NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi opintotuen tulorajojen nostosta. Esityksen mukaan opintotukeen vaikuttavia opiskelijan tulorajoja korotetaan 25 prosentilla vuodeksi 2022. Tulorajojen määräaikainen korottaminen tulee edistämään opiskelijoiden mahdollisuutta työskennellä opintojen ohessa nykyistä enemmän.– Ahkeruudelle pitää antaa tilaa. Kohtuullisemmat tulorajat ovat opiskelijoiden toive ja yhteiskunnan etu, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Tulorajojen korotus ehdotetaan tehtäväksi vuoden määräajaksi. Tavoitteena on parantaa nuorten toimeentulon edellytyksiä ja työllisyyttä. Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Tuoreimpien virka-arvioiden mukaan tulorajojen noston vaikutukset julkiseen talouteen ovat myönteiset.– Uskon, että tulorajojen korotuksesta saadaan myönteisiä tuloksia. Jos ja kun näin käy, voimme alkaa valmistella pysyvää tulorajojen nostoa, toteaa ministeri Kurvinen. Ehdotuksen myötä tavanomaiset 9 tukikuukautta tukea vuoden aikana nostava opiskelija saisi vuonna 2022 ansaita noin 3000 euroa nykyistä enemmän, eli vuosituloraja nousisi nykyisestä 12 498 eurosta 15 630 euroon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyvien oikeuksista vastaava itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler vierailee Suomessa 26.10.-4.11.2021. Vierailu on vuonna 2014 perustetun ikääntyvien oikeuksien itsenäisen asiantuntijan mandaatin ensimmäinen vierailu Pohjoismaihin. Vierailun tarkoituksena on raportoida YK:n ihmisoikeusneuvostolle ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisessa Suomessa. Asiantuntija esitellee Suomea koskevan raportin ja suositukset ihmisoikeusneuvostolle vuoden 2022 syysistunnossa, jolloin Suomi osallistuu asianomaisena maana vuoropuheluun.Itsenäinen asiantuntija Mahler tapaa Suomen-vierailunsa aikana ulkoministeri Pekka Haaviston, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun. Lisäksi hän tapaa laajasti valtionhallinnon johtoa, suomalaisia viranomaisia sekä järjestöjen edustajia, tutkijoita ja vanhusalan toimijoita.Ikääntyvien oikeuksien itsenäisen asiantuntijan mandaatti on osa YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisia riippumattomia asiantuntijamekanismeja, joiden toimintaa Suomi tukee vahvasti. Asiantuntijat raportoivat ja antavat suosituksia ihmisoikeusneuvostolle sekä valtiolle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministerit Antti Kaikkonen ja Peter Hultqvist vierailevat Ruotsin Merivoimien SWENEX21-pääsotaharjoituksessa keskiviikkona 27.10.2021. Suomalaisia joukkoja harjoitukseen osallistuu noin 320.Harjoitukseen tutustuminen on osa Naton pääsihteerin ja Naton jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuvan Pohjois-Atlantin neuvoston (North Atlantic Council, NAC) Suomeen ja Ruotsiin suuntautuvan vierailun ohjelmaa, jonka yhteydessä on tarkoitus perehtyä Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusyhteistyöhön.”Naton, Suomen ja Ruotsin välinen niin kutsuttu 30+2-yhteistyö on keskeinen osa Suomen kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.Lisätietoa vierailun agendasta antaa apulaisosastopäällikkö Janne Kuusela, puh. +358 295 140 206 sekä tilaisuuden viestintään liittyen viestintäsuunnittelija Emma Virkkunen puh. +358 295 140 176.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lapin taiteilijaseura on saanut Barentsin kulttuuristipendin. Stipendi on arvoltaan 10 000 euroa. Barentsin kulttuuristipendit jaettiin tiistaina 26. lokakuuta Tromsassa Norjassa. Kaikkiaan stipendejä myönnettiin neljä.Lapin taiteilijaseura on Lapin ammattikuvataiteilijoiden keskusjärjestö. Toiminnan keskiössä on galleria- ja näyttelytoiminnan lisäksi taidelainaamotoiminta, kansainvälinen toiminta ja taideperustaisten palvelujen tuottaminen. Lapin taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtaja Maria Huhmarniemi kertoo stipendin merkityksestä seuralle:
– Olemme tehneet Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä sinnikkäästi. Meille rajojen ylittäminen tarkoittaa näyttelyjen ja teosten liikkuvuutta, kansainvälisten näyttelyiden tuottamista Suomen Lappiin paikallisille yleisöille sekä ystäviä ja sukulaissieluja Barentsin alueella. Stipendi on merkittävä tunnustus.Vuonna 2021 toteutui kaksi merkittävää Lapin taiteilijaseuran tuottamaa näyttelyä, jotka ovat sisältäneet Barentsin alueen yhteistyötä. Rovaniemellä esitetty Wiping the Ice-Cream Off Your Face oli Lapin taiteilijaseuran 30-vuotisjuhlanäyttely, johon kutsuttiin pohjoismaisia ja venäläisiä taiteilijoita sekä Lapin taiteilijaseuran jäseniä. Näyttely purki stereotypioita arktisesta tyhjänä ja talvisena maisemana ja herätti keskustelua dearktistamisen tarpeesta ja keinoista.Neljäs Young Arctic Artists näyttely on esitetty Rovaniemellä ja esitetään parhaillaan Altassa Norjassa teemana on kamppailu. Näyttelyn lähtökohtana on Barentsin alueen monikulttuurisuus ja -kielisyys. Alkuperäiskansojen ja kansallisten valtaväestöjen lisäksi alueella on myös muita kielellisiä ja kulttuuria vähemmistöryhmiä. Kamppailu-näyttely nostaa esiin alueen kulttuurista rikkautta mutta myös kulttuurisia konflikteja ja kulttuuristen vähemmistöjen kokemuksia menneessä ja nykyajassa.Lapin taiteilijaseura on perustettu vuonna 1990. Barentsin alueen yhteistyötä on tehty koko seuran historian ajan muun muassa Pohjoismaisen kulttuurirahaston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman tukien avulla. Aiempina vuosina Taiteen edistämiskeskuksen Rovaniemen toimipiste edesauttoi Barentsin yhteistyötä merkittävästi.Barentsin kulttuuristipendiBarentsin kulttuuristipendi myönnetään joka toinen vuosi. Se myönnetään yhtä aikaa jokaisessa Barentsin toiminta-alueen neljässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.Stipendillä halutaan nostaa esille Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä ja taiteilijoita sekä rohkaista työskentelemään alueella. Stipendillä pyritään myös tekemään Barentsin alueen taiteilijoita ja kulttuuritoimintaa paremmin tunnetuksi.Barentsin kulttuuristipendit myönnettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tuolloin stipendin sai torniolainen valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä.Muualla verkossaBarents Euro-Arctic Cooperation

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänä vuonna viidennen kerran kokoontunut ruoka-alan keskustelufoorumi Yhteinen ruokapöytä näkee, että vastuullisuus on ruokajärjestelmämme yhteinen kilpailuetu. Sen hyödyntämiseen liittyy taloudellisesti merkittäviä mahdollisuuksia.Suomen ruokajärjestelmän vahvuudet kattavat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Erityisesti elintarvikeviennissä vahvuuksia tulisi hyödyntää paremmin, sillä ruuan vastuullisuuden merkitys on globaalisti vahvassa nousussa.Suomen ruokaturva on yhteistyön tulos ja sitä kehitetään yhdessäSuomi saavutti viime vuonna ruokaturvan ykkössijan maailmassa ja nousi tänä vuonna ykkössijalle kestävän kehityksen maavertailussa. YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat laajoja kokonaisuuksia, joista useimpia ruoka yhdistää. Edelläkävijyytemme ruokaturvan ykkösmaana perustuu muun muassa ruokaketjun yhteisiin linjauksiin, kouluruokajärjestelmään, korkeaan koulutustasoon ja osaamisemme synnyttämiin innovaatioihin.“Mikään maa ei tule saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita, elleivät sen ruokajärjestelmät ole kestäviä. Olemme hyvässä vauhdissa, mutta muutoksiakin ruokajärjestelmässä on toki tehtävä. Meidän suomalaisten erityispiirre on yhteistyö, ja sen merkitystä ei tässäkään kohtaa voi liiaksi korostaa”, toteaa ohjelmajohtaja ja Yhteisen ruokapöydän jäsen, Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta.Luomuviljelijä Tommi Hasu ja niin ikään Yhteisen ruokapöydän jäsen, täydentää Karttusen ajatusta, “ruokajärjestelmän ammattilaisten työ kantaa hedelmää, eivätkä tulokset yllätä. Alkutuotannon laatu syntyy hyvien tuotantotapojen ansiosta. On itsestään selvää, että jatkuvasti kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin. Suomalainen ruoka on puhdasta, ja koko elintarvikeketjun hygienia, jäljitettävyys ja vastuullisuus ovat maailman kärkiluokkaa. Nämä onnistumiset pitää hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin.”Elintarvikevientimme on alihyödynnetty mahdollisuusKeskustelufoorumin mukaan suomalainen elintarvikevienti nykyisellään on alihyödynnetty mahdollisuus. Suomalaisen ruoan arvostuksen ja viennin edistämisen kannalta on keskeistä, että ruokajärjestelmä viestii ruokamme hyvistä tuotantotavoista, puhtaudesta, turvallisuudesta ja järjestelmän sitoutumisesta avoimuuteen ja jäljitettävyyteen. Viestinnän ohella markkinointia ja myyntityötä pitää kasvattaa.Millainen kuva suomalaisesta ruoasta ulkomailla syntyy, perustuu tietoon, mutta pohjautuu myös tunteisiin, sillä kuluttajia pitää puhutella. Yritysten kertomat omat saavutukset ja tarinat vauhdittavat vientiä. ”On tärkeää, että ymmärrämme, miten vuosikymmenten yhteistyöllä olemme rakentaneet hyvää tulevaisuutta. Asemamme ruokaturvan ykkösmaana ja vastuullisuuden korostajana antavat vahvan ja uskottavan pohjan ottaa kunnon tiikerinloikka, jolla elintarvikevientimme nousee aivan uudelle tasolle”, toteaa Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.”Suomen aseman elintarvikkeiden viejänä ratkaisee lopulta suurelta osin teollisuutemme kilpailukykyisyys. On koko ruokajärjestelmän etu, että Suomi säilyy myös elintarviketeollisuuden houkuttelevana investointikohteena.”

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavuoden rytmihäiriön jälkeen tuntuu kuin olisimme astuneet uuteen todellisuuteen. Työvoimapulasta on tullut totisinta totta monella alalla eri puolilla Suomea. Samaan aikaan myös yhä useampi työssä oleva etsii uutta työtä joko kokonaan uudelta alalta tai ainakin uutta työnantajaa, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, joka TEMatiikkaa-blogissa nostaa esiin työllisyyslukujen kiinnostavimpia muutoksia. ”Työmarkkinoilla nähdään siis suuria siirtymiä työstä toiseen, mikä on tietenkin terveen markkinan merkki. Tämä kertoo ihmisten muutoskyvystä ja -halusta. Myönteisesti ovat yllättäneet myös lukuisat mittavat investoinnit etenkin teknologia- ja energia-aloilla. Tähän pöhinään on vastattava työvoiman tarjonnalla, jotta tuotanto ja kasvu olisi Suomessa mahdollista kaikilla aloilla ja alueilla”, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen muistuttaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisista 68 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Noin neljännes sanoo suhtautumisensa kuitenkin muuttuneen kielteisemmäksi viime aikoina. Valtaosa vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidekyselystä.Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä. Suhtautuminen siihen jakautuu kuitenkin voimakkaasti sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan.
Enemmistö vastaajista katsoo kantojensa pysyneen viime aikoina ennallaan. Samaan aikaan 27 prosenttia kokee suhtautumisensa kehitysyhteistyöhön muuttuneen kielteisemmäksi, 14 prosenttia myönteisemmäksi.
”Yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmasta. Tämä onkin Suomen kehitysyhteistyön tavoite numero yksi. Samaan maaliin pitää tähdätä myös muilla keinoin, kuten kaupan avulla”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Vaikka köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä sekä kehitysyhteistyötä pidetään tärkeinä, suuri osa kansalaisista ei kuitenkaan luota siihen, että työ olisi tehokasta ja tuloksellista. 
”Meidän on kuunneltava tätä huolta herkällä korvalla ja varmistettava, että ihmiset saavat jatkossa riittävästi tietoa työstämme ja sen vaikuttavuudesta. Erilaiset pitkittyneet konfliktit ja katastrofit saattavat tuoda ihmisten mieliin epäilyn siitä, voiko kestäviä tuloksia ylipäätään saavuttaa. Omasta seurannastamme tiedämme, että niitä saavutetaan, ministeri Skinnari toteaa. Ulkoministeriö antaa eduskunnalle laajan tulos- ja vaikuttavuusraportin syksyllä 2022.
Afganistan huolettaa, mutta tuen vaikuttavuuteen uskotaan
Kysely tehtiin elokuun lopussa, jolloin ulkomaanuutisia hallitsivat tiedot Talebanin valtaannoususta Afganistanissa. Selkeä enemmistö (86 %) kyselyyn vastanneista kantoi huolta naisten ja tyttöjen asemaa Taleban-hallinnon alla.
Valtaosa – 65 prosenttia – vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Humanitaarisen avun antamista afganistanilaisille pitää tärkeänä 75 prosenttia vastanneista. Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön aloittamiseen maassa suhtaudutaan kuitenkin skeptisemmin: Naisista tätä kannattaa 48 prosenttia, miehistä 31 prosenttia.
