NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelman. Ohjelman toiminta alkaa Työterveyslaitoksen toteuttamalla Mielenterveyden tuen työkalut -projektilla. Tavoitteena on työkalupakki, josta työpaikat voivat valita itselleen sopivia työkaluja maksutta käyttöönsä. Työhyvinvointia ja työn tuottavuutta voidaan työpaikoilla merkittävästi lisätä vahvistamalla mielenterveyttä ja ennaltaehkäisemällä ongelmia. Samalla pystytään vähentämään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.Tarvetta mielenterveystyöhön lisäävät koronan aiheuttamat poikkeusolot ja niiden mukanaan tuomat uudet terveysriskit ja henkinen kuormitus. Toimenpideohjelma korostaa ongelmien ennaltaehkäisyä Työyhteisössä mielenterveyden haasteiden ehkäisy perustuu työolosuhteiden, työn sujuvuuden ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen. Mielenterveyden vahvistamisessa tärkeää on luoda työpaikalle sellaiset olosuhteet, ettei turhaa psyykkistä tai sosiaalista kuormitusta synny. Käytännössä kuormitusta voidaan vähentää muun muassa organisoimalla hyvin työtehtäviä ja prosesseja ja lisäämällä päätöksenteon ennakoivuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Samalla on pyrittävä panostamaan työyhteisön sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja työn johtamiseen tavoitteiden selkiyttämiseksi sekä ratkaistava työhön sisältyviä arvoristiriitoja. ”Työntekijän yksilöllinen tuki on äärimmäisen arvokasta. Suomalaisen työelämän näkökulmasta on kuitenkin tärkeää vahvistaa myös aidosti ennaltaehkäisevää, rakenteellista lähestymistä mielenterveyden haasteisiin. Niin kauan kuin hoidamme vain oireita, emme ole askeltakaan lähempänä syiden ratkaisua”, Työterveyslaitoksella osahanketta johtava projektipäällikkö Kaisa Mikkola ja johtaja Salla Toppinen-Tanner muistuttavat.Hankkeen tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa myös työterveyshuollon asiantuntemuksen entistä parempi hyödyntäminen työyhteisön ja johtamisen kehittämisessä työpaikoilla. Mielenterveys on osa työkykyä Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa tavoitteena on muuttaa työelämän näkökulma mielenterveyteen. Mielenterveys on yhä tärkeämpi työkyvyn osatekijä työelämässä. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisystä on kiistatonta hyötyä sekä työhyvinvoinnille että työpaikoille. Uupumus tai masennusoireilu vähentävät työtehoa jo ennen vakavinta seurausta, työkyvyttömyyttä. ”Varhaisen tuen ja ongelmien ennaltaehkäisyn avulla voidaan työuria pidentää ja siten vaikuttaa työllisyysasteen kasvuun. Työelämän mielenterveysohjelmassa kehitetään myös uusi mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja toteutetaan viestintäkampanja, jonka tarkoituksena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä haitallisia uskomuksia. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan tutkimuksen avulla”, kertoo ohjelman hankepäällikkö Jaana Vastamäki.
NordenBladet – Viikko vilahti vauhdilla. Tunnussanoina kotoiset toimet, keramiikka, lastenkirjan Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäisen kirjoittaminen ja kuvittaminen sekä päivittäinen artikkelien kirjoittaminen ja yhteystyöverkoston kehittäminen sivustoille NordenBladet + OHMYGOSSIP.
Perjantaina vein ensimmäisen erän töitä (keramiikkaa) Viron kansallismuseoon ERM:iin, jossa minulla tulee tytärteni Estella Elishevan ja Ivanka Shoshanan kanssa näyttely ”Meidän kodin noitakeittiö”. Sitä varten on päivittäin käynnissä valmistelutyö. Suunnitelma on saada näyttelyyn mennessä valmiiksi myös kirja Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen. Haasteellisuutta lisää se, että aion kuvittaa koko kirjan itse ja tehdä sen hieman toisin kuin mitä tavallisesti tehdään. Maalaan nimittäin akryylimaalaukset, jotka sitten siirrän tietokoneelle. Näin valmistuvat sekä kirja että joukko alkuperäisiä maalauksia. Taidenäyttelyn olen suunnitellut neljäosaiseksi – keramiikka, maalaukset, Elisheva & Shoshanan käsityökosmetiikka ja rohdoskasvit.
