OHMYGOSSIP – Kohtuullista alkoholinkäyttöä pidetään turvallisena ja jopa terveellisenä, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan pitkäaikainen alkoholinkäyttö saattaa edistää myös haitallisia sydänmuutoksia ja altistaa eteisvärinä-rytmihäiriölle.

Osana tutkimusta tutkijat kuvasivat 5 200 keskimäärin 56-vuotiaan yhdysvaltalaisen sydämet ultraäänellä ja havaitsivat tutkittavien vasempien sydäneteisten olevan sitä suurempia mitä enemmän osallistujat joivat alkoholia. Myös riski sairastua eteisvärinään seurannan aikana suureni 5 prosenttia jokaista päivittäin nautittua alkoholiannosta kohden. Sydäneteisen suurentuminen myös selitti merkittävän osan havaituista eteisvärinöistä. Yhdysvaltalaisten tulokset kuvastavat alkoholin kahtalaisia sydänvaikutuksia, jotka ovat positiivisia tai negatiivisia riippuen siitä, mitä oireita painotetaan. Kohtuukäyttö saattaakin samaan aikaan suurentaa eteisvärinän vaaraa ja ehkäistä esimerkiksi sydäninfarkteja.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Lähde: Terveyskirjasto
Kuva: Kuva: Instagram / @elrocket9
(Huom. kuva vain havainnollistamista varten.)

OHMYGOSSIP – Kultaisiin kuusikymmenvuosiin varttuneet ihmiset neuvovat mitä he tekisivät, jos voisivat kelata aikaa takaisin ja muuttaa jotakin elämässään tekemäänsä ajattelematonta päätöstä.

1. Joskus on viisaampaan antaa mennä
Todellakin, on asioita, aiheita ja ihmisiä, joissa on viisaampaan olla roikkumatta. Sinähän et halua, että vanhemmassa iässä huomaisit, että olet tuhlannut elämästäsi jopa monta kymmentä vuotta, sillä pelkäsit ottaa askeleita tuntemattomaan, tai siksi, että toivoit, että ehkäpä sietämätön kumppanisi joskus vielä muuttuu, tai et ollut valmis vapautumaan surusta, jonka syy on jo jäänyt vuosikymmenien päähän. Joskus on viisaampaa antaa mennä ja olla katsomatta taaksepäin.

2. Tämän päivän huonoista tottumuksista on huomenna vieläkin vaikeampaa vapautua
Ajattelet, että mitä siitä, jos otat perjantaisin ja lauantaisin vähän paukkua ja poltat joka päivä joitakin savukkeita, ja eikä sekään mitään, että syöt vain leivoksia. Mutta kun jonkin tekemistä jatkuvasti toistetaan, siitä tulee tottumus, ja edellä mainituista puuhista tulee yleensä myös riippuvuus. Ja pitkäaikaisista riippuvuuksista on erittäin vaikeaa vapautua edes terveyden nimissä.

3. Puolusta itseäsi
Sanomatta jääneet sanat voivat vaivata vielä vuosien kuluttua. Älä anna loukata itseäsi tai käyttää itseäsi hyväksi. Löydä itsestäsi rohkeus puolustaa itseäsi. Muussa tapauksessa sinun on vaikea myöhemmin hyväksyä itseäsi. Älä jätä sanomatta myöskään hyviä asioita. Jos sinulla on jäänyt jokin asia vaivaamaan, puhu asia selväksi, ettei se vaivaisi vuosia ja tulisi taas vaikeina hetkinä mieleen.

4. Elä elämääsi hitaammin
Nopeasti elämän läpi kiiruhtaen saattaa myöhempinä ikävuosina syntyä tunne, että ei olekaan elänyt, sillä kaikki meni juosten tai mikä vielä pahempaa – kaikki vuodet kuluivat töissä. Ota kevyemmin, kerää elämästä arvokkaita ja monipuolisia kokemuksia.

5. Hyvä koulutus on tärkeä
Se on jotain, jota kukaan ei voi ottaa sinulta pois ja se on jotain, jonka avulla voit aina aloittaa uudelleen. Ja jos päädyt arvostamaan hyvää koulutusta myöhemmin tai et ole uskaltanut mennä opiskelemaan haaveittesi alaa, niin muista, että voit todellakin tehdä sen myös keski-iässä, ettei sinun tarvitse katua sitä sen jälkeen, kun olet viisikymppinen.

6. Harkitse huolella, milloin ja kenen kanssa avioidut
Tämä on yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä. Ei kannata mennä naimisiin siksi, että on jo siinä iässä tai että olet jo seurustellut jonkun kanssa kaksi vuotta ja nyt olisi hyvän tavan mukaan oikein avioitua. Ajattele huolella, ennen kuin teet sen päätöksen. Onko hän todella oikea ihminen sinulle?

7. Säästä rahaa
On hyvin typerä tunne, kun kerran eläkkeelle jäädessäsi huomaat, että sinulla ei olekaan muita säästöjä kuin vanhuuseläke. Ajattele huolella, mitä menoja valitset ja mistä voit säästää. Jopa silloin, kun panet rahaa sivuun tupakan ostamiselta tai manikyyrissä käynniltä, vuosien mittaan kertyy varsin huomattava summa, todellisesta säästämisestä puhumattakaan.

8. Älä kokoa suuria velkoja
Yli omien voimien ei kannata elää vain siksi, että tehdä johonkin vaikutus. Vieraille se on yhdentekevää ja omat rakastavat sinua myös ilman tuota kallista automallia.

9. Matkustele
On kaksi asiaa, joihin todellisuudessa kannattaa kuluttaa ja ne ovat opiskelu ja matkustaminen. Molemmat kehittävät ja muuttavat onnellisemmaksi. Muistot eivät mene koskaan pois muodista, matkalla saadut kokemukset jäävät seuraksesi pysyvästi ja niitä ei vie mikään inflaatio. Vanhuudessa on parempi muistella omia matkoja kuin sitä, oliko pölynimurisi kalliimpi kuin naapurien imuri.

Kuva: OHMYGOSSIP

NordenBladet – Viro tarjoaa kulttuurin ystäville runsaasti kiinnostavia museoita ja näyttelyitä. Sille, joka haluaa tutustua Viroon perusteellisemmin, suosittelen ehdottomasti käyntiä Viron kansallismuseossa (Eesti Rahva Muuseum, ERM), joka sijaitsee Tartossa (Muuseumi tee 2). Uuden museorakennuksen yli 6.000 neliömetrin näyttelyalue on ylivoimaisesti Viron suurin.

Pääosan museorakennuksesta täyttää Viron kulttuurihistorian pysyvä näyttely Kohtumised eli tapaamiset, johon kuuluu aikajanalla nykypäivästä jääkauteen kulkeva Aikarata sekä 11 teemanäyttelyä, joiden joukossa on myös erikoinen kansan osallistumisen tuloksena valmistunut näyttely sekä avoin näyttely, jossa esitellään museon tärkeimpiä kokoelmia kokonaisuuksina yksi toisensa jälkeen.

Suomalais-ugrilainen pysyvä näyttely Uurali kaja eli Uralin kaiku esittelee suomalais-ugrilaisia kansoja kulttuuristen sukupuoliroolien pohjalta. Suomalais-ugrilaisten naisten ja miesten maailmoja esitellään kotoisten toimien, elinkeinojen ja maailmankuvan kautta. Näyttely vastaa myös kysymyksiin suomalais-ugrilaisten kielistä ja geeneistä, asuinalueista ja väestömääristä. Kulttuuriherkän esteettinen tilamuotoilu korostaa suomalais-ugrilaista etnografista magiaa.

