OHMYGOSSIP – Ei ole olemassa sellaista asiaa, josta entinen Spice Girlsin laulajatar, yritteliäs liikenainen ja muodinluoja Victoria Beckham ei selviytyisi. Vain muutama vuotta sitten yhdessä kauneusbrändin Estée Lauder kanssa monta menestynyttä kauneuskokoelmaa lanseerannut Beckham myönsi, että se ei enää riitä hänelle, ja toi markkinoille omaa nimeään kantavan kauneusbrändin.
Victoria Beckham Beauty -tuotteita tarkkailtaessa on jo ensimmäisellä vilkaisulla nähtävissä, että kyseessä ovat visuaalisesti erittäin kauniit tuotteet, joita on ilo lisätä omaan meikkivarastoon. Huomattavaa on kuitenkin se, että Victoria näki omien sanojensa mukaan ankaraa vaivaa, jotta hänen kauneusbrändinsä tulisi olemaan ”clean, sustainable, and cruelty-free”.
Tällä hetkellä brändin verkkokaupasta voi ostaa Victoria signature-meikkituotteita eli kaikkea tarpeellista ihanteellisen savusilmän tekemiseen. Valikoimasta löytää sekä luomiväripaletteja, jota puolestaan jäsentyvät sellaisten nimien alle kuten Signature, Sweet, Tuxedo ja Royal, samoin silmäkyniä ja säteileviä luomivärejä.
Kuvat: 2x Victoria Beckham Beauty
Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – 20 maassa toimiva 1.700 myymälän puolalainen vaatebrändi Reserved esitteli hiljattain syksyn ja talven kokoelmaansa ja mainoskasvoiksi ei ollut kukaan muu kuin Kendall Jenner, joka on kerännyt mainetta Kardashianien realitysarjassa. 116 miljoonaa seuraajaa Instagramissa, 180 cm pituutta ja kunniakas asema aikakauskirja Forbesin eniten ansaitsevien mallien joukossa ovat tehneet Kendallista nykypäivän pop-ikonin.
Reservedin uudessa kampanjavideossa hän ruumiillistuu useiksi Italian elokuvamaailman kuuluisimmista henkilöistä ja vaeltaa yhdestä aikakaudesta ja luonteesta toiseen. Tärkeintä, mitä kampanja välittää, on rohkeus toteuttaa kaikkein mahdottomimmilta tuntuvia haaveita ja ilmaista itseään tarkalleen sellaisena kuin itse haluamme.
Reservedin kampanjoissa ovat aiemmin esiintyneet sellaiset tunnetut mallit kuten Kate Moss, Cindy Crawford, Adwoa Aboah ja Irina Shayk.
KATSO myös video, jonka synnyn takana on muotimaailman huipuista koostuva taiteellinen raskas tykistö. Kampanjavideon taiteellisen johtajan Gordon von Steinerin portfolioon kuuluu esimerkiksi yhteistöitä Prada ja Guccin kanssa, sekä Jacob K, joka loi klippiä varten Kendallin tyylin, tekee yhteistyötä muun muassa aikakauskirjojen Vogue, W ja Dazed kanssa.
NordenBladet —Naton parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu Lontoossa 12.–14. lokakuuta keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa kyberturvallisuus, Ukrainan tilanne, pakolaiskriisit, rajaturvallisuus, aserajoitussopimukset ja transatlanttinen yhteistyö. Myös Ison-Britannian lähitulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan EU-eron vaikutuksia puntaroidaan. Kokouksen mielenkiintoisimpiin vieraspuhujiin kuuluvat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja suursijoittaja William Browder.
Kokouksen osanottajista suurin osa on Naton jäsenmaista. Mukana on myös rauhankumppanimaita kuten Suomi, Ruotsi ja Itävalta sekä eri statuksilla olevia Euroopan ulkopuolisia maita. Eduskunnasta kokoukseen osallistuu Naton parlamentaarisen yleiskokouksen koko Suomen valtuuskunta eli Ilkka Kanerva (valtuuskunnan puheenjohtaja, kok.), Mika Kari (varapuheenjohtaja, sd.), Tom Packalén (ps.) ja Mikko Savola (kesk.).
Naton ulkopuolisten maiden kansanedustajille parlamentaarinen yleiskokous tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa mielipiteitä Nato-maiden poliitikkojen kanssa sekä kuulla, millaista keskustelua järjestön jäsenmaissa käydään sotilasliiton asioista. Suomalaiset kansanedustajat saavat osallistua yleiskokouksen keskusteluun mutta eivät äänestyksiin.
Naton parlamentaarinen yleiskokous (Nato Parliamentary Assembly) ei ole osa Pohjois-Atlantin puolustusliittoa, mutta yleiskokous voi antaa Natolle suosituksia. Eduskunnasta on osallistunut valtuuskunta Nato PA:n kokouksiin vuodesta 1998 lähtien.
Suomen valtuuskunta tapaa kokousmatkan yhteydessä Ison-Britannian parlamentin alahuoneen puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Julian Lewisin sekä puolustusministeriön ja maailman vanhimman riippumattoman ajatuspajan Royal United Services Instituten (RUSI) edustajia.
NordenBladet — Eduskunnan rauhanvälitysverkosto kuluvalle vaalikaudelle järjestäytyi torstaina. Järjestäytymiskokous valitsi verkoston puheenjohtajaksi kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.), jolla on pitkä kokemus rauhanvälityksen tehtävistä mm. Etyjin yleiskokouksen puitteissa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.).
Eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumi päätti rauhanvälitysverkoston perustamisesta vuoden 2018 keväällä. Verkoston tavoitteena on vahvistaa kansanedustajien osaamista rauhanvälityksestä sekä vahvistaa kansanedustajien rauhanvälitystyön näkyvyyttä sekä eduskunnan sisällä että sen ulkopuolella. Verkosto ja sen jäsenet toimivat tiiviissä yhteistyössä rauhanvälitystä harjoittajien kotimaisten ja kansainvälisten tahojen kanssa.
Viime vaalikaudella rauhanvälitysverkoston puheenjohtajana toimi ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).
NordenBladet —Samanaikainen työvoimapula, työttömyys ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät ongelmat sekä Syyrian tilanne hallitsivat eduskunnan kyselytuntia torstaina. Työministeri Timo Harakan (sd.) kansanedustajille antamista vastauksista kävi muun muassa ilmi, että hallitus valmistelee lakiesitystä alipalkkauksen kriminalisoimiseksi ja että esitys pyritään antamaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Alipalkkauksen määrittelyssä käytetään ministerin mukaan rajana voimassaolevia työehtosopimuksia.
Turkin sotatoimet Syyrian kurdialueella ja Turkin presidentin uhkaus miljoonien pakolaisten laskemisesta Eurooppaan kirvoittivat myös huolestuneita kysymyksiä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi EU-maiden ulkoministerien neuvottelevan asiasta seuraavan kerran ensi maanantaina. Puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.) kysyttiin, paneeko Suomi uusien asevientilupien lisäksi jäihin jo aiemmin myönnetyt luvat myydä aseita Turkkiin. Kaikkosen mukaan asiaa selvitetään seuraten myös, mitä muut EU-maat tekevät.
NordenBladet – Kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuodelta 2018 saa puolalainen Olga Tokarczuk ja vuodelta 2019 itävaltalainen Peter Handke. Viime vuonna palkintoa ei jaettu lainkaan Ruotsin akatemian ahdistelukohun johdosta, tänä vuonna palkinnon saajia oli siksi kaksi.
Olga Tokarczuk oli yksi ennakkosuosikeista, ja akatemian kriisin seurauksena vähintään toisen valinnoista uskottiin kohdistuvan naiskirjailijaan. Psykologinakin toiminut Olga Tokarczuk voitti viime vuonna myös The Man Booker International -palkinnon.
Tokarczukin tuotantoa on suomennettu vain vähän, viimeisin vuonna 2012 ilmestynyt novellikokoelma Vaeltajat on loppuunmyyty. Puolassa erittäin arvostettu Tokarczuk on kirjallisen lahjakkuuden lisäksi tunnettu myös poliittisesta toiminnastaan ja oikeistohallituksen vastustamisesta.
Itävaltalaisen Peter Handken tuotantoa on sen sijaan suomennettu kymmenkunta teosta, jo 1970-luvun lopusta lähtien. Handkea on kritisoitu puolestaan konservatiivisena kirjoittajana ja syytetty jopa natsisympatioista.
Suuri yleisö tunnistaa Handken ehkä parhaiten käsikirjoittamastaan elokuvasta Berliinin taivaan alla, jonka hän teki yhdessä ohjaaja Wim Wendersin kanssa.
Nobelin kirjallisuuspalkinnon arvo on noin 830 000 euroa. Suomalaisista kirjailijoista palkinnon on saanut ainoastaan F.E. Sillanpää.
NordenBladet — Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunta tekee työtään näkyväksi järjestämällä lokakuussa luentosarjan, jolla neljä pitkään eduskunnassa työskennellyttä virkamiestä kertoo Eduskuntatalosta, eduskunnan toiminnasta ja omasta urastaan mielenkiintoisissa tehtävissä. Luennoilla syvennytään perinteiseen eduskuntatyöhön ja sen eri puoliin, mutta kuullaan myös kulissientakaisia kertomuksia, joita ei muualta kuule.
EU on arkeamme, puheenjohtajuus juhlaa
Jäsenyys EU:ssa tarkoittaa eduskunnalle yleensä aivan tavallista arkista puurtamista. Meneillään oleva EU:n puheenjohtajuuskausi sen sijaan antaa mahdollisuuden suurempiin linjavetoihin. Aiheesta luennoi Suuren valiokunnan valiokuntaneuvos Peter Saramo keskiviikkona 9.10. klo 16.30 –17.30.
”Mitä ihmettä se kansanedustaja siellä Strasbourgissa tekee? Suomen eduskuntaanhan se valittiin!”
Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskuntatalon historia
Apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo Eduskuntatalon syntyvaiheista. Millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomi rakensi itselleen parlamenttitalon ja itsenäisyysmonumentin, joka vielä tänään on ajankohtainen ja merkityksellinen? Luento järjestetään keskiviikkona 23.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt
Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Kansanedustajien ja talon virkamiesten toimintaan vaikuttavat lisäksi useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta, josta juuri kukaan ei koskaan puhu keskiviikkona 30.10. klo 16.30-17.30.
Luennot pidetään Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa, Aurorankatu 6. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Sisäänkäynnillä on turvatarkastus.
Lisätietoja Kristiina Hakala, puh. 09 432 3471, sähköposti etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haataisella oli keskiviikkona mieluisa tehtävä ottaa vastaan eduskunnassa vieraillut YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin apulaispääjohtaja Anita Bhatia ja vaihtaa mielipiteitä hänen kanssaan muun muassa tulevasta naisten oikeuksien juhlavuodesta. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui niin sanotulla Pekingin julistuksella ja toimintaohjelmalla edistämään naisten oikeuksia.
Haatainen oli vuonna 1995 Pekingissä silloisen ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) kanssa Suomen valtuuskunnassa neuvottelemassa julistuksen ja ohjelman tekstistä.
”Pekingin julistus oli käänteentekevä siksi, että naisten oikeudet tunnustettiin silloin jakamattomaksi osaksi yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. On hienoa päästä viettämään julistuksen 25-vuotisjuhlaa ja varsinkin, kun Suomen puheenjohtajuus UN Womenin johtokunnassa osuu samaan vuoteen”, Haatainen iloitsi.
Hän korosti, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat olleet ja tulevat olemaan yksi Suomen ulko- ja kehityspolitiikan kulmakivistä. Suomi on tukenut UN Womenin toimintaa sen alusta lähtien ja on tälläkin hetkellä järjestön neljänneksi suurin perusrahoittaja, mistä Anita Bhatia varapuhemies Haataista ja Suomea kiitti.
Haatainen toi esiin, että Suomi kiinnittää ihmisoikeuspolitiikassaan ja UN Womenin toiminnassa huomiota erityisesti moniperustaisen syrjinnän vähentämiseen. Moniperustaisella syrjinnällä tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilöä syrjitään siksi, että hän kuuluu samanaikaisesti esimerkiksi etniseen, kielelliseen ja uskonnolliseen vähemmistöön. Myös vammaisten naisten oikeudet, naisten poliittinen osallistuminen, taloudellinen voimaantuminen, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeudet sekä naisten ja tyttöjen mahdollisuus elää ilman väkivaltaa ovat Suomelle tärkeitä tavoitteita UN Womenin toiminnassa.
Tapaamiseen osallistuivat varapuhemies Haataisen lisäksi naisverkoston puheenjohtaja Eva Biaudet (r.) ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.).
NordenBladet — Tervetuloa kirjastojen henkilökunnalle suunnattuun koulutuspäivään Eduskunnan kirjastoon! Päivän teemana on: EU:sta, eduskunnasta ja sen kirjastosta.
Tervetuloa kirjastojen henkilökunnalle suunnattuun koulutuspäivään Eduskunnan kirjastoon! Päivän teemana on: EU:sta, eduskunnasta ja sen kirjastosta.
Koulutuspäivän aikana saat tietoa EU-asioiden käsittelystä ja EU-säädösten hakemisesta Suomen EU-puheenjohtajuuden kunniaksi. Iltapäivällä keskitytään eduskuntatietoon. Eduskunnan kirjaston asiantuntijat perehdyttävät näihin aiheisiin sekä kirjaston palveluihin.
Päivän päätteeksi on mahdollisuus tutustua Eduskuntataloon.
Koulutus on maksuton ja tarkoitettu kaikille kiinnostuneille ja opinhaluisille kirjastoalan ihmisille.
Aika: maanantai 25.11.2019 klo 9.15–15.30
”EU:sta, eduskunnasta ja sen kirjastosta”
9.15–9.45 Eduskunnan kirjaston rooli ja tehtävät. Tarjolla kahvit ja sämpylät. 9.45–10.15 Kierros kirjastossa 10.15–10.45 EU-asioiden käsittely Suomessa 10.45–11.30 Miten haen EU-lainsäädäntöä verkossa? 11.30–12.30 Lounastauko (omalla kustannuksella lähiympäristössä) 12.30–13.15 Valtiopäiväasioiden ja -asiakirjojen haku 13.15–13.45 Eduskuntatyön erityispiirteistä 13.45–14.00 Iltapäiväkahvit 14.00–15.30 Siirtyminen Eduskuntataloon ja opastettu kierros siellä
Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin. Osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Ovet avataan klo 9.00. Sisääntulossa on turvatarkastus. Henkilöllisyyttä ei tarkasteta.
Turvallisuus, ympäristö, taloudellinen kehitys ja uskonnollinen suvaitsevaisuus nousivat päärooliin, kun Etyjin parlamentaarinen yleiskokous kokoontui Marokon Marrakeshissa 4.–6. lokakuuta. Yleiskokouksen syysistunnon lisäksi koolla oli vuotuinen Välimeri-foorumi sekä yleiskokouksen pysyvä komitea.
Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) muistutti puheessaan, että Välimeren turvallisuuteen viitattiin jo Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksen loppuasiakirjassa, joten yhteistyö Välimeren alueen maiden kanssa on luonteva osa Etyjin toimintaa. Junnilan mielestä olisi kuitenkin tärkeää, että Etyj ja sen parlamentaarinen yleiskokous keskittyisivät ydintehtäviinsä eli turvallisuuteen ja yhteistyöhön.
”Esimerkiksi muuttoliikettä ja siirtolaisuutta käsitellään jo monilla muilla foorumeilla. Niiden lieveilmiöt koskettavat kuitenkin meitäkin, kuten esimerkiksi vierastaistelijoiden paluun aiheuttamat turvallisuusuhat sekä siirtotyöläisten vaikutus työmarkkinoihin. Ystäviltämme EU:ssa toivoisin, että sisäministerien suljettujen ovien takana pitämien kokousten sijaan muuttoliikettä käsiteltäisiin yhteistyössä Välimeren maiden ja muiden sellaisten maiden kanssa, jota asia koskee. Ilman vuoropuhelua ei saavuteta kestäviä ratkaisuja”, Junnila totesi.
Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) kaipasi lisää sisältöä ja konkretiaa parlamentaarikkokokouksen ja Välimeri-foorumin asialistalle.
”Esimerkiksi panostukset uusiutuvaan energiaan, yhteysverkkoihin ja koulutukseen ovat Välimeren eteläisen ja itäisen alueen kehityksen ytimessä. Euroopan, Afrikan ja Aasian kehityspankkien kuuleminen investointihankkeista toisi kokouksille ja yhteistyölle lisää vaikuttavuutta”, hän esitti.
Suomen Etyj-valtuuskunnan jäsen Inka Hopsu (vihr.) käsitteli puheenvuorossaan uskontojen välistä suvaitsevuutta ja vuoropuhelua, minkä tärkeydestä kertoo se, että maapallon väestöstä 80 prosenttia kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön.
”Syrjintää, suvaitsemattomuutta ja muukalaisvihaa ei voi torjua ymmärtämättä, mistä ne kumpuavat. YK lähtee omassa toimintaohjelmassaan siitä, että vihapuheen syyt löytyvät syrjäytymisestä, köyhyydestä, epätasa-arvosta, osattomuuden kokemuksista, peruskoulutuksen puutteesta, väkivallasta ja yhteiskunnan instituutioiden heikkoudesta. Poliittisten ja uskonnollisten johtajien tulisi omalla esimerkillään ilmaista, että vihaan yllyttäminen on väärin ja että uskontojen väliseen vuoropuheluun tarvitaan kaikkia”, Hopsu toivoi.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteiden erityisedustaja ja terrorismin vastaisen komitean jäsen Pia Kauma (kok.) toi esiin, että ilmastonmuutos ja Afrikan huonot talousnäkymät yhdistettynä nuoren väestön suureen määrään heijastuvat myös Eurooppaan. Toisaalta mantereella on myös paljon toivoa.
”Afrikasta on tullut yhä tärkeämpi kumppani eurooppalaisille yrityksille muun muassa infrastruktuurin rakentamisen myötä. Olen erityisen tyytyväinen tämän kokouksen isäntämaan Marokon hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä puolet Marokon energiasta perustuu uusiutuviin energialähteisiin fossiilisten sijasta”, hän mainitsi.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
