OHMYGOSSIP – Minulla on outo suhde kartanoihin, sellainen rakkauden ja pelon välimuoto. Pidän siitä, että historiaa arvostetaan ja pidetään mielessä ja muistomerkkejä kunnostetaan, mutta en pidä siitä, että tämän päivän kartanot ovat lähinnä liikeyhtiöitä eivätkä asuinpaikkoja. On myös ikävä nähdä, että kauniiden kartanoiden viereen on lisärahalla ja ahneustarkoituksessa pystytetty jotain halvalla ja kehnosti rakennettuja ”hirviöitä”, joihin kartanon nimellä houkutellaan turisteja majoittumaan. Sekin on vahinko, että nykyisin myytävien kartanoiden ympärillä olevien maiden hehtaarimäärät ovat jatkuvasti pienempiä.

Kaikki edellä kuvattu on tietenkin suhteellisen ymmärrettävää. Viro on pieni ja täällä ei ole kovin paljon ihmisiä, jotka ovat samanaikaisesti rikkaita ja rakastaisivat maalaiselämää, jotka haluaisivat elää jossain keskustasta kaukana 20+ tai 30+ huoneen linnassa, kolme neljännestä vuodesta sitä erittäin kalliisti lämmittäen, suurista tiluksista huolehtien, sivistyksestä kaukana ollen ja linnan vanhojen henkien kanssa kamppaillen (puhumattakaan miljoonista euroista, joita kartanon asiallinen kunnostaminen vaatii). Herää myös kysymys, kuka alkaisi elää siellä? Nykyisin ihmisillä on hyvä, jos nopean elämänrytmin ohessa on kyetty synnyttämään yksi lapsi. Sellainen linna vaatisi 10+ lasta! Istutko yksin yhdessä huoneen nurkassa ja illan pimeydessä ajattelet, mitä muissa 29 huoneessa tapahtuu?

Mutta kuitenkin, ihmiset ostavat kartanoita, sillä ostohinta tuntuu edulliselta ja ajatus olla kartanonherra nousee nopeasti päähän. Minä en olisi tässä asiassa niin optimistinen. Se, että saat itsellesi puolella miljoonalla tai miljoonalla eurolla ränsistyneen kartanon Virosta, ei vielä tee sinusta kartanonherraa. Oikeastaan vanhan kartanon saa vieläkin edullisemmin – olen nähnyt ilmoituksia, joissa kartanon saa jopa parillasadallatuhannella eurolla. Kyse on tietysti täysin rapistuneista paikoista. Suuren osan kartanonomistajista sellainen ostos tekee aivan narreiksi. Heidän tulee kiistellä muinaismuistoviranomaisten kanssa ja erilaisin trikein näyttää, että jotain muka kunnostetaan, vaikka todellisuudessa suurin osa pystyy 10 vuoden aikana parhaassa tapauksessa paikkaamaan kattoa jostain nurkasta tai pystyttämään lupaavan näköiset rakennustelineet. Olen itsekin välillä ajatellut, että silti ostaisin – olkoon, odotamme, ajattelemme, katsomme – mutta sitten se tuntuu petokselta. Sekä itsensä että tuollaisen paikan pettämiseltä.

Olen ajatellut, että niin… kartano houkuttelee minuakin, vaikka samalla vihaan vanhoja ränsistyneitä asioita, suuruudenhulluutta (sairautta, jota itsekin silti ajoittain poden), paikkoja, joissa voi kummitella, liiallista tuhlausta, liiallisia velvollisuuksia… mutta toisaalta sellainen olisi haaste… ja haasteista minä pidän. Vaikkei taloudellinen tilanteeni tänään ei mahdollistaisikaan kartanonomistajaksi ryhtymistä, leikittelen välillä sillä ajatuksella – teen laskelmia, hahmottelen ja suunnittelen omassa päässäni. Olen välillä ajatellut, että olisi upeaa ostaa jokin kartano, jossa joskus parisataa vuotta sitten sukulaiset nöyristelivät ja nöyryyttivät itseään kartanonherran edessä… että historia kääntyisi myönteiseen suuntaan. Mutta tällainen niin sanottu koston motiivi on todellisuudessa kaikkein tuhoisin ja järjettömin. Elämässä kaiken pitää tapahtua rakkauden energian avulla, terveellä ja eteenpäin vievällä energialla, ei ahneudella, kostolla ja toisille näyttämisen energialla. Tulee kuvitella, että olet maailman tärkein, rikkain ja rakastetuin ihminen — miten silloin käyttäytyisit? Millaisia päätöksiä tekisit? Miten toimisit, jos sinulla ei olisi tarvetta todistaa kenellekään mitään? Miten silloin eläisit?

Fotod: 3x Taagepera loss (TÄHELEPANU! Pildid on leitud internetist ja uploadisin need siia omavoliliselt. Ei leidnud autorit, kellele viidata. Kui autor tunneb oma pildi ära ning soovib, et lisame ta nime või soovib hoopis, et eemaldame pildi blogi juurest, siis palun võtke ühendust ja täidame teie soovi koheselt.)

Valokuvat: 3x Taageperan linna (HUOMIO! Kuvat on löydetty internetistä ja latasin ne tähän omin luvin. En löytänyt tekijää, johon viitata. Jos tekijä tuntee valokuvansa ja haluaa, että lisäämme nimen tai että poistamme kuvan blogista, pyydän ottamaan yhteyttä, niin täytämme toiveen välittömästi.)

Minusta ensimmäinen ja kaikkein tärkein asia kartanon ostamisen yhteydessä (edellyttäen tietysti, että taloudelliset mahdollisuudet vastaavat kartanon ostoa) on rakkauden ja tunnistamisen tunne – jos sitä ei ole, älä suorita ostoa. Ollaksesi todella onnellinen, elä niin, että elämäsi jokaista askelta saattaa rakkaus! Pidän monista kartanoista, mutta ”sitä oikeaa klikkausta” en ole tähän mennessä yhdenkään osalta sattunut. En ole tosin kovinkaan monissa kartanoissa käynyt ja niitä nähnyt, mutta ajattelen, että oikeat asiat tulevat sinun luoksesi itse ja viestivät sinulle itsestään itse. Lähes täydellisen merkin sain internetissä täysin sattumalta törmätessäni jugend-tyylisen Taageperan kartanon kuvaan, mutta kun näin sivurakennuksen, joka oli rakennettu kivenheiton päähän, tunteet jäähtyivät. No, sen voisi tietysti purkaa jne… mutta siihen, että asua 32-huoneen linnassa Valgamaalla, siihen ei pidä olla vain miljonääri, vaan olla kaikin puolin taloudellisesti turvallisessa asemassa. Koska en ole nähnyt paikkaa ja sen ympäristöä omin silmin, en jää käsittelemään sitä nyt pitempään — vaikka tunnustankin, että olen kiinnostunut ja uteliaisuuteni on herännyt. Jotain siellä on… tarkemmin mitä, sitä en tänään vielä tiedä.

Kiinteistön ostaminen on kaikkein helpointa. Vaikka kiinteistö ei olisikaan tänään myytävänä, se myydään neuvotteluteitse sopivaan hintaan joka tapauksessa. Minulla on kuitenkin kartanoita kohtaan rakkauden lisäksi pelko. Minulla on sellainen tunne, että jos ostotoimenpide on tehty jossain muussa tarkoituksessa (haluat perustaa sinne bisneksen/hotellin), se voi pilata vanhan kulttuurimuistomerkin auran ja siinä asuvien vanhojen henkien ja aikojen kuluessa sinne vakiintuneiden myyttisten olentojen rauhan. En ihmettelisi lainkaan, jos ilmenisi, että vanhassa kartanossa asuu Haltioita, jokin puun henki (esimerkiksi Saarnin henki), Henkiä (Spertus/Spiritus), joitakin teko-olentoja (esimerkiksi Painajainen) tai joitakin kuoleman henkiä (esimerkiksi Kummitus tai Peikko tai Virvahenki… pahimmassa tapauksessa myös Ihtiriekko). Tuskinpa kukaan haluaisi, että hänen kallis ostonsa/sijoituksensa alkaa vastarintaan tai vielä hirveämpää, tekee hänet suorastaan hulluksi ja johtaa hullujenhuoneeseen. Vanhaan aikaan oli erittäin yleistä, että kartanon omistajat haudattiin kartanon maille ja se merkitsee sitä, että ne, jotka eivät vieläkään ole kyenneet päästämään otettaan ”arvokkaasta ja kalliista” maisesta omaisuudestaan, valvovat edelleen kartanossa tapahtuvaa. Pääsääntöisestihän enemmistö kartanonherroista oli omana aikanaan hyvin rikkaita ihmisiä, joilla oli pakkomielteitä ja jotka painostivat mielipiteillään muita – joka tekee heidän hengistään samanlaisia – yhtä ahneita, hallitsevia ja dominoivia. Harkitsemattomasti ja huolettomia muutoksia tekemällä voi saada heidän vihansa päälleen. Samoin joku katkeroitunut tai väärin kohdeltu alainen (talonpoika tai -tyttö) on voinut jäädä kuolemansa jälkeen sinne kummittelemaan. Nyt olen kyllä kääntänyt asian tosi mystiseksi, mutta ajattelen, että sellaisen vanhan kohteen oston yhteydessä kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisiin asioihin. Pelätä ei silti pidä, sillä rakkaudella ja huolehtivaisuudella voi energioita aina puhdistaa ja rukouksilla voi tuoda rauhan juuri sinne, missä sitä tarvitaan.

