NordenBladet —Vain pitkäjänteisellä työllä ja monialaisella yhteistyöllä pystymme puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painotti tänään digitaalista väkivaltaa käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.Kansainvälisen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen päivän seminaarissa kuultiin puheenvuoroja verkon vihapuheesta, digitaalisen väkivaltaan puuttumisesta sekä pelien sukupuolistereotypioista ja pelialan sukupuolittuneesta väkivallasta. Seminaari järjestivät oikeusministeriö ja Naisjärjestöjen Keskusliitto osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa.– Nykyinen hallitus kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi.Puheessaan ministeri Henriksson kävi läpi hallituksen säädösvalmisteluhankkeita, joilla pyritään parantamaan rikoksen uhrin asemaa, puuttumaan väkivaltaan ja lisäämään tasa-arvoa. Näitä ovat esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, lähestymiskieltolain uudistus ja naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustaminen. Hän kertoi myös hallituksen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimeenpanon edistymisestä.Väkivallan vastaista työtä täytyy tehdä vuoden jokaisena päivänäSeminaarin teemaan, digitaaliseen väkivaltaan ei keskustelussa ja viranomaisten toiminnassa ole vielä kiinnitetty laajasti huomiota. Ihmisten välisen vuorovaikutuksen siirryttyä yhä enemmän verkkoon ovat mahdollisuudet ja välineet myös verkossa tapahtuvaan häirintään ja väkivaltaan lisääntyneet.– On tärkeää ymmärtää, että verkossa tapahtuva häirintä ja väkivalta voi olla yhtä vakavaa ja haavoittavaa kuin kasvokkain tapahtuvat teot. Digitaalinen väkivalta edellyttää uudenlaista osaamista uhreja työssään kohtaavilta viranomaisilta ja ammattilaisilta. Järjestöillä on ollut tärkeä rooli digitaalisen väkivallan tunnetuksi tekemisessä ja uhrien auttamisessa, Henriksson sanoi.Seminaari pidettiin kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. Henriksson painotti, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tulee kuitenkin tehdä vuoden jokaisena päivänä.
NordenBladet —Uusien koronavirustapausten määrä Suomessa nousee edelleen. Viikolla 46 todettiin noin 7 200 uutta koronatapausta. Lokakuun lopussa todettiin yli 4000 tartuntaa viikossa, ja viimeisimmällä viikolla 46 yli 7 000 tartuntaa. Tämä on yli 3000 tartuntaa enemmän viikkotasolla. Tehohoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on lähes kolminkertaistunut kolmen viimeksi kuluneen viikon aikana.Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (8.-21.11.) uusia koronatartuntoja ilmaantui Suomessa 237 sataatuhatta asukasta kohden. Lokakuun puolivälissä uusia tartuntoja ilmaantui 14 vuorokaudessa 133 sataatuhatta asukasta kohden, jonka jälkeen tapausilmaantuvuus on ollut jatkuvassa kasvussa. Alle 12-vuotiaiden lasten tapausilmaantuvuus on noussut viime viikkoina. Sairaalahoidon tarve alle 12-vuotiailla on kuitenkin hyvin harvinaista, eikä sen ilmaantuvuudessa ole havaittu muutosta, vaikka tartunnat ovat lisääntyneet.Viime viikon lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 156 potilasta, joista 112 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 44 teho-osastoilla. Viimeisen kuukauden aikana sairaalahoidon kuormitus on ollut nousussa. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli viikolla 46 yhteensä 147 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisen viiden viikon aikana (viikot 42−46) uusien erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut 110 ja 166 potilaan välillä. Viikolla 46 tehohoitoon tuli 35 uutta koronaviruspotilasta. Viikolla 45 uusia tehohoitopotilaita oli 31, ja edeltävien viikkojen 42-44 aikana vaihdellen 14-22 uutta potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 24.11. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 302.Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on merkittävästi suurempi rokottamattomilla kuin kaksi kertaa rokotetuilla. Rokottamattomat ovat elo-lokakuun aikana päätyneet koronatartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 19 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 33 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut.Rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 86,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 81,1 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta 24.11. mennessä. Kolmannen rokoteannoksen on saanut 203 023 henkilöä 24.11. mennessä.Viikolla 46 koronavirustestejä tehtiin yli 113 200. Testausaktiivisuus on viime viikkoina ollut tasaisessa kasvussa. Lokakuun lopulla testejä tehtiin viikossa vain noin 80 700. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 6,3 prosenttia. Kahdella edeltävällä viikolla osuus oli 5,9 prosenttia ja lokakuun lopulla 5,2 prosenttia.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin.
NordenBladet —Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus tulee voimaan 1.2.2022. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Suomen Japanin-suurlähettiläs Takashi Murata suorittivat sopimuksen voimantulon edellyttämän kahdenvälisen noottienvaihdon 25. marraskuuta. Sopimuksen voimaantulon myötä sopimusvaltioon lähetetyt työntekijät välttävät kaksinkertaiset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden ja liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan, erityisesti eläketurvaan. Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkkeiden ja Japanin osalta Japanin eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille. Lisäksi sopimuksessa määrätään eläke-ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä.
Sosiaaliturvasopimus tuo helpotuksia suomalaisyritysten toimintaan Japanissa. Japaniin työkomennukselle lähetetyt työntekijät jäävät Suomen lainsäädännön alaisuuteen, jolloin vältytään kaksinkertaisilta eläkevakuutusmaksuilta. Suomeen Japanista palannut tai muuttanut henkilö hyötyy sopimuksesta. Hän voi saada oikeuden Japanin eläkkeeseen, vaikka ei olisikaan kuulunut Japanin eläkejärjestelmään tarpeeksi pitkään saadakseen eläkkeen Japanin lain perusteella. ”Sopimus parantaa Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden henkilöiden asemaa ja sosiaaliturvaa. Sopimukseen perustuva viranomaisyhteistyö helpottaa työeläkkeen hakemista”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.”Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus helpottaa suomalaisten yritysedustajien työskentelyä Japanissa ja japanilaisten yritysedustajien työskentelyä Suomessa. Sopimus on tärkeä askel kahdenvälisten suhteiden lujittamiseksi ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Se vahvistaa osaltaan myös Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä japanilaisille yrityksille”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomen eduskunta hyväksyi sosiaaliturvasopimuksen toukokuussa 2021. Sopimuksen voimaantulo edellyttää virallista noottienvaihtoa Suomen ja Japanin välillä. Noottienvaihdolla sopimusvaltiot Suomi ja Japani ilmoittavat toisilleen, että sopimus voi astua voimaan sovitussa määräajassa. Sosiaaliturvasopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisen päivänä sen kuukauden jälkeen, jolloin sopimusvaltiot ovat vaihtaneet diplomaattiset nootit eli 1.2.2022. Sopimuksen voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.Tammikuussa webinaari sosiaaliturvasopimuksestaSosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö, Suomen Tokion-suurlähetystö ja Eläketurvakeskus järjestävät sosiaaliturvasopimuksesta webinaarin 21.1.2022, jossa STM:n ja Eläketurvakeskuksen asiantuntijat kertovat tarkemmin sopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta ja ilmoittautumislinkki löytyvät Eläketurvakeskuksen sivuilta linkki nettisivuille.Webinaarin
NordenBladet —Suomi ja Kenia ovat aloittaneet yhteistyön naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi Keniassa, jossa sukupuolittunut väkivalta on lisääntynyt Covid-19-pandemian aikana. Suomen tuella Kenia pyrkii myös kasvattamaan johtotehtävissä työskentelevien naisten määrää.Suomen ja Kenian kahdenvälinen hanke naisiin kohdistuvan ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäisemiseksi ja vastatoimien tukemiseksi on käynnistynyt. Hanke vahvistaa viranomaisten kykyä palvella väkivallasta selviytyjiä sekä lisää tietoa ja tietoisuutta sukupuolittuneesta väkivallasta. Kenian tavoitteena on päättää sukupuolittunut väkivalta ja tyttöjen sukuelinten silpominen vuoteen 2026 mennessä.”Hanke on erittäin ajankohtainen, koska sukupuolittunut väkivalta on lisääntynyt huomattavasti Covid-19-pandemian aikana. Suomen tarjoamalla asiantuntemuksella ja maidenvälisellä yhteistyöllä voimme kääntää tämän kehityksen”, Nairobin suurlähettiläs Pirkka Tapiola sanoo.Hanke toteutetaan kolmessa maakunnassa. Maakunnista Samburussa ongelmana ovat haitalliset kulttuuriset käytännöt ja tyttöjen silpominen, Kilifissä köyhyys ja nuorten ei-toivotut tai suunnittelemattomat raskaudet, ja Bungomassa korkeat raiskaustilastot. Hankkeella on hyvät mahdollisuudet laajentua myös muihin maakuntiin. Suomi tarjoaa työn tueksi pitkäaikaisen konsultin, joka on aloittanut tehtävässään syyskuun 2021 lopussa. Kenia on budjetoinut hankkeeseen miljoona euroa, Suomen rahoitusosuus on viisi miljoonaa euroa. Ennaltaehkäisevään työhön Suomi valitsee myös kansalaisjärjestökumppanin, joka täydentää viranomaistyötä maakunnissa. Suunniteltu tuki tälle on kaksi miljoonaa euroa.Lisäksi Suomi ja UN Women tukevat Kenian naisia heidän osuutensa kasvattamiseksi hallinnon eri johtotehtävissä. Naisehdokkaita esimerkiksi koulutetaan ensi vuoden yleisvaaleja varten. Naispoliitikkoja ja -järjestöjä tuetaan paremman lainsäädännön ja puoluekäytäntöjen saavuttamiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma myös vaalien yhteydessä, joten sen kitkeminen edistää poliittista osallistumista.Sukupuolittuneella väkivallalla laajat vaikutukset, Suomi panostaa kehitysyhteistyössä vastatoimiinSukupuolittuneen väkivallan juurisyynä on rakenteellinen syrjintä ja haitalliset sukupuolittuneet normit. Kyseessä on vakava ihmisoikeusloukkaus, jolla on laajat ja pitkäaikaiset vaikutukset sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Euroopan Unionissa inhimillisen kärsimyksen ja terveysvaikutusten lisäksi sukupuolittuneen väkivallan taloudellisiksi kustannuksiksi arvioidaan 228 miljardia euroa vuodessa.Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaiset toimet ovat keskeinen osa Suomen kehitysyhteistyötä, ja Suomi onkin YK:n väestörahasto UNFPA:n vahva tukija. Järjestö kitkee sukupuolittunutta väkivaltaa ja haitallisia käytäntöjä, kuten sukuelinten silpomista ja lapsiavioliittoja. Vuonna 2021 Suomi rahoittaa UNFPA:n toimintaa 33 miljoonalla eurolla.Lisäksi Suomi tekee aiheessa tiivistä yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat usein läsnä siellä, missä muut toimijat eivät välttämättä ole, kuten ruohonjuuritasolla paikallisissa yhteisöissä ja sellaisissa vähiten kehittyneissä maissa (LDC-maat) missä Suomella ei ole muuta toimintaa. Kansalaisjärjestöjen kautta on pyritty esimerkiksi ehkäisemään ei-toivottuja tai suunnittelemattomia raskauksia kokonaisvaltaisen ja laadukkaan seksuaalikasvatuksen keinoin.Tämä uutinen julkaistaan 25. marraskuuta, joka on YK:n päätöksellä Kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja tukea väkivallan lopettamista.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveyspalveluiden pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kasvaneet selvästi vuodesta 2020.Sosiaali- ja terveyspalveluiden pk-yritysten suhdanneodotukset ovat samalla tasolla kuin pk-yrityksissä keskimäärin, käy ilmi pienten ja keskisuurten yritysten tilannekuvaa kartoittavasta Pk-yritysbarometrista 25.11.2021.Sosiaali- ja terveyspalveluiden pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat positiiviset ja kasvaneet selvästi vuodesta 2020. Näkymät myös henkilöstömäärän suhteen ovat sote-alan pk-yrityksissä positiiviset; 13 prosenttia vastaajista uskoo henkilöstömäärän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämä osuus on kuitenkin pienempi kuin toimialoilla keskimäärin. Henkilöstömäärän pienenemistä ennakoi vain kolme prosenttia vastaajista, kun kaikilla toimialoilla se oli kahdeksan prosenttia.”Sote-alan pk-sektori kilpailee julkisen sektorin kanssa työvoimasta. Vaikka pk-sektorilla on ilmennyt pitkään epävarmuutta esimerkiksi sote-uudistuksesta johtuen, ovat alan toimijat olleet myönteisen toiveikkaita tulevaisuuden näkymien suhteen yritysbarometrin tulosten mukaan,” sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Kasvuhalukkuus on sote-toimialalla vähäisempää kuin pk-yrityksissä keskimäärin. Sote-alan pk-yrityksistä selkeästi suurempi osuus vastasi, että yrityksellä ei ole kasvutavoitteita (35 %) kuin toimialoilla keskimäärin. Sote-alan pk-yritysten yleisimmät uusiutumistoimet vuoden aikana olivat henkilöstön kouluttaminen (63 % vastaajista) ja investoinnit (62 %). Kehittämistarpeita sote-alan pk-yritykset näkivät eniten myynnissä ja markkinoinnissa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Pahimmaksi ulkopuoliseksi kehittämisen esteeksi nähtiin yleinen taloustilanne ja työvoiman saatavuus.Merkillepantavaa kuitenkin on, että kaikilla toimialoilla pk-yrityksissä suurempi osuus vastaajista mainitsi työvoiman saatavuuden esteeksi (17 %) kuin sote-alan pk-yrityksissä (11 %). Tilanne oli samankaltainen myös kustannustason ja rahoituksen suhteen. Toisaalta yritystoiminnan säätelyn koki liiketoiminnan kehittämisen esteeksi koko sote-alan yritysten vastaajista suurempi osuus (14 %) kuin kaikkien toimialojen vastaajista (10 %). Sote-alan pk-yrityksissä digitalisoitumisen mahdollisuuksien merkitys nähtiin vähäisempänä kuin toimialoilla keskimäärin tai vertailutoimialoilla.Koronakriisin jälkeiseen aikaan valmistautumisessa sote-alan pk-yrityksistä selvä enemmistö ei nähnyt tarvetta muuttaa toiminnassaan mitään (35 %) ja 17 prosenttia vastaajista arvioi myös palaavansa koronaa edeltävään toimintatapaan. 14 prosenttia sote-alan pk-yritysten vastaajista kertoo panostaneensa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, jotka jäävät pysyvästi osaksi liiketoimintaa. Kaikilla toimialoilla uusien tuotteiden ja palvelujen pysyvä käyttöönotto näyttää olevan yleisempää.Sote-alalla toimii Suomessa kaikkiaan lähes 18 000 pk-yritystä ja niiden henkilöstömäärä on yhteensä noin 50 000. Pk-yritysbarometriin vastasi 596 sote-alan yritystä ja tutkimus toteutettiin kesä-heinäkuussa 2021. Puolet pk-yritysbarometriin vastanneista sote-alan yrityksistä edusti toimialaluokkaa muu terveyspalvelu, johon kuuluu muun muassa itsenäisiä ammatinharjoittajia. Toimialaluokka on vastaajamäärältään suuri suhteessa muihin ja dominoi siten sote-alan pk-yritysbarometrin tuloksia.Barometrin on tuottanut Taloustutkimus ja sen julkisti työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.
NordenBladet —YK:n päätöksellä 25. marraskuuta on kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Päivä aloittaa vuosittaisen 16 Days of Activism -nimisen kansainvälisen kampanjan, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota tähän merkittävään ihmisoikeusloukkaukseen. Päivän aikana valaistaan eri puolilla maailmaa tunnettuja rakennuksia kampanjan tunnusvärillä oransseiksi. Valtioneuvosto huomio päivän tänä vuonna valaisemalla ulkoministeriön Merikasarmin.Suomi edistää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) laajaa hyväksyntää. Suomi kannattaa ja tukee EU:n liittymistä sopimukseen. ”Sopimus on samalla esimerkki kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen aikaansaamista konkreettisista muutoksista parempaan myös Suomessa”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto.
NordenBladet —Suomi liittyi kansainvälisen E3F-koalitioon (The Export Finance for Future -Coalition) sen 24.11.2021 pitämässä kokouksessa. Tämä ”Tulevaisuuden vientirahoituskoalitio” on osa ilmaston lämpenemisen vastaista strategiatyötä, jolla ohjataan rahoitusta kestäviin projekteihin ja määritetään sopivimmat toimet luopua vientirahoituksesta hankkeissa, jotka eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.Strategian ytimessä on keväällä 2021 perustetun koalition periaatejulistus, jonka alkuperäisinä allekirjoittajina olivat Tanska, Ranska, Saksa, Espanja, Ruotsi, Alankomaat ja Iso-Britannia. Tänään pidetyssä konferenssissa allekirjoittajiin liittyivät myös Suomi, Belgia ja Italia.Julistuksella tunnustetaan kaupan ja vientirahoituksen merkitys ilmastoneutraaliuden ja kestävien projektien edistäjänä, ja varmistetaan valtioiden rahoituspolitiikan yhdenmukaisuus Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tavoitteena on tukea vientitalouden muutosta kansallisesti ja kansainvälisesti sekä edistää yhteneväisten kansainvälisten standardien kehittämistä. Julistuksen allekirjoittamalla maat sitoutuvat konkreettisiin toimiin vientirahoituksesta luopumiseksi projekteissa, jotka eivät tue ilmastotavoitteita.”Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Allekirjoitimme Glasgow´ssa COP26-julkilausuman kansainvälisestä julkisesta tuesta puhtaan energian siirtymiselle. Ja nyt olemme erittäin iloisia voidessamme liittyä E3F-koalitioon ja sen toisen huippukokouksen julkilausumaan, totesi E3F-kokouksessa Suomea edustanut elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus.”E3F-aloite on tervetullut, sillä meidän on tiivistettävä keskustelua ilmasto- ja vientirahoituksesta, Odotamme, että tämä johtaa myös laajempaan keskusteluun OECD:n puitteissa, mikä loisi yhteisiä rahoituksen pelisääntöjä. On aivan selvää, että viennin rahoituksen ilmastokysymyksiä on käsiteltävä eri näkökulmista, mukaan lukien vihreisiin rahoitustoimiin kannustaminen ja raportointi”, Ihanus totesi.Tänään pidetyssä kokouksessa koalitio käsitteli erityisesti Glasgow´n ilmastokokouksen tuloksia. Erityisesti noteerattiin julkilausuma kansainvälisestä tuesta puhtaan energian siirtymälle. Se sisältää julkisen tuen lopettamisen fossiilisten polttoaineiden kauppa- ja vientirahoitukseen vuoden 2022 loppuun mennessä tietyin poikkeuksin. Keväällä annettua julistusta täydennettiin tavoitteella, jossa osallistujavaltiot sitoutuvat rahoituksen ohjaamiseen kestäviin projekteihin ja määrittelevät kansallisesti sopivimmat tavat luopua vientirahoituksesta hankkeissa, jotka eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelma 2022UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Ulkoministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävään määrääminen – Ulkoministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävään määrääminen (jatko)OikeusministeriöTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaValtiovarainministeriöVesa Lappalainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 389 – Päätös kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksestaPeppiina Huhtala, hallitussihteeri p. 0295 530 129 – Valtioneuvoston asetus valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen eräiden säännösten kumoamisestaJonna Kuparinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 182 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoituspalvelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöEerikki Nurmi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 330 234 – Opetushallituksen johtokunnan kokoonpanon muuttaminen 30.9.2023 päättyväksi toimikaudeksiHanna Kiiskinen, hallitusneuvos p. 0295 330 086 – Hallituksen esitys eduskunnalle elokuvien yhteistuotannosta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi elokuvien yhteistuotannosta tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksestaLaura Niemi, hallitussihteeri p. 0295 330 046 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöTuija Ahonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 204 – Maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 17 ja 19 §:n muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöTaina Pieski, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 122 – Valtuuskunnan asettaminen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) 32. yleiskokoukseenRita Linna, hallitusneuvos p. 0295 342 559 – Väyläviraston irtaimen omaisuuden ja kiinteistöjen myyntiKirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 342 570 – Valtioneuvoston periaatepäätös liikenteen automaation edistämisestäHeidi Mäntylä, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 073 – Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Ahvenanmaan maakunnassa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvoksen viran täyttäminenEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216 – Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksiSosiaali- ja terveysministeriöTaneli Puumalainen, osastopäällikkö p. 0295 163 280 – Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen COVID-19 -rokotusstrategiasta – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta ja liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisestaTiina Muinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 185 – Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksuista vuonna 2022Ulla Närhi, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 619 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimenpidekehyksestä kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien saatavuuden varmistamiseksi kansanterveysuhan ilmetessä unionin tasollaKaisu Ahtola, hallitussihteeri p. 0295 163 785 – Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaMarko Leimio, hallitussihteeri p. 0295 163 564 – Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista vuonna 2022Tanja Ylitöyrä, hallitussihteeri p. 0295 163 402 – Työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 1.1.2022 – 31.12.2024YmpäristöministeriöJohanna Korpi, lainsäädäntöjohtaja p. 0295 250 278 – Valtioneuvoston asetus ympäristöministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTarja-Riitta Blauberg, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 059 – Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistäAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön viestintäpäällikön määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenSirkku Jaakkola, hallitussihteeri p. 0295 250 007 – 1) Valtioneuvoston asetus käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 3) Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 4) Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle asetusluonnoksen ja siihen liittyvän perustelumuistion, jonka mukaan ahmoja voitaisiin metsästää enintään kahdeksan metsästysvuonna 2021–2022. Määrä on sama kuin viime vuonna. Tuolloin kiintiöstä metsästettiin neljä ahmaa. Lisäksi kolme ahmaa kuoli liikenteessä.Poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskukselta. Tarkoituksena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Asetus pyritään saamaan voimaan ennen vuoden vaihdetta.Asetuksen kahdeksan ahman metsästysmäärän ei toteutuessaan arvioida kuitenkaan heikentävän ahman suojelutasoa tai hidastavan kannan kasvua.Luonnonvarakeskus arvioi, että vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli 390-400. Vuoden 2021 kanta-arvio on hieman suurempi kuin vuoden 2020 arvio (385-390 yksilöä). Yksilömäärän kasvu on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana aiempaa voimakkaampaa. Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Lisäksi Suomen kanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1500 yksilön populaatiota.Kiintiö itsessään ei johda yhdenkään ahman tappamiseen, vaan asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle. Ilman asetusta lupien määrää rajoittaisi ainoastaan luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö. Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa tavallisesti ahmojen lisääntymisaika.Ahmat aiheuttavat poroelinkeinolle merkittävää vahinkoaSuomessa kirjattiin vuonna 2020 ahman tappamia poroja 3434 kappaletta (2137 vuonna 2019) ja laskennallinen vahinkoarvo oli noin 5,9 miljoonaa euroa (2019 vastaava luku noin 3,7 miljoonaa euroa). Vuoden 2021 (10.11.2021 mennessä) ahman tappamia poroja on ilmoitettu 1678 kappaletta, jonka laskennallinen arvo on noin 3,4 miljoonaa euroa. Ahma on aiheuttanut useana vuonna vahinkoa poroelinkeinolle enemmän kuin mitä muut suurpedot yhteensä.Ahman aiheuttamien porovahinkojen korvaamisessa on toistuvasti esitetty siirtymistä Ruotsissa käytössä olevaan reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa. Korvausjärjestelmän vaihtaminen ei kuitenkaan vähennä ahmojen aiheuttamia vahinkoja, eikä se ole Ruotsissakaan poistanut tarvetta vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen. Nykyisellä suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmällä on poroelinkeinon tuki, joten maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole suunnitelmia siirtyä reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään.Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi on esitetty myös vahinkoahmojen siirtoa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Ahmakannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että siirtoistutuksiin ryhdytään vain, mikäli paikallisen väestön asenteet hanketta kohtaan ovat riittävän myönteisiä. Tähän mennessä saatujen selvitysten perusteella paikallisen väestön on ollut siinä määrin kielteistä, ettei ahmojen siirtoihin ole myöskään ollut edellytyksiä. Maa- ja metsätalousministeriön tietoon ei ole tullut myöskään uusia selvityksiä, jotka olisivat muuttaneet asian tilaa. Muutamien yksilöiden siirroilla ei myöskään olisi käytännössä merkitystä muun Suomen ahmakannalle, joka kehittyy muutoinkin luontaisesti suotuisaan suuntaan.Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa myös suurpetojen metsästys on mahdollista. Näillä alueilla ahman aiheuttamat porovahingot ovat olleet suurimmat. Metsästyksen kohdistuessa Natura 2000 –alueelle ja sen suojeluperusteena olevaan ahmaan, tulee pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan arvioida luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti (KHO:2020:31). Suomen riistakeskuksen on valvottava, että tällainen arviointi tehdään ja lisäksi pyydettävä arvioinnista lausunto ELY-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta.
NordenBladet —Euroopan komissio julkisti 24. marraskuuta syyspakettinsa, joka sisältää arviot Suomen ja muiden euromaiden alustavista talousarviosuunnitelmista.Alustavat talousarviosuunnitelmat kuuluvat EU:n koordinoituun valvontamenettelyyn. Suunnitelman perusteella EU:n pitäisi pystyä toteamaan mahdolliset poikkeamat julkisen talouden strategiasta, jonka jäsenmaa on esittänyt uusimmassa vakausohjelmassaan.Syyspakettiin sisältyy myös politiikkasuosituksia euroalueelle ja vuotuinen kestävän kasvun strategia.
