Eduskunta aloitti vuoden 2020 talousarvion lähetekeskustelun tiistaina. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi esittelypuheenvuorossaan, että hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen, jolla tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.
”Hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen,
toinen yritysten uudistamisen ja investointien tukeminen sekä kolmas julkisen talouden
saaminen vakaalle pohjalle. Ilman korkeampaa työllisyyttä emme onnistu julkisen talouden
saamisessa vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen puolestaan edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin työllistämään entistä enemmän.”
Valtiovarainministeri Lintilän puheenvuoron jälkeen jatkettiin eduskuntaryhmien puheenvuoroilla. Budjetin lähetekeskustelu jatkuu tänään tiistaina klo 22 asti, ja eduskunta käy budjettia läpi koko viikon. Lähetekeskustelu on katsottavissa eduskunnan verkkolähetyspalvelussa.
Kansalaisaloite ”Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi” luovutettiin eduskunnalle tiistaina 8. lokakuuta. Aloitetta olivat luovuttamassa Jukka Leppänen, Jari Ärmänen, Riikka Karppinen, Sanni Laine, Sakari Brusila, Matti Kattainen, Heikki Vuorela, Mika Flöjt ja Jari Natunen. Eduskunnan puolesta kansalaisaloitteen otti vastaan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi, jonka jälkeen eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen kertoi kansalaisaloitteiden valiokuntakäsittelystä.
Aloitteen tekijät esittävät kaivoslakia muutettavaksi siten, että kaivosmineraalit määritetään kuuluvaksi valtion omistukseen, ja että niiden hyödyntämisessä toteutetaan huomattavaa harkintaa. Kaivoslain tulee lisäksi varmistaa, että mineraaleja hyödynnetään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Lue lisää kansalaisaloitteista ja niiden eduskuntakäsittelystätäältä.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) oli tänään eduskunnan suuren valiokunnan kuultavana Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eroon liittyvistä kysymyksistä. Rinne kertoi valiokunnalle arvionsa tilanteesta ja käymistään keskusteluista.
Valiokunta keskusteli pääministerin kanssa UK:n uusista ehdotuksista ns. kovan Brexitin välttämiseksi, erityisesti Irlannin rajajärjestelyjen osalta, sekä eroprosessin jatkosta EU:ssa ja UK:ssa. Keskusteltaessa UK:n parlamentin ilmaisemasta tahdosta estää sopimukseton ero Rinne totesi, että pyynnön neuvottelujen jatkamiseksi lokakuun lopun määräajan jälkeen on tultava UK:n hallitukselta. EU:n ei myöskään ole mahdollista lykätä sopimuksetonta eroa ilman UK:n pyyntöä, Rinne sanoi.
Lisäksi keskusteltiin mahdollisen kovan Brexitin seuraamuksista mm. lentoliikenteelle ja EU-kansalaisten asemalle UK:ssa. EU-maiden johtajien Eurooppa-neuvoston on tarkoitus käsitellä Brexitiä kokouksessaan 17.–18. lokakuuta.
Eduskunta tukee valtioneuvoston kantaa euroalueen talousarviovälineen ohjauskehyksen valmistelussa
Suuri valiokunta käsitteli tänään myös euroalueen talousarviovälineen valmistelua.
Valiokunta päätti, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan koskien euroalueen talousarviovälineen ohjauskehyksen valmistelua. Käsittelyn pohjana oli Euroopan komission ehdotus ja valtioneuvoston kanta, jotka on esitetty U-kirjelmässä U 7/2019.
Ohjauskehyksellä on tarkoitus luoda talousarviovälineelle hallinnolliset puitteet. Talousarviovälineen käyttötavoista, tuen ehdoista ja välineen rahoituksesta päätetään myöhemmin.
Valiokunta painottaa lausunnossaan (SuVL 1/2019), että se ottaa välineen asiasisältöä ja rahoitusta koskeviin kysymyksiin erikseen kantaa, kun eduskunnan erikoisvaliokunnat ovat käsitelleet asian. Eduskunta sai näitä aiheita koskevan valtioneuvoston U-jatkokirjelmän (UJ 7/2019 – U 85/2018) tänään.
Lausuntoon jätettiin yksi eriävä mielipide, jonka voi lukea kokouspöytäkirjasta valiokunnan sivulla myöhemmin tänään.
EU-tasolla yksityiskohtaiset neuvottelut talousarviovälineen asiasisällöstä jatkuvat 9. lokakuuta pidettävän euroryhmän kokouksen jälkeen.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi suurelle valiokunnalle, että euroryhmässä tarkoituksena on löytää yhteisymmärrys mm. talousarviovälineen mahdollisesta täydentävästä rahoituksesta valtiosopimuksen kautta ja välineen maakohtaisen jakosuhteen perusteista.
Suuren valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 11. lokakuuta klo 13.30.
Hallitus sai eduskunnan luottamuksen täysistunnossa äänin 97-75 tänään perjantaina 4. lokakuuta.
Epäluottamusehdotukset tehtiin tiistaina välikysymyskeskustelussa, joka koski hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Sähköisen äänestysjärjestelmän vian takia äänestykset toimitettiin poikkeuksellisesti avoimena lippuäänestyksenä.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunto pidetään Marokon Marrakeshissa 4.–6. lokakuuta. Samassa yhteydessä kokoontuu vuotuinen Välimeri-foorumi ja yleiskokouksen pysyvä komitea. Syysistunnon teemana on “Promoting Security Across the Euro-Mediterranean Region: The Role of the OSCE and its Partners.”
Kokoukseen odotetaan noin kahtasataa kansanedustajaa Etyjin osallistujamaista. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Vilhelm Junnila (Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Johannes Koskinen (varapuheenjohtaja, sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Inka Hopsu (vihr.), Pia Kauma (kok.) ja Arto Pirttilahti (kesk.).
Marokko isännöi Etyjin parlamentaarista yleiskokousta ensimmäistä kertaa. Marokko ei ole Etyjin osallistujamaa, mutta se kuuluu Algerian, Egyptin, Israelin, Jordanin ja Tunisian kanssa Etyjin Välimeren kumppanimaihin.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
Eduskunnan suullisen kyselytunti pidettiin torstaina. Aiheina olivat tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus, pääministerin EU-politiikkaa koskevat lausunnot, oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Euroopassa, työvoiman liikkuvuuden parantaminen sekä lapsimyönteinen perhepolitiikka.
Kaikki suullisen kyselytunnin kysymykset ja ministerien vastaukset niihin löytyvät eduskunnan verkkosivuilta kirjallisina tai videotallenteina.
Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta on tyytyväinen siihen, että synnytys- ja gynekologinen väkivalta on nostettu julkiseen keskusteluun, myös Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Yleiskokous käsitteli torstai-iltana ranskalaisen kansanedustajan Maryvonne Blondinin raporttia ”Obstetrical and gynaecological violence”.
Kemppi kertoi Suomessakin meneillään olevasta #minämyössynnyttäjänä -kampanjasta, joka sai alkunsa naisiin kohdistuneen häirinnän päivänvaloon tuoneesta sosiaalisen median #metoo-ilmiöstä.
”Tämä on vaikea ja vaiettu aihe. Koen kuitenkin hyväksi, että puhumme synnytykseen liittyvästä kivusta, peloista ja traumoista avoimesta”, hän totesi.
Synnytys- ja gynekologisella väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, kun keisarinleikkaus, välilihan leikkaus tai sterilisaatio tehdään ilman naisen suostumusta tai ilmoittamatta toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista tai seurauksista. Myös gynekologin vastaanotolla naiset voivat joutua kohtaamaan seksismiä, nöyryytystä tai fyysistä väkivaltaa kuten kivuliaita toimenpiteitä ilman puudutusta.
Kemppi kertoi esimerkin tuntemastaan tapauksesta, jossa maltalaislääkäri kieltäytyi uskonnollisiin syihin vedoten poistamasta sikiötä, joka oli matkan aikana kuollut kohtuun tahattoman keskenmenon takia. Toivotun lapsen menetyksen aiheuttaman surun lisäksi nainen joutui pelkäämään tulehdusvaaraa.
”Tämä ei ole oikein! Naisen ei tulisi edes äärimmäisessä tilanteessa joutua pelkäämään oman terveytensä puolesta, ja meillä tulisi olla itsemääräämisoikeus omaan kehoomme. 2020-luvun Euroopassa ei voi olla maasta kiinni, saako asianmukaista hoitoa. Istanbulin sopimuksesta tulee pitää kiinni, maan nimestä tai uskonnosta riippumatta”.
”Synnytys- ja gynekologinen väkivalta rikkovat naisten ihmisoikeuksia. Koen, että Suomessa lääketieteellinen osaaminen on korkeatasoista ja näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Keskustelua ja tietoutta aiheesta ei kuitenkaan ole vieläkään tarpeeksi”, Kemppi päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.2019.
Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta toivoo, että Euroopan neuvoston kehityspankki käyttäisi varojaan erityisesti ilmastonmuutoksesta selviytymiseen. Hopsu puhui aiheesta keskiviikkoiltana, kun yleiskokouksen käsiteltävänä oli raportti kehityspankin tulevaisuudesta.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa dramaattisesti jokapäiväiseen elämäämme ja hyvinvointiimme sekä yhteiskuntien toimintaan ja muuttoliikkeeseen. Eurooppa selviää muutoksista, jos ne tehdään oikeudenmukaisesti, reilusti ja niin, että kaikki väestöryhmät pidetään mukana kehityksessä”, Hopsu painotti.
Euroopan neuvoston kehityspankki (Council of Europe Developlment Bank) perustettiin vuonna 1956 tukemaan Euroopan pakolaisongelman ratkaisua. Nykyisin pankki rahoittaa hankkeita, jotka vahvistavat Euroopan sosiaalista yhtenäisyyttä esimerkiksi koulutuksen, kotouttamisen, sosiaalisen asuntotuotannon ja kestävän kehityksen kautta. Tulevalla ohjelmakaudella 2020–2022 pankki aikoo kohdistaa rahoitustaan entistä enemmän hankkeisiin, jotka tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
”Se on erinomainen ajatus. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, pakolaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat kytköksissä toisiinsa ja niiden keskinäisriippuvuus tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa”, Hopsu huomautti.
”Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset ovat lisätaakka kaikille eurooppalaisille valtioille. Velvollisuutemme on kuitenkin yrittää toimia siten, etteivät kaikista köyhimmät ihmiset ja maat kärsisi muutoksesta eniten. Tähän työhön kehityspankilla on eväitä.”
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.
Yleiskokouksen aiheestä hyväksymä päätöslauselma löytyy täältä.
Eduskunnan lakivaliokunta järjesti julkisen kuulemisen torstaina 3. lokakuuta. Kuulemisen aiheena oli kansalaisaloite Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen (KAA 1/2019).
Valiokunnassa olivat kuultavina: – aloitteen tekijä Jukka-Pekka Kurttila – ohjelmajohtaja Annette Gothóni, Suomen World Vision ry – toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Fenix Helsinki ry – tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – asiantuntija Mimmi Koukkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – lakimies Jaana Tervo, Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Venäjän paluu Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen sävyttää yleiskokouksen syysistuntoviikkoa Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.2019. Yleiskokous äänestää heti maanantaina siitä, otetaanko esityslistalle keskustelu Moskovan mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta syyskuun paikallisvaalien yhteydessä. Jos yleiskokous hyväksyy keskustelualoitteen, keskustelu käydään maanantaina. Venäjän paluu yleiskokoukseen on herättänyt myös vastareaktioita, sillä Ukrainan valtuuskunta ilmoitti perjantaina, ettei se osallistu syysistuntoviikolle.
Tiistaina yleiskokoukselle puhuu Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana toimivan Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jolle yleiskokouksen kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä. Samana päivänä yleiskokous pohtii, miten ilmiantajien suojelua Euroopassa voisi parantaa.
Istuntoviikon muita aiheita ovat muun muassa terrorismin uhrien asema, oikeusasiamiesten toiminta Euroopan eri maissa, Pohjois-Makedonian ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiakehitys sekä pohdinta siitä, miten eurooppalaisten valtioiden tulisi suhtautua ihmisiin, jotka joutuvat lähtemään pakolaisiksi kotiseutujensa muututtua elinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Yleiskokoukselle käy esittäytymässä myös Euroopan neuvoston uusi pääsihteeri Marija Pejčinović Burić.
Yleiskokouksen tiede-, koulutus ja mediakomiteassa on esillä kansanedustaja Inka Hopsun (vihr.) tekeillä alla oleva raportti aiheesta ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Kimmo Kiljunen (puheenjohtaja, sd.), Anne-Mari Virolainen (varapuheenjohtaja, kok.), Tarja Filatov (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Minna Reijonen (ps.), Inka Hopsu (vihr.), Hilkka Kemppi (kesk.), Elina Lepomäki (kok.), Mika Niikko (ps.) ja Jussi Saramo (vas.).
Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea osoitteessa http://www.assembly.coe.int/