OHMYGOSSIP – Kesäisin minulla on käynnissä puuhakas talveen valmistautuminen. Haluan juoda vain sellaista yrttiteetä, jonka ainesosat olen itse kasvattanut, itse poiminut ja itse kuivannut. Niissä on erityistä voimaa. Kun kesällä juon esimerkiksi tuoretta (lehdistä, kukinnoista tai varsista) teetä, niin talveksi varaan ja kuivatan kasveja. Niitä on sitten hyvä itse päivä toisensa jälkeen juoda ja tarjota ystävillekin.

Minun suosikkejani ovat lehmuksenkukat, piparminttu ja kamomilla, mutta kerään aina myös vadelmanlehtiä ja -varsia, mustaherukan lehtiä ja tyrnin lehtiä – näitä kaikkia saan omasta puutarhasta. Tänä vuonna ovat poimimatta vielä koivun ja mustikan lehdet. Heinäkuu on yrttiteeainesten poimintaan parasta aikaa. Siinä missä monet kasvien ystävät keräävät ja kuivaavat ennemmin touko- ja kesäkuussa, niin minä pidän kasveista ja lehdistä, jotka ovat nähneet riittävästi auringonvaloa ja päivää, ja tallettaneet itseensä runsaasti lämmintä ja valkeaa energiaa. Päivä hoitaa! Jopa sellaisilla päivänä, joina aurinkoa ei näy, on suuri hoitokyky!

Jotta yrttiteen hoito-ominaisuudet olisivat vieläkin suuremmat, on aina suositeltavaa ennen poimimista keskustella puun tai pensaan kanssa – sano sille, että tulet hyvin aikein, että kasvista on paljon apua ja luonnollisesti kiitä sitä hienosta sadosta. Älä ole myöskään vastapalveluksen suhteen säästeliäs – silitä kasvia, hymyile sille ja kehu sitä.

Tässä myös pieni opetus siitä, mihin eri kasvit auttavat:

Lehmuksenkukat – Biokemialliselta koostumukseltaan lehmuksenkukat sisältävät runsaiden vitamiinien lisäksi sokereita, flavonoideja, parkkiaineita, fytonsideja, glukosideja, eteerisiä öljyjä ym. ainesosia. Lehmuksenkukkatee tunnetaan yleisestä tulehduksenvastaisesta vaikutuksestaan, se rauhoittaa ja rentouttaa sekä pumppaa kehoon terveyttä ja elinvoimaa. Sitä käytetään kansalääketieteessä vilustumisen, kuumeen, flunssan, kurkkukivun, keuhkoputkentulehduksen ja yskän hoitoon. Teellä on jossain määrin myös rauhoittavaa, lievempiä ruoansulatushäiriöitä ja sileiden lihasten kouristuksia rentouttava sekä lievästi tulehduksenvastainen vaikutus. Isoäitieni viisaudestani tiedän kertoa teille vielä sen, että lehmuksenkukkatee pidentää elämää ja vanhaan aikaan lehmuksenkukkia pidettiin yleisesti kuolemattomuuden symboleina. Ja se, jolla on unettomuusongelmia, asettakoon nukkumaan mennessään silmilleen lehmuksen lehtiä ja juokoon illalla mietoa lehmuksenkukkateetä! Lehmuksen voima rauhoittaa teitä ja antaa makoisan unen!

Piparminttu – Piparmintun lehdet sisältävät eteeristä öljyä, parkkiaineita (6–12 %), karoteenia, flavonoideja, ursoli- ja oleanolihappoa. Piparmintun eteerisistä öljyistä 40–70 % muodostaa mentoli ja 10–25 % mentoni. Lehdissä on lisäksi triperteenejä, hesperidiinia, betaiinia, kuparia, mangaania ym. hivenaineita, jotka kaikki laajentavat kasvin hoitovaikutusta. Kansanviisaus on suositellut piparminttua monien vatsaongelmien yhteydessä pahoinvoinnista kuukautisvaivoihin, samoin ärtyneen suolen oireyhtymän yhteydessä. Piparminttuteellä on rauhoittava ja kipua lievittävä vaikutus. Se auttaa neuroosia, unettomuutta ja liiallista ärtymystä vastaan. Piparminttuteetä on hyödyllistä juoda myös päänsäryn ja pahoinvoinnin yhteydessä.

Kamomilla – Kamomillan kukinnot sisältävät eteeristä öljyä, flavoniglykesideja, kumariinia derivaatteja, hamasuleenia, koliinia, C-vitamiinia, karoteenia, katkeroaromiainetta, rasvaöljyä ja limaa. Sisältää antioksidantteja, jotka tukevat elimistön vastustuskykyä. Eteerinen öljy sisältää lisäksi bisabololia (bisabololilla ja hamasuleenilla on tulehduksenvastainen vaikutus). Kumariinipitoisuuden vuoksi kamomilla vähentää vedenohennuslääkkeiden (varfariini) vaikutusta. Voi myös estää raudan imeytymistä. Kansanlääketieteessä kamomilla on rakastettu yrttikasvi, joka auttaa tukemaan ruoansulatuskanavan normaalia toimintaa ja jolla on hermojärjestelmää vahvistava vaikutus – alentaa verenpainetta, hidastaa sydämenlyöntejä, vähentää jännitystä, lisää tyytyväisyyden tunnetta ja empatiakykyä. Kamomillateen juominen auttaa säilyttämään hengitysteiden terveyttä ja hyvinvointia. Vaikuttaa rauhoittavasti kurkkuun, nieluun ja äänihuuliin. Tukee elimistön vastustuskykyä. Sisältää antioksidantteja. Auttaa tukemaan rentoutumista ja normaalia ja terveellistä unta.

Vadelmanlehdet ja -varret – Vadelmanlehdissä ja -varsissa on C- ja E-vitamiinia, karotiinia, frageriinia ja fenyylikarboksyylihappoa. Vadelmanlehti- ja/tai -varsitee auttaa jännitystä ja hermostuneisuutta vastaan, siitä on apua ripuliin, se toimiin hikoiluttavasti, sitä voi juoda vilustumisen yhteydessä (lievittää yskää, kurkkukipua, särkevää suuta), se auttaa herkkien ienten ja suun haavaumien yhteydessä, laskee turvotusta, hoitaa ihovaivoja (paiseita), auttaa kivuliaiden kuukautisten yhteydessä ja säilyttää ihon kauniina, kimmoisana ja hohtavana. Raskaana olevilla lievittää aamupahoinvointia, nopeuttaa ja helpottaa synnytystä ja stimuloi maidon syntyä.

Mustaherukanlehdet ja -varret – Mustaherukan lehdet sisältävät C-vitamiinia, fytonsideja, magnesiumia, mangaania, hopeaa, kuparia, rikkiä ja eteerisiä öljyjä. Mustaherukanlehtiuute auttaa myös poistamaan elimistöstä liian puriini- ja virtsahapon. Suuren vitamiinipitoisuuden vuoksi mustaherukanlehdillä on vahvistava, virkistävä ja väsymystä karkottava vaikutus.

Tyrninlehdet – Tyrnitee nostaa immuniteettia. Ientulehduksen yhteydessä apua on väkevästä tyrniteestä. Jos haluatte vahvistaa hiuksia, voitte käyttää samaa teetä myös hiustenpesuun. Tyrnin lehdistä ja oksista valmistetulla liuoksella huuhtelu vahvistaa hiusten juuria ja auttaa hilsettä ja hiustenlähtöä vastaan.

Koivunlehdet – Koivunlehdet sisältävät eteeristä öljyä, pihkaa, C-vitamiinia, saponiineja, parkkiaineita, flavonoideja ja tuoreina niissä on myös voimakkaita antibioottisesti vaikuttavia aineita. Koivunlehtitee edistää virtsan-, hien- ja sapeneritystä (suositeltavaa juoda munuais- ja sappikivitaudin yhteydessä). Koivunlehtitee herättää ihmisissä intuitiivisiä voimia ja muuttaa heidät sensitiivisiksi – se vapauttaa peloista, epäilyistä ja murehtimisesta. Koivunlehtitee auttaa elimistöä puhdistumaan myrkyllisistä aineista, koska sillä on diureettinen (vettä poistava) vaikutus.

Mustikanlehdet ja -varret – Mustikan lehdissä on paljon C-vitamiinia ja neomyrtilliinia, jonka vuoksi ne ovat loistavia antioksidantteja. Mustikanlehtitee auttaa ikääntymiseen liittyvien fysikaalisten muutosten ja kroonisten sairauksien torjuntaan. Mustikanlehtitee on hyvää verisuonistolle ja sillä on ruoansulatusta tukeva ja veren sokeripitoisuutta vähentävä vaikutus.

2x Lehmuksenkukat (Kuva: Helena-Reet Ennet)


2x Vadelmanlehdet (Kuva: Helena-Reet Ennet)

Mustaherukanlehdet (Kuva: Helena-Reet Ennet)

Tyrninlehdet (Kuva: Helena-Reet Ennet)