NordenBladet — Suomi ja Kenia ovat aloittaneet yhteistyön naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi Keniassa, jossa sukupuolittunut väkivalta on lisääntynyt Covid-19-pandemian aikana. Suomen tuella Kenia pyrkii myös kasvattamaan johtotehtävissä työskentelevien naisten määrää.Suomen ja Kenian kahdenvälinen hanke naisiin kohdistuvan ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäisemiseksi ja vastatoimien tukemiseksi on käynnistynyt. Hanke vahvistaa viranomaisten kykyä palvella väkivallasta selviytyjiä sekä lisää tietoa ja tietoisuutta sukupuolittuneesta väkivallasta. Kenian tavoitteena on päättää sukupuolittunut väkivalta ja tyttöjen sukuelinten silpominen vuoteen 2026 mennessä.”Hanke on erittäin ajankohtainen, koska sukupuolittunut väkivalta on lisääntynyt huomattavasti Covid-19-pandemian aikana. Suomen tarjoamalla asiantuntemuksella ja maidenvälisellä yhteistyöllä voimme kääntää tämän kehityksen”, Nairobin suurlähettiläs Pirkka Tapiola sanoo.Hanke toteutetaan kolmessa maakunnassa. Maakunnista Samburussa ongelmana ovat haitalliset kulttuuriset käytännöt ja tyttöjen silpominen, Kilifissä köyhyys ja nuorten ei-toivotut tai suunnittelemattomat raskaudet, ja Bungomassa korkeat raiskaustilastot. Hankkeella on hyvät mahdollisuudet laajentua myös muihin maakuntiin. Suomi tarjoaa työn tueksi pitkäaikaisen konsultin, joka on aloittanut tehtävässään syyskuun 2021 lopussa. Kenia on budjetoinut hankkeeseen miljoona euroa, Suomen rahoitusosuus on viisi miljoonaa euroa. Ennaltaehkäisevään työhön Suomi valitsee myös kansalaisjärjestökumppanin, joka täydentää viranomaistyötä maakunnissa. Suunniteltu tuki tälle on kaksi miljoonaa euroa.Lisäksi Suomi ja UN Women tukevat Kenian naisia heidän osuutensa kasvattamiseksi hallinnon eri johtotehtävissä. Naisehdokkaita esimerkiksi koulutetaan ensi vuoden yleisvaaleja varten. Naispoliitikkoja ja -järjestöjä tuetaan paremman lainsäädännön ja puoluekäytäntöjen saavuttamiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma myös vaalien yhteydessä, joten sen kitkeminen edistää poliittista osallistumista. Sukupuolittuneella väkivallalla laajat vaikutukset, Suomi panostaa kehitysyhteistyössä vastatoimiin Sukupuolittuneen väkivallan juurisyynä on rakenteellinen syrjintä ja haitalliset sukupuolittuneet normit. Kyseessä on vakava ihmisoikeusloukkaus, jolla on laajat ja pitkäaikaiset vaikutukset sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Euroopan Unionissa inhimillisen kärsimyksen ja terveysvaikutusten lisäksi sukupuolittuneen väkivallan taloudellisiksi kustannuksiksi arvioidaan 228 miljardia euroa vuodessa.Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaiset toimet ovat keskeinen osa Suomen kehitysyhteistyötä, ja Suomi onkin YK:n väestörahasto UNFPA:n vahva tukija. Järjestö kitkee sukupuolittunutta väkivaltaa ja haitallisia käytäntöjä, kuten sukuelinten silpomista ja lapsiavioliittoja. Vuonna 2021 Suomi rahoittaa UNFPA:n toimintaa 33 miljoonalla eurolla.Lisäksi Suomi tekee aiheessa tiivistä yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat usein läsnä siellä, missä muut toimijat eivät välttämättä ole, kuten ruohonjuuritasolla paikallisissa yhteisöissä ja sellaisissa vähiten kehittyneissä maissa (LDC-maat) missä Suomella ei ole muuta toimintaa. Kansalaisjärjestöjen kautta on pyritty esimerkiksi ehkäisemään ei-toivottuja tai suunnittelemattomia raskauksia kokonaisvaltaisen ja laadukkaan seksuaalikasvatuksen keinoin.Tämä uutinen julkaistaan 25. marraskuuta, joka on YK:n päätöksellä Kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja tukea väkivallan lopettamista.
Lähde: Valtioneuvosto.fi