaan osaksi talouspoliittista päätöksentekoa. Suomea edustaa valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka toimii koalition puheenjohtajana yhdessä Indonesian valtiovarainministerin kanssa.Terveysturvallisuus on huomioitu kokouskohtaisissa osallistujamäärissä, kokoustilojen suunnittelussa ja siivouksessa sekä kokousten rytmityksessä. Kokousosallistujien odotetaan tekevän päivittäin koronapikatestit ja lisäksi osallistuvan PCR-testeihin kokouksen alussa ja tarvittaessa myöhemminkin. Kokouspaikalla liikuttaessa tulee käyttää maskia ja huolehtia turvaväleistä muihin kokousosallistujiin.Glasgow’n kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata Twitterissä #ilmastoCOP26. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu keskiviikkona 3. marraskuuta Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvoston 73. istuntoon sekä Pohjoismaiden pääministerien kokoukseen. Suomi toimii kuluvana vuonna hallitusten välisen pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajana.Pääministeri Marin johtaa Kööpenhaminassa Pohjoismaiden pääministerien kokousta, johon osallistuvat myös itsehallintoalueiden eli Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan päämiehet kanssa. Kokouksen pääaiheena on pohjoismainen huoltovarmuus ja varautumisyhteistyö, jonka puitteissa pureudutaan pohjoismaiseen energiaturvallisuuteen ja kriisinsietokykyyn ja -valmiuteen. Aloite pohjoismaisen huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyön tiivistämiseksi on keskeinen Suomen puheenjohtajakauden teema. Pohjoismaisen yhteistyön vuonna 2019 hyväksytyn vision mukaisesti tavoitteena on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.Pohjoismaiden neuvoston 73. istunnon puitteissa järjestetään huippukokous, jossa pääministerit ja kansanedustajat keskustelevat siitä, mitä Pohjoismaat voivat oppia koronakriisistä ja miten yhteistyötä voidaan jatkossa vahvistaa. Keskiviikkona myös NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg puhuu Pohjoismaiden neuvostolle. Tämän jälkeen neuvosto keskustelee puolustuksesta.Ulkoministeri Pekka Haavisto toimii tiistaina 2. marraskuuta puheenjohtajana pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa (N5). Kokouksen teemoja ovat muun muassa Afganistan ja ajankohtaiset YK-ja ETYJ-asiat. Ulkoministeri Pekka Haavisto pitää myös puheenvuoron pohjoismaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa.Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist toimii tiistaina 2. marraskuuta puheenjohtajana pohjoismaisessa yhteistyöministerikokouksessa. Yhteistyöministerit käsittelevät muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2022 budjettia ja keskustelevat selvitysmies Jan-Erik Enestamin antamista suosituksista pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseksi kriisiaikoina. Yhteistyöministerit tapaavat myös Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistoa ja osallistuvat täysistunnossa kyselytunnille. Ministeri Blomqvist antaa myös selonteon Pohjoismaiden neuvostolle pohjoismaisten yhteistyöministereiden ja tasa-arvoministereiden puolesta. Keskiviikkona 3. marraskuuta ministeri Blomqvist osallistuu paneelikeskusteluun pohjoismaisessa kansalaisjärjestötapahtumassa.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toimii keskiviikkona 3. marraskuuta puheenjohtajana pohjoismaisessa ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa. Ministerit keskustelevat siitä, miten Pohjoismaat voisivat yhdessä edistää Glasgowin ilmastokokouksen (COP26) tuloksia. Aiheena on lisäksi nuorten osallistuminen maailmanlaajuiseen ympäristö- ja ilmastotyöhön sekä Pohjoismaiden tavat tukea sitä. Ympäristöministereillä on myös yhteiskokous Pohjoismaiden neuvoston kestävän kehityksen valiokunnan kanssa.Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen toimii puheenjohtajana pohjoismaisessa kulttuuriministerikokouksessa 3. marraskuuta. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat mm. kulttuuri ja kestävä kehitys sekä kansainvälisten teknologiajättien vaikutus demokraattiseen keskusteluun ja ammattimaiseen uutismediaan.Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuus-, lasten- ja nuortenkirjallisuus-, musiikki-, elokuva- sekä ympäristöpalkinnot jaetaan gaalassa tiistaina 2. marraskuuta klo 21.00 suomen aikaa. Gaalaa voi seurata suorana lähetyksenä esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivulla.Sosiaalisessa mediassa kokouksia voi seurata tunnisteilla: #nrpol #nrsession ja #norden2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tekoäly rakennetussa ympäristössä -kurssi lanseerataan 27.10. Kurssi on maailman ensimmäinen suosittuun Elements of AI-kurssiin pohjautuva tekoälyverkkokurssi, joka on räätälöity tietylle toimialalle.Kurssi on syntynyt toimialan yhteistyönä tarpeesta levittää tekoälyosaamista kiinteistö- ja rakentamisalalla. Tekoälystä ja sen mahdollisuuksista puhutaan paljon, mutta sen kokonaisvaltaista perusosaamista on vielä liian vähän. Rakennettu ympäristö tuottaa paljon tietoa, mutta hyödyntäminen voisi olla paljon tehokkaampaa. Kurssi on tarkoitettu laajasti kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisille ja se esittelee käytännön esimerkkejä sekä mahdollisuuksia, joita uusi teknologia toimialalle tarjoaa.”Tekoäly rakennetussa ympäristössä verkkokurssi sai alkunsa siitä, että KIRAHub toi meille näkyväksi toimialan haasteet, jotka vaikuttivat sellaisilta, joita halusimme yhdessä ratkaista”, Ville Sinisalo Reaktor Educationilta kertoo kurssin synnystä.”Halusimme löytää tavan levittää tekoälyosaamista laajasti koko kiinteistö- ja rakentamisalalle. KIRA-ala on dataintensiivinen, mutta meillä ei ole vielä tapoja hyödyntää arvokasta tietoa, jota rakennetussa ympäristössä syntyy,” Teemu Lehtinen, KIRAHubin toimitusjohtaja jatkaa.Ympäristöministeriö on ollut tukemassa kurssin toteutusta, joka on haluttu tarjota maksutta kaikille kotimaisille toimijoille. “Tekoälyn keinoin voidaan ratkaista keskeisiä ongelmia yhteiskunnassa. Tämä pätee myös rakennettuun ympäristöön. Kun rakennettua ympäristöä luodaan, luodaan parempaa tulevaisuutta koko ihmiskunnalle” kiteyttää Juhani Damski, ympäristöministeriön kansliapäällikkö.  Tekoäly rakennetussa ympäristössä -verkkokurssin ovat toteuttaneet ympäristöministeriö ja rakennetun ympäristön kestävää digitalisoitumista edistävä yleishyödyllinen yhdistys KIRAHub yhdessä kansainvälisiä verkkokursseja tuottavan Reaktor Educationin kanssa. Kurssin kumppaneina toimivat YIT, Ramboll, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kiinteistöalan koulutussäätiö Kiinko. Kurssin sisällön on tuottanut tekoälykiihdyttämö FAIA.Kurssi ilmestyy suomeksi 27.10. ja englanniksi 30.11.Aloita Tekoäly rakennetussa ympäristössä -kurssi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnista hyvinvointialueille sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa vuoden 2023 alussa. Uudistuksen yhteydessä selvitetään myös valtion koulukotien asemaa. Selvityksen tekee sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta professori, emerita Anneli Pohjola.Valtion koulukodit tuottavat vaativan sijaishuollon ja vaativan erityisen tuen perusopetuksen palveluja. Niiden toiminnasta on säädetty laissa.Valtion koulukodit toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisina lastensuojeluyksiköinä ja sijoittuvat hallinnollisesti Valtion palvelut -osastolle. Tulosohjauksesta vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus koulukodeissa järjestettävän perusopetuksen osalta.Selvityshenkilön tehtävänä on selvittää valtion koulukotien rooli, niiden hallinnollinen sijoittuminen, tehtävä ja keskeiset tulevaisuuden kehittämistarpeet sekä toimintaa määrittelevä lainsäädäntö ja sen muutostarpeet osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Selvitystyön toteuttamisen tueksi on asetettu taustaryhmä, johon kuuluvat valtion koulukotien toiminnasta ja ohjauksesta vastaavat henkilöt. Selvityksen on tarkoitus valmistua 31.1.2022 mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman 2016–2020 seurannassa nousi esiin paikallisten toimijoiden koulutustarpeet. Tärkeää on myös kytkeä järjestöt entistä tiiviimmin mukaan yhteistyöhön ympäri Suomea.Rikoksentorjuntaneuvoston laatiman Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelman linjaukset hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä marraskuussa 2016. Ohjelmassa painottui paikallisen osallisuuden edistäminen. Ohjelman viiden tavoitteen ja 29 toimenpiteen toteutumista arvioitiin yhteistyökumppaneille sekä kunnille ja järjestöille lähetettyjen kyselyjen avulla.Ohjelman yhtenä tavoitteena oli kytkeä rikoksentorjunta kunnan muihin suunnitelmiin. Tätä tavoitetta edisti muun muassa rikoksentorjunnan kannalta tärkeiden indikaattorien sisällyttäminen sähköisiin hyvinvointikertomuksiin. Rikoksenehkäisyn yhteistyön ja viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten verkostoitumisen parantamista koskevista toimista osa toteutui hyvin ja osalla ei havaittu konkreettista vaikutusta. Kyselyjen mukaan yhteistyö kuitenkin lisääntyi kunnissa vuosien 2017 ja 2020 välillä.Kolmas tavoite oli rikoksentorjuntatyön osaamisen lisääminen. Ohjelman aikana luotiin koulutusmateriaalia rikoksentorjunnan menetelmistä ja järjestettiin koulutuksia, mutta tätä on kyselyjen mukaan tehtävä edelleen.Tavoitteena oli myös lisätä asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemista rikoksentorjunnan suunnittelussa. Kyselyt viittaavat siihen, että asukkaiden kuuleminen on hieman lisääntynyt ohjelman aikana, mutta se on edelleen hyvin matalalla tasolla. Haavoittuvia ryhmiä on kuitenkin tavoitettu viestinnän keinoin paremmin, ja tässä järjestöjen rooli on ollut suuri. Ohjelman viides tavoite, kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamiskeinojen lisääminen rikoksenehkäisyssä, toteutui hyvin. Esimerkkinä tästä on dialogiin perustuva ns. Forssan malli, joka voitti Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2018, ja osallistavan budjetoinnin lisääntyminen kunnissa.Paikallista rikoksentorjuntatyötä on edelleen tarpeen kehittääRikoksentorjuntaohjelman seurannan mukaan paikallisen laaja-alaisen yhteistyön toteutus vaihtelee kunnissa eikä välttämättä saavuta kaikkia ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita ja järjestöjä. Valtakunnallisella tasolla taas tehdään jonkin verran päällekkäistä työtä. Tämän vuoksi oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen rikoksentorjunnan organisoinnista Suomessa. Muita kehittämistarpeita ovat informaatio-ohjauksen ja motivoinnin vahvistaminen, rikollisuuden juurisyihin vaikuttaminen ja rikoksia ehkäisevän työn arviointi.– Seurannassa havaittiin, että moni viranomainen tai järjestö ei miellä tekevänsä rikollisuutta ehkäisevää työtä. Rikoksentorjunnan roolia ja paikallisen poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollisuuksia tulisi selkeyttää. Kyse on paljon arkisista ruohonjuuritason toimista, joilla voimme ehkäistä myös nuorten rikollisuutta, sanoo rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, professori Sakari Melander. 
Lisätietoa: erityisasiantuntija Saija Sambou, p. 0295 150 352, [email protected]Selvitys Turvallisesti yhdessä -ohjelman toimeenpanosta
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi