NordenBladet — Sosiaali- ja terveyspalveluiden pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kasvaneet selvästi vuodesta 2020.Sosiaali- ja terveyspalveluiden pk-yritysten suhdanneodotukset ovat samalla tasolla kuin pk-yrityksissä keskimäärin, käy ilmi pienten ja keskisuurten yritysten tilannekuvaa kartoittavasta Pk-yritysbarometrista 25.11.2021.Sosiaali- ja terveyspalveluiden pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat positiiviset ja kasvaneet selvästi vuodesta 2020. Näkymät myös henkilöstömäärän suhteen ovat sote-alan pk-yrityksissä positiiviset; 13 prosenttia vastaajista uskoo henkilöstömäärän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämä osuus on kuitenkin pienempi kuin toimialoilla keskimäärin. Henkilöstömäärän pienenemistä ennakoi vain kolme prosenttia vastaajista, kun kaikilla toimialoilla se oli kahdeksan prosenttia.”Sote-alan pk-sektori kilpailee julkisen sektorin kanssa työvoimasta. Vaikka pk-sektorilla on ilmennyt pitkään epävarmuutta esimerkiksi sote-uudistuksesta johtuen, ovat alan toimijat olleet myönteisen toiveikkaita tulevaisuuden näkymien suhteen yritysbarometrin tulosten mukaan,” sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Kasvuhalukkuus on sote-toimialalla vähäisempää kuin pk-yrityksissä keskimäärin. Sote-alan pk-yrityksistä selkeästi suurempi osuus vastasi, että yrityksellä ei ole kasvutavoitteita (35 %) kuin toimialoilla keskimäärin. Sote-alan pk-yritysten yleisimmät uusiutumistoimet vuoden aikana olivat henkilöstön kouluttaminen (63 % vastaajista) ja investoinnit (62 %). Kehittämistarpeita sote-alan pk-yritykset näkivät eniten myynnissä ja markkinoinnissa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Pahimmaksi ulkopuoliseksi kehittämisen esteeksi nähtiin yleinen taloustilanne ja työvoiman saatavuus.Merkillepantavaa kuitenkin on, että kaikilla toimialoilla pk-yrityksissä suurempi osuus vastaajista mainitsi työvoiman saatavuuden esteeksi (17 %) kuin sote-alan pk-yrityksissä (11 %). Tilanne oli samankaltainen myös kustannustason ja rahoituksen suhteen. Toisaalta yritystoiminnan säätelyn koki liiketoiminnan kehittämisen esteeksi koko sote-alan yritysten vastaajista suurempi osuus (14 %) kuin kaikkien toimialojen vastaajista (10 %). Sote-alan pk-yrityksissä digitalisoitumisen mahdollisuuksien merkitys nähtiin vähäisempänä kuin toimialoilla keskimäärin tai vertailutoimialoilla.Koronakriisin jälkeiseen aikaan valmistautumisessa sote-alan pk-yrityksistä selvä enemmistö ei nähnyt tarvetta muuttaa toiminnassaan mitään (35 %) ja 17 prosenttia vastaajista arvioi myös palaavansa koronaa edeltävään toimintatapaan. 14 prosenttia sote-alan pk-yritysten vastaajista kertoo panostaneensa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, jotka jäävät pysyvästi osaksi liiketoimintaa. Kaikilla toimialoilla uusien tuotteiden ja palvelujen pysyvä käyttöönotto näyttää olevan yleisempää.Sote-alalla toimii Suomessa kaikkiaan lähes 18 000 pk-yritystä ja niiden henkilöstömäärä on yhteensä noin 50 000. Pk-yritysbarometriin vastasi 596 sote-alan yritystä ja tutkimus toteutettiin kesä-heinäkuussa 2021. Puolet pk-yritysbarometriin vastanneista sote-alan yrityksistä edusti toimialaluokkaa muu terveyspalvelu, johon kuuluu muun muassa itsenäisiä ammatinharjoittajia. Toimialaluokka on vastaajamäärältään suuri suhteessa muihin ja dominoi siten sote-alan pk-yritysbarometrin tuloksia.Barometrin on tuottanut Taloustutkimus ja sen julkisti työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi