NordenBladet —Sisäministeriö on asettanut hankkeen arvioimaan lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Hankkeessa arvioidaan voimassa olevan lainsäädännön keinoja, joilla tällaiseen hybridivaikuttamiseen voidaan varautua ja vastata, sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita sisäministeriön hallinnonalalla. Euroopan unionin ulkorajoihin on viime aikoina kohdistunut toistuvasti hybridivaikuttamista. Myös Suomi on ollut hybridivaikuttamisen kohteena yhdessä Norjan kanssa vuosina 2015-2016. Näissä tilanteissa hybridivaikuttamisen keinona on käytetty normaalista tilanteesta poikkeavaa isoa joukkoa turvapaikanhakijoita.Viranomaisilla oltava riittävät toimivaltuudet vastata hybridivaikuttamisesta johtuviin häiriötilanteisiinHybridiuhkiin vastaamiseen tarvitaan monia erityyppisiä operatiivisia, oikeudellisia, diplomaattisia ja taloudellisia keinoja.Myös Suomen on tarpeen tarkastella kansallisen lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet, jotta viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet vastata ennalta ehkäisevästi, oikeasuhtaisesti ja tehokkaasti häiriötilanteisiin, jotka johtuvat muuttoliikkeeseen liittyvästä hybridivaikuttamisesta.Hankkeessa tarkastellaan etenkin ulkomaalaislakia, lakia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta ja rajavartiolakia. Työryhmä tekee ehdotuksensa tarvittavista lainmuutoksista, minkä jälkeen muutokset on tarkoitus valmistella sisäministeriössä viipymättä.Hankkeen valmistelua varten on perustettu työryhmä. Hankkeen toimikausi on 24.11.2021-21.1.2022.
NordenBladet —Suomen aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.–18.1.2022 ja ulkomailla 12.–15.1.2022. Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat Suomen edustustoissa tai niiden toimipaikoissa 71 maassa. Yhteensä ennakkoäänestyspaikkoja ulkomailla on 97.Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä edustustojen lisäksi suomalaisilla aluksilla, jotka liikkuvat Suomen rajojen ulkopuolella ennakkoäänestysajankohtana. Oikeusministeriöllä on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta. Vaalit.fi-verkkosivuilta löytyy lista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloista sekä yleistietoa aluevaaleista.
NordenBladet —Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 29.11.2021. Komitean on tarkoitus hyväksyä raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista. Raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista julkaistaan lopullisessa muodossaan tammikuussa 2022. Kokouksessa käsitellään lisäksi komitean kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi ja jatkotyöskentelyä kannanottojen pohjalta. Kannanotot valmistuvat alkuvuonna 2022.Sosiaaliturvakomitean kokouksessa keskustellaan myös sosiaaliturvasta työelämän ja työmarkkinoiden muuttuessa, työ- ja asumisperusteisesta sosiaaliturvasta ja kansainvälisestä liikkuvuudesta, omaishoidosta ja perhehoidosta sekä nuorista ja osaamisen kehittämisestä.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.11.2021 työryhmän kehittämään Evon retkeilyalueen matkailu-, virkistys-, tutkimus- ja opetuskäyttöä. Evosta halutaan mallialue, josta muut valtion retkeilyalueet voivat ottaa jatkossa oppia. Myös alueen kunnat ja paikalliset toimijat osallistuvat kehittämistyöhön.Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa.”Valtion retkeilyalueiden kehittäminen monipuolisen luontoliikunnan alueiksi edellyttää reittiverkoston, palveluvarustuksen ja liiketoimintarakennusten hyvää tasoa sekä ennakoitavaa toimintaympäristöä myös matkailuyritysten näkökulmasta. Pelkät Metsähallituksen toimenpiteet eivät yksin riitä alueiden vetovoiman ja käyntimäärien kasvattamiseen – mukaan tarvitaan myös kuntien ja yritysten panosta”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Evo-työryhmän puheenjohtajana toimii Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä ja varapuheenjohtajana Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen. Työryhmän jäsenet tulevat maa- ja metsätalousministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksen luontopalveluista, Asikkalan ja Padasjoen kunnista, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, Suomen Partiolaiset ry:stä, Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK), Hämeen metsänhoitajista, Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiristä, Suomen Ladusta, Helsingin yliopistosta ja alueen yrittäjistä.”Tavoitteena on hyödyntää Evon aluetta jatkossakin merkittävänä koulutusta ja tutkimusta palvelevana alueena. Alueella toimivat jo nyt muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto, eikä tutkimuskäytön laajentamisellekaan ole esteitä. On valitettavaa, etteivät ympäristöministeriö ja luonnonsuojelujärjestöt lähteneet pyynnöistä huolimatta mukaan työryhmään keskustelemaan näistä jatkokehitystarpeista”, sanoo ministeri Leppä. Työn pohjana tuore matkailun ja maankäytön suunnitelmaEvosta pyritään viime vuonna vahvistetun matkailu- ja maankäyttösuunnitelman mukaan luomaan luontomatkailun huippukohde, joka tarjoaa monimuotoiseen luontoympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin pohjautuvia elämyksiä sekä luonnon monimuotoisuudesta oppimiseen liittyviä sisältöjä niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille. Tähän tavoitteeseen liittyy myös Evon liittäminen mukaan Suomen ja Viron yhteiseen retkeilyalueverkostoon, johon kuuluvat Suomesta myös Ruunaan, Kylmäluoman ja Oulujärven retkeilyalueet. Evo on näistä tällä hetkellä ainoa selkeästi Etelä-Suomessa sijaitseva alue.”Etelä-Suomen Erähelmeksikin kutsuttu Evo on merkittävä erämatkailukohde ja erittäin suosittu metsästys- ja kalastusharrastajien keskuudessa. Kestävä ja turvallinen metsästys ja kalastus tulevat jatkossakin olemaan keskeinen osa Evon retkeilyalueen virkistyskäyttöä”, painottaa ministeri Leppä.”Retkeilyalueilla esimerkiksi majoitustoiminta voi sijoittua myös alueen sisäpuolelle, ja tavoitteena on mahdollistaa alueen elinkeinorakenteen ja liiketoiminnan kehittäminen niin, että alueen investoinneista vastaavat palvelujen tuottajat itse. Metsähallituksen roolina on ainoastaan luoda mahdollisuuksia toimintojen kehittämiselle”, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.”Valtion maiden virkistyskäyttökysyntä kasvaa koko ajan ja tätä tarkoitusta varten tarvitaan jatkossa myös uusia ulkoiluun, virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun erikoistuneita alueita”, jatkaa Niemelä. Tämä on myös yksi parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen virkistyskäyttöstrategian tavoitteista.Työryhmän asettamiskirjeEvon retkeilyalueen maankäytön ja matkailun yleissuunnitelma (2020)
NordenBladet —Ministerit keskustelevat EU:n kilpailukykyneuvoston kokouksessa Brysselissä 25.−26.11. suurimpien digiyritysten toiminnan sääntelystä ja internetin erilaisten välityspalvelujen käyttäjien turvallisuuden parantamisesta. Avaruuspuolelta keskustellaan muun muassa alan yritysten rahoituksesta ja avaruusliikenteen hallinnasta.Suomea kilpailukykyneuvostossa edustaa työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministerin valtiosihteeri Jukka Ihanus. Sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta vastaavien ministerien kokouksen aiheena on kaksi digialan toimijoihin liittyvää lainsäädäntöhanketta, joista molemmista neuvosto hyväksyy yleisnäkemyksen. Digimarkkinasäädöksellä (DMA, Digital Markets Act) puututaan digijättien epäoikeudenmukaisiin kaupan käytänteisiin, joita yritykset ja kuluttajat kohtaavat asioidessaan verkkoalustoilla. Sääntely kohdistuisi noin 10−15 suurimpaan EU:n alueella alustapalveluita tarjoavaan yritykseen. ”Kannatamme komission ehdotusta digimarkkinasäädöksestä ja sen tavoitetta luoda oikeudenmukaiset digitaaliset sisämarkkinat. Suomelle on tärkeää, että alustayrityksiä koskevat velvoitteet ovat selkeitä. Myös ehdotuksen tavoitteesta yhdenmukaistaa EU-sääntelyä tulee pitää kiinni jatkoneuvotteluissa”, työministeri Haatainen sanoo. Toisena digiaiheena on digipalveluasetus (DSA, Digital Service Act), jolla lisätään internetin välityspalveluntarjoajille ja erittäin suurille verkkoalustoille uusia huolellisuusvelvoitteita. Tavoitteena on lisätä käyttäjien turvallisuutta ja verkkoalustojen avoimuutta esimerkiksi sen suhteen, millaista sisältöä ja mainoksia niiden käyttäjät näkevät. Palveluntarjoajien vastuullisuutta palveluissa olevaan mahdolliseen laittomaan sisältöön liittyen halutaan lisätä.Lisäksi ministerit keskustelevat Euroopan elpymissuunnitelman toteuttamisesta. Pk-yrityksiä kannustetaan mukaan avaruusalalleKilpailukykyneuvosto jatkuu 26.11. tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta sekä avaruusasioista vastaavien ministerien kokouksella. Ministerit keskustelevat tutkimuksesta ja innovaatioista monialaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokouksessa hyväksytään neuvoston päätelmät eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnoinnista sekä neuvoston suositus Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta. Avaruusosion agendalla on rahoituksen kehittäminen pitkällä tähtäimellä niin, että uudet toimijat, mukaan lukien start-upit, pääsevät paremmin kiinni kasvavaan markkinaan. ”Avaruusala kasvaa ja Suomella on paljon alalla tarvittavaa osaamista. Alalle pääsy vaatii kuitenkin keskimääräistä enemmän pääomaa, joten uusien yritysten kannustaminen alalle vaatii yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämistä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. Avaruuden kestävän käytön ja kestävän kasvun edistäminen ovat mukana sekä periaatekeskustelussa että hyväksyttävissä Avaruus kaikille -päätelmissä. Teemat ovat jatkumoa myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden painopisteille. Lisäksi kokouksessa esitellään puheenjohtajamaa Slovenian laatima raportti avaruusliikenteen hallinnasta.
NordenBladet —Elinkeinoministeri Mika Lintilä ehdottaa, että Suomi ja Ruotsi laatisivat yhteisen teollisuuspoliittisen strategian vihreän siirtymän edistämiseksi. Keskustelu voitaisiin Lintilän mukaan avata ensi vuonna järjestettävällä huippukokouksella, johon osallistuisi maiden politiikan ja elinkeinoelämän johto. ”Aion ottaa tämän ehdotuksen esille, kun Ruotsin hallitustilanne selkeytyy. Suomi ja Ruotsi eivät ole vihreän siirtymän saralla pelkästään kilpailijoita, vaan myös kumppaneita. Esimerkiksi fossiilittoman teräksen valmistus on molemmille maille kansallisesti tärkeä asia” Mika Lintilä korosti. Ministeri Lintilä esitti ajatuksena 24.11.2021 ajankohtaiseminaarissa, jossa keskusteltiin toimialojen vähähiilisyyden tiekarttojen toimeenpanosta ja ilmasto- ja energiapolitiikan uusista haasteista suomalaisen teollisuuden näkökulmasta. Ministerin mukaan vihreä siirtymä on maailmantalouden vahvin kasvun ja investointien ajuri. Tähän maailmaan teollisuuden vähähiilitiekartat osuvat erinomaisesti, ja niiden toimeenpano tulee olemaan suomalaisen teollisuuden kilpailuetu.”Tiekartat näyttävät suunnan ja kertovat reitin. Valtion tehtävä on tukea sitä, että yritykset voivat panna tiekartat toimeksi. Tärkeintä on kuitenkin vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, joka kannustaa yrityksiä tarvittaviin mittaviin ilmastoinvestointeihin. Sanon suoraan, että murroksen mittakaava on niin suuri, että mikään julkinen raha ei siihen riitä.” Lintilä tiivisti. Lintilän mukaan energian hintojen nousun juurisyyt ovat muualla kuin ilmastopolitiikassa. Se ei ole syy lykätä Suomen ilmastotavoitteita. ”Jos nykyisestä energian hinnan noususta voi tehdä jonkin johtopäätöksen, se on, että fossiilisista irrottautumiseksi pitää painaa kaasua eikä jarrua”, Lintilä totesi. ”Talven aikana lausunnoille lähtevä ilmasto- ja energiastrategia piirtää kuvaa, miten tämän saavutamme. Sen pääkohtia linjasimme jo budjettiriihessä. Uusi nosto hallitukselta on, että yritysten hiilikädenjäljen vahvistaminen nostetaan läpileikkaavaksi teemaksi strategiassa”. kertoi Lintilä. ”Hiilikädenjälkemme kasvattaminen on välttämätön pari hiilineutraaliustavoitteellemme. Näin varmistamme, että etukeno kääntyy vientituloiksi, työpaikoiksi ja investoinneiksi Suomessa, ja että vaikutuksemme on kokoamme suurempi”, Lintilä linjasi. Seminaarin juontaja, johtava asiantuntija Jyrki Alkio TEM:stä muistutti, että tämä syksy on osoittanut niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisestikin, että ilmastoratkaisuille on yhä enemmän tarvetta. ”Toimialan tiekartat auttoivat meitä ymmärtämään, mitä vihreä siirtymä edellyttää eri teollisuudenaloilta ja yhteiskunnan sektoreilta. Ne ovat osoittaneet myös innovaatiotoiminnan merkityksen – uusien ilmastomyönteisten tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa vauhdilla. Suomalaisyrityksillä on jo tarjota ratkaisuja, joilla on merkittävä kädenjälki, eli päästöjä vähentävä vaikutus maailmalla”, Alkio totesi.”Suomalainen vähähiilisyyden tiekarttatyö ja tiekartat ovat herättäneet kiinnostusta laajalti eri puolilla Eurooppaa. Tiekartat ovat kiinnostaneet myös Euroopan komissiota, joka on kehittänyt meidän tiekarttatyöstämme oman versionsa. Tiekarttojen sijaan komissio puhuu siirtymäväylistä (transition pathways), mutta taustalla on joka tapauksessa Suomessa kehitetty toimintatapa” Alkio arvioi.Paneelikeskustelun teemana oli teollisuuden mahdollisuudet ilmastohaasteen ratkaisussa. TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen muistutti, että Suomen vähäpäästöinen energiajärjestelmä on jo enemmän osa ratkaisua kuin osa ilmasto-ongelmaa. ”Koko yhteiskunnan kattava puhdas siirtymä on silti vaativa prosessi ja edellyttää suuria panostuksia. Ilmastotoimien painopiste siirtyy lähivuosina energiaa käyttäviin toimialoihin, jotta hiilineutraalius vuonna 2035 on mahdollinen”, Huttunen totesi.”Haasteena on ajoittaa investoinnit oikein. Monien uusien teknologioiden kannattavuus on vielä kehittymässä tai testaamatta, eikä kansainvälisessä kilpailussa ole varaa kalliisiin huteihin. Valtion tuet demonstraatiohankkeille ovat oiva keino loiventaa riskejä, vaikka viime kädessä vastuu jää yrityksille. Valtiovallan tehtävä on pitää yritysten toimintaympäristö ja sääntely vakaina”, Huttunen muistutti. Ilmastotekoja nyt! -seminaarin järjestivät työ- ja elinkeinoministeriö, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 24. marraskuuta oli esillä myöhemmin samalla viikolla järjestettävä EU:n ja Aasian maiden virtuaalihuippukokous, sekä EU:n yhteisen maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikan uudistaminen etenkin rajamenettelyn osalta. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kannat seuraavan viikon neuvostokokouksiin.Euroopan ja Aasian maiden 13. ASEM-huippukokous järjestetään koronatilanteen vuoksi etäyhteyksin 25. ja 26. marraskuuta. Kokouksen teemana on monenvälisen yhteistyön vahvistaminen. Suomea edustava pääministeri Sanna Marin puhuu kokouksen osiossa, jossa käsitellään monenvälistä yhteistyötä, yhteyspolitiikkaa sekä ilmastonmuutosta. Huippukokouksessa on tarkoitus hyväksyä ASEM-yhteistyötä, yhteyspolitiikkaa ja koronapandemian jälkeistä sosioekonomista toipumista koskevat julkilausumat. EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan uudistaminen jatkuu komission vuonna 2020 antaman muuttoliikepaktin ehdotusten pohjalta. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja niin kutsuttua menettelyasetusta koskeviin jatkoneuvotteluihin. Valtioneuvosto tukee ratkaisun löytämistä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi ja katsoo, että EU tarvitsee kokonaisvaltaisesti toimivan lähestymistavan muuttoliikkeeseen. Valtioneuvosto voi hyväksyä pakollisen rajamenettelyn periaatteen osana yhteisen turvapaikkajärjestelmän tasapainoista uudistamista. Rajamenettelyssä turvapaikkahakemus tutkitaan tiettyjen edellytysten täyttyessä tavanomaista lyhyemmässä määräajassa ulkorajalla. Valtioneuvosto pitää lähtökohtana sitä, että kaikissa turvapaikkamenettelyissä hakemuksen perusteet tutkitaan yksilöllisesti ja hakijoiden oikeusturvatakeista sekä muista oikeuksista huolehditaan riittävällä tavalla. Valtioneuvosto edistää jatkoneuvotteluissa ratkaisua, jossa jäsenvaltioille jätettäisiin harkintavaltaa muutoksenhaun järjestämiseksi.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:Ulkoasiainneuvosto (kauppa) 29.11.Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 29.-30.11.Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto 2.-3.12. (energia ja televiestintä)Ulkoasiainneuvosto kokoontuu kauppaministerikokoonpanossa Genevessä Maailman kauppajärjestö WTO:n ministerikokouksen yhteydessä. Neuvosto hyväksyy WTO-kokousta koskevat neuvoston päätelmät sekä yhteisen kannan WTO-kokouksen tuloksista.Koulutusasioiden osalta neuvosto hyväksyy suosituksen monimuoto-oppimisesta sekä päätöslauselmat uudesta aikuiskoulutusohjelmasta ja eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden hallintorakenteista.Nuorisoasioissa hyväksytään päätelmät EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanosta, EU:n nuorisodialogista, EU:n nuorisostrategian työsuunnitelmasta sekä nuorten kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista.Kulttuuriasioissa hyväksytään päätelmät eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuuden ja kilpailun lisäämisestä sekä päätelmät kulttuurista, korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja laadukkaasta rakennetusta ympäristöstä.Urheiluasioissa hyväksytään päätöslauselma urheilun eurooppalaisen mallin keskeisistä piirteistä sekä päätelmät elinikäisestä liikunnasta.Televiestintäneuvoston aiheena on direktiiviehdotus toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi, tekoälyasetusehdotus, asetusehdotus eurooppalaisen digitaalisen kehyksen vahvistamisesta sekä ehdotus ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” – ohjelman perustamisesta. Lisäksi keskustellaan digitaalisista oikeuksista ja periaatteista.Energianeuvostossa käydään periaatekeskustelu 55-valmiuspaketista etenkin energia-aloitteiden osalta. Lisäksi ministeri vaihtavat näkemyksiä energiahinnoista.
NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon valtiovarainministeriölle rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevasta esityksestä. Esityksessä on arvioitu vaikutuksia monipuolisesti, mutta siinä tulisi punnita esityksen hallinnollista taakkaa ja toisaalta rikosten torjunnasta saatavaa hyötyjä.Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevassa esitysluonnoksessa on arvioitu vaikutuksia laadullisesti monipuolisesti ja huolellisesti eri toimijoille. Vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi on myös käsitelty melko yksityiskohtaisesti. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että esityksessä tulisi punnita tarkemmin esitysten aiheuttamaa hallinnollista taakkaa ja toisaalta rikosten torjunnasta saatavaa hyötyä. Esimerkiksi vaikutuksia kymmenille tuhansille ilmoitusvelvollisille yrityksille tulisi tarkentaa. Esitykseen tulisi lisätä konkreettisia esimerkkejä. Mitä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi tehostettu ilmoitusvelvollisuus ja riskiperusteinen arviointi ilmoittajalle ja asiakkaalle?Esityksen tarkoituksena on muun muassa parantaa direktiivin toimeenpanoa ja tehostaa niiden suositusten noudattamista, joiden perimmäisenä tavoitteena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulisi arvioida tarkemmin vaikutuksia rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaan hallituksen esitysluonnokseen (valtiovaranministeriön hanke VM015:00/2020).Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen osallistuu kahteen kansainväliseen hyvinvointitalouteen liittyvään tapahtumaan tällä viikolla. Keskiviikkona 24.11. Suomi järjestää yhdessä OECD:n ja muiden kumppaneiden kanssa hyvinvointitalousseminaarin hybridimuotoisena Brysselissä, ja torstaina 25.11. julkaistaan virtuaalitapahtumassa OECD:n raportti, joka tuo esiin pandemian vaikutuksia ihmisten elämään ja hyvinvointiin OECD-maissa.24.11. järjestettävä hyvinvointitalousseminaari on jatkoa Suomen EU-puheenjohtajakauden toiminnalle hyvinvointitalouden edistämisessä. Tilaisuuden otsikkona on “Building on the Economy of Wellbeing: How to promote a resilient and sustainable recovery in Europe?” ja se järjestetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen EU-edustuston, OECD:n WISE-keskuksen (Centre on Well-being, Inclusion, Sustainability and Equal Opportunity) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seminaarin tavoitteena on etsiä tapoja edistää hyvinvointitaloutta EU:n politiikkatoimilla. Ministeri Sarkkinen pitää tilaisuudessa avauspuheenvuoron.”Ilmastonmuutos, heikentyvä luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen ylikulutus luetaan kriittisimpiin ihmiskunnan kohtaamiin ongelmiin. Kestävyyskriisin ratkaisu vaatii nopeita suunnitelmallisia muutoksia yhteiskuntaan. Tavoitteena on sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä, kaikille ihmisryhmille. Suomi pyrkii olemaan maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Hyvinvointitalous on tärkeä lähestymistapa tarpeelliseen systeemiseen muutokseen”, ministeri Hanna Sarkkinen sanoo.OECD perusti vuonna 2020 WISE-keskuksen, joka käsittelee hyvinvointitalouteen, osallistavaan kasvuun sekä kestävään ja tasa-arvoiseen kehitykseen liittyviä asioita. Torstaina 25.11. pidetään WISE-keskuksen “COVID-19 and Well-being: Life in the Pandemic” –raportin julkistamistilaisuus. Raportissa tarkastellaan, mitä vaikutuksia koronapandemialla on ollut ihmisten hyvinvointiin. Tilaisuuden yhteydessä järjestetään korkean tason pyöreän pöydän keskustelu, johon ministeri Sarkkinen osallistuu. Hyvinvointitaloudella tarkoitetaan talouden ja hyvinvoinnin keskinäisen vuorovaikutuksen analysointia, mittaamista ja kehittämistä sekä näiden perusteella tehtäviä poliittisia päätöksiä. Hyvinvointitalouden perusajatuksena on, että talouspolitiikassa ihmisten ja planeetan hyvinvointi nostetaan keskiöön.
NordenBladet —Oikeusministeriön asettama työryhmä edottaa lakimuutosta, joka helpottaisi etäosallistumisvaihtoehdon tarjoamista ja käyttämistä yhtiökokouksissa ja osuuskuntien kokouksissa ja sallisi täysin etänä, ilman kokouspaikkaa pidettävät kokoukset. Tavoitteena on parantaa osakkaiden ja jäsenten mahdollisuuksia osallistua kokouksiin. Työryhmän mietintö on nyt lausunnolla.Koronaepidemian aikana on ollut voimassa väliaikainen laki, joka on helpottanut etäosallistumisvaihtoehdon tarjoamista osuuskunnissa ja sallinut kokonaan etänä järjestettävät kokoukset pörssiyhtiöissä. Työryhmän ehdotuksen mukaan kokonaan etäyhteyksin pidettävien osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousten ja osuuskunnan kokousten edellytyksenä jatkossa on, että kaikilla osallistujilla on täysimääräiset osallistumisoikeudet kokouksen aikana ja että etäkokouksen järjestämisestä on määräys yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä. Työryhmä ehdottaa myös hybridikokouksiksi kutsuttujen kokousjärjestelyiden selventämistä siten, että hybridiyhtiökokouksessa sekä kokouspaikalla että etänä osallistuvat osakkaat voivat käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksen aikana. Yhtiöjärjestystä tai sääntöjä voisi muuttaa tavallisella enemmistöpäätöksellä niin, että kokoukset on järjestettävä hybridiyhtiökokouksina.Lisäksi vähintään 30 osakehuoneiston asunto-osakeyhtiössä on yhtiökokous järjestettävä hybridikokouksena, jos vähintään kolme osakkeenomistajaa sitä vaatii.Lisäksi yhtiö tai osuuskunta voisi tarjota muita osallistumiskeinoja, kuten ennakkoäänestysmahdollisuuden tai mahdollisuuden käyttää puheoikeutta kirjallisesti ennen kokousta tai kokouksen aikana.Sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan ensi heinäkuun alussa, kun nyt voimassa oleva väliaikainen etäosallistumista ja verkkokokouksia koskeva lainsäädäntö päättyy.Mietintöön sisältyy Pörssisäätiön eriävä mielipide sekä valtiovarainministeriön ja WWF Suomen lausumat.Ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 23.1.2022 asti.