Uusi menetelmä mielipidetiedustelussa
Ulkoministeriö on selvittänyt suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä vuosittain jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Tutkimukset on tehty viime vuosina henkilökohtaisin käyntihaastatteluin. Tänä vuonna menetelmä vaihdettiin internetpaneeliin. Siksi tämän vuoden tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa.
”Kun on kysytty samanaikaisesti samoja kysymyksiä sekä käyntihaastatteluilla että internetpaneelissa, havaitaan että internetpaneeli menetelmänä selittää kehitysyhteistyöhön kielteisesti suhtautuvien ja tehokkuutta epäilevien määrää ja muutoksen aiempiin vuosiin verrattuna. Ilmeisesti kasvottomassa online-ympäristössä kriittisten vastausten antaminen on helpompaa kuin kasvokkaisessa haastattelussa, jossa haastattelijan kotiinsa päästämä vastaaja saattaa olla jo lähtökohtaisesti vastaanottavaisempi ja myötämielisempi”, toteaa taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen. Tuloksissa on joidenkin kysymysten kohdalla merkittäviä eroja siitäkin huolimatta, että väestöryhmät ovat molemmissa menetelmissä edustettuina samanlaisilla prosenttiosuuksilla esimerkiksi iän, sukupuolen ja puoluekannan mukaan. Tutkimukseen osallistui 1173 henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla. Mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2021 -tutkimusraportti (Power Point, 3,26 MB) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helsingin kirjamessut pidetään Helsingin Messukeskuksessa 28.–31. lokakuuta. Eurooppatiedotus tarjoaa osastolla 6g10 tietoa ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä valikoiman maksuttomia julkaisuja. Messuilla julkaistaan uusi teos ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta”. Lisäksi Eurooppatiedotus järjestää sunnuntaina 31. lokakuuta lavakeskustelun Euroopan tulevaisuudesta koronapandemian jälkeen. Eurooppatiedotus julkaisee Kirjamessuilla uuden kirjan ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta”.Messuilla julkaistavassa ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta” -kirjassa käsitellään EU:n tulevaisuutta monesta eri kulmasta. Teos kartoittaa EU:n politiikan muodostumista ja muutoksia sekä pohtii unionin tulevia ratkaisuja. Tarkastelun ytimessä on kysymys, pystyykö EU uudistumaan ja toteuttamaan sen tavoittelemaa yhtenäistä politiikkaa.Kirjan ovat toimittaneet Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari. Kirjaa on saatavilla messujen aikana Eurooppatiedotuksen osastolta, ja sen voi tilata maksutta 28. lokakuuta alkaen myös ulkoministeriön julkaisupalvelujen kautta. Kirjamessujen Hakaniemi-lavalla keskustellaan Euroopan tulevaisuudesta sunnuntaina 31.10. klo 12. Eurooppatiedotus järjestää sunnuntaina 31.10. klo 12.00 Hakaniemi-lavalla Euroopan tulevaisuuteen liittyvän keskustelutilaisuuden. Koronapandemia on ravistellut Eurooppaa ja koko maailmaa. Miten EU nousee pandemiasta? Miten kriisi on vaikuttanut unioniin ja muuttuuko sen toiminta? Aiheesta keskustelevat eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, tietokirjailija Sixten Korkman sekä ”Moninaisuudessaan yhtenäinen?” -kirjan kirjoittaja Tapio Raunio. Keskustelua vetää kirjailija ja Ylen Ranskan-toimittaja Annastiina Heikkilä.Eurooppaministeri Tuppurainen vierailee Eurooppatiedotuksen osastolla 6g10 lavakeskustelun jälkeen sunnuntaina 31.10. noin klo 12.30 alkaen.Eurooppatiedotuksen osastolla voit myös kertoa, mitä toivot Euroopan ja EU:n tulevaisuudelta. Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta kerätään osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tarkoitus on antaa kansalaisille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Messuilla esiin tulleita näkemyksiä välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvepeltoja on Suomen peltoalasta vain noin kymmenen prosenttia, mutta ne tuottavat noin 60 prosenttia koko maatalouden ilmastopäästöistä. Siksi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja, joilla parhaiten tuottavia turvepeltoja voidaan viljellä ilmastoviisaasti tulevaisuudessa.Pitkäaikaisen nurmen viljely on turvepeltojen helpoiten toteutettavissa oleva ilmastotoimi, joka vähentää päästöjä verrattuna yksivuotisten kasvien viljelyyn. Pohjaveden pinnan nostaminen turvepelloilla on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa maatalousmaan ilmastopäästöihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi