NordenBladet —
Petri Huru (ps.) esitti valtakirjansa varapuhemies Tuula Haataiselle tiistaina 18. kesäkuuta. Huru tulee eduskuntaan kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) tilalle Huhtasaaren siirtyessä europarlamenttiin. Hurun edustajantoimi alkaa 2. heinäkuuta.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan Suuri valiokunta sai tänään selvityksiä tulevista Euroopan unionin neuvostokokouksista Luxemburgissa.
Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) antoi valiokunnalle selvityksen Yleisten asioiden neuvostosta 18.6. Käsittelyyn on tulossa monivuotinen rahoituskehys, josta neuvosto käy periaatekeskustelun. Ministerien on tarkoitus keskustella neuvottelupakettia koskevasta tarkistetusta ehdotuksesta, jonka puheenjohtajamaa Romania esitti neuvostossa käytyjen teknisten ja poliittisten keskustelujen jälkeen.
Agendalla on myös komission 29. toukokuuta esittämä vuoden 2019 EU:n laajenemispaketti. Lisäksi neuvosto valmistelee 20.–21. kesäkuuta pidettävää Eurooppa-neuvostoa ja tarkastelee ehdotusta sen päätelmiksi.
Neuvoston on myös tarkoitus keskustella maakohtaisia suosituksia koskevasta horisontaalisesta asiakirjasta ja toimittaa se Eurooppa-neuvostolle.
Suuri valiokunta keskusteli unionin laajentumistavoitteista ja jäsenneuvotteluiden tilasta Länsi-Balkanin maiden kanssa. Ministerin mukaan kaikissa Länsi-Balkanin maissa neuvottelukysymykset liittyvät oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen ja korruption kitkemiseen. Valiokunta keskusteli myös Turkin jäsenyysnäkymistä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) antoi valiokunnalle selvityksen Maatalous- ja kalastusneuvoston 18.6. pidettävästä kokouksesta.
Esityslistalla ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahasto sekä yhteisen kalastuspolitiikan tilanne ja vuoden 2020 kalastuskiintiöt.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Japanin kirsikankukkakuningatar Risako Takenaka vieraili eduskunnassa perjantaina 14. kesäkuuta. Vieraan otti vastaan varapuhemies Tuula Haatainen, jolle tehtävä oli roihuvuorelaisena erityisen mieluinen.
”Asun aivan Roihuvuoren Kirsikkapuiston vieressä. Nautin kirsikkapuiden kukkimisesta joka kevät, ja samalla kirsikankukat muistuttavat minua Suomen ja Japanin lämpimistä ja vahvoista suhteista”, hän totesi tervehdyssanoissaan.
Kirsikankukkakuningattaren vierailun tarkoituksena oli varapuhemiehen tapaamisen lisäksi käydä katsomassa eduskunnan Pikkuparlamentin eteen viime keväänä istutettuja kirsikkapuita. Japanin valtio lahjoitti Suomelle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi kolmekymmentä kirsikkapuuta, jotka istutettiin Roihuvuoren Kirsikkapuistoon. Japanin parlamentti lahjoitti eduskunnalle viisi kirsikkapuun tainta, jotka istutettiin Pikkuparlamentin eteen.
Kirsikankukkakuningatar on Japanin parlamentin alahuoneen perustaman Japan Sakura Foundationin keulahahmo. Kirsikankukkakuningatar on japanilaisille tärkeä instituutio, mistä osaltaan kertoo se, että kun Suomen kirsikankukkakuningatar vieraili Japanissa, hän tapasi sekä maan puhemiehen että pääministerin.
Japanin kirsikankukkakuningattaren mukana eduskuntavierailulla olivat Suomen kirsikankukkakuningatar Venla Ailasmäki ja kirsikankukkaprinsessa Ella Saarenko. Tapaamiseen osallistuivat myös eduskunnan Japani-ystävyysryhmästä sen puheenjohtaja Mats Löfström (r.) sekä jäsen Sakari Puisto (ps.).
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunta päätti tänään äänin 113-75, että Antti Rinteen (sd.) hallitus nauttii eduskunnan luottamusta.
Edustajat Tavio, Orpo ja Essayah olivat hallitusohjelman tiedonantokeskustelussa tiistaina 11.6. esittäneet yhteensä kolmea epäluottamuslausetta valtioneuvostolle.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen otti keskiviikkona 12. kesäkuuta vastaan Ylä-Itävallan alueparlamentin puhemiehen Viktor Siglin johtaman valtuuskunnan. Alueparlamenttia kiinnostivat erityisesti Suomen tuleva EU-puheenjohtajuuskausi.
”Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi on meille tilaisuus profiloitua unionin perusarvoja vahvistamana, tasa-arvoa edistävänä ja vastuullisena jäsenmaana. Suomen pääpaino on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävässä kehityksessä, talouskasvussa ja turvallisuuskysymyksissä”, Haatainen kertoi vieraille.
”Maailmalla haluamme korostaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä ja uuden hallitusohjelmamme mukaan myös Afrikka painottuu aiempaa enemmän kansainvälisessä toiminnassamme.”
Itävaltalaisia kiinnosti myös Suomen ydinvoimapolitiikka, suhtautuminen Venäjän vastaisiin talouspakotteisiin, nuorisotyöttömyys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen.
Haatainen kertoi, että Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen panostamalla uusiutuvaan energiaan, mutta myös turvallisesti tuotettua ydinvoimaa tarvitaan.
”Suomi on mukana EU:n pakotteissa. Venäjän kanssa panostamme tasapainoiseen naapuruussuhteeseen ja painotamme vuoropuhelua, myös hankalista kysymyksistä. Haluamme vakautta Itämeren alueelle”, Haatainen korosti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta hän totesi uuden hallituksen aikovan keskittyä nyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen julkisen järjestelmän kautta.
”Tämän hallituksen ehkä suurin asia on oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen asti, jotta kaikki nuoret saisivat lukio- tai ammatillisen koulutuksen. Nyt liian moni on jäänyt toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Nuorisotyöttömyys ja nuorten tulevaisuus on myös suuri eurooppalainen kysymys, jota olisi hyvä pohtia EU:nkin puitteissa”, hän päätti.
Ylä-Itävallan alueparlamentin valtuuskunta tapasi myös eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) sekä kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) eduskunnan viime vaalikauden Itävalta-ystävyysryhmästä.
Itävaltalaisten valtuuskuntaan kuului myös alueparlamentin varapuhemies Adalbert Cramer sekä neljätoista muuta alueparlamentin jäsentä. Ylä-Itävalta (Oberösterreich) on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta. Sen pääkaupunki on Linz.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tänään ehdotuksia Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseksi saamiensa valtioneuvoston selvitysten (E 80/2017 vp – EJ 4/2019 vp; E 80/2017 vp – EJ 5/2019 vp) pohjalta.
Valiokunta kuuli lisäksi kokouksessaan valtiovarainministeri Mika Lintilää (kesk.), joka edustaa Suomea euroryhmän (13.6.) ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (14.6.) kokouksissa loppuviikosta.
Ministerit keskustelevat euroryhmässä mm. euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen käyttötavoista, hallinnosta ja rahoituksesta sekä Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan sopimuksen muuttamista. Ministerien tavoitteena on löytää yhteisymmärrys mahdollisimman monista avoimista kysymyksistä ennen kesäkuun eurohuippukokousta ja Eurooppa-neuvostoa.
Merkittävimmät avoimet kysymykset talousarviovälineen osalta koskevat ministeri Lintilän mukaan rahoituksen järjestämistä. Lintilä toisti valiokunnassa Suomen kannan, jonka mukaan talousarvioväline tulisi rahoittaa muiden unionin menojen tavoin unionin omista varoista. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena välineen rahoittamista erillisellä valtiosopimuksella, mutta ei vastusta valtiosopimuksen käyttöä täydentävänä rahoituksen lähteenä, jos siihen liittyminen on jäsenvaltioille aidosti vapaaehtoista.
Suuri valiokunta päätti lähettää valtioneuvoston selvitykset asioista perustuslakivaliokuntaan, valtiovarainvaliokuntaan ja talousvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. Asioiden käsittelytiedot löytyvät eduskunnan verkkopalvelusta.
Suuri valiokunta ei ottanut asioihin yksityiskohtaisesti kantaa tässä vaiheessa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta kuitenkin katsoo, että jatkokirjelmissä esitettyihin keskeisimpiin neuvottelukysymyksiin liittyy valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä. Valiokunta edellyttääkin, että valtioneuvosto huomioi perustuslakivaliokunnan mahdolliset linjaukset jatkovalmistelussa täysimääräisesti.
Euroryhmä on epävirallinen elin, jossa euroalueeseen kuuluvien jäsenmaiden ministerit käsittelevät euroon liittyviä, yhteisellä vastuullaan olevia kysymyksiä. Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto vastaa EU:n politiikasta kolmella alalla: talouspolitiikka, verotus ja rahoituspalvelujen sääntely. Ecofin-neuvostossa kokoontuvat jäsenmaiden talous- ja valtiovarainministerit. Istuntoihin osallistuvat myös asioista vastaavat EU-komissaarit.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Kansalaisaloite Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi luovutettiin eduskunnalle tänään. Aloitteen luovuttivat muun muassa uusi kansanedustaja Iiris Suomela ja Hanna-Marilla Zidan. Kansalaisaloitteen otti vastaan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi. Aloite päivitetään eduskunnan asiakirjajärjestelmään pian. Aloitteeseen voi tutustua sillä välin Kansalaisaloite-palvelussa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3209
Lähde: Eduskunta.fi
