Suomen ensimmäinen pölyttäjästrategia on valmistunut

NordenBladet — Kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteena on vuoteen 2030 pysäyttää mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen ja varmistaa pölyttäjäkantojen vakiintuminen ja kehittyminen myönteiseen suuntaan. Luonnon- ja viljelykasvien pölytys turvataan luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi. Strategia vastaa osaltaan tavoitteeseen pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.”Yli kolme neljäsosaa maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjien työstä. Pölyttäjien määrän ja lajirikkauden vähenemisestä on tehty havaintoja eri puolilla maailmaa, myös meillä Suomessa. Luontokadon vaikutukset konkretisoituvat näkyvästi pölyttäjien ja ruoantuotannon välisen suhteen kautta,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Pölyttäjästrategia kattaa laajasti luonnonvaraiset pölyttäjähyönteiset ja niiden elinympäristöt sekä ekosysteemien toi¬minnan että pölyttäjien tarjoamien palvelujen näkökulmasta. Strategiassa huomioidaan pölyttäjien keskei¬nen merkitys maataloudessa ja maatalousalueilla sekä tarhamehiläisen ja muiden kasva¬tettujen mesipistiäisten merkitys, vaikutukset ja niihin liittyvät elinkeinot. Maatalousalueet ovat useissa maissa vallitseva maankäyttömuoto, ja viljelykasvien pölytyksellä on usein suuri taloudellinen merkitys alueilla, joilla on paljon hedelmien ja siemenkasvien viljelyä. Suomessa pölyttäjien merkitys voi olla paikallisesti suuri esimerkiksi hedelmänviljelyyn erikoistuneilla maatiloilla. Myös talousmetsien käyttö ja suojellut metsät vaikuttavat keskeisesti maamme pölyttäjien tilaan. Pölyttäjillä on esimerkiksi marjakasvien pölytyksen kautta keskeinen rooli metsien ravintoverkoissa ja monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Metsämarjoja myös hyödynnetään Suomessa poikkeuksellisen laajasti.Toimia pölyttäjien säilymiseksi, pölyttäjäkantojen elpymiseksi ja pölyttäjien vähenemisen syiden korjaamiseksiStrategia sisältää 27 toimenpidettä, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen sekä uhanalaisten että tavallisempien lajien näkökulmasta, pölyttäjille haittaa aiheuttavien tekijöiden vaikutusten vähentämiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on koottu keskeisiä keinoja pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseksi.Pölyttäjille tärkeiden ympäristöjen parantamiseksi on mahdollista toteuttaa laajasti vaikuttavia toimenpiteitä esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelman sekä maatalouden ympäristötoimenpiteiden rahoituksen avulla. Pölyttäjien elinympäristöt tarvitsevat hoitoa, missä Helmi-ohjelman toimenpiteet ovat keskeisiä keinoja pölyttäjien elinympäristöjen turvaamiskesi. Pölyttäjästrategian tärkeitä kokonaisuuksia ovat muun muassa:EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja sen kautta rahoitettavat ympäristötoimet, mm. kasvipeitteisinä hoidettavat alueet kuten maisema-, monimuotoisuus- ja niittypellot.Pölyttäjille soveltuvan monilajisen ravintokasvillisuuden tarjoaminen maatalousympäristöissä ja niiden läheisyydessä sekä haitallisten vieraslajien torjunta.Pölyttäjille tärkeiden elinympäristöjen määrän ja laadun parantaminen rakennetuissa ympäristöissä, mm. viheralueilla ja väylien varsilla.Pölyttäjille haitallisten kasvinsuojeluaineiden ja biosidien vaikutusten vähentäminen.Pölyttäjien elinvoimaisuutta metsissä lisäävien lahopuun ja lehtipuiden, etenkin kukkivien puiden, säästäminen ja lisääminen.Ympäristöministeriö on jo käynnistänyt strategian toimeenpanon myöntämällä Suomen ympäristökeskukselle rahoituksen laajennetun pölyttäjäseurannan käynnistämiseksi yhdessä kumppaneiden kanssa. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksessa käynnistyy ympäristöministeriön rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on viedä strategiaa ja sen toimenpiteitä käytäntöön. Pölyttäjästrategian toteuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä, ja hankkeessa kootaan yhteen kevään aikana kaikki keskeiset ympäristötoimijat, maa- ja metsätalouden toimijat sekä muut tahot, joilla on keinoja ja halua vaikuttaa pölyttäjäkantoihin ja niiden elinympäristöihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi