NordenBladet – WOW air nousee jälleen tuhkasta, mutta tällä kertaa lentoyhtiöllä on varma suunnitelma käynnistää liiketoiminta. Aamulla 5. marraskuuta pidetyssä lehdistötilausuudessa, josta kertoi Visir.is, selvitettiin mahdollisen muutoksen yksityiskohtia. Islannin uudella lentoyhtiöllä, jonka uusi nimi on PLAY, on suuria kunnianhimoisia tavoitteita.
Islannissa toiminut halpalentoyhtiö WOW Air lopetti toimintansa seitsemän kuukautta sitten. Nyt tätä tyhjiötä alkaa täyttää uusi kohtuuhintainen lentoyhtiö Play. Uuden toimitusjohtajan Arnar Már Magnussonin mukaan sopivat jopa 200 matkustajan A321 koneet alkuun polttoainetehokkuutensa ansiosta hyvin nykyisiin suunniteltuihin kohteisiin. Lentoyhtiö alkaa järjestää sekä matkustaja- että tavarakuljetuksia.
Kotisivullaan flyplay.com lentoyhtiö ilmoittaa, että se alkaa lentää Euroopan eri kaupunkeihin ja ensi keväästä suunnitellaan lentoja myös Pohjois-Amerikkaan. Mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat, yhtiö alkaa myydä lentolippuja jo ensi kuun lopussa.
NordenBladet – Islantilainen Silja Dögg Gunnarsdóttir toimii Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä vuonna 2020. Hänet valittiin presidentiksi neuvoston istunnossa, joka päättyi Tukholmassa torstaina.
Islanti on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 puheenjohtajamaa, ja sillä on ohjelmassaan kolme painopistealuetta: demokratian puolustaminen muun muassa valeuutisia torjumalla, luonnon monimuotoisuuden puolustaminen sekä Pohjoismaiden välisten siteiden edistäminen kielitaitoa vahvistamalla.
– Keskitymme määrätietoisesti luonnon monimuotoisuuteen mobilisoimalla Pohjoismaiden nuoria mukaan työhön sekä painottamalla meriluonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on mitä tärkeintä työtä, toteaa neuvoston keskiryhmää edustava Silja Dögg Gunnarsdóttir.
Valeuutisointi kuriin
Valeuutisten ehkäisyssä Islanti etsii vastauksia muun muassa siihen, miten viranomaiset, poliitikot, kansalaisjärjestöt ja muut yhteiskunnan instituutiot voivat reagoida valheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittämiseen. Lisäksi Islanti pyrkii selvittämään, millainen rooli pohjoismaisella yhteistyöllä voi olla valeuutisten torjumisessa ja demokratian puolustamisessa.
Islannin ja neuvoston uuden presidentin kolmantena painopistealueena on pohjoismaisten naapurikielten ymmärtäminen. Tutkimukset viittaavat siihen, että kielten keskinäinen ymmärtäminen on jatkuvasti heikentynyt Pohjoismaissa. Tämä koskee sekä kuullun ymmärtämistä että suullista ja kirjallista ilmaisua.
Pienten kielten puolustaminen tärkeää
Silja Dögg Gunnarsdóttir pitää kehitystä huolestuttavana. Hän korostaa, että toistensa kieliä ymmärtävät ihmiset ymmärtävät syvällisemmin myös toisiaan sekä toistensa kulttuureja ja historiaa.
– Meidän pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin omien kielten puolustamisen tärkeys. Ne ovat kaikki pieniä kieliä, ja englanti valtaa alaa kaikkialla.
Silja Dögg Gunnarsdóttir on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 presidentti. Hän seuraa tehtävässä ruotsalaista Hans Wallmarkia. Neuvoston varapresidentiksi valittiin sosiaalidemokraattisen ryhmän Oddný Harðardóttir.
Silja Dögg Gunnarsdóttir on ollut Islannin parlamentin eli yleiskäräjien jäsen vuodesta 2013 lähtien.
Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
NordenBladet – Eilen illalla, tiistaina 29. lokakuuta 2019, jaettiin Ruotsissa Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8) pidetyssä juhlallisessa palkintogaalassa Pohjoismaiden neuvoston palkinnot. Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuus-, elokuva-, musiikki-, ympäristö-, sekä lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinnon. Tunnustuksen lisäksi voittaja saa myös rahapalkinnon – 350.000 tanskan kruunua.
Tämänvuotisen juhlallisen palkintogaalan avasivat tervehdyspuheilla Ruotsin parlamentin jäsen ja puhemies Per Olof Andreas Norlén, Pohjoismaiden ministerineuvoston presidentti Hans Wallmark sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson. Juhlallisuutta lisäsi ja fantastisen konsertin antoi Västeråsin sinfoniaorkesteri kapellimestari Cathrine Winnesin johdolla. Illan juonsi ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja television ohjelman toimittaja Jessika Gedlin. Konsertissa esiintyivät lisäksi Emilia Amper (yksi Ruotsin tunnetuimmista kansanmuusikoista ja Key Fiddle -soittaja), El Sistema -niminen södertäljeläinen lastenorkesteri, The Mamas (naisten musiikkitrio jäseninään Loulou LaMotte, Dinah Yonas Manna ja Ash Haynes), sellonsoittaja Johanna Sjunnesson sekä islantilainen duo Hugar (Pétur Jónsson, Bergur Þórisson).
Ensimmäisenä annettiin lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinto 2019 (The Nordic Council Children and Young People´s Literature Prize 2019). Palkinnon sekä palkintoehdokkaat esitteli Ruotsin pääministeri Stefan Löfen. Voittajaksi tuli 44-vuotias norjalainen kirjailija ja kuvittaja Kristin Roskifte. Palkinnon hän voitti kirjalla ”Alle sammen teller” (”Everybody counts”).
Toisena annettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 2019 (The Nordic Council Music Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli suomalainen kapellimestari ja sellonsoittaja Susanna Mälkki. Musiikkipalkinnon voitti islantilainen instrumentalisti Gyða Valtýsdóttir. Valtýsdóttir oli palkinnosta niin liikuttunut, että kiitospuhetta pitäessään hänen tuli kamppailla käsien värinää vastaan. Hennon pehmeällä äänellä hän ilmoitti, että menestyksen takana on hänen äitinsä.
Kolmantena julistettiin Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon voittaja (The Nordic Council Environment Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli Euroopan nuorten parlamentin (EYP) jäsen Noura Berrouba. Voittajaksi tuli 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti ja liikkeen ”Fridays for Future” perustaja Greta Thunberg. Kansa salissa taputti Thunbergille jo silloin, kun palkintoehdokkaat julistettiin. Thunberg itse ei kuitenkaan osallistunut palkintogaalaan, sillä hän oli samaan aikaan Kaliforniassa. Hänen puolestaan lavalle tulivat hänen aktivistitoverinsa, jotka lukivat Thunbergin kirjeen, joka sisälsi kiitossanoja ja ilmoituksen palkinnosta luopumisesta. ”Haluan kiittää Pohjoismaiden neuvostoa tästä palkinnosta. Se on suuri kunnia. Ilmastonmuutokset eivät kuitenkaan tarvitse enää palkintoja. Ma tarvitsemme sitä, että vallanpitäjät ja poliitikot uskoisivat tieteellisiä tutkimuksia”, Greta ilmoitti. Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark ilmoitti Norden.org-sivustolla, että kunnioittaa Greta Thunbergin päätöstä ja että perusteellisesti harkitaan, mitä palkintorahalla tehdään (lue Greta Thunbergin palkinnosta ja palkintorahasta luopumisesta lisää TÄSTÄ).
Neljäntenä annettiin Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2019 (The Nordic Council Film Prize 2019). Palkintoehdokkaat esitteli ja palkinnon ojensi norjalainen näyttelijä Lena Cecilia Sparrok. Voittaja oli tanskalainen draama- ja jännityselokuva ”Queen of Hearts” (alkuperäisnimi: Dronningen). Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja May el-Toukhy, käsikirjoittaja Maren Louise Käehne ja tuottajat Caroline Blanco ja Rene Ezra.
Viidennen palkinnon, Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuspalkinnon (The Nordic Council Literature Prize 2019) esitteli ruotsalainen runoilija ja kirjailija Johannes Anyuru. Palkinto meni tällä kertaa Tanskaan. Voittajaksi tuli 28-vuotias Jonas Eika Rasmussen romaanillaan ”Efter Solen”. Jonas Eika aiheutti kuitenkin konserttisaliin melkoisesti levottomuutta ja jännitystä. Hän nimittäin käytti palkinnon vastaanottopuheen ajan istuvan hallituksen häpäisyyn. Hän tuomitsi kahdella sivulla olleessa valmistellussa puheessaan Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (joka istui samaan aikaan vain muutaman metrin päässä salissa), puhui kapitalismista, rasismista ja radikaalien muutosten tarpeesta Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2019 palkintogaalan (19.30-21.00) lopetti mahtava ”Ain´t No Mountain High Enough” The Mamasin ja Västeråsin sinfoniaorkesterin esittämänä.
Katso lisäksi: Pieni seurapiirikuvasto palkintogaalan vieraista (eli viisi minuuttia ennen konsertin alkua käytävillä ja salissa) on kohta nähtävillä myös NordenBladetin viihdesivustoilla Ohmygossip.
NordenBladet – Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseossa on avoinna näyttely ”Ilmapäevikud” (sääpäiväkirjat), joka antaa kävijöille katsauksen Islannin, Grönlannin ja Färsaarten nykymuodista. Näyttely on avoinna 5. tammikuuta 2020 saakka.
Näyttelyn keskipisteessä on kymmenen taiteilijan tuotantoa, joka nousee paikallisista perinteistä ja on saanut inspiraatiota Pohjoismaiden ainutlaatuisesta maastosta ja ankarista ilmasto-olosuhteista. ”Ilmapäevikud” on valmistunut yhteistyössä taiteilija- ja kuraattoriduo Sarah Cooperin ja Nina Gorferin kanssa, jotka matkustivat kahden vuoden ajan Islannissa, Grönlannissa ja Färsaarilla. Heidän tavoitteensa oli tutkia saariympäristön, kulttuuri-identiteetin ja perinteiden vaikutusta paikallisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden tuotantoon.
Näyttely itse irtautuu tavanomaisesta muodin maailmasta ja sen sijaan keskitytään luovuuteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin – kulttuuri-identiteettiin, perinteisiin, luovuuteen, maisemaan, säähän ja myös Pohjoismaisen uudenlaisiin paikallisiin resursseihin perustauvan kestävän muodin luomiseen.
Göteborgissa ja Berliinissä asuvat ja työskentelevät Sarah Cooper ja Nina Gorfer aloittivat käsitteellisen valokuva-yhteisprojektin vuonna 2006 ja ovat siitä lähtien järjestäneet kansainvälisiä näyttelyitä ja julkaisseet useita kirjoja.
Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseon näyttelyyn osallistuu kymmenen taiteilijaa: Barbara I Gongini, Guðrun & Guðrun (Färsääret), Bibi Chemnitz, Nikolaj Kristensen, Najannguaq Lennert (Grönlanti) sekä STEiNUNN/Steinunn Sigurðardóttir, JÖR/Guðmundur Jörundsson, Kría, Mundi, Shoplifter alias Hrafnhildur Arnardóttir (Islanti).
NordenBladet – Islanti järjestää 4.–5. huhtikuuta neljännen ja viimeisen pohjoismaisen konferenssin, joka liittyy Kansainvälisen työjärjestön (ILO) satavuotisjuhliin. Eri puolilta maailmaa tulevat osallistujat kokoontuvat keskustelemaan tasa-arvon ja työmarkkinaosapuolten roolista tulevaisuuden työelämässä. – Tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Ne ovat osa-alueita, joilla Pohjoismaat voivat inspiroida muita maita, sanoo Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.
Islanti järjestää 4.–5. huhtikuuta neljännen ja viimeisen pohjoismaisen konferenssin, joka liittyy Kansainvälisen työjärjestön (ILO) satavuotisjuhliin. Eri puolilta maailmaa tulevat osallistujat kokoontuvat keskustelemaan tasa-arvon ja työmarkkinaosapuolten roolista tulevaisuuden työelämässä. – Tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Ne ovat osa-alueita, joilla Pohjoismaat voivat inspiroida muita maita, sanoo Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.
Millä tavoin työmarkkinoiden nopeat muutokset vaikuttavat Pohjoismaihin ja niiden työmarkkinamalleihin? Entä mitä vaaditaan, jotta Pohjolan työmarkkinat olisivat tasa-arvoiset ja sosiaalisesti kestävät?
Osallistujia koko maailmasta Yhteensä 300 konferenssivierasta – tutkijoita, poliitikkoja, ay-johtajia, työnantajapuolen edustajia ja kansainvälisten järjestöjen johtajia – seuloo kahden päivän aikana ideoita ja ehdotuksia siitä, miten työehtoja voidaan parantaa ja osaamista ylläpitää kilpailtaessa robottien ja tekoälyn kanssa. Toinen keskeinen teema on samapalkkaisuus sukupuolesta riippumatta.
Pohjoismailla ratkaisun avaimet Pohjoismaiden työministerit kohtaavat konferenssia edeltävänä päivänä 3. huhtikuuta työelämäalan ministerineuvoston kokouksessa. Kokoukseen ja konferenssiin osallistuu myös ILOn pääjohtaja Guy Ryder.
– Pohjoismainen kolmikantamalli, jossa hallitukset ja työmarkkinaosapuolet tekevät yhteistyötä, tarjoaa ratkaisun avaimet tulevaisuuden työelämän haasteisiin, Guy Ryder toteaa.
Pohjoismaiden ympäri neljässä vuodessa Future of Work -konferensseja on järjestetty viime vuosina Pohjoismaiden ministerineuvoston kulloisessakin puheenjohtajamaassa. Ensimmäinen kokous pidettiin neljä vuotta sitten Helsingissä, ja aiheena olivat työn luonteessa tapahtuvat globaalit muutokset. Oslossa taas pohdittiin kolme vuotta sitten jakamistaloutta, ja Tukholmassa viime vuonna pidetyssä kolmannessa konferenssissa ruodittiin teknistä kehitystä ja koulutustarpeiden muuttumista.
Reykjavikissa järjestettävä neljäs konferenssi summaa aiemmat keskustelut, mutta samalla vietetään ILOn 100-vuotisjuhlia.
ILO-raportti valmiina Juhlien kunniaksi konferenssissa saadaan erillinen esittely työn tulevaisuutta käsittelevästä raportista, jonka on laatinut ILOn kansainvälinen komissio. Toinen komission kahdesta puheenjohtajasta oli Ruotsin pääministeri Stefan Löfven. ILO on pyytänyt Pohjoismailta ideoita ja ehdotuksia siitä, miten työehtoja voidaan parantaa, tasa-arvoa lisätä ja osaamista ylläpitää, jotta robotit ja tekoäly eivät veisi työpaikkoja.
Tasa-arvo keskeinen painopistealue Pohjoismaat ovat painottaneet työsuojelua ja kolmikantayhteistyötä, ja näitä asioita on tarkoitus pohtia ja kehitellä eteenpäin. Työympäristöllä on tärkeä merkitys, Ásmundur Einar toteaa. Hänen mukaansa työmarkkinoilla on niin ikään syytä priorisoida tasa-arvoa.
Islannissa laadittiin hiljattain samapalkkaisuusstandardi, jota ollaan nyt ottamassa käyttöön kaikissa yli 250 työntekijän virastoissa ja yrityksissä. Pohjoismaat ovat raivanneet tietä myös perhevapaille ja muille työmarkkinauudistuksille, ja tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Kaikille on annettava mahdollisuus aktiiviseen työmarkkinaosallistumiseen.
Sosiaalista oikeudenmukaisuutta Pohjoismaiden ministerineuvosto ja ILO aloittivat vuonna 2016 yhteistyön, joka liittyy tasa-arvon toteutumiseen tulevaisuuden työelämässä. Yhteistyö on osa ILOn Women at Work -vuosisata-aloitetta. Se on yksi seitsemästä sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävästä aloitteesta, joita ILOn ja kaikkien jäsenvaltioiden on määrä edistää ja valottaa osana järjestön tämänvuotisia satavuotisjuhlia.
”Women at Work” -aloitteeseen ja toiseen vuosisata-aloitteeseen nimeltä ”Future of Work” kytkeytyy myös meneillään oleva laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan pohjoismaista työelämää vuonna 2030. Pohjoismaiden työministerien julkistamassa hankkeessa on mukana suuri joukko pohjoismaisia tutkijoita, ja sitä johtaa norjalainen Fafo-tutkimussäätiö.
”Me emme lähde tulevaisuutta pakoon.” Ásmundur Einar Daðason toteaa, että työelämän tulevaisuus puhuttaa nyt kaikissa Pohjoismaissa, myös Islannissa. Maan väestö kasvo nopeasti, ja työmarkkinoilla on aistittavissa uusia tuulia. Myös ilmastonmuutoksella on valtava merkitys. Islannilla on vahva usko siihen, että konferenssi antaa eväitä tulevaan työhön.
– Kehitys on niin nopeaa, että Pohjoismaat voivat säilyttää johtoasemansa vain jatkamalla työmarkkinayhteistyötä. Me emme lähde tulevaisuutta pakoon, Ásmundur Einar Daðason summaa.
NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta haluaa tehdä Pohjolasta edelläkävijäalueen työssä, jossa ehkäistään yhteiskunnan huono-osaisten ryhmien syrjäytymistä. Työn lähtökohtana on sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön strategiaselvitys ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Pohjolasta halutaan tehdä maailman integroitunein alue, ja tavoitteeseen pyritään muun muassa sosiaalisilla investoinneilla ja ennaltaehkäisyllä.
– Kenenkään pohjoismaalaisen ei pitäisi kokea itseään syrjäytyneeksi. Meillä on näin ollen velvollisuus huolehtia siitä, että sosiaalialalla on parhaat mahdolliset rakenteet ja käytännöt, joilla tuetaan muun muassa huono-osaisia nuoria, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen. Syrjäytymisen ehkäisemistä koskevan alkuperäisen ehdotuksen teki Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä viime syksynä, ja neuvoston hyvinvointivaliokunta päätti nyt lähteä edistämään asiaa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan Reykjavikissa. Käytännössä Pohjoismaiden ministerineuvoston halutaan vahvistavan malleja ja kannustimia, jotka poikivat sosiaalisia investointeja ja ennalta ehkäisevää työtä syrjäytymisen torjumiseksi.
Nuoret ja muut syrjäytyneiden ryhmät
Syrjäytyminen kattaa käsitteenä ihmiset, jotka eivät koe yhteiskunnallista osallisuutta ja joiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on siksi uhattuna. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat maahanmuuttajat, psyykkisesti sairastuneet, vammaiset ja päihdeongelmaiset henkilöt tai sosiaalisesti kuormittuneista ympäristöistä tulevat nuoret. Näille hyvin erilaisille ihmisille on yhteistä se, että he elävät yhteiskunnassa, joka ei aina vastaa heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi syrjäytyneille nuorille on usein tunnusomaista se, että he ovat keskeyttäneet koulun ja ovat ulkona järjestöelämästä. Heillä on usein myös heikkoresurssiset vanhemmat ja kytevä epäluottamus omaan tulevaisuuteen ja paikkaan yhteiskunnassa. Nuorten Pohjoismaiden neuvoston jäsen Anna Falkenberg suhtautuu myönteisesti syrjäytymisen ehkäisytyön tavoitteisiin ja toteaa näin:
– On tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn ja erilaisiin nuorisoryhmiin. Mitä aikaisemmin toimia toteutetaan, sitä parempia ovat tulokset yksittäisten nuorten ja koko yhteiskunnan kannalta.
Sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä
Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta perustaa työnsä strategiaselvitykseen ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Selvitys sisältää 14 ehdotusta sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä. Hyvinvointivaliokunnan syrjäytymistyön keskiössä on erityisesti kaksi ehdotusta, jotka koskevat sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalisilla investoinneilla pyritään luomaan järjestelmiä, jotka tarjoavat uusia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Niiden hyödyt eivät kuitenkaan näy viivan alla lyhyellä aikavälillä, ja ratkaisuja voi myös olla vaikea konkretisoida esimerkiksi kansalaisille. Ennaltaehkäisyssä on yksinkertaisesti kyse siitä, että toimitaan ennen vahingon sattumista. Tätäkin työtä on kuitenkin vaikea konkretisoida, koska miten voidaan mitata tarkasti sellaista, mitä ei ole tapahtunut?
Jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat
Haasteita siis riittää. Juuri tämän vuoksi Pohjoismaiden neuvosto toivoo Pohjoismaiden ministerineuvoston edistävän järjestelmiä ja panostuksia, jotka johtavat sosiaalisiin innovaatioihin ja ennaltaehkäisyyn syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niitä tulisi sen jälkeen jakaa strategiaselvityksen moton mukaisesti: jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat. Tämä hyödyttäisi yksilöitä ja toisi myös yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Esimerkiksi norjalaiset tutkimukset osoittavat, että jokainen toisen asteen koulutuksen suorittava oppilas tuottaa yhteiskunnalle lähes miljoona kruunua.
Tukea YK:n kestävyystavoitteille
Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue. Syrjäytymisen ehkäisy auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja tukee samalla YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti se tukee tavoitetta 10: Vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja edistetään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.
NordenBladet – Muutaman vuoden kuluttua Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset voivat hyödyntää kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiään täysimääräisesti työskennellessään tai opiskellessaan toisessa maassa tai muuttaessaan maiden välillä. Saumattomat digitaaliset ratkaisut ovat tärkeämpiä liikkuvuuden kannalta kuin vuoden 1952 uraauurtava pohjoismainen passiunioni.
Tekninen ratkaisu on testattu ja todettu toimivaksi. Palvelujen kytkentä on nyt käynnistymässä. Ruotsi, Norja ja Latvia ovat ensimmäisiä maita, joissa on mahdollista kirjautua maiden sähköisiin palveluihin virolaisella sähköisellä tunnistuksella. Norja on ensimmäisenä ottanut käyttöön tätä tunnistautumista hyödyntävän palvelun. Virolaiset opiskelijat voivat nyt kirjautua verkkosivustoon, jonka kautta haetaan opiskelijaksi Norjan yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa näiden kahdeksan maan kansalaiset voivat käyttää kansallista verkkotunnistautumista lähes kaikissa yhteyksissä Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Työ on edistynyt yllättävän nopeasti kuten digitaalisen hankkeen tuleekin. Pohjoismaiden ministerineuvosto sai vuonna 2018 tehtäväksi koordinoida näiden kahdeksan maan digitalisaatioalan yhteistyötä, ja pohjoismaisilla yhteistyöministereillä on selkeät odotukset tulevaisuuden suhteen.
Jatkotyö
Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköistä tunnistautumista koskevan yhteistyöhankkeen nimi on NOBID, ja työtä johtaa Norjan julkishallinnon digitalisoinnista vastaava virasto Difi (Direktoratet for offentlig forvaltning og IKT). Difin tavoitteena on kytkeä eri maiden sähköisen tunnistautumisen järjestelmät yhteen siten, että esimerkiksi Viron kansalaiset voivat kirjautua ruotsalaisiin palveluihin omalla sähköisellä tunnistuksellaan.
Tämä edellyttää yksittäisten maiden teknisten infrastruktuurien kytkemistä toisiinsa, minkä jälkeen maiden on sovittava siitä, mitä kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiä toisessa maassa voi käyttää. Tämän jälkeen tekniseen ratkaisuun voidaan kytkeä konkreettisia palveluita, mikä mahdollisesti edellyttää järjestelmien sopeuttamista kussakin maassa.
Rajat ylittävää palveluihin kirjautumista voidaan hyödyntää monella alalla, kuten yritysten rekisteröinnissä, todistusten vaihtamisessa maiden välillä, verotukseen liittyvissä asioissa ja terveyspalveluissa. Difin projektipäällikkö Tor Alvik on tyytyväinen työn etenemiseen, mutta toteaa varsinaisen urakan olevan vasta edessä.
– Teknistä ratkaisua ei ole vaikea toteuttaa, ja työ alkaa olla pitkälti valmis. Varsinainen haaste on saada kaikki kansalliset viranomaiset kytkettyä järjestelmään siten, että palvelut ovat kansalaisten saatavilla. Tehtävämme on toteuttaa poliittisia visioita. Sen vuoksi olemme täysin riippuvaisia poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä, Alvik toteaa.
NOBID toteaa tavoitteena olevan, että kaikki julkishallinnon viranomaiset ovat mukana järjestelmässä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastuu tästä on kunkin maan hallituksella.
NordenBladet – Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä. Nyt toiseen Pohjoismaahan muuttamisesta halutaan tehdä entistä helpompaa työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille ja muille. Tavoite ilmenee uudesta pohjoismaisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta, jonka pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Reykjavikissa 7. helmikuuta. Kyseessä oli ministerien ensimmäinen kokous Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakaudella.
Hyväksytty toimintasuunnitelma koostuu toisaalta lisätuesta useille käytännön hankkeille ja ohjelmille, jotka tukevat yksityishenkilöiden liikkuvuutta. Toisaalta suunnitelmassa luetellaan toimia, joiden on määrä parantaa yritysten ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaisen integraation edellytyksiä. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi 2019–2021.
– Pohjola on maailman integroitunein alue, mutta meilläkin on varaa parantaa nykytilannetta, sanoo Islannin yhteistyöministeri Sigurður Ingi Jóhannsson, joka johtaa yhteistyöministerien työtä vuonna 2019. Liikkuvuuden lisääntyminen vahvistaa myös pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja parantaa naapurikielten ymmärtämistä alueella, hän lisää.
Toimintasuunnitelma koskee Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkia politiikanaloja ja keskittyy digitalisaatioon, toisessa Pohjoismaassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon.
– Haluan erityisesti mainita, että pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020, Sigurður Ingi Jóhannsson korostaa. Tämä on merkittävyydeltään passiunioniin verrattavissa oleva uudistus, hän toteaa.
Nuorten rajaton Pohjola
Monet toimintasuunnitelman käytännön hankkeista keskittyvät nuoriin. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa lisätukea Nordic Master- ja Nordplus-opiskelijavaihto-ohjelmille, jotka jo nykyisin mahdollistavat noin 8 500 pohjoismaalaisen nuoren opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Nuorten pääsyä muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille on määrä helpottaa.
Toimintasuunnitelma korostaa varsinkin rajaesteneuvoston roolia työssä, jossa poistetaan pohjoismaista liikkuvuutta haittaavia käytännön ”rajaesteitä”.
Lisäksi halutaan parantaa tiedonsaantia alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ja raja-alueiden omat neuvontapalvelut vastaavat vuosittain satojentuhansien pohjoismaalaisten kysymyksiin, jotka koskevat pohjoismaiseen naapurimaahan asettumista.
NordenBladet –Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon teemana ovat kestävää kulutusta ja tuotantoa edistävät aloitteet, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin. Ehdokasasetteluun voi osallistua kuka tahansa. Palkinnonsaaja julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Tukholmassa 29. lokakuuta 2019.
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinto kohdistaa valokeilan pohjoismaisiin aloitteisiin, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin eli pienennetään materiaalijalanjälkeä sosiaalisten, teknisten tai muiden innovaatioiden avulla.
Suurkuluttajia Teema heijastelee ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 12: ”Varmistetaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.”
– Pohjoismaat ovat kansainvälisesti tavaroiden ja palveluiden suurkuluttajia ja hyvin materiaali-intensiivisiä maita. Tällainen läpivirtaustalous on sekä haaskaava että lyhytnäköinen. Nyt etsimmekin kaikkein älykkäimpiä ja tehokkaimpia pohjoismaisia aloitteita, jotka viitoittavat tietä kohti kestävää tulevaisuutta, toteaa ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja Ethel Forsberg.
Määräaika 15. toukokuuta Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ehdokasasettelu päättyy keskiviikkona 15. toukokuuta 2019.
Ehdokas voi olla pohjoismainen yritys, organisaatio tai henkilö, joka toimii Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin. Ehdokkaan kehittämässä aloitteessa tulee lisäksi olla pohjoismainen näkökulma.
Tietoa palkinnosta ja palkintojenjakotilaisuudesta Jo 25. kerran myönnettävän ympäristöpalkinnon ehdokkaat julkistetaan syyskuussa, ja palkinto luovutetaan Tukholmassa järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa 29. lokakuuta 2019.
Voittaja saa 350 000 Tanskan kruunua (noin 47 000 euroa).
Aikaisemmat palkinnonsaajat
2018 Attun luonnonvaraneuvosto (Grönlanti) – paikallisten kalastajien työ, jossa seurataan meriympäristöä ja ehdotetaan parannuksia hoitotoimenpiteisiin
2017 RePack (Suomi) – verkkokaupan kierrätettävä kuljetuspakkaus
2016 Too Good To Go (Tanska) – kestävää elämäntapaa tukeva digitaalinen innovointi
2015 Energiayhtiö SEV (Färsaaret) – vihreään sähköön siirtyminen
2014 Reykjavikin kunta (Islanti) – laaja-alainen ja määrätietoinen ympäristöpanostus
2013 Selina Juul (Tanska) – ruokahävikin vastustamine
NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja Kehitys -valiokunta ja Kestävä Pohjola -valiokunta kokoontuvat Reykjavikissa valiokuntakokouksiin 22. tammikuuta. Molempien valiokuntien asialistalla painottuu ympäristöasiat eri näkökulmista.
Kasvu ja kehitys -valiokunta tapaa Reykjavikissa Islannin matkailusta vastaavan ministerin Þórdís Kolbrún Reykfjörð Gylfadóttirin. Valiokunta esittää ministerille näkemyksiään tulevasta Pohjoismaiden välisestä matkailualan yhteistyöstä. Pohjoismaista matkailualan yhteistyötä halutaan tiivistää entisestään muun muassa matkailunedistämisorganisaatioiden avulla. Valiokunnan kannan mukaan matkailua tulee edistää ympäristö huomioiden.
Kasvu ja kehitys -valiokunta käsittelee Reykjavikissa myös jäsenehdotusta Arktisen alueen matkailuklusterista. Ehdotuksessa suositellaan arktisen matkailuklusterin perustamista ja tiedonvaihdon tukemista kestävästä matkailusta. Tarkoitus on myös teettää selvityksiä arktisen matkailun parhaista käytännöistä. Arvioidessaan jäsenehdotusta valiokunta huomioi myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
Valiokunta pui myös liikenne- ja elinkeinoelämän tulevaisuuden ratkaisujen yhteensovittamista erityisesti YK:n kestävän kehityksen 2030-tavoitteisiin, kestävää vesiviljelyä ja meritaloutta, energia-alan yhteistyön tiivistämistä sekä yhteisiä rakennusstandardeja, joissa elinkaariajattelu painottuu.
Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta kokoontuu niin ikään tiistaina 22.1. Reykjavikissa. Valiokunta käsittelee muun muassa pohjoismaisten ympäristörahoitusinstrumenttien vahvistamista. Kyse on ympäristöä säästävien investointien edellyttämän tiedontarpeen kartoittamisesta. Tavoitteena olisi järjestää yksityisen ja julkisen sektorin ilmastosijoittajille mahdollisuus keskustella yhteisistä ilmastoinvestointien standardeista.
Kestävä Pohjola -valiokunnan asialistalla on myös uusiokäyttöstrategia. Valiokunta on aiemmin päättänyt, että Pohjoismaiden hallituksilta kysytään jätteiden viennin ja tuonnin laajuudesta sekä siitä, minkälaisia kokemuksia nykyisistä säännöistä on. Valiokunnan tavoitteena on, että jätteiden vientiä ja tuontia tiukennettaisiin yksityiskohtaisella ohjeistuksella. Valiokunta käsittelee kokouksessaan hallitusten antamia vastauksia kunkin maan jäteviennistä ja –tuonnista.
Suomesta Kasvu ja Kehitys –valiokunnan kokoukseen osallistuvat Suomen valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Juho Eerola (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Arto Pirttilahti (kesk.), Martti Talja (kesk.) ja Juhana Vartiainen (kok.).
Kestävä Pohjola –valiokunnan kokoukseen osallistuvat Susanna Koski (kok.) ja Kari Kulmala (sin.)