Ensimmäisen kerran elämässäni menin kansallismuseoon takaa lastausalueelta, oikeammin rakennuksen sivulta. Tunsin itseni samalla kertaa sekä tärkeäksi että pikkuriikkiseksi. Suuret ovet, joista rekalla voi kuljettaa tavaraa sisään, ja sitten minä maastoautollani, jossa oli muutamia laatikoita käsitöitä. Oikeastaan se on erittäin hyvä vertailu – käsityö onkin erikoislaatuista, sen valmistuminen kestää kauan ja sitä ei ole joukkomittaisesti. Lähes puolet esille tulevista keramiikkatöistä kuljetimme Viron kansallismuseon varastoon. Meillä oli paikan päällä myös pieni kokous, jossa pohdimme salin suunnitelmaa – hahmottelin taululle nykyiset ajatukseni (niitä tulee vielä hioa ja ne pitää lähettää ERM:in ensi tilassa, jotta museon tiimi voisi alkaa rakentaa näyttelyn ”raameja” (seiniä, laskettua kattoa, hyllyjä jne.).
ERM:istä menimme Tartossa asuvan pikkusiskoni Hanna-Liisan luokse. Vietimme illalla hänen synttäreitään – söimme, joimme, keskustelimme maasta, ilmasta, näyttelystä, kiinteistöistä, tulevaisuudensuunnitelmista… Ivanka piirsi koko illan ja kävi ammeessa. Nukkumaan menimme yllättäen jo yhdentoista aikaan… Päätimme illan kamomillateellä ja elokuvalla Legally Blonde (Blondin kosto), jota katsellessa uni yksinkertaisesti voitti katsojat. Hahhaa
(Blogi jatkuu kuvagallerian jälkeen)
Viikkoon mahtui, kuten aina, myös paljon paistamista ja leipomista, mutta kaikkea ei yksinkertaisesti ehdi kuvata. Lisään tähän kahden päivän lounaiden kuvat.
Lounasesimerkki nro 1
Uuniliha (Rakveren grillilihaa mustikkamarinadissa) ranskanperunoiden tai kvinoan kera. Oheen tuore salaatti hapankerman kera, raastettua punajuurta ja/tai maissintähkiä.
Lounasesimerkki nro 2 (ystävänpäivänä)
Tein uunissa Bimarin paistettuja ja pikapakastettuja perunaohukaisia ja Vicin paneroituja kalapuikkoja, jotka tarjoilin sipulin ja hapankerman kera. Jälkiruoaksi vadelma-rahkaleivos vaniljakastikkeen, manteleiden ja koristelun kera.
Kaunista ystävänpäivän jatkoa, rakkaat ystävät ja blogin lukijat! ❤
Halauksia!
NordenBladet – Etelä-Virossa sijaitsevasta Abja-Paluojan pikkukaupungista tuli 13. helmikuuta vuoden 2021 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki. Tittelin luovutti Abja-Paluojalle Miškanin kylä Baškortostanissa. Suora lähetys avajaistapahtumasta tavoitti 25 miljoonaa suomensukuisiin kansoihin kuuluvaa eri puolilla maailmaa.
Avajaistapahtumassa tervehdyksensä esittävät muun muassa Viron presidentti Kersti Kaljulaid, kulttuuriministeri Anneli Ott, presidentti ja Mulgimaan suojelija Toomas Hendrik Ilves, samoin edellisen kulttuuripääkaupungin Miškanin edustaja. Kulttuuripääkaupunkia symboloiva mytologinen ilmalintu, tsirk, asetettiin juhlallisesti Abja-Paluojan kirjakaupan ikkunaan. Ohjelmaan sisältyi lisäksi sukukansojen musiikkiesityksiä.
”Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden keskiössä on jälleen kerran kulttuurinen monimuotoisuus. Ohjelmassa korostetaan kulttuuriperintöä ja edistetään suomensukuisten kansojen kulttuurien kehittymistä nykymaailmassa”, sanoi Mulgin kulttuuri-instituutin johtaja ja kulttuuripääkaupunkivuoden vetäjä Ave Grenberg.
”Jos suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin symbolilintu puhuisi meille ymmärrettävää kieltä kuten mulgin murretta, sillä olisi paljon kerrottavaa”, totesi kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmapäällikkö Oliver Loode omassa puheenvuorossaan. ”Se on nähnyt sukukansojemme ilot ja surut, onnenhetket ja vaikeudet, se on nähnyt myös kulissien ja julkisivujen takaista elämää.”
Viron presidentti Kersti Kaljulaid toi puheessaan esiin voimakkaan symbolin, joka tosin sijaitsee tuhansien kilometrien päässä Virosta, mutta luotiin Mulgimaalla. Tekstiilitaiteilija Anu Raudin raidallisista Kihnun kansanhameista luoma Emapuu-teos on ollut esillä YK:n päämajassa New Yorkissa jo neljännesvuosisadan ajan muistuttamassa suomalais-ugrilaisista kansoista.
”Viro puolustaa YK:ssa alkuperäiskansojen oikeuksia aina niin paljon kuin se on meille mahdollista”, painotti Kaljulaid.
Kaljulaid sanoi Emapuun muistuttavan siitä, että suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistä asiaa ajettaessa tulee jatkuvuutta ajatella useita sukupolvia eteenpäin ja puolustaa äidinkielen ja kirjoitetun sanan tulevaisuutta. Hän huomautti lisäksi, että seuraavaa suomalais-ugrilaista maailmankongressia valmisteltaessa Viron tulisi kiinnittää huomiota myös murteisiinsa.
”Haluaisin kovasti, että meillä olisi työvihkoja ja oppikirjoja kaikilla viron murteilla. Se voisi olla jotain, johon nuoret voisivat tutustua jo koulussa”, sanoi Kaljulaid.
”Olemme kokeneet muiden sortoa vuosisatojen ajan, ja meitä (suomalais-ugrilaisia) yhdistävät geenejä enemmän kielemme, tapamme ja musiikkimme”, totesi Mulgimaan suojelija, entinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves.
Ilves lisäsi, että valinta suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi on paitsi kunnia, myös velvollisuus, joka velvoittaa oman kulttuurin esittelyn ohella tutustumaan sukukansoihin.
”Me tunnemme kulttuurimme ja olemme siitä ylpeitä, olemme ylpeitä siitä, että olemme pysyneet itsenämme vieraan paineen alaisina. Mutta kaikki eivät ole pärjänneet yhtä hyvin kuin me täällä Mulgimaalla, jossa olemme nyt vapaita omassa maassamme kaikista Neuvostoliiton kauhuista huolimatta”, jatkoi Ilves.
Puheensa lopussa presidentti Toomas Hendrik Ilves kannusti tutustumaan muihin heimokansoihin.
”Siten tunnemme olevamme varmempia ja vahvempia. Siten tiedämme, että kielemme ja laulumme säilyvät vielä vuosisatoja”, Ilves sanoi.
Viron kulttuuriministeri Anneli Ott vakuutti, että lähes kymmenen vuotta sitten alkanut kulttuuripääkaupunki-projekti on voimistunut nimenomaan lukuisten vapaaehtoisten innostuneen toiminnan ansiosta.
”Suomalais-ugrilaisten maiden ja kansojen yhteistyön ansiosta kulttuuripääkaupunki-projekti edistää sukukieliä, murteita ja kulttuureja sekä heimokansojen henkistä yhteenkuuluvuutta”, totesi kulttuuriministeri.
Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana Virossa järjestetään erilaisia tapahtumia, jotka yhdistävät suomalais-ugrilaisia kansoja ja edistävät perinteiden välittymistä ja perinteen säilyttämistä. Tarkka ja jatkuvasti päivitettävä tapahtumakalenteri löytyy TÄÄLTÄ. Ajan tasalla tapahtumista pysyy myös Facebook-sivuston Finno-Ugric Capital of Culture 2021 kautta.
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkiprojekti on suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto (MAFUN) ja alkuperäiskansojen kehittämiskeskuksen vuonna 2013 aloittama yhteishanke. Tähän mennessä kulttuuripääkaupungin arvonimen ovat saaneet Bygy Udmurtiassa (2014), Obinitsa Virossa Setomaalla (2015), Iszkaszentgyörgy ja Vezprém Unkarissa (2016), Vuokkiniemi Karjalan tasavallassa (2017), Šorunža Marin tasavallassa (2019) ja Miškan Bashkortostanissa (2020).
Mulgin kunnassa sijaitseva Abja-Paluoja on ammoinen Mulgimaan pääkaupunki. Mulgimaan muodostaa kolme etelävirolaisesta kuntaa, ja siihen kuuluvat Mulgin lisäksi Tõrvan ja Viljandin kunnat.
Mulgimaan kukoistusaikaa oli 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku. Mulgimaalaiset talonpojat olivat Virossa ensimmäisiä, jotka alkoivat ostaa kartanonisänniltä maatiloja itselleen. Varallisuuden kasvun perustana pidetään pellavankasvatusta, ja rikastumisesta kertoivat sekä herraskaiset talot että lasten lähettäminen parempiin ja kalliimpiin kouluihin. Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan puhuu mulgin murretta lähes 10000 ihmistä. Sitä käytetään puhekielenä etenkin maaseudulla.
Suomalais-ugrilaisia eli uralilaisia kieliä puhuvia kansoja on maailmassa yli kaksikymmentä, ja kaikkiaan suomen sukukieliä puhuu on lähes 25 miljoonaa ihmistä. Suomalais-ugrilaisia kansoja ovat suomalaisten lisäksi unkarilaiset, hantit, mansit, saamelaiset, karjalaiset, virolaiset (mukaan lukien mulgit ja setot), liiviläiset, inkerikot, vatjalaiset, vepsäläiset, mordvalaiset, marit, udmurtit ja komit.
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkiohjelma 2021 toteutuu EU:n LEADER-hankkeen tuella. Lisäksi mukana ovat Mulgin kunnanhallitus, Mulgin kulttuuri-instituutti ja Mulgimaan kehityskeskus.
NordenBladet – Etelä-Virossa sijaitsevasta Abja-Paluojan pikkukaupungista tulee 13. helmikuuta vuoden 2021 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki. Tittelin luovuttaa Abja-Paluojalle Mishkanin kylä Bashkortostanissa.
Suora lähetys avajaistapahtumasta tavoittaa 25 miljoonaa suomensukuisiin kansoihin kuuluvaa eri puolilla maailmaa. Abla-Paluojassa tervehdyksensä esittävät muun muassa Viron presidentti Kersti Kaljulaid, kulttuuriministeri Anneli Ott, presidentti ja Mulgimaan suojelija Toomas Hendrik Ilves sekä edellisen kulttuuripääkaupungin Mishkanin edustaja.
”Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkivuosi käsittelee jälleen kerran kulttuurisen monimuotoisuuden teemaa. Ohjelmassa korostetaan kulttuuriperintöä ja edistetään suomensukuisten kansojen kulttuurien kehittymistä nykymaailmassa”, kertoo Mulgin kulttuuri-instituutin johtaja ja kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmapäällikkö Ave Grenberg.
Grenbergin mukaan ohjelman tavoitteena on esitellä seudun ainutlaatuista murre- ja kulttuuriperintöä sekä luontoa ja kertoa miksi Mulgimaalle kannattaa matkustaa. Erityisen huomion kohteena ovat Mulgimaan omintakeiset koristekuviot.
”Ohjelmaa läpäisevä teema on paikallinen käsityö ja Mulgimaan arkaaisten kuvioiden laaja soveltaminen kansanpukujen ohella muun muassa käyttöesineissä ja julkisessa tilassa”, Grenberg lisää.
Avajaistapahtumassa kulttuuripääkaupunkia symboloiva lintu, tsirk, asetetaan juhlallisesti Abja-Paluojan kirjakaupan ikkunaan. Ohjelmassa on myös sukukansojen musiikkiesityksiä. Tapahtumaa voi seurata suorana Facebook-sivulta löytyvän linkin kautta (Finno-Ugric Capital of Culture 2021) tai Youtuben kautta https://youtu.be/2oiKa1VKfhY (RUS), https://youtu.be/5sP5FMg85Aw (ENG)
Vuoden aikana Mulgimaalla Etelä-Virossa järjestetään tapahtumia, jotka yhdistävät suomalais-ugrilaisia kansoja ja auttavat perinteiden välittämisessä ja säilyttämisessä. Tarkka ja jatkuvasti päivittyvä tapahtumakalenteri löytyy TÄÄLTÄ!
Ave Grenbergin mukaan jokaisen suomalais-ugrilaisen kansan säilymisen selkärankana toimii hyvä ja kannustava ystävyysverkosto, joka kantakielisten sanojen ja muinaisten koristekuvioiden kautta yhdistää näitä kansoja kautta maailman.
Mulgin kunnassa sijaitseva Abja-Paluoja on ammoinen Mulgimaan pääkaupunki. Mulgimaan muodostaa kolme etelävirolaisesta kuntaa, ja siihen kuuluvat Mulgin lisäksi Tõrvan ja Viljandin kunnat.
Mulgimaan kukoistusaikaa oli 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku. Mulgimaalaiset talonpojat olivat Virossa ensimmäisiä, jotka alkoivat ostaa kartanonisänniltä maatiloja itselleen. Varallisuuden kasvun perustana pidetään pellavankasvatusta, ja rikastumisesta kertoivat sekä herraskaiset talot että lasten lähettäminen parempiin ja kalliimpiin kouluihin. Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan puhuu mulgin murretta lähes 10 000 ihmistä. Sitä käytetään puhekielenä etenkin maaseudulla.
uomalais-ugrilaisia eli uralilaisia kieliä puhuvia kansoja on maailmassa yli kaksikymmentä, ja kaikkiaan suomen sukukieliä puhuu on lähes 25 miljoonaa ihmistä. Suomalais-ugrilaisia kansoja ovat suomalaisten lisäksi unkarilaiset, hantit, mansit, saamelaiset, karjalaiset, virolaiset (mukaan lukien mulgit ja setot), liiviläiset, inkerikot, vatjalaiset, vepsäläiset, mordvalaiset, marit, udmurtit ja komit.
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkiohjelma 2021 toteutuu EU:n LEADER-hankkeen tuella. Lisäksi mukana ovat Mulgin kunnanhallitus, Mulgin kulttuuri-instituutti ja Mulgimaan kehityskeskus.
Kuvassa: Mulkin vanhin ja Mulgin seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Arvo Maling, presidentti ja Mulgimaan suojelija Toomas Hendrik Ilves, Mulgin pormestari Imre Jugomäe, Mulgin kielen ja kulttuurin pitäjä Alli Laande, kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmapäällikköt Ave Grenberg ja Kerstin Rei. Valokuvaaja: Taavi Bergmann
NordenBladet — Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön johtajat osallistuivat susien DNA-näytteiden keräämiseen 13.2. Tohmajärvellä. Päivän tulos oli yksi uloste- ja kolme virtsanäytettä.DNA-keräysvastaava Pekka Kunnas luonnehtii päivän näytemäärää normaaliksi ja kerääjiä innostuneiksi. Näytteet löytyivät susilauman jäljiltä: toiset jäljet olivat eilisillalta ja toiset tältä aamulta.
– Tämä oli todella onnistunut päivä ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Osallistuimme työhön, jota tehdään ympäri Suomen mahdollisimman tarkan suden kanta-arvion laatimiseksi. Iso kiitos kaikille metsästäjille ja vapaaehtoisille, jotka keräävät näytteitä! Yhdessä tekeminen vahvistaa luottamusta ja avoimuutta. DNA-näytteiden lisäksi tärkeitä ovat myös Tassu-järjestelmään kirjatut havainnot ja riistakolmiolaskennot, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Lauantai 13.2. on Susien jäljillä -viikon päätöspäivä. DNA-näytteiden kerääminen jatkuu helmikuun loppuun asti. Viikon tavoitteena oli nostaa esille vapaaehtoisten tekemä merkittävä työ DNA-näytteiden ja riistatiedon keräämisessä ja kiittää heitä. Samalla on välitetty tietoa DNA-näytekeräyksestä, miten siihen pääsee mukaan, mitä tietoa näytteistä saadaan ja miten tietoa käytetään tutkimuksessa ja kanta-arvioissa.Viikon suunnittelusta ja järjestelyistä vastasivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö.
OHMYGOSSIP – Värit ovat aina ympäröineet ihmisiä. Psykologit vahvistavat, että ne vaikuttavat elimistömme sisäiseen tilaan, mielialaamme ja vointiimme. Harvat silti tietävät, että lähes kaikki kansat ovat yhdellä tai toisella tavalla yrittäneet ennustaa värien avulla tulevaisuutta.
Näkkälän noita opettaa miten väreillä voi helposti ennustaa: Aseta valmiiksi värillisiä paperisivuja. Väreinä ovat punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, vaaleansininen, liila, musta ja valkoinen. Esitä ajatuksissasi sinua kiinnostava kysymys ja, vilkaisematta papereihin, vedä yksi sivu esiin. Jos haluat täsmentää jotain, voit vetää vielä yhden — tämän värin tiedot voivat olla kommenttina perusvärille.
Värien merkitys
Valkoinen. Esittämääsi kysymykseen ei ole vastausta. Ilmeisesti olet kiirehtinyt. Pidä pieni tauko puuhissasi ja toista ennustaminen jonkin ajan kuluttua uudelleen.
Musta. Jos olet vetänyt mustan värin, vastaus kysymykseesi on ”ei”. Kohtalolla ei kannata leikkiä eikä tehdä ennustamisen jälkeen ratkaisevia liikkeitä. Samoin ei ole suositeltavaa aloittaa uusia hankkeita — ne päättyvät epäonnistumiseen. Romanttiset suhteet huonontuvat jyrkästi. Sinulla on edessäsi joukko esteitä.
Punainen. Punainen varoittaa vaarasta. Ole valmiina konfliktitilanteiden syntyyn, muiden ihmisten aggressiivisuuteen ja monenlaisiin esteisiin. Tulee varata kärsivällisyyttä.
Oranssi. Oranssi tarkoittaa, että tie tavoitteesi saavuttamiseen on auki. Myönteisen tuloksen saamiseksi tulee kuitenkin erittäin paljon ponnistella. Jos olet kysynyt jotain sairautta koskevaa, oranssi antaa uskoa paranemiseen. Myös romanttisille suhteille tämä väri on eduksi. Samalla se varoittaa, että aineelliset menetykset ovat todennäköisiä.
Keltainen. Keltainen viittaa siihen seikkaan, että sinun tulee keskittyä vain järkeen. Teoissasi sinun pitää olla johdonmukainen. Jos kysymyksesi koskee romanttisia suhteita, vakaata liittoa ei kannata yrittää luoda — sellaista mahdollisuutta ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole. Yrittäjille keltainen symboloi varovaisuutta. Kaikenlaisia konflikteja tulisi välttää.
Vihreä. Jos olet vetänyt vihreän sivun, voit odottaa elämässäsi vakavia muutoksia. Sinulle syntyy hyviä mahdollisuuksia toteuttaa romanttisia suhteita ja perhettä koskevat suunnitelmat. Vihreä tukee myös kaikkia hankkeita. Liiketoiminnassa ja uran luomisessa tämä väri ei kuitenkaan lupaa mitään vakavaa tai vakaata. Ole valmiina siihen, että liikekumppanisi voivat pettää sinut ja että tulot osoittautuvat minimaalisiksi.
Sininen. Sinua odottaa edessäsi menestyksekäs elämänvaihe. Kaikki, mihin lähiaikoina ryhdyt, johtaa menestykseen ja lisää tuloja. Riski on perusteltu. Jos olet kysynyt häistä, voit olla varma, että vastaus on myöntävä. Ainoa kysymys, johon sininen väri antaa kieltävän vastauksen, on kysymys uudesta rakkaudesta. Sitä ei ole edes näköpiirissä.
Vaaleansininen. Tämä väri suosii uusien romanttisten suhteiden kehitystä. Liiketoiminta tuo menestystä ja tulojen kasvua. Liiketoimintaa, perhettä ja terveyttä koskevissa kysymyksissä voi laskea myös vieraan avun varaan. Jos vedit vaaleansinisen paperin, yritä välttää riskejä. Ne voivat johtaa siihen, että menestys kääntää sinulle selkänsä.
Liila. Sinun elämääsi on nyt saapunut kausi, jona kannattaa piiloutua ja pidättäytyä aktiivisesta toiminnasta. Kaikkia aloitteita kannattaa siirtää eteenpäin. Älä osoita aloitteellisuutta.
NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan suomalaiset suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti. Maakuntien vastausten välillä oli kuitenkin eroja, eikä puurakentamisen kaikkia mahdollisuuksia vielä täysin tunneta. Syys- ja lokakuussa 2020 tehtyyn paneeliin vastasi 2000 suomalaista.
Peräti 77 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon rakennusten sekä kerrostalojen rakentamiseen puusta. Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että oma kunta lisäisi puurakentamista. Myönteisesti tai erittäin myönteisesti puurakentamiseen suhtautuvista 95 prosenttia toivoo asuinkuntansa lisäävän puurakentamista. Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2020 yhdessä sidosryhmien kanssa laaditut julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet, joiden mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Taustalla tavoitteen asettamisessa on ilmastonmuutoksen hillintä ja pyrkimys kohti vähähiilisempää rakentamista.
”Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, ja puurakentaminen on yksi keino vähentää alueellisia päästöjä. Sillä voi myös vaikuttaa alueen työllisyyteen ja rakentamisen laatuun. On tärkeä tieto, että suomalaiset haluavat lisää puurakennuksia”, puuohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.Kaikissa maakunnissa lähes 70 prosenttia vastaajista toivoi puurakentamisen lisäämistä. Suurin kannatus julkiselle puurakentamiselle löytyi Etelä-Savosta, jossa peräti 86 % toivoi kunnan rakentavan lisää puusta. Etelä-Savossa puutuote- ja huonekaluteollisuuden osuus teollisuuden jalostusarvosta on korkein koko Suomessa, mikä voi osin selittää myönteistä suhtautumista.
Vähiten puurakentamisen lisäämistä toivoivat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan asukkaat – näissäkin maakunnissa kuitenkin lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoi julkisen puurakentamisen lisäämistä.
”Näyttää siltä, että puurakentamisen imago vaatii suurimmissa kaupungeissa vielä päivitystä. Tämä edellyttää, että kaupunki paneutuu asiaan ja osoittaa alueita tai tontteja puurakentamiselle. Kaupunkien aktiivisuutta on nähtävissä myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Berliini ilmoitti joulukuussa, että käytöstä poistuneen Tegel-lentokentän alueelle tulee 5000 asunnon puukaupunginosa ”, Heino kuvaa.
Puu mielletään turvalliseksi ja monikäyttöiseksi, hintalapun ja ilmastovaikutusten arviointi vaikeampaaSelvityksessä kartoitettiin myös suomalaisten uskomuksia puurakentamisesta erilaisilla väitteillä. Puun monikäyttöisyyteen ja kotimaisuuteen uskotaan, mutta moni ei osaa arvioida puurakentamisen kilpailukykyisyyttä ja ilmastovaikutuksia. Suomalaiset pitävät puuta turvallisena materiaalina (60 %) ja tunnistavat, että puurakentamisessa hyödynnetään pitkälti kotimaisia materiaaleja (78 %). Puurakentamisen uskotaan sopivan niin opetusrakennuksiin, liikuntahalleihin kuin terveydenhuollon toimitiloihin.
”Vain puolet uskoi puun soveltuvan kerrostalorakentamiseen ja kymmenesosa piti puuta jopa epäsopivana kerrostaloihin. Tämä on meille iso asenteiden muuttamisen haaste. Puun käytöstä kerrostalorakentamisessa karttuu runsaasti kokemusta koko ajan, kun puukerrostalot hiljalleen yleistyvät. Hyvien esimerkkien myötä uskon myös asenteiden muuttuvan. Muutos on Suomessakin jo käynnissä”, Heino uskoo.
Yli kolmannes vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, onko puurakentaminen hinnaltaan kilpailukykyistä. Joka neljäs ei osannut arvioida onko puurakentamisella ilmastovaikutuksia.”Rakennusten hintaan vaikuttaa valtavan moni seikka, joten siksikin arvioiminen on varmasti ollut hankalaa. Puu on kuitenkin samalla viivalla muiden materiaalien kanssa: kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi puu on ilmastoystävällinen materiaali, sillä se varastoi pitkäksi aikaa hiiltä rakennuskantaan”, Heino jatkaa.
IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -selvityksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 2000. Tutkimuksen tiedonkeruuajat olivat 22.30.9.2020 sekä 20.-28.10.2020. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.Lisätietoja:Ohjelmapäällikkö Petri Heino, p. 0295 250 203
NordenBladet — Vuosi 2021 on ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin supervuosi. Suomen omat, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet antavat kansainvälistä uskottavuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa on paljon. Näkymistä kertovat ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Aurinkopaneeli pyörittää pumppua vesialan hankkeessa Keniassa.
Vuonna 2021 kansainvälisen ilmastodiplomatian merkitys kasvaa. USA on palannut kirittäjäksi. EU, Kiina, Japani, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka ja monet muut ovat tehneet merkittäviä lupauksia hiilineutraalisuudesta. YK:n ilmastosopimuksen COP26-kokous kokoontuu marraskuussa Glasgowissa ja sen jälkeen biodiversiteettikokous COP15 Kiinassa.Ulkoministeriö on luonut työkalukseen ilmastoulkopolitiikan ohjelman, jota ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari avasivat toimittajille suunnatussa tilaisuudessa helmikuun alussa. Ohjelma kattaa muun muassa turvallisuuspolitiikan, kauppapolitiikan, kehityspolitiikan, maakuvatyön sekä pohjoismaisen ja arktisen yhteistyön.
Kysyntää sähköistämiselle ja kiertotalousosaamiselleSuomella on laaja osaamisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän tarina kerrottavanaan: Suomi, toisin kuin monet muut teollisuusmaat, oli hiilineutraali vielä 1950-luvulla. Nyt tavoittelemme paluuta hiilineutraaliuuteen parhaimmillaan ensimmäisenä hyvinvointivaltiona maailmassa.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin mukaan Suomi ajaa ilmastodiplomatiaa vahvasti osana Euroopan unionia (Team Europe: build back better and greener), kahdenvälisissä suhteissa sekä tietysti YK:ssa. Suomi on hyödyntänyt johtoaan Maailman kiertotalousfoorumissa ja valtiovarainministerien ilmastokoalitiossa.
”Suomella on paljon annettavaa valmistavan teollisuuden kestävistä ratkaisuista biotalouteen ja yhteiskuntien sähköistykseen. Konkreettisesti voimme tarjota erilaisia teknologisia ratkaisuja, kuten robotiikkaa ja sensoreita, hyödyntäen”, kertoi ministeri Skinnari.Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Suomi on maailman huippua esimerkiksi meteorologiassa. Suomen rahoituksella ja ilmatieteen laitoksen asiantuntemuksella on tuettu yli 50 kehitysmaan hydrometeorologian laitosten kehittämistä. Paketti kattaa säähavainnointi- ja mittausteknologian, ennakkovarautumisen sään ääri-ilmiöihin sekä katastrofin sattuessa myös uhrien auttamisen.
USA ja EU kirittävätUlkoministeri Pekka Haaviston mukaan ilmastoulkopolitiikassa aktiiviset kirittävät muita. ”EU:n ulkoministerit kuuntelivat pari viikkoa sitten tapaamisessaan USA:n kanssa innostuneina USA:n uuden ilmastoasioiden erityislähettilään ja entisen ulkoministeri John Kerryn puhetta ilmastodiplomatian vauhdittamisesta. Tämä antaa meille mahdollisuuksia myös arktisella alueella. Suomi on EU:n ilmastodiplomatiassa osa kunnianhimoisimpien maiden ryhmää. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Josep Borrell pitää aihetta vahvasti esillä ja EU:n ulkoministerit keskustelevat jatkuvasti aiheesta.”
”Näemme selvästi, miten ilmasto vaikuttaa suoraan kovaan turvallisuuteen kaikkialla Lähi-idästä Afrikkaan tai esimerkiksi Jemenissä. Itse näin tämän juuri esimerkiksi Sudanin Darfurissa ja nämä muutokset ovat vasta alkua. Pariisin sopimuksen toimeenpanoon siirtyminen kasvattaa nyt ilmastodiplomatian merkitystä. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteys on tärkeä.”
Ministeri Skinnarin mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen on taloudellisesti järkevää, mutta rahoitusta tarvitaan lisää, erityisesti yksityistä rahoitusta. YK:n karkean arvion mukaan kestävän kehityksen Agenda 2030 toimeenpano vaatii 2 500 miljardia dollaria lisää, mutta maailman yhteenlaskettu virallinen kehitysapu on tähän verrattuna vain 150 miljardia euroa vuodessa. Suomi on korottanut omaa ilmastorahoitustaan, millä tuetaan yksityisen rahoituksen lisäämistä.Lue lisää ulkoministeriön ilmastoulkopolitiikasta
NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea, kun euroryhmä kokoontuu maanantaina 15. helmikuuta ja EU-maiden valtiovarainministerit tiistaina 16. helmikuuta. Molemmat kokoukset ovat videoneuvotteluita.Valtiovarainministerien kokouksen pääaiheena on Euroopan talouden elpyminen. Valtiovarainministerit keskustelevat taloustilanteesta Euroopan komission ennusteen pohjalta. Ministerit vaihtavat näkemyksiä myös jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien painotuksista.
Puheenjohtajamaa Portugali on pyytänyt ministeri Vanhasta esittelemään kokouksessa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelua. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka keskittyy
1) vihreään siirtymään,
2) digitalisaatioon,
3) työmarkkinoihin ja osaamiseen sekä
4) sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Lisäksi valtiovarainministerit keskustelevat EU:n budjetin toimeenpanosta ja tulevista suuntaviivoista. Suomi voi hyväksyä ehdotuksen neuvoston suositukseksi myöntää vastuuvapaus Euroopan komissiolle vuoden 2019 talousarvion toteuttamisesta.
Euroryhmän asialistalla on muun muassa talouskehitys ja politiikkanäkymät euroalueella, euron kansainvälinen rooli sekä yrityssektorin vakavaraisuus.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 12. helmikuuta määrännyt uudet suurlähettiläät Berniin, Hanoihin, Nairobiin ja Teheraniin.
Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Valtteri Hirvosen Suomen Bernin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Hän siirtyy Berniin ulkoministeriön työhyvinvointipäällikön tehtävästä, jossa hän on palvellut vuosina 2018–2021. Tätä ennen hän oli suurlähettiläänä Reykjavikissa vuosina 2014–2018. Muuta edustustokokemusta hänellä on Canberrasta, Mexicosta, Varsovasta, Tokiosta ja Pjongjangista. Ulkoministeriön palvelukseen Hirvonen on tullut vuonna 1988. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri.
Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Keijo Norvannon Suomen Hanoin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Norvanto siirtyy Hanoihin Teheranin-suurlähetystön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017 alkaen. Tätä ennen hän oli apulaisosastopäällikkönä viestintäosastolla vuosina 2014–2017. Muuta edustustokokemusta hänellä on New Delhistä, Lontoosta ja Riadista. Ulkoministeriön palvelukseen Norvanto on tullut vuonna 1997. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.
Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Pirkka Tapiolan Suomen Nairobin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Tapiola siirtyy Nairobiin Bangkokista, Thaimaasta, missä hän on ollut vuodesta 2017 alkaen Euroopan unionin suurlähettiläänä. Hän on aiemmin toiminut EU:n suurlähettiläänä Moldovan tasavallassa sekä Brysselissä mm. EU:n silloisen korkean edustajan Javier Solanan neuvonantajana vuosina 2004–2009. Ulkoministeriössä Tapiolalla on edustustokokemusta Bangkokista ja Kiovasta. Hän on toiminut myös Riiassa, Latviassa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön palveluksessa. Ulkoministeriön palvelukseen Tapiola on tullut vuonna 1994. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.
Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Kari Kahiluodon Suomen Teheranin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Kahiluoto siirtyy Teheraniin Hanoin-suurlähetystön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuosina 2017–2021. Tätä ennen hän työskenteli Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkönä vuosina 2014–2017. Kahiluoto toimi Suomen Syyrian-suurlähettiläänä vuosina 2013–2014, jolloin Suomen Syyrian-edustusto toimi väliaikaisesti Beirutissa. Muuta edustustokokemusta hänellä on Genevestä aseidenriisuntasuurlähettiläänä, Brysselistä Suomen NATO-edustustosta ja Pekingistä. Ulkoministeriön palvelukseen Kahiluoto on tullut vuonna 1986. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.
