NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat päivittäneet kahta koronaepidemian ehkäisyä koskevaa suositusta koronavirustilanteen lieventyessä. Toinen suositus koskee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjiä ja toinen lukio- ja ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjiä sekä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Uudet suositukset korvaavat 22.12.2021 annetut vastaavat suositukset.Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen osalta fyysisiä kontakteja koskevia suosituksia päivitetään. Suosituksessa muistutetaan, että tilojen väljyyteen ja hygieniaan kiinnitetään huomiota. Kouluissa opetusta voi tarvittaessa porrastaa mahdollisuuksien mukaan ja kasvatus- ja opetusryhmät pitää erillään. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia mahdollisimman paljon saman lapsiryhmän kanssa.Isoja yhteistilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan väljyys- ja hygieniatekijät. Aluehallintoviraston mukaan päiväkotien ja koulujen järjestämät juhlat ja päättäjäistilaisuudet ovat yleisötilaisuuksia, jos tilaisuuteen osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia tai oppilaita, kuten esimerkiksi huoltajia. Yleisötilaisuuksissa tulee noudattaa paikallisia ja alueellisia määräyksiä.Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelu koulun tai varhaiskasvatuksen alueella on mahdollista tartuntatautilain mukaiset hygieniavaatimukset huomioiden.Henkilökunnan kokoontumisia voidaan jatkossa järjestää ja henkilöstön siirtyminen toimipaikasta toiseen on mahdollista epidemiatilanne ja tartuntatautilain mukaiset hygieniavaatimukset huomioiden. Kokoontumisissa voidaan edelleen hyödyntää etäyhteyksiä.Toisen asteen ja korkea-asteen osalta suosituksia on päivitetty siten, että lähiopetusta voidaan järjestää myös suurelle osallistujajoukolle, kun riittävästä väljyydestä huolehditaan.
Suositusten tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen turvallista järjestämistä ja tilojen turvallista käyttöä koronaepidemian aikana. Suosituksia noudattamalla voidaan estää tartuntoja ja vähentää altistumisia.OKM THL suositus – opetus ja varhaiskasvatus (1.3.2022)
OKM THL suositus – toinen aste ja korkeakoulut (1.3.2022)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta on lausunnolla 28.2.–8.4.2022. Juomavesidirektiivi ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Sen tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Toimeenpano tuo muutoksia useaan eri lakiin.Juomavesidirektiivi ohjaa edistämään talousveden laatua erityisesti riskienhallinnan avulla. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lainsäädäntöön useita muutoksia, jotka koskevat terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakia sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia. Talousveden laatua koskevat ajantasaiset tiedot olisi jatkossa esitettävä verkossa käyttäjäystävällisessä muodossa. Vesihuoltolaitosten olisi jatkossa toimitettava asiakkaalle myös pyytämättä veden kulutus-, hinta- ja laatutietoja, ja asiakkaan olisi välitettävä tiedot talousveden loppukäyttäjälle. Vesihuoltolaitosten omavalvontaan tulisi tarkennuksia, ja niiden velvoitteesta tarkkailla raakaveden laatua säädettäisiin tarkemmin.Vedentuotantoketjussa veden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet kuten vesijohdot, liittimet ja tiivisteet voivat heikentää talousveden laatua. Sen vuoksi talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille tulisi uudet, koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja kaikille veden kanssa kosketuksissa oleville tuotteille markkinavalvonta.Erityisesti Legionella-bakteerin torjumiseksi rakennusten vesilaitteistoille olisi tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointi koskisi luvanvaraista rakentamista ja ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia ovat mm. sairaalat, hotellit, uimahallit ja kylpylät sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmaiden on tuotava direktiivin määräykset osaksi omaa lainsäädäntöään 12.1.2023 mennessä. Hallituksen esitysluonnoksen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Hallituksen esitysluonnos valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ja johtamassa ohjausryhmässä, jossa olivat mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ry sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry. LausuntopyyntöLisätietoaTerveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet, markkinavalvontalaki: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315,Vesihuoltolaki: Lainsäädäntöneuvos Vilja Klemola, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 309Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027Ympäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312
 [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö ja puolustusministeriö ovat asettaneet selvityshankkeen, jossa arvioidaan viranomaisten toimintaedellytyksiä kansallisen kyberturvallisuuden varmistamisessa, kyberrikollisuuden torjunnassa, kyberpuolustuksessa sekä nopeasti kehittyvissä yhteiskunnan kyberturvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. -Yhteiskunta digitalisoituu kiihtyvällä vauhdilla ja olemme yhä riippuvaisempia tietoverkkojen ja -järjestelmien toimivuudesta. Kyberuhat ovat lisääntyneet ja monimuotoistuneet. Ne myös häivyttävät rajaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä toisaalta siviili- ja sotilaallisten uhkien välillä. Kansallinen ja kansainvälinen uhkaympäristö kehittyy koko ajan ja viranomaisina meidän on pysyttävä mukana tässä kehityksessä, toteaa kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape sisäministeriöstä.Keskeiset kehittämistarpeet viranomaisten toimintaedellytyksissä tunnistetaanSelvityshankkeessa arvioidaan viranomaisten tämän hetkiset toimintaedellytykset vakavissa kansallista kyberturvallisuutta vaarantavissa tilanteissa sekä tunnistetaan keskeiset kehittämistarpeet. Tarvittaessa laaditaan ehdotus uudesta toimintamallista, joka oikea-aikaisen ja tasoisen päätöksenteon lisäksi mahdollistaa tehokkaan proaktiivisen toiminnan ja reagoinnin sekä mahdolliset vastatoimet.Hankkeessa arvioidaan myös viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistoimintaa. Hankeryhmä antaa tarvittaessa ehdotuksia lainsäädännön muutostarpeista.Viime vuosien yleinen kehitys on osoittanut, että Suomeen kohdistuvat laittoman tiedonhankinnan ja kybervaikuttamisen riskit ovat kasvaneet. Kansallista turvallisuutta vaarantavat kyberuhkat voivat olla peräisin joko valtiollisesta tai ei-valtiollisesta toiminnasta ja ilmetä niin kybervakoiluna, vakavina tietoverkkohäiriöinä kuin kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvina kyberiskuina tai niiden valmisteluna. Myös kyberrikollisuus on kasvava uhka yhteiskunnan keskeisille toiminnoille.Taustalla valtioneuvoston periaatepäätös kyberturvallisuuden kehittämisohjelmastaNyt käynnistyvän selvitystyön taustalla on valtioneuvoston 10.6.2021 antama periaatepäätös kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta sekä valtioneuvoston antamat selonteot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, sisäisestä turvallisuudesta ja puolustuspolitiikasta. Hankkeen toimenpiteet koordinoidaan muiden kyberturvallisuuden kehittämishankkeiden ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmistelun kanssa.Hanke toteutetaan virkatyönä. Sisäministeriö ja puolustusministeriö ovat asettaneet hankeryhmän selvityksen tekemistä varten. Ryhmän toimikausi on 1.3.2022-31.1.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kansallinen ohjelma ja sitä koskeva ympäristöselostus julkaistiin 1.3.2022. Ohjelman ovat laatineet työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Sen tavoitteena on, että kaikesta Suomessa syntyvästä käytetystä ydinpolttoaineesta ja radioaktiivisesta jätteestä huolehditaan turvallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.Kansallisessa ohjelmassa käsitellään laajasti käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon osa-alueita. Siinä esitetään käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon yleiset tavoitteet, periaatteet, määrät, sijaintipaikat sekä arvio jätehuollon kustannuksista ja aikataulusta. Ohjelman keskeinen tavoite on radioaktiivisten jätteiden huollon kehittäminen Suomessa. Kansallista ohjelmaa edellytetään myös Suomen valtiolta Euroopan unionin neuvoston direktiivissä (2011/70/Euratom). Kansallisessa lainsäädännössä ohjelmasta säädetään ydinenergian käytön osalta ydinenergialaissa ja säteilyn käytön osalta säteilylaissa. Ohjelma on valmisteltu yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa ja toiminnanharjoittajat myös keskeisiltä osin toteuttavat kansallista ohjelmaa lainsäädännön mukaisesti.  Viranomaiset seuraavat kansallisen ohjelman toteutumista. Erityisesti seurataan käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon teknisten ratkaisujen ja aikataulujen toteutumista sekä suunniteltujen toimenpiteiden riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta. Myös taloudellisen varautumisjärjestelmän toimivuutta, jätemääriä sekä osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä seurataan. Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollossa tulee toteutua jatkuvan parantamisen periaate. Nyt laadittu kansallinen ohjelma on järjestyksessään toinen. Se korvaa kesällä 2015 valmistuneen ensimmäisen ohjelman. Kansallisen ohjelman päivittäminen oli tarpeellista kansallisen toiminnan kehittämiseksi sekä tulevaa, säännöllisin väliajoin toteutettavaa, kansainvälistä arviointia varten. Ensimmäinen kansainvälinen vertaisarviointi on suunniteltu loppuvuodelle 2022. Kansallista ohjelmaa ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tai muiden kehitystarpeiden perusteella.   Ohjelman laatimisen yhteydessä toteutettiin ympäristövaikutusten arviointi viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti. Ympäristöselostus sisältää muun muassa kuvauksen hankkeen toimintaympäristöstä, tavoitteista ja todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset puoltavat kansallisen ohjelman tavoitteiden toteuttamista. Ympäristövaikutusten seurantaa toteutetaan kansallisen ohjelman seurannan yhteydessä.Osana ohjelman laatimista järjestettiin kaksi lausuntokierrosta, joiden aikana viranomaiset, alan toiminnanharjoittajat, kansalaiset ja yhteisöt saivat esittää lausuntoja ja mielipiteitä. Lausunnot ja mielipiteet ovat otettu huomioon ohjelman valmistelussa.Kansallinen ohjelma ja sen hyväksymispäätös sekä ympäristöselostus ovat julkaistu 1.3.2022 työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/kansallinen-ohjelma 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tukea kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin tälle vuodelle yhteensä 5 390 000 euroa. Avustusta myönnettiin kaikkiaan 14 hankkeelle, ja ne rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista.Avustuksilla vahvistetaan taiteen ja kulttuurin toimijoiden edellytyksiä siten, että niiden käytössä olevat toimitilat ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia, esteettömiä, turvallisia ja terveellisiä. Keskeinen tavoite on tukea työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuttamista kulttuurikäyttöön.Valtionavustukset on tarkoitettu perustamishankkeisiin, jotka koskevat kuntien kulttuuritoimintalaissa tarkoitettua kulttuuritoimintaa varten tarvittavaa tilaa, museolaissa tarkoitettua museota, esittävää taidetta koskevassa laissa tarkoitettuja tiloja sekä valtakunnallisesti merkittäviä taiteilijatiloja.Suurimpia avustuksen saajia ja kohteita ovat Suomen Metsämuseo Luston peruskorjaus (1 970 000 €), Kuopion taidemuseon kokoelmatilojen uudisrakennushanke (700 000 €) ja Seinäjoella sijaitsevan museokeskus Tiklaksen peruskorjaaminen (675 000 €). Ministeriö myöntää samalla myös viimeisen erän osuudestaan Tanssin talon rakentamiseen (330 000 €).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kolmikantaisen työryhmän esitys työturvallisuuslain väliaikaisesta muuttamisesta lähetetään koronaministerityöryhmän linjauksen mukaisesti lausuntokierrokselle.Työelämän koronaturvallisuustoimia pohtinut työryhmä laati luonnoksen hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan työturvallisuuslain väliaikaista muuttamista. Työturvallisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan työnantajalla olisi oikeus käsitellä tietoa työntekijän covid-19-rokotuksesta tai tämän sairastamasta covid-19-taudista. Tietojen käsittelyoikeus työnantajalla olisi, jos työhön liittyy ilmeinen vaara altistua covid-19-tautia aiheuttavalle virukselle ja tieto on tarpeen työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin tekemiseen tai tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen virukselle altistumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Työelämän koronaturvallisuutta pohtineen työryhmän työ päätökseen (17.2.2022)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmä keskusteli kokouksessaan 10.2.2022 valmistelun edistymisestä eri kehittämiskokonaisuuksissa. Ohjaus- ja rahoitusjaoksen tammikuussa pitämässä sidosryhmätilaisuudessa keskusteltiin uusien lääkkeiden käyttöönotosta ja käytöstä luopumisesta sekä patenttisuojansa menettäneiden lääkkeiden hintakilpailusta ja saatavuudesta. Osana jaoksen työtä on selvityshenkilöksi nimetty Fimean ylijohtaja, emerita Sinikka Rajaniemi. Hän tulee selvittämään lääkehoidon ohjauksen kehittämistä uusissa sote-rakenteissa. Selvitystyön on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Ohjaus- ja rahoitusjaoksen alatyöryhmät käsittelevät hintakilpailun toimivuutta, viitehintajärjestelmän toimivuutta ja sairaalalääkkeiden arviointiprosessia. Lääkehoidon tiedonhallinnan jaos kertoi Kanta-lääkityslistan toiminnallisen ja teknisen valmistelun etenemisestä. Lääkityslistan ensimmäisen vaiheen osalta siirrytään käyttöönottoon kevään aikana. Lääkityslistan lainsäädäntöuudistusta tehdään osana sote-tiedonhallintalainsäädännön hallituksen esitystä, joka on tällä hetkellä lausunnolla. Maalis-huhtikuussa pidetään seuraava sidosryhmätilaisuus lääkityslistan lainsäädäntömuutoksista. Ensimmäinen sidosryhmätilaisuus aiheesta pidettiin tammikuussa. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syyskuussa 2022.Lääketietovarannon ratkaisussa täyttyvät ensivaiheessa ohjauksen ja viranomaisen tarpeet sekä huoltovarmuuden varmistamiseen liittyvät tiedot. Lääketietovarannon tiedonhallinnan kehittämisen vaihtoehtoina tarkastellaan hybridi- tai keskitettyä mallia, koska hajautettu malli (nykymalli) ei tue kehittämistoimenpiteitä. Lääketietovarannon ratkaisukuvaus valmistuu maaliskuussa. Myös lääketiedon hyödyntämisen esiselvityksen tulokset ovat käytettävissä maaliskuussa. Kehittämisen tiekarttaa aletaan työstää esiselvityksen valmistuttua.Apteekkijaos ja sen alaryhmät kartoittavat haasteita ja kehittämisehdotuksia laadittavaan selvitykseen. Vähittäisjakelun tavoitteita ja tehtäviä sekä etäasiointia ja apteekkien verkkopalvelua käsittelevät alaryhmät ovat edenneet valmistelutyössään tavoitteiden mukaisesti. Talouteen keskittyvä alaryhmä pohtii apteekin omistajamalleja. Apteekkien omistajuudesta pidetään sidosryhmätilaisuus myöhemmin keväällä. Apteekkijärjestelmistä Euroopassa ja avohuollon apteekkien lääkeneuvonnasta teetetään kokonaisuutta tukevat erillisselvitykset, joiden on tarkoitus valmistua elokuussa. Koordinaatioryhmän muistiot ja muu kokousaineisto löytyvät Hankeikkunasta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja kuusi muuta ministeriä on ollut ministerinä 1 000 päivää tiistaina 1. maaliskuuta. Marin aloitti ministeriuransa liikenne- ja viestintäministerinä Rinteen hallituksessa kesäkuussa 2019. Pääministeriksi hänet nimitettiin 10. joulukuuta 2019.Tiistaina ministerinä 1 000 päivää ovat olleet Marinin lisäksi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, sisäministeri Krista Mikkonen, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Tuppurainen toimi eurooppaministerinä ja Harakka liikenne- ja viestintäministerinä Rinteen hallituksessa. Ministeri Mikkonen siirtyi ilmasto- ja ympäristöministerin tehtävästä sisäministeriksi marraskuussa 2021. Ministerit Skinnari, Blomqvist ja Kaikkonen ovat toimineet koko ajan samoilla ministerinimikkeillä.Nykyisten ministerien ministeripäivät 1.3.2022 (Ministeritietojärjestelmä)Ministeri | MinisteripäivätHaavisto, Pekka Olavi | 2 809
Henriksson, Anna-Maja Kristina | 2 438
Haatainen, Tuula Irmeli | 2 277
Lintilä, Mika Tapani | 1 889
Leppä, Jari Juhani | 1 762
Saarikko, Annika | 1 334
Paatero, Sirpa Hannele | 1 246
Marin, Sanna Mirella | 1 000
Tuppurainen, Tytti Johanna | 1 000
Skinnari, Ville Tapio | 1 000
Blomqvist, Thomas Jörn Ingmar | 1 000
Mikkonen, Krista Johanna | 1 000
Kaikkonen, Antti Samuli | 1 000
Harakka, Timo Olavi | 1 000
Andersson, Li Sigrid | 807
Kurvinen, Antti Ilmari Vilhelm | 279
Sarkkinen, Hanna Maria Katariina | 246
Kari, Emma | 103
Lindén, Aki | 26

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Raportti viranomaisten miehittämättömien ilma-alusten (UAS) toiminnasta on julkaisu 1.3.2022. Raportin mukaan miehittämättömien ilma-aluksien käyttö lakisääteisillä tehtävillä on lisääntynyt pelastustoimessa, Poliisissa ja Rajavartiolaitoksella viimeisen kymmenen vuoden aikana.Teknologian hyödyntäminen on tehostanut viranomaisten palvelutuotantoa. UAS-järjestelmät luovat esimerkiksi uusia mahdollisuuksia johtamisen ja päätöksenteon tueksi viranomaistehtävillä.Pelastustoimelle, Poliisille ja Rajavartiolaitokselle esitetään seitsemän suositusta, joiden avulla yhdenmukaistetaan miehittämättömien ilma-alusten kutsutunnuksia, koulutusta, käyttöä, tilastointia sekä käsitteistöä. Viranomaiset ottavat käyttöön UAS-lyhenteen kesäkuun 2022 loppuun mennessä.Viranomaisten UAS -toimintaan liittyvälle koulutukselle, harjoittelulle ja osaamisen varmistamiselle asetetaan kansallisesti yhdenmukaiset minimivaatimukset.Viranomaisten UAS-toiminnassa käyttämät yksikkö- ja kutsutunnukset muodostetaan yhdenmukaisin periaattein. Koulutetaan viranomaiset miehittämättömien ilma-alustoiminnan koordinoinnista moniviranomaistehtävillä. Tuotetaan ja koulutetaan kolmannelle ja neljännelle sektorille suunnattu koulutus- ja perehdytysmateriaali, mikä tukee viranomaisten miehittämätöntä ilmailua.Tehdään viranomaisten miehittämättömään ilmailuun kansallisen suorituskyvyn vaatimusmäärittely sekä selvitys yhteishankintojen ja -toiminnan edellytyksistä.Luokitellaan yhtenäisesti viranomaisten miehittämättömän ilmailun lentolaitteet.Hankkeen taustaa Sisäministeriö asetti viranomaisten miehittämättömien ilma-alusten työryhmän ajalle 1.1.–31.12.2021. Työskentelyssä huomioitiin vuoden 2022 alussa voimaan tulleen Traficomin ilmailumääräyksen OPS M1-35 mukaiset vaatimukset. Työryhmässä työskenteli pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja Poliisin asiantuntijoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 1. maaliskuuta, että sote-uudistuksen seurauksena hyvinvointialueille siirtyville lainoille ja muille sitoumuksille ei myönnetä valtiontakauksia.Linjauksen mukaan myöskään hyvinvointialueiden uusille lainoille ei lähtökohtaisesti myönnetä valtiontakauksia.Finanssivalvonta päivitti määräyskokoelmaansa 18.1.2022 niin, että pankkien taseissa saamiset hyvinvointialueilta luokitellaan samaan nollariskiluokkaan kuin saamiset valtiolta, kunnilta ja kuntayhtymiltä. Tästä seuraa, että kuntayhtymistä hyvinvointialueille siirtyvien lainojen vakavaraisuuskohtelu pysyy velallisen vaihtuessa ennallaan. Siirtyville lainoille myönnettäviä valtiontakauksia perusteltiin sote-uudistusta koskevassa lakiesityksessä nimenomaan sillä, että takausten avulla lainat saataisiin säilymään nollariskiluokassa ja siten velkojien asema uudistuksessa turvattaisiin. Koska siirtyvät lainat säilyvät Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan nollariskisinä ilman valtiontakauksiakin, niiden myöntämiselle ei enää ole perusteita.Jos osa velkojista käyttää velallisen vaihtuessa oikeuttaan irtisanoa siirtyvät lainat, valtio jälleenrahoittaa ne omalla varainhankinnallaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi