Viro: Abja-Paluoja on suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuripääkaupunki 2021
NordenBladet – Etelä-Virossa sijaitsevasta Abja-Paluojan pikkukaupungista tulee 13. helmikuuta vuoden 2021 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki. Tittelin luovuttaa Abja-Paluojalle Mishkanin kylä Bashkortostanissa.
Suora lähetys avajaistapahtumasta tavoittaa 25 miljoonaa suomensukuisiin kansoihin kuuluvaa eri puolilla maailmaa. Abla-Paluojassa tervehdyksensä esittävät muun muassa Viron presidentti Kersti Kaljulaid, kulttuuriministeri Anneli Ott, presidentti ja Mulgimaan suojelija Toomas Hendrik Ilves sekä edellisen kulttuuripääkaupungin Mishkanin edustaja.
”Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkivuosi käsittelee jälleen kerran kulttuurisen monimuotoisuuden teemaa. Ohjelmassa korostetaan kulttuuriperintöä ja edistetään suomensukuisten kansojen kulttuurien kehittymistä nykymaailmassa”, kertoo Mulgin kulttuuri-instituutin johtaja ja kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmapäällikkö Ave Grenberg.
Grenbergin mukaan ohjelman tavoitteena on esitellä seudun ainutlaatuista murre- ja kulttuuriperintöä sekä luontoa ja kertoa miksi Mulgimaalle kannattaa matkustaa. Erityisen huomion kohteena ovat Mulgimaan omintakeiset koristekuviot.
”Ohjelmaa läpäisevä teema on paikallinen käsityö ja Mulgimaan arkaaisten kuvioiden laaja soveltaminen kansanpukujen ohella muun muassa käyttöesineissä ja julkisessa tilassa”, Grenberg lisää.
Avajaistapahtumassa kulttuuripääkaupunkia symboloiva lintu, tsirk, asetetaan juhlallisesti Abja-Paluojan kirjakaupan ikkunaan. Ohjelmassa on myös sukukansojen musiikkiesityksiä. Tapahtumaa voi seurata suorana Facebook-sivulta löytyvän linkin kautta (Finno-Ugric Capital of Culture 2021) tai Youtuben kautta https://youtu.be/2oiKa1VKfhY (RUS), https://youtu.be/5sP5FMg85Aw (ENG)
Vuoden aikana Mulgimaalla Etelä-Virossa järjestetään tapahtumia, jotka yhdistävät suomalais-ugrilaisia kansoja ja auttavat perinteiden välittämisessä ja säilyttämisessä. Tarkka ja jatkuvasti päivittyvä tapahtumakalenteri löytyy TÄÄLTÄ!
Ave Grenbergin mukaan jokaisen suomalais-ugrilaisen kansan säilymisen selkärankana toimii hyvä ja kannustava ystävyysverkosto, joka kantakielisten sanojen ja muinaisten koristekuvioiden kautta yhdistää näitä kansoja kautta maailman.
Mulgin kunnassa sijaitseva Abja-Paluoja on ammoinen Mulgimaan pääkaupunki. Mulgimaan muodostaa kolme etelävirolaisesta kuntaa, ja siihen kuuluvat Mulgin lisäksi Tõrvan ja Viljandin kunnat.
Mulgimaan kukoistusaikaa oli 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku. Mulgimaalaiset talonpojat olivat Virossa ensimmäisiä, jotka alkoivat ostaa kartanonisänniltä maatiloja itselleen. Varallisuuden kasvun perustana pidetään pellavankasvatusta, ja rikastumisesta kertoivat sekä herraskaiset talot että lasten lähettäminen parempiin ja kalliimpiin kouluihin. Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan puhuu mulgin murretta lähes 10 000 ihmistä. Sitä käytetään puhekielenä etenkin maaseudulla.
uomalais-ugrilaisia eli uralilaisia kieliä puhuvia kansoja on maailmassa yli kaksikymmentä, ja kaikkiaan suomen sukukieliä puhuu on lähes 25 miljoonaa ihmistä. Suomalais-ugrilaisia kansoja ovat suomalaisten lisäksi unkarilaiset, hantit, mansit, saamelaiset, karjalaiset, virolaiset (mukaan lukien mulgit ja setot), liiviläiset, inkerikot, vatjalaiset, vepsäläiset, mordvalaiset, marit, udmurtit ja komit.
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkiohjelma 2021 toteutuu EU:n LEADER-hankkeen tuella. Lisäksi mukana ovat Mulgin kunnanhallitus, Mulgin kulttuuri-instituutti ja Mulgimaan kehityskeskus.
Kuvassa: Mulkin vanhin ja Mulgin seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Arvo Maling, presidentti ja Mulgimaan suojelija Toomas Hendrik Ilves, Mulgin pormestari Imre Jugomäe, Mulgin kielen ja kulttuurin pitäjä Alli Laande, kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmapäällikköt Ave Grenberg ja Kerstin Rei. Valokuvaaja: Taavi Bergmann
