NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut valtion omistaman DigiFinland Oy:n omistuspohjan laajentamista hyvinvointialueille, HUS-yhtymälle ja Helsingin kaupungille 1.1.2023 lukien.Yhtiön omistajaohjaajana toimiva valtiovarainvarainministeriö käy yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa neuvottelut osakassopimuksesta ja yhtiöjärjestyksestä hyvinvointialueiden, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Helsingin kaupungin kanssa keväällä 2022.DigiFinlandin omistusrakenteesta ja liiketoiminnasta on käyty valmistelevia keskusteluja hyvinvointialueiden väliaikaishallinnon kanssa. Keskustelujen jälkeen yhteinen tilannekuva on, että DigiFinlandille nähdään rooli hyvinvointialueiden ja valtion yhteisenä in-house-toimijana.
Tarkoituksena on, että valtiolle jää vähintään 33,4 prosentin omistus- ja äänivaltaosuus DigiFinlandista ja valtio luovuttaa enemmistöomistuksen vastikkeetta hyvinvointialueille. Omistuksen luovuttaminen edellyttää eduskunnan suostumusta ja valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä.Valtio pitää tärkeänä luoda edellytykset sille, että kaikki hyvinvointialueet voivat tulla mukaan ja hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kansallisia digitaalisia palveluja 1.1.2023 lukien. DigiFinlandin liiketoimintamallin pääasiallisena asiakasryhmänä ovat hyvinvointialueet ja valtio sidosyksikköaseman perusteella. Palvelujen tilaamista ja rahoittamista koskevat asiat sovitaan tilaajakohtaisesti yhtiön ja sen asiakkaiden kesken.DigiFinlandista ei tässä vaiheessa käynnistetä erillistä lainvalmistelua. Sääntelytarvehankkeessa kartoitettiin vuonna 2021 vaihtoehtoja säätää DigiFinlandista ja sen tehtävistä. Hanke ehdotti etenemismalliksi ns. sote-järjestämislakimallia. Hyvinvointialue voi 1.1.2023 lukien hankkia sote-järjestämislain puitteissa asiakkaalle annettavia digitaalisia sote-palveluita DigiFinlandilta sopimukseen perustuen. Palveluihin voi sisältyä julkisia hallintotehtäviä, mutta ei julkisen vallan käyttöä.DigiFinland ja sen erityistehtävä säilyy monialaisena. Yhtiö kehittää ja tuottaa kansallisia digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja muiden toimialojen tarpeisiin sekä tukee toimialariippumattomasti tiedon yhteentoimivuutta ja tiedolla johtamista. DigiFinlandin ylläpitovastuulla on tällä hetkellä kaksi kansallisesti merkittävää asukkaiden sote-palvelua (Omaolo-palvelu ja Päivystysapu 116117 -palvelu). DigiFinlandilla valmistuu vuoden 2022 aikana uusia palveluita vaiheistetusti tuotantoon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja kestävän käytön edistämiseen. Rahaa on jaossa nyt avatussa haussa miljoona euroa.Kunnat ja alueet voivat hakea avustusta hankkeisiin, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja kestävän käytön edistämiseen. Avustettavat hankkeet voivat koskea esimerkiksi kuntien ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen kehittämistä, kuntien ja yritysten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä, kuntalaisten ilmasto- ja kiertotaloustoimien vauhdittamista sekä energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämistä.Rahaa avustushakuun on varattu noin miljoona euroa. Kukin avustettava hanke voi saada enintään 70 000 €, kuitenkin enintään 70 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista. Avustusta voi saada mm. palkka- ja suunnittelukustannuksiin. Kulkuneuvojen, tavaroiden tai laitteiden hankinnat tai vuokraukset voivat kattaa enintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista.”Kuntien ja alueiden tekemät ratkaisut ovat avainasemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Etsimme erityisesti hankkeita, jotka kattavat samalla sekä ilmasto- että kiertotalousteemat. Rahoituksen avulla on mahdollista saada tehoa oman kunnan tai alueen tekemiseen”, kannustaa erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä.Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta tai maakunnan liitto, näiden enemmistöomisteinen yhtiö tai näistä muodostettu yhteenliittymä. Avustushaku on auki 1.3.2022–14.4.2022.Infotilaisuudessa lisää tietoa avustusten hakemisestaYmpäristöministeriö järjestää infotilaisuuden avustushausta 15.3.2022 klo 10.00–11.00. Infotilaisuudessa kerrotaan avustuksen hakemisesta ja vastataan hakuun liittyviin kysymyksiin.
Tilaisuus on kaikille avoin, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 14.3.2022. Ilmoittaudu tilaisuuteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Akatemian kansainvälinen kokonaisarviointi on valmistunut. Arvioinnissa todetaan, että Akatemia toimii kokonaisuutena hyvin ottaen huomioon toiminnan taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot. Reunaehtoja voi olla kuitenkin tarpeen tarkistaa, jotta Akatemian tuotos olisi paras mahdollinen osana Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää. Akatemia voisi olla kansainvälisesti vahvempi toimija muutenkin kuin rahoittamansa tutkimuksen kautta ja olla näkyvämpi yhteiskunnallinen keskustelija kotimaassa. Kokonaisarvioinnin loppuraportti julkaistiin tiistaina 1. maaliskuuta.Suomen Akatemia sai arvioijilta kiitosta muun muassa toiminnan tehokkuudesta, poikkitieteellisistä hankkeista sekä uusien tehtävien laadukkaasta hoitamisesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen korosti arviointiraporttia vastaanottaessaan, että vain laadukas tutkimus voi olla vaikuttavaa ja avata ovia kansainväliseen yhteistyöhön.– Tänään julkaistussa arvioinnissa todetaan, että Suomen Akatemia on näyttänyt suomalaiselle tiedekentälle suuntaa kansainvälisessä kentässä pärjäämisessä. Suomen Akatemia tekee erinomaista, korvaamatonta työtä, ministeri Kurvinen sanoi.Kokonaisarvioinnin tavoitteena oli löytää keinoja Akatemian vaikuttavuuden, toimintojen ja rakenteiden kehittämiseksi. Arviointi antaa suosituksia Suomen Akatemian tulevasta roolista niin valtioneuvostolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle kuin Akatemiallekin.Vuosikymmenen aikana Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan systeeminen ajattelutapa on arvioinnin mukaan heikentynyt. Kuitenkin nykyinen tavoite tutkimus- ja kehittämisintensiteetin nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on osoitus tämän näkökulman palautumisesta ja uudesta dynaamisuudesta.Valtioneuvostotasolle raportti muun muassa suosittaa, että tutkimus- ja kehittämisjärjestelmää koskevassa päätöksenteossa on huolehdittava siitä, että Akatemia pysyy järjestelmän osana. Tutkimusyhteisön ja yhteiskunnan on tunnettava omistajuutta Akatemiaa kohtaan.Raportissa suositellaan Akatemian tutkimusrahoituksen nostamista, jolla tuettaisiin tutkimus- ja kehittämisintensiteetin neljän prosentin tavoitetta. Rahoituksen nostaminen korjaisi myös rahoitettavien hankkeiden liian pientä osuutta hakemuksista. Akatemian tutkimusrahoitusinstrumentteja ehdotetaan arvioitavaksi.Akatemian tulevaisuuden kannalta oleellinen haaste on vahvistaa Akatemian kestävyyttä sen merkittävimmässä roolissa eli laatupohjaisessa rahoituksessa ja tutkimuksen laadunvarmistuksessa. Akatemian kykyä kytkeytyä joustavasti muihin tutkimusjärjestelmän toimijoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on vahvistettava.Suomen Akatemian kansainvälinen kokonaisarviointi tehtiin vuoden 2021 aikana. Arvioinnista vastasi konsortio, jota johti kansainvälinen Technopolis Group ja jonka toisena partnerina oli suomalainen 4Front Oy. Edellinen Akatemian kansainvälinen arviointi valmistui vuonna 2013.Arviointiraportti: Evaluation of the Academy of FinlandTallenne raportin julkistustilaisuudesta (Youtube)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on julkaissut yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa tiedon jakamisen toimintamallin, jolla edistetään julkishallinnon julkisen tiedon jakamista ja hyödyntämistä yhteiskunnassa. Toimintamalli vastaa tunnistettuihin tarpeisiin yhteen paikkaan kootuista käytännönläheisistä ohjeista ja parhaista käytännöistä.Toimintamalli on suunnattu erityisesti julkiselle hallinnolle, mutta se on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Se sisältää yleistason kuvausta tiedon jakamisen vaiheista, huomioonotettavista velvoitteista ja suosituksista, hyväksi havaituista toimintatavoista sekä tiedon avaamisen hyötyjen, riskien ja kustannusten arviointimenetelmän. Toimintamalli ei ole itsessään virallinen suositus, ohje tai linjaus. Sisältöä voi hyödyntää soveltuvilta osin harkitessaan, suunnitellessaan tai kehittäessään tiedon jakamista avoimena tietona tai muutoin laajempaan käyttöön. Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää ja päivittää toimintamallia avoindata.fi-palvelussa. Mallin sisältö julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja mahdollisesti myös englanniksi. Lisäksi sisällön tueksi tuotetaan kaikille avoin eOppiva-verkkokoulutus vuoden 2022 aikana.Toimintamallia on valmisteltu Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeessa avoimella yhteistyöllä sidosryhmien kanssa. Sisällöntuotantoon ovat osallistuneet valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston lisäksi Tilastokeskus, Helsingin kaupunki (Helsinki Region Infoshare), Valtiokonttori, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Open Knowledge Finland ry. Työskentelyä on tukenut Deloitte Consulting Oy. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset laajentuvat, tarve sopeutumiselle ja sen kansainväliselle rahoitukselle kasvaa. Suomi tukee Pariisin ilmastosopimuksen alaista Adaptation Fund -sopeutumisrahastoa, joka toteuttaa konkreettisia hankkeita, joilla tuetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä kehittyvissä maissa.Ilmastonmuutoksen edetessä sen vaikutukset laajentuvat. Hitaiden muutosten lisäksi sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat tai hurrikaanit, yleistyvät. Sään ääri-ilmiöistä kärsivät eniten haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset köyhimmissä maissa, vaikka suurimmista päästöistä ovat vastuussa teollisuusmaat. Siksi teollisuusmaat osallistuvat köyhimpien maiden sopeutumistoimien, kuten ilmastokestävän maatalouden, rahoitukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 1. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy työelämässä laajasti ja eri perustein, yleisimmin terveydentilaan ja ikään perustuen. Yhtä selkeää työkalua systemaattisen rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi ei löytynyt, mutta Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilu antoi viitteitä anonyymistä työnhausta toimivana työkaluna rekrytointisyrjinnän vähentämisessä.Laboren ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen tarkoituksena oli päivittää kokonaiskuvaa syrjinnästä Suomen työelämässä. Tutkimuksessa on kaksi keskeistä osaa, joiden tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille tietoa syrjinnästä työelämässä ja keinoista yhdenvertaisuuden edistämiseksi.Tutkimus keskittyi yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa kiellettyihin syrjintäperusteisiin. Perusteita ovat muun muassa sukupuoli, ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Survey-aineistojen avulla tutkimus kuvaa vastaajien omakohtaisia kokemuksia ja havaintoja syrjinnästä. Näitä kyselytutkimuksia täydentävät viranomaisaineistojen syrjintäilmoitukset ja -tuomiot sekä rekisteripohjainen tilastoaineisto. Työolotutkimuksen aikasarjat tuottivat kaikista kattavinta ja eri syrjintäperusteiden kannalta vertailukelpoisinta tietoa työpaikalla havaitusta syrjinnästä.Eri aineistot valottavat työsyrjinnän yleisyyttä ja perusteitaTutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin työelämässä esiintyvän syrjinnän yleisyyttä ja ajankohtaista tilannetta. Kyselytutkimuksissa yleisimmät perusteet syrjinnälle olivat terveydentila sekä nuori ja vanha ikä. Viranomaisaineistoissa esimerkiksi työsuojeluviranomaisen asiakasaloitteisissa tarkastuksissa ikä oli yleisin syrjintäperuste. Merkittävin kasvu työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa oli kuitenkin alkuperään, kieleen ja kansalaisuuteen perustuvassa syrjinnässä. Työsyrjintärikoksissa yleisimmin esiintyvä syrjintäperuste oli terveydentila ja toiseksi yleisin sukupuoli.Kokonaiskuvan muodostaminen työsyrjinnästä Suomessa on haastavaa, koska syrjintäperusteittain saatavilla olevan tiedon määrässä ja laadussa on merkittäviä eroavaisuuksia. Eri kyselytutkimusten kysymysmuotoilut ja kohderyhmät ovat erilaisia. Syrjintätietoa on entistä runsaammin saatavilla, ja tutkimuksen eri aineistot valottavat työsyrjinnän yleisyyttä eri näkökulmista ja eri väestöryhmien osalta.Alustavia tuloksia anonyymin työnhaun hyödyistäTutkimuksen toisessa osassa selvitettiin työnhaussa ja rekrytoinnissa tapahtuvaa syrjintää. Tilannekuvan mukaan työnhaussa tapahtuu syrjintää laajasti ja eri perustein. Muun muassa etniseen vähemmistöön kuuluvia ja iäkkäämpiä henkilöitä kutsutaan muita harvemmin työhaastatteluun. Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa.Laajimmin tutkimuksessa arvioitiin anonyymin työnhaun vaikutuksia, ja tulokset vaihtelivat merkittävästi keskenään. Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilun arviointi antoi kuitenkin toivoa, että anonyymi työnhaku voi olla toimiva työkalu rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi. Alustavien tulosten perusteella anonymisoinnista hyötyvät yli 55-vuotiaat sekä henkilöt, joilla on vieraskielinen nimi. Toisaalta näyttöä ei löytynyt sille, että anonymisoinnilla olisi vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon rekrytoinnissa.Tutkimusryhmän mukaan tulevaisuudessa tarvitaan vastaavia vaikutusarvion mahdollistavia tutkimuksia, joiden avulla voidaan tarkemmin ymmärtää, missä olosuhteissa anonymisointi toimii ja missä ei. Tämä tutkimustieto on merkittävää työsyrjintää ehkäisevien ja torjuvien toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnille.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Materiaalitehokkuuden sitoumuksen uusi kausi 2022–2026 jatkaa elintarvikealan toimia elintarvikkeiden kestävämmän valmistuksen, jakelun ja kulutuksen edistämiseksi. Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ovat allekirjoittaneet sitoumuksen työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa.Ensimmäisellä kaudella 2019–2021 sitoumukseen liittyneet 17 yritystä onnistuivat vähentämään ruokahävikkiä, muovin käyttöä, jätettä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tuloksiin päästiin prosessien materiaalitehokkuutta parantamalla, sivuvirtoja hyödyntämällä ja kierrätysastetta nostamalla. Erinomaiset tulokset kannustavat toimijoita nyt uudelle sopimuskaudelle. Ravintola-ala liittyy mukaan uutena osapuolena, mikä lisää entisestään sitoumuksen vaikuttavuutta.Elintarvikealan yritysten tavoitteena on saavuttaa käytännön materiaalitehokkuustoimilla toimialatasoisesti mitattavia taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Samalla lisätään elintarvikeketjun ja kuluttajien tietoisuutta materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja keinoista. Tavoitteena on, että vuoden 2024 loppuun mennessä sitoumukseen liittyneet yritykset edustavat 90 prosenttia Päivittäistavarakauppa ry:n, 40 prosenttia Elintarviketeollisuusliitto ry:n sekä 20 prosenttia MaRa ry:n ravintola-alan jäsenyritysten liikevaihdosta.  ”Materiaalitehokkuuden sitoumukset ovat mainio esimerkki elinkeinoelämän ja valtionhallinnon vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta yhteistyöstä. Jo ensimmäinen sitoumuskausi osoitti, että samaan aikaan voidaan onnistuneesti vähentää elintarvikkeiden tuotannon, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa. ”Tämä ei olisi mahdollista, elleivät kaikki sitoumukseen osallistujat hyötyisi siitä. Olen vakuuttunut, että käynnistyväkin kausi on menestys. Toivotan myös ravintola-alan lämpimästi tervetulleeksi mukaan materiaalitehokkuuden sitoumustyöhön”, Lintilä jatkaa.Sitoumus edistää kiertotaloutta Materiaalitehokkuuden sitoumus on toimintamalli, jolla viedään käytäntöön useita kansallisia ja kansainvälisiä ympäristötavoitteita.”Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen vapaaehtoiset toimet ovat osoitus elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja ravintoloiden edelläkävijyydestä ja aktiivisuudesta. Niillä edistetään yhteisiä kansallisia kestävyystavoitteita, kuten ruokahävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä. On mahdollista saavuttaa mittavia taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä, joilla yritysten kannattavuus ja kilpailukyky paranevat”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo. Yritys valitsee omat materiaalitehokkuustoimensa ja niiden tavoitteet. Yritykset sitoutuvat esimerkiksi ennaltaehkäisemään elintarvikejätteen ja ruokahävikin syntyä, parantamaan materiaalitehokkuutta tuote-, pakkaus- ja palvelusuunnittelun avulla ja kehittämään sivuvirtojen hyötykäyttöä. ”Sitoumus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden olla edelläkävijä ja vastuullinen toimija ympäristöasioissa. Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää myös yrityksen kannattavuutta. Toivottavasti toimialojen yritykset liittyvät joukolla mukaan edistämään Suomen tietä hiilineutraaliksi kiertotalousyhteiskunnaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on päättänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelystä ylentää eversti Vesa Petteri Valtosen prikaatikenraaliksi 1.3.2022 lukien.

Prikaatikenraali Vesa Valtonen (s. 1969) on toiminut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä Maavoimien esikunnassa, Turvallisuuskomitean sihteeristön pääsihteerinä puolustusministeriössä sekä pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2018.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion työmarkkinalaitos saavutti tänään 28.2.2022 neuvottelutuloksen valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Sopimus on tarkoitus solmia ajalle 1.3.2022 – 29.2.2024, mutta on irtisanottavissa 28.2.2023 alkaen. Valtiolla työskentelee yhteensä n. 78 000 henkilöä.Valtion työmarkkinalaitos neuvotteli sopimuksen valtion henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ammattiliitto Pro:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa.”Sopimusratkaisu noudattaa kustannusvaikutuksiltaan ja ensimmäisen vuoden jälkeisen irtisanomismahdollisuuden myötä työmarkkinoille muodostunutta yleistä linjaa. Sovimme perhevapaauudistukseen liittyvät yksityiskohdat valtion hyvän ja vastuullisen henkilöstöpolitiikan hengen mukaisesti. Haluan kiittää neuvotteluosapuolia rakentavasta ja ratkaisuhakuisesta neuvotteluilmapiiristä”, toteaa valtion neuvottelujohtaja Sari Ojanen.Neuvottelutuloksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin sopimuksen tultua hyväksytyksi osapuolten hallinnoissa. Valtion työmarkkinaneuvotteluissa neuvottelutuloksen hyväksymisen jälkeen hyväksymisprosessi etenee siten, että valtioneuvosto joko hyväksyy tai hylkää sopimuksen. Valtioneuvostokäsittelyn jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunta vielä käsittelee sopimuksen ja joko vahvistaa tai jättää vahvistamatta sen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 28.2.2022 asetuksen rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta tehdyn EU:n neuvoston päätöksen ja asetuksen toimeenpanosta.Suomen ilmatila on jo suljettu venäläiskoneilta EU-säädöksillä.  Valtioneuvoston asetuksella täsmennetään pakotteiden täytäntöönpanoa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää neuvoston päätöksen ja asetuksen tarkoittamia poikkeuslupia. Asetus tulee voimaan 28.2.2022 ja on voimassa toistaiseksi. Asetus kumotaan tai sitä muutetaan sen mukaisesti kuin Euroopan unioni tekee Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvia päätöksiäValtioneuvoston päätös  

Lähde: Valtioneuvosto.fi