Vaihtuvien näyttelyiden sali (900 neliömetriä) avattiin vuoden 2017 kesäkuussa historian suurimmalla kansallispukunäyttelyllä. Viron kaikkien aikojen suurin kansallispukunäyttely antaa uutta inspiraatiota sekä autenttisuutta vaativille että myös muinaisen perinteen aiheista uutta luoville. 150 kansallispukukokonaisuutta on peräisin kaikista Viron kihlakunnista ja ne heijastavat kansallispukujen monipuolisuutta maantieteellisesti ja ympärivuotisesti. Näyttely on jaettu vuodenaikojen mukaan neljään teematilaan, joissa kerrotaan ja esitellään kansallispukuja kesällä ja talvella, keväällä ja syksyllä. Näyttelyn oheen tarjotaan tietoa kansallispuvuista ja niiden käyttökulttuurista lukuisten kirjojen, luetteloiden, ohjeaineistojen ja työpajojen muodossa.

Näyttely on avoinna elokuuhun 2018.

Kuvat: NordenBladet/ Helena-Reet Ennet

NordenBladet – 30. kesäkuuta – 2. heinäkuuta 2017 Virossa pidettiin XII nuorten laulu- ja tanssijuhlat. Laulujuhlien konsertti nimeltään ”Mina jään” toi Tallinnan Laululavalle yli 70.000 katsojaa ja yli 26.000 laulajaa ja muusikkoa. Viron meidän päiviimme asti jatkuva laulujuhlaperinne sai alkunsa 1800-luvun toisella puoliskon alussa. Laulujuhlista on muodostunut kansan yhteenkuuluvuuden ilmenemismuoto. Lähes puolentoista vuosisadan aikana järjestetyt yhteislaulutilaisuudet ovat vaikuttaneet merkittävästi musiikkikulttuurin kehitykseen.

Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlien perinne merkittiin vuonna 2003 UNESCO:n johdolla koottavaan ihmiskunnan suullisen ja henkisen perinnön mestariteosten luetteloon.

Ensimmäiset koko Viron laulujuhlat pidettiin vuonna 1869 Tartossa. Kuudensista valtakunnallisista laulujuhlista alkaen tilaisuus on aina pidetty Tallinnassa. Ensimmäiset seitsemät juhlat pidettiin tsaarin Venäjään kuulumisen aikaan. Maailmansotien välisenä aikana järjestettiin neljät laulujuhlat ja neuvostomiehityksen oloissa kymmenet laulujuhlat. Valtakunnalliset laulujuhlat pidetään viiden vuoden välein.

Paikallisten kuorojen yhteisiä laulutilaisuuksia pidettiin jo ennen ensimmäisiä valtakunnallisia laulujuhlia. Ensimmäiset usean virolaiskuoron yhteislaulutilaisuudet järjestettiin vuosina 1855 ja 1857 Põlvassa. Ensimmäinen huomattavampi laulujuhla pidettiin vuonna 1863 Ansekülassa, ja siihen osallistui 500 laulajaa. Ennen valtakunnallisia laulujuhlia laulupäiviä tiedetään järjestetyn lisäksi Jõhvissa, Simunassa, Virumaalla, Laiusella, Hiidenmaalla, Pärnun kihlakunnassa ja Uulun kartanossa.

Laulujuhlatavan vakiintuessa maakunnalliset ja paikalliset laulujuhlat muuttuivat yhä taajempaan järjestetyiksi. Siten VI ja VII valtakunnallisten laulujuhlien välillä pidettiin tiettävästi 23 laulupäivää Viron eri paikkakunnilla ja X ja XI juhlien välillä jo 104 laulupäivää.

Vuonna 1956 järjestettiin ensi kertaa Baltian maiden ylioppilaiden laulujuhlat Gaudeamus. Vuodesta 1962 lähtien joka viides vuosi pidetään nuorten laulujuhlia. Uudelleenitsenäistymisen aattona pidettiin yölaulujuhlia. Vuonna 2000 järjestettiin yhteiset virolais-suomalaiset laulujuhlat. Vuonna 2008 pidettiin punklaulujuhlat ja Viron 90-vuotisjuhliin liittyen yölaulujuhlat ”Märkamisaeg”.

Seuraavat laulujuhlat ja tanssijuhlat järjestetään 5.–7. heinäkuuta. 2019 (XXVII laulujuhlat ja XX tanssijuhlat).

Suuren gallerian laulujuhlista ja niitä edeltäneestä kulkueesta näette TÄSTÄ