NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea 2. maaliskuuta valtionvarainministerien ylimääräisessä Ecofin-kokouksessa, joka järjestetään videoneuvotteluyhteyksin. Ylimääräinen kokous järjestetään Ukrainan tilanteen takia.Ministereiden on tarkoitus keskustella Ukrainan tilanteesta ja Venäjälle asetettujen pakotteiden talousvaikutuksista EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Huoltovarmuusselonteon valmistelua tukeva neljäs työpaja järjestettiin 1.3.2022. Tällä kertaa työpajaan oli kutsuttu sidosryhmien ja huoltovarmuustoimintaan osallistuvien yritysten edustajia. Työpajoista haettiin evästystä selonteon valmisteluun ja käsitetiin selonteossa määriteltäviä painopisteitä.Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti selonteon valmistelun syksyllä 2021. Sen tavoitteena on kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä sekä turvata entistä kokonaisvaltaisempi varautuminen uusiin uhkiin. Lähtökohdat ovat kunnossa, sillä Suomen vahva huoltovarmuusjärjestelmä on toimiva ja ainutlaatuinen maailmassa sekä perustaltaan aikaansaava ja joustava. Työpajan avannut ylijohtaja Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä tiivisti selonteon tavoitteet: ”Sen tulee kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä myös parlamentaarisen valmistelun ja keskustelun kautta, turvata entistä parempi kokonaisvaltainen varautuminen uusiin uhkiin, määritellä, mitkä ovat tavoitteeseen pääsemisen kannalta keskeiset työkalut sekä niiden kehittämistarpeet sekä kehittää huoltovarmuutta vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin.”Kommenttipuheenvuorossaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että huoltovarmuusyhteistyö julkisen ja yksityisen välillä on ollut jo pitkään pienen maamme yksi vahvuuksista, ja on sitä myös jatkossa. Hän totesi, että laajavaikutteisissa kriiseissä on olennaista saada kaikki voimat, niin julkiset kuin yksityiset, yhteiseen käyttöön.”Lainsäädäntöä varautumiseen ja erityisesti kyberturvallisuuteen liittyen on kehitteillä paljon. On huolehdittava, ettei lainsäädäntö vaaranna vapaaehtoispohjalta toimivan huoltovarmuusyhteistyön edellyttämää luottamusta, ja että myös vastuunjako säilyy selkeänä”, Häkämies painotti.Työpajan lopuksi tilaisuuden vetäjänä toiminut Petri Uusikylä tiivisti pienryhmäkeskustelujen antia. Niiden mukaan toimintaympäristö on muuttunut entistä enemmän keskinäisriippuvaiseksi ja vaikeammin ennakoitavaksi. Huoltovarmuustoiminnassa tarvitaan aikaisempaa enemmän ketteryyttä, riittävää resursointia ja uudenlaista osaamista. Tässä korostuvat erityisesti kyberturvallisuus ja hybridiuhat. Entistä enemmän tarvitaan myös yhteistä tilannekuvaa, uudenlaisia rahoitusmalleja ja huoltovarmuusorganisaation poolien ja toimikuntien yhteistyöntiivistämistä.Huoltovarmuusselonteon valmistelun ensimmäinen työpaja järjestettiin viime joulukuussa huoltovarmuusorganisaatioiden poolien puheenjohtajille ja sihteereille, Elinkeinoelämän alueellisen varautumisyhteistyön toimikuntien (ELVAR) sihteereille ja Aluehallintovirastojen (AVI) huoltovarmuusylitarkastajille. Tammikuun lopun toiseen työpajaan osallistui Huoltovarmuusneuvosto ja Huoltovarmuuden yhteistyöryhmä. Kolmannessa työpajassa helmikuussa keskustelemassa olivat huoltovarmuusselonteon parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenet ja varajäsenet. Huoltovarmuusselonteon luonnoksesta järjestetään huhti-toukokuussa 2022 laaja lausuntokierros. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa selonteko eduskunnalle syyskuun alussa. Eduskuntakäsittelyn jälkeen talvella 2023 järjestetään vielä laaja huoltovarmuusseminaari keskeisille sidosryhmille.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hallitus täydensi vuoden 2022 ensimmäistä lisätalousarvioesitystä 2.3.2022. Lisätalousarviolla vastataan koronavirustilanteesta aiheutuviin suoriin ja välttämättömiin tarpeisiin.Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostojen ja kehittämisen määrärahojen lisäämistä 30 miljoonalla eurolla. Lisärahoituksella tuettaisiin kaupunkiseutujen ja ELY-keskusten mahdollisuuksia järjestää joukkoliikennettä poikkeusoloissa ja ylläpitää palvelutasoa. Matkustajamäärät joukkoliikenteessä ovat olleet alkuvuonna 2022 merkittävästi koronatilannetta edeltävää tasoa alhaisemmat voimassa olleista rajoituksista johtuen.Nyt tehdyn päätöksen lisäksi julkisen henkilöliikenteen tukia tarkastellaan toukokuun toisen lisätalousarvion yhteydessä, kuten koronaministeriryhmä tammikuussa linjasi.Vuonna 2020 eduskunta myönsi joukkoliikenteelle yhteensä 200 miljoonaa euroa lisämäärärahaa ja vuonna 2021 henkilöliikenteen palveluiden ostoihin 22,8 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.– Olemme tukeneet voimakkaasti joukkoliikennettä, jotta koronan vaikutukset jäisivät lyhytaikaisiksi. Liikkumisen yhdenvertaisuus on taattava niin kaupungeissa kuin maaseudulla. ELY-keskusten ostoliikenteellä on varmistettu välttämättömimpiä kulkuyhteyksiä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää tuen suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille valtionavustuksina sekä kiintiöi joukkoliikenteen valtionrahoituksen ELY-keskuksille. ELY-keskukset vastaavat tuesta alueelliselle ja paikalliselle liikenteelle.Lentoliikennepalvelujen ostoa varten maakuntalentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä esitetään julkista tukea 17 miljoonaa euroa. Hallitus sopi tuesta vuoden 2022 ensimmäistä lisätalousarviota koskevassa neuvottelussa. Kyseessä on määräaikainen ja lyhytkestoinen tuki Covid-19-tartuntatautitilanteesta johtuen. Se perustuu aiempaan vuonna 2020 tehtyyn väliaikaiseen ratkaisuun, jolla pyritään yhdessä kaupunkien kanssa palauttamaan markkinaehtoinen lentoliikenne viidelle lentoasemalle.Tuella rahoitettaisiin niitä lentoliikennepalveluja, jotka on hankittu toukokuusta 2021 alkaen Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Joensuun ja Jyväskylän lentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä pandemiatilanteesta yli pääsemiseksi. Tuen arvioidaan riittävän lentoliikenteen tukemiseen nykyisen hankintasopimuksen päätyttyä noin yhdeksän kuukauden jakson ajan. Nykyinen hankintasopimus päättyy 14.8.2022.– Kun koronatilanne ei ole vielä sallinut matkustajamäärien palautumista viiteen maakuntakeskukseen, tarvitaan minimitakuu, jotta yhteydet eivät kokonaan katkea. Kaupungit selvittävät operaattoreiden kanssa samaan aikaan markkinaehtoista liikennettä, joka tarjoaisi kestävästi paremmat ja sujuvammat palvelut ilman katkoksia, toteaa ministeri Harakka.Päätös kilpailutuksesta tehdään jo nyt, koska kaikkine vaiheineen toteutus kestää vähintään yhdeksän kuukautta. Tuettuihin lentoyhteyksiin tulee arviolta 2-3 kuukauden katkos, mikäli markkinaehtoista palvelua yhteysväleille ei synny elokuussa. Matkustajamäärien kehitys keväällä ratkaisee, millaista kysyntää syksyksi voi ennakoida.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 2.3.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Raha-asiainvaliokunnan istunnossa ei käsitelty ministeriöille puollettavia julkisia asioita.
Valiokunnan valtioneuvostolle puoltamista asioista tiedotetaan valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2022 ensimmäistä lisätalousarvioesitystä täydentävän esityksen 2. maaliskuuta.Lisätalousarvioesityksen täydentävässä esityksessä ehdotetaan 30 miljoonaa euroa suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen sekä 17 miljoonaa euroa
vuonna 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaisten maakuntalentoyhteyksien turvaamiseen enintään 9 kuukaudeksi.Määrärahojen lisäys vuoden 2022 lisätalousarvioesityksessä on 47 miljoonaa euroa, mikä lisää valtion nettolainanoton tarvetta vastaavalla summalla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2022 arvioidaan noin 7,6 miljardia euroa. Hallitus antoi vuoden 2022 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle torstaina 3. helmikuuta. Valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut esityksestä mietintöään. Lisätalousarviota täydentävällä esityksellä vastataan koronavirustilanteesta aiheutuviin suoriin ja välttämättömiin kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen liittyviin tarpeisiin sekä turvataan maakuntalentoyhteyksiä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö alkaa valmistella uutta sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituslakia. Taustalla on hallituksen linjaus siitä, että rahapeleillä rahoitetuille toiminnoille otettaisiin käyttöön uusi rahoitusmalli vuoden 2024 alusta alkaen.Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä saivat helmikuun alussa valmiiksi ehdotuksen rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uudesta rahoitusmallista ja rahoitustasosta. Rahoitusmalliuudistuksen toteuttaminen edellyttää arpajaislain muuttamista. Uusi rahoitusmalli tarkoittaisi käytännössä puhdasta yleiskatteellista mallia, jossa ei olisi säädösperusteisia määrärahan jakosuhteita eikä yksilöityjä käyttötarkoitusmäärityksiä.Ennakoitavuuden ja vakauden parantamiseksi uudessa rahoitusmallissa ministeriöiden (MMM, OKM, STM) sektoreille valmisteltaisiin uudet käyttötarkoitukset määrittävät sektorikohtaiset puitelait, jotka yhtenäistävät nykykäytäntöjä. Arpajaislaista siirrettäisiin STM:n sektoripuitelakiin nykyistä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskusta koskeva sääntely sekä säännökset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnasta. Hallituksen esitys uudeksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituslaiksi on tarkoitus valmistella kiireellisenä siten, että se voidaan esitellä syksyllä 2022 osana rahoitusmallin kokonaisuudistusta.Valmisteltavana olevalla lailla halutaan varmistaa valtionavustustoiminnan jatkuminen ennustettavana, avoimena ja läpinäkyvänä.Valmistelun tueksi asetetaan seurantaryhmä, jonka tehtävänä on edistää terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun uuden lainsäädännön valmistelua. Ryhmän toimikausi on 1.3.2022 – 31.12.2022.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen ryhmän koordinoimaan Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä, jonka taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ryhmän tarkoituksena on taata eri toimijoiden välinen sujuva tiedonvaihto ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa tarvittavista toimenpiteistä.Koordinaatioryhmän yhteistyöllä varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset löytävät parhaat ratkaisut mahdollisiin ongelmakohtiin, joita voi ilmetä maahantuloa, vastaanottoa, oleskelua ja työskentelyä koskevissa käytännöissä ja lainsäädännössä.Tällä hetkellä keskusteltavia asioita ovat esimerkiksi kausityöntekijöiden saatavuus ja kausityöhön liittyvät lupamenettelyt, ukrainalaisille mahdollisesti myönnettävä tilapäinen suojelu sekä yleisesti mahdollisimman sujuvien hakemusprosessien varmistaminen nopeasti muuttuvassa tilanteessa.Ryhmässä ovat sisäministeriön lisäksi edustettuina ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maahanmuuttovirasto, Kuntaliitto sekä Suomen Punainen Risti.Ryhmä on toiminnassa toistaiseksi, ja se voi kutsua työhönsä mukaan myös muita tarvittavia tahoja.Suomi seuraa tilannetta ja varautuu ukrainalaisten vastaanottamiseen Ukrainan muuttoliiketilannetta seurataan nyt hyvin tiiviisti. Suomi on lisännyt tiedonvaihtoa sekä kansallisesti valtionhallinnossa että kansainvälisten kumppanien kanssa. Tilannetiedon välitystä EU:n sisällä on tehostettu entisestään.YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jo yli 670 000 ukrainalaista on joutunut pakenemaan maasta. Ensi vaiheessa muuttoliike suuntautuu Ukrainan naapurimaihin sekä maihin, joissa on jo valmiiksi ukrainalaisväestöä: jopa 90 % Puolan rajan ylittäneistä ukrainalaisista majoittuu perheen ja ystävien luona. Merkittäviä ukrainalaisvähemmistöjä on eri puolilla Eurooppaa. Myös Suomessa asuu vakituisesti noin 7 200 ukrainalaista, ja erityisesti ukrainalaisen kausityövoiman rooli on viime vuosina ollut tärkeä. Ukrainalaisten Suomessa jättämien turvapaikkahakemusten määrä on noussut jonkin verran viime päivinä, mutta toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että ukrainalaiset olisivat suuntaamassa erityisesti Suomeen. Tarvittaessa Suomi on varautunut sekä suureen tulijoiden määrään nopeassa ajassa että pitkäkestoiseen maahantulon paineeseen. Viranomaiset pystyvät nopeasti nostamaan vastaanottokapasiteettia, ohjaamaan tulijat tarvittaessa rekisteröitäväksi järjestelykeskuksiin ja keskittämään resursseja hakemusten nopeaan käsittelyyn.EU:n yhteistä ratkaisua selvitetäänVaikka EU-alueelle on saapunut jo satoja tuhansia ukrainalaisia, turvapaikkahakemusten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. Ukrainalaisilla ei ole tarvetta hakea suojelua välittömästi EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla viisumivapaasti ja voivat liikkua EU-alueella vapaasti 3 kuukauden ajan rekisteröimättä oleskeluaan. Toisaalta tästä syystä ukrainalaisten muuttoliikkeestä ja määristä EU-maissa on vaikeaa saada tarkkoja tietoa. Jotkut Itä-Euroopan maat ovat alkaneet myöntää ukrainalaisille tilapäisiä oleskelulupia.Suojelun tarve voi muuttua, kun nyt saapuvien ukrainalaisten 3 kuukauden viisumivapausaika päättyy tai jos EU-maat Ukrainan rajoilla eivät enää pysty vastaanottamaan kaikkia turvaa tarvitsevia. On myös tärkeää, että ukrainalaiset ovat yhtäläisessä asemassa kaikkialla EU:ssa. EU:n yhteisenä ratkaisuna komissio onkin ehdottamassa, että unionissa aktivoitaisiin yli 20 vuotta vanha tilapäisen suojelun direktiivi. Tilapäinen suojelu otettaisiin myös Suomessa käyttöön ensimmäisen kerran. Tässäkin viranomaisten välinen koordinaatio on todella tärkeää.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Valtiovarainministeriö on tehnyt Avoin hallinto on käytännön tekoja -verkkokoulutuksen. eOppiva-koulutuksessa esitellään konkreettisia keinoja, joilla viranomaiset voivat edistää avoimuutta ja vaikuttavuutta omassa työssään. Koulutus on tarkoitettu valtion ja kuntien viranomaisille, ja se on kaikille avoin.Koulutukseen osallistuja pääsee pohtimaan keinoja luottamuksen, avoimuuden, vuorovaikutuksen ja osallisuuden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.”Avoimen hallinnon edistäminen on meidän kaikkien vastuulla, ja eOppiva-kurssi auttaa kehittämään ja ylläpitämään osaamista. Se on tärkeää, koska avoin hallinto on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara, jolla rakennetaan kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen”, sanoo finanssineuvos Katju Holkeri.Valtiovarainministeriö edistää avointa hallintoa yhdessä muun muassa virastojen ja kuntien kanssa. Avoimen hallinnon edistäminen on tärkeää, koska kaikilla on oikeus saada tietoa ja osallistua yhteiskuntamme toimintaan ja sen kehittämiseen. Tätä työtä tehdään valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeessa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Asiantuntijaryhmän mukaan elämän loppuvaiheen hoidon tietopohjaa pitäisi kehittää niin, että tulevaisuudessa voitaisiin muodostaa palliatiivisen hoidon kansallinen laaturekisteri. Palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta tarvitaan yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa, jotta hoidon laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta voidaan seurata. Palliatiivisen hoidon laadun seurannan edellytyksiä selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) projektissa. Palliatiivinen hoito on kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan aktiivista ja moniammatillista hoitoa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.Uudet toimenpidekoodit tuovat palliatiivisen hoidon näkyväksiKansalliseen laadun seurantaan tarvitaan kattavaa rekisteritietoa koko palveluketjusta. Tätä varten on yhdistettävä eri palveluntuottajien tietoja. Nykyään kirjaamiskäytännöt vaihtelevat eri yksiköissä ja kirjaaminen on puutteellista.”Haaste on, että palliatiiviseen palveluketjuun kuuluu hyvin erilaisia yksiköitä. Elämän loppuvaiheen hoitoa tarjotaan niin iäkkäiden sosiaalipalveluissa kuin erikoissairaanhoidossa, ja potilasryhmät ja potilaiden tarpeet ovat erilaisia. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsevat esimerkiksi syöpää sairastavat työikäiset ja muistisairautta sairastavat vanhukset”, sanoo lääkintöneuvos Kaisa Halinen. Kirjaamisen yhtenäistämiseksi työssä kehitettiin palliatiivisen hoidon toimenpidekoodit, jotka otettiin käyttöön vuoden alussa. Toimenpidekoodeja käytetään yksilöimään terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimenpiteet. Ne kuvaavat ja ohjaavat toimintaa ja tukevat laadun seurantaa sekä valtakunnallisesti että yksiköiden tasolla. Uusilla toimenpidekoodeilla merkitään esimerkiksi elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, palliatiivisen hoidon psykososiaalinen keskustelutuki ja palliatiivisen hoidon konsultaatio. Toimenpidekoodit ladataan THL:n koodistopalvelimelta.Laatusuositus ohjaa toimintaa ja tietopohjan rakentamista Projektin pilottitutkimusten alustavien tulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Hoidon saaminen vaihtelee diagnoosin mukaan.”Palliatiivisen hoidon tarvetta ei ilmeisesti tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää saamatta”, johtava asiantuntija Teija Hammar THL:stä sanoo.Laadun kehittämisen ja seurannan perustaksi työryhmä laati palliatiivisen hoidon laatusuosituksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille ja käsikirjan iäkkäiden ihmisten palveluihin. Suosituksen laatukriteerit käsittelevät esimerkiksi potilaan hoitoprosessin vaiheita sekä hoidon järjestämisen ja tuottamisen keskeisiä elementtejä.”Laatukriteerit tukevat hyvinvointialueita ja yksiköitä elämän loppuvaiheen hoidon laadun kehittämisessä ja seurannassa. Ne kuvaavat, mikä toiminnassa on hyvää ja mihin toimintaa on suunnattava”, sanoo Teija Hammar. Iäkkäiden palveluiden laatukäsikirjassa ehdotetaan laatuindikaattoreita, joilla voidaan seurata asiakas- ja yksikkötason tietoa ja henkilöstön osaamista.Varsinaiset kansalliset laatuindikaattorit vaativat vielä pilotointia ja asiantuntija-arviointia. Myös kirjauskäytännöistä on sovittava ennen kuin laatuindikaattoreita voidaan hyödyntää kansallisen palliatiivisen hoidon laaturekisterin luomisessa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